Astro Foorumi

Hei,

Pyytäisin tulkinta-apua, jotta saisin hieman selvyyttä elämäni kehitystehtävään ::)?

Haasteelliseksi kuvioksi koen  :merkurius:  :rapu: opposition  :kuu:  :kauris: een. Tunne-elämääni hämmentää entisestään  :saturnus: 12. huoneessa. Elämässäni on ollut pitkiä masennusjaksoja, joista tänä päivänä on jäljellä tietynlainen maanis-depressiivisyys. En edelleenkään pysty täysin käsittämään miksi innokas ja energinen mieleni muuttuu 1-3kk välein epäileväksi ja oikukkaaksi. Tällöin fyysiset energiat ovat pohjalukemissa ja mieli jähmeä ja sakean harmaa. Voisiko  :aurinko:  :kaksoset: oppositio  :neptunus: :jousimies: vaikuttaa asiaan vai ilmoitteleeko tuo :merkurius: rapulainen siellä vain omasta yksilöllisyydestään? :coolsmiley:

Koen, että olen viime vuosina ottanut suuria harppauksia henkisellä tielläni. Itsekkyyteni ja marttyyriuuteni on vaihtunut diplomaattisempaan ja jalomielisempään elämänasenteeseen. Olen uskaltautunut kyseenalaistamaan, ihan kaikkea ja eniten itseäni. Hyvinvointia olen alkanut etsimään sisältäpäin, ulkoisten kiinnikkeiden jäädessä yhä vähemmälle arvolle. Kaipaisin kuitenkin vinkkejä siitä, miten voisin ennakoida/ymmärtää näitä depressiivisiä jaksoja, minkä planeettojen mittelystä tässä on oikein kyse? Voisiko vastauksia löytyä myös 12. huoneesta ja  :pluto: sijainnista, ehkä oppisin tiedostamaan syvimmät pelkoni, jotka minua nyt jarruttavat, edellisten elämien haasteista?

 :mars:  :harka: ni 9.huoneessa odottaa kärsimättömänä totuuden sanoja, jotka ohjaisivat tunteeni oikeille raiteille, kohti tietä jota pitkin minun on tarkoitettu kulkevan :smitten:

 

Hei, tässä pieni pätkä Erkki Lehtirannan teoksesta Astrologia ja henkinen tie: pyhiinvaellus tähtien valossa, jota uskaltaa lämpimästi suositella. Toivottavasti tästä on jotain apua  :)

Saturnus 12. huoneessa:

Tämä viittaa raskaaseen edelliseen elämään, jota yleensä karakterisoi sairaus ja yksinäisyys. Tästä seurauksena persoonallisuus kantaa tiedostamattomassaan arpia ja haavoja, jotka voivat ohjelmoida häntä reagoimaan tapahtumiin ja ihmisiin jollain kielteisillä tavoilla. Mahdolliset kompleksit, fobiat ja antisosiaalinen käyttäytyminen voivat saada selityksensä tästä menneisyyden rasitteesta.
 Niiden selvittämiseen sopisi jokin terapiamuoto, esimerkiksi jälleensyntymisterapia, joka auttaisi nostamaan psykologiset ongelmat ja tiedostamattomassa olevat pelot tietoisen mielen tarkasteltaviksi ja käsiteltäviksi. Muuten ne voivat aiheuttaa terveydellisiä hankaluuksia esimerkiksi immuunijärjestelmän alueella.
 Kukkauutteista esimerkiksi Aspen/Haapa(Bach), Fig/Viikuna(Pegasus), Garlic/valkosipuli (FES) ja St. John's Worth/mäkikuisma(FES) sekä jalokiviuutteista mm. Akvamariini, Ametisti, Jade, Vaalea opaali ja Vaalea helmi auttavat kohtaamaan aiemmista elämistä peräisin olevia kätkettyjä, tuntemattomia pelkoja ja voimistavat samalla astraalikehoa. Sen tasapaino on ratkaisevassa asemassa, jotta menneiden elämien informaatio saadaan käsiteltyä oikeina annoksina.

Kiitos, terra3 :)
Tuo  :saturnus: 12. huoneessa.. Tuon Lehtirannan tekstin voisin omalla kohdallani ymmärtää siten, että jostain rajoituksista/sairauksista on todella voinut olla kyse. Se selittäisi haluttomuuteni osallistua, minusta on turvallisempaa seurata sivusta, sillä jollain tasolla pelkään ennalta-arvaamatonta kipua, loukkaantumista tms. Viihdyn sairaaloissa  :idiot2: .Toisista ihmisistä riippuvaisuus on ehkä suurin pelkoni, en uskalla luottaa keneenkään muuhun kuin itseeni. Pelkään identiteettini hukkumista, enkä halua olla suurten ihmisryhmien keskellä. Jotenkin tuntuu, että sisällyttämällä nämä  :rapu: ominaisuudet itseeni, joudun väkisinkin kohtaamaan nämä pelkoni, tästäkö voisi olla kyse? ???

Heip Edel,

Mulla myös "vähän vaikea" Saturnus kartalla, joten kiinnostaa aina muutkin sen haasteiden kanssa painivat... Mulla tosin eri aspektit, huoneet ja merkit, mut kuiteskin  :)

Sulla näkyis olevan myös venus neliöimässä saturnusta, ei ihan kivoin juttu! Vahvistanee noita mainitsemiasi ilmiöitä, siitä kuinka sulla on taipumusta eristäytyä ja pelkäät riippuvaisuutta muista. Päteekö eristäytyminen vain suuriin, tuntemattomiin ihmisjoukkoihin vai onko sulle ylipäätänsä haasteellista muodostaa läheisiä ihmissuhteita, jossa voit olla "paljas"?

Sanoisin, että tuolla tavoin asemoituneella Saturnuksella sulle suuri läksy on juuri päästä parempiin väleihin tunteidesi kanssa, uskaltaa myöntää niiden olemassaolo ja vähitellen paljastaa ne myös muille. 12.huoneen Saturnuksen painolasti on aika rankka ja kummittelee kovasti, mutta samalla tuo sijainti luonnostaan ajaa sut kätkemään kipusi. Rankka aspekti Venukseen puolestaan saa sut todennäköisesti janoamaan ehdotonta rakkautta enemmän kuin mitään muuta, mutta todennäköisesti et usko sen mahdollisuuteen? Suojelet itsesi muilta ulottumattomiin.

Hallitsemattomana Saturnus on pirun hankala - sen sijainnin osoittamalla alueella pelkäät epäonnistumista ja haavoittumista, mutta samalla pelkäät menestystä. Saturnus ja sen haasteet pitääkin ottaa haltuun! Hyvä puoli  planeetassa meinaan on, että kun tiedostat sen rasitteet, niin hiljalleen voit alkaa myös hallitsemaan sen vaikutusta. Saturnushan on luonteeltaan  järjestelmällinen ja pitkäjänteinen - sellainen sunkin pitää olla sen kanssa.
 :smitten:

Kiitos Apache kovasti tulkinta-avusta ja vertaistuesta :)
Itseasiassa olen hyvinkin sosiaalinen ja rohkea tuntemattomien ihmisten kanssa mutta aina kun olen alkanut ystävystymään jonkun kanssa, menen paniikkiin, eristäydyn ja lyön ovet kiinni. En uskalla heittäytyä elämänvirtaan, sillä en tunne itseäni tarpeeksi ja pelkään hukkuvani tunnevyöryihini. Menneisyydessä paljon väärinkäsityksiä juuri tästä syystä. Olen käyttänyt PALJON aikaa itseni tutkimiseen, kuka minä olen, mitä mieltä olen ja uskallanko tuntea näin :-\ . Apua on haettu psykoterapeutin ja hypnoosin voimin. Mieheni ja lapsuuden ystäväni ovat ainoat keihin luotan vaikka en vieläkään uskalla täysin avautua heille. Elämääni on jollain lailla aina leimannut kiire, kiire itseeni. Liikkeellä olo on minulle luonnollinen ja mieluisin olotila, vihaan sitä kun joku yrittää estää ja rajoittaa liikettäni vaikka muita osaan kyllä kovastikin hoputtaa ;D . En oikein osaa rauhoittua, jopa flunssaisena olen levoton ja lepääminen tuottaa joskus jopa tuskan hien otsalle  :-[.
   
Tämä asia alkaa nyt jotenkin aueta: :saturnus: neliö  :venus:. Kehitystehtäväni on kokea pyyteetön, universaali rakkaus. En uskalla pysähtyä ja ottaa sitä vastaan, vaan pidän itseni liikkeessä, olen kiltti ja passaan muita jotta ansaitsisin sen. Vaikka kuinka kiirehdin, en kuitenkaan uskalla ottaa rakkautta vastaan. Kun sitten väsyn, heittäydyn marttyyriksi ja syytän muita itseni unohtamisesta. Kun olen voimaton, olen hirvittävän ahdistunut, koska tämä olotilatila muistuttaa minua peloistani. Riippuvaisuuden, vaivana olemisen ja hylätyksi tulemisen pelot kumpuavat ehkä edellisestä elämästä, ehkä lapsuuden muistoista (jotka saattavat myös olla aika lailla neptunuksen värittämät). Mietinkin, että asiat lapsuudessani eivät todellisuudessa ehkä ollutkaan niin huonosti, ehkä pelot ovat minussa vain erityisen vahvoja entisen elämäni takia ja syvyyttä niille antaa tuo  :merkurius: :rapu:  ::)

Kasvu on totisesti tehnyt kipeää. Itsepetos on asia, johon olen nyt myös törmännyt. Aurinko :kaksoset: ja merkurius :rapu:, olen loistava selittämään ja manipuloimaan, jotta saan asiat kuulostamaan mieluisimmalta juuri minulle. Mieheni on ensimmäinen ihminen joka "ei ole mennyt lankaan", piru että se on suututtanut :tickedoff: mutta ah niin karaistanut :laugh:. Oman edun tavoittelua lisää myös  :mars: :harka: vaikkakin se on mahdollistanut terveen itsekkyyden tavoittelun  :angel: . Tämä on ehkä hidastanut kasvuani mutta toisaalta auttanut minua etsimään asioista eri näkökulmia. Minun tulisi vain oppia olemaan itselleni täysin rehellinen. Ilmeisesti saturnus toimii tässä elämässäni jonkinlaisena  :neitsyt: askendentin ja  :neitsyt: kuunsolmuni vartijana, sen ohi ei ole menemistä ellen opi miten tässä maailmassa toimitaan  :police:.  Rakkautta ei voi antaa jollei osaa sitä itse ottaa vastaan  :smitten:

Täältä terveiset kohtalontoverilta  :)
Saturnus peruuttamassa 12. huoneessa...
Ja voin myös allekirjoittaa nuo fiilikset.

Itselläin on saturnuksen oppositio venukselle ja Edelin teksti upposi kyllä minuunkin. Minulla ei saturnus ole 12.huoneessa vaan nelosessa, mutta kuitenkin tuo tuntuu tutulta  :)

Kiitos Johanne ja Artemis vertaistuesta, on aina niin lohduttavaa tietää ettei ole yksin ajatustensa kanssa :'(
 
Tuosta Saturnuksesta vielä: olen aina kokenut valtavaa utopistista syyllisyyttä olemassaolostani. Jos aiempaa elämääni on rajoittanut sairaus ja yksinäisyys ja olen ollut riippuvainen muista, tässä elämässä olen vahvasti kokenut itseni taakaksi muille. Siksi minulle on ollut, ihan ymmärrettävästi turvallisinta pärjätä omillani, pyytämättä apua ja kiitollisuuden velan pelossa kieltäytyä avusta vaikka sitä olisi ollutkin tarjolla. Aivan kuin olisin jotain jollekin velkaa :(.
 
Primitiiviset pelot ovat ainakin omalla kohdallani totta; psykosomaattiset oireet kuten ruuan väärinkäyttö tunteiden säätelijänä, stressivatsa ja huonounisuus kertovat siitä. Luulen, että tuosta jälleensyntymisterapiasta voisi olla paljon hyötyä, muillekin, sillä jo nyt koen ymmärtäväni itseäni, asenteitani ja pelkojani paljon paremmin kun yritän visualisoida päässäni sen, millaiselta minusta on tuntunut edellisessä elämässäni. Nyt ehkä ymmärrän myös sen, miksi hiivatissa olen aina epäonnistunut laihdutusyrityksissäni: mielikuva pienestä, heikosta, nälkäisestä ja lihaskipuisesta olemuksesta herättää pelon siitä, etten pystyisikään enää huolehtimaan itse itsestäni vaan ajautuisin muiden armoille, riippuvaiseksi heidän huolenpidostaan :-[.
 
Minulle on useamman kerran sanottu, että näytän siltä kun yrittäisin kannatella koko maailman huolia harteillani. Murehtijahan minä olen:  :kuu:  :kauris: ja  :askendentti:  :neitsyt:. Kiireinen murehtija. Tuosta kiireestä vielä.. joskus minut valtaa elämän pelko, aivan kuin jollain tasolla tietäisin, että jos en itse oivalla muuttaa elämääni oikeaan suuntaan, elämä tekee sen puolestani jollain sellaisella tavalla, josta joko minä tai lähimmäiseni joutuvat kärsimään. Vain siksi, että se auttaisi minua "avaamaan silmäni". Ehkä tässä kohtaa itsepintaisuuteni ja jääräpäisyyteni on kääntynyt minua vastaan, pitää herkistyä, jotta pystyy kuulemaan, näkemään ja lukemaan oikein eri ihmisten ja tapahtumien viestejä, jotka auttavat näkemään sen oman, oikean tien :smitten:

Ihmisistä vielä..että mikä niissä oikein pelottaa :o. Hehän heijastavat takaisin vain omia energioita. Ja ne mitä et halua itsessäsi nähdä voi pelottaa ja raivostuttaa. Olen aina kummastellut ailahtelevaisia ja oikuttelevia ihmisiä - sellainenhan minäkin välillä olen, eikä se ole huono asia, eiköhän tällaisellakin käytöksellä ole oma tehtävänsä tässä maailmassa, yksilöllisyyden ja vaikkapa luovuuden edustajana :D. Olen myös aina ollut yliherkkä näkemään minkäänlaista kärsimystä ympärilläni - niin olen minäkin kärsinyt omassa sisäisessä vankilassani ja syyttänyt muita omasta "kohtalostani". Voisiko tuon saturnuksen tehtävä olla juuri ihmisen karaistajana, jotta hän oppisi pääsemään irti jonkinlaisesta yliegosta ja itsepetoksesta, joka estää pääsyn henkiselle tielle, kohti eheänpää elämää?

Luulenkin, että niin kauan kun kukaan ihminen herättää minussa mitään sellaisia tunteita joita en pysty käsittelemään, sitten kun annan jokaisen yksilön tallata omalla tavallaan omaa elämänpolkuansa, tiedän että olen sujut itseni kanssa. Silloin en pelkää enää mitään energioita itsessäni vaan annan niiden virrata vapaana tietäen, että hallitsen ne. Eikä minun tarvitse niitä enää ulkoisesti kontrolloida. Olisikohan tässä järkkymättömän itseluottamuksen ja terveyden syvin olemus?

En myöskään usko, että on sattumaa miksi olen kokenut niin vahvoja ja syviä tunteita. Ne ovat saattaneet olla väylä niihin syviin kärsimyksiin joita ihminen kokee kun ei pääse irti omista peloistaan ja elää mielensä vankilassa katkeruuden, vihan ym. tunteiden vallassa. En ehkä olekaan turhaa kärsinyt syvissä mieleni maisemissa suurinta osaa elämääni. Kaikella on tarkoituksensa. Ja ihan parasta tässä olisi se, jos voisin auttaa muitakin näillä kokemuksillani ::)

Saturnus saakoon nyt tästä eteenpäin edustaa tärkeinpää auktoriteettia elämässäni ;)

Tuntuupa tutulta, minullakin on perääntyvä saturnus 12 huoneessa ja vieläpä :kalat:, lisäksi oppositiossa aurinkoon ja uranukseen ja nyt vasta kun olen ruvennut kiinnostumaan astrologiasta, alkaa valjeta, että miksi oon tämmönen. Myös miehelläni on  :saturnus: :kalat: ja opposotio :aurinko:

Et todellakaan ole yksin ajatustesi kanssa Edel  :)

Ymmärrän aika hyvin mitä tarkoitat.

  Tuntuupa liikuttavan tutulta, tuo Edelin teksti,---itselläni on myös todellinen haaste,-

 ja kehitystehtävä tämä  "pieni yhtälö"--eli   :saturnus: :aspect_squ: :venus:

 pakko lukea uudestaan,--se on niin omaa.

mulla myös on  :saturnus: 12. huoneessa, samaten  :askendentti: :neitsyt:
 :saturnus: :aspect_sex: :jupiter: ja  :saturnus: :aspect_tri: :merkurius: ja  :saturnus: :aspect_con: :askendentti:

Sama myös minulla, mutta myös  :saturnus: :aspect_tri: :merkurius: .  :saturnus: löytyy II huoneesta,  neitsyen kammarista, jossa myös  :kuunsolmu: .

Huolehtii muista, unohtaa itsensä, eikä osaa ottaa apua tai rakkautta vastaan. "En ansaitse tulla rakastetuksi." Vaikeaa.  :-\

sullon  ste sama toi  :aspect_tri: kun mulla. olis mukava kattoo karttoja keskenään kun mullakin se adhd kummittelee (+kakarat)
 ;D

Kiitos. Tuntuu ihmeelliseltä, että muillakin voi olla elämästä ja itsestään yhtä kummallisia tuntemuksia  :D Hyvin lohdullista  ;)

Tosiaan olen vasta aloittelija näissä karttatulkinnoissa ja noissa teksteissäni on vilahtanut varmaan sellaistakin tulkintaa, joka liittyy aivan muihin aspekteihin mutta veikkaisin ainakin tuon  :saturnus: 12. huoneessa olevan syy tähän valtavaan itseanalyysin tarpeeseeni. Pakko eritellä näitä tuntemuksia, ikäänkuin kerros kerrokselta kuoria itsensä kaikesta turhasta, minulle kuulumattomasta. Psykoterapia on auttanut ehkä vähän, hypnoosi avannut sisimpiä tunnelukkoja joo mutta tämä astrologian opettelu on ollut ihan parasta lääkettä! Vihdoinkin on olemassa jokin, puolueeton taho, jota peilaten opetella tunnistamaan itsessään eri puolia, ilman että joku sanoo millainen olet ja mitä sinun pitäisi tehdä. Mistä kukaan voi sellaista täysin tietää, aika vaikea luottaa kenenkään olevan aina niin oikeassa ja aina niin täysin hyväntahtoinen opastuksissaan?

Yritän tällä hetkellä tässä kovasti pohtia, millaisessa ammatissa voisin kehittää itseäni turvallisesti, ilman hirveää stressiä että kadottaisin jatkuvasti itseni ja ajatukseni. Uskon, että tuo  :merkurius:  :rapu: vielä lisää sitä pelkoa, kun niin helposti mukaudun ja sopeudun toisten mielipiteisiin ja tunteisiin. Sinänsä ironista, että elämä on tuonut eteeni paljon sellaisia tilanteita, joissa olen kokenut törkeää epäoikeudenmukaisuutta tai olen itse syyllistynyt asiasta, joka ei millään lailla ole minusta kiinni. Ja aina olen ollut yksin ongelmani kanssa, ihan kuin minua testattaisiin että "avaa nyt jumankauta se suusi ja puolusta kerrankin oikeuksiasi". Mutta ei, ei se vaan tule sieltä ja sitten väsyttää ihan sairaasti.

Tahdon olla ihmisten lähellä mutta usein on vain turvallisempaa puuhastella yksin omia juttuja. Kun on vaan niin vaikeaa kokea olevansa hyväksytty silloinkin kun on pahalla päällä eikä jaksa hymyillä. Olisinkin kiinnostunut kuulemaan onko teillä muilla samoja fiiliksiä? 8)

Entäs onko teillä muilla saturnus neliö venus tai saturnus oppositio venus ihmisillä sitä että huolehditte muista kovasti, mutta ette osaa ottaa muilta huolenpitoa vastaan? Itse ainakin koen vaikeaksi sen jos joku haluaa pitää huolta tai huolestuu itsestäni. Yritän aina olla niin ettei muiden tarvitse huolehtia minusta. Outoa..

 :venus: :aspect_opp: :merkurius: on mulla ja todella. luulen että tarttee yksin pärjätä. ja joo, annan vaikka vaatteet päältä jos toinen tarttee. tätä on kovasti käytetty hyväks.

Itsenäisyys ja riippumattomuus on hyve. Ainakin minun elämässäni. Eikä sitä kehtaa vaivata muita omilla vaivoillansa... Myös kehujen vastaanottaminen on vaikeaa. Sitä olen yrittänyt opetella: sanomaan kiitos, enkä vähättele sitä mitä kehutaan.