Astro Foorumi

Unellahan on montaa eri syvyyttä. On kevyttä ja syvää unta, rem-vaihetta ja lucid-unia=selkounia, enneunia, valveunia, myöskin ns. koiranunta. Uskon että jokaisella erilaisella unitasolla on omat merkityksensä ja että ne ovat täysin kytkettyjä psyyken sekä sielun asioihin. Siellä käsittelemme alitajuntaamme, joka koostuu tämän elämän sekä edellisten elämien kokemuksista. Sen tietoisemmaksi unityöskentely tulee, ja unensa voi paremmin muistaa, kun on henkisesti valmis niiden viestejä vastaanottamaan. Kun on valmis kohtaamaan todellisen Itsensä kaikkine puolineen, hyväksymään ne, ja loppujen lopuksi Todella rakastamaan itseään.. ja sitä kautta kokemaan Todellinen rakkauden merkitys.. kokemaan pyyteetön ja aito Rakkaus.. Työskentelyä kaikki.

Tämä juttuni lähti liikenteeseen siis siitä, kun pohdin unien eri syvyyksiä.. Että minkälaisia asioita missäkin unen laadussa käsittelemme. Ja onko tietoisuudella/alitajunnan asioilla tietynlainen järjestys ja rytmi, miten psyykkeemme käsittelee juttuja? Ikäänkuin oppiminen on prosessi, joka tapahtuu pikkuhiljaa. Todellinen muutos tapahtuu pikku askelin, niitä portaita koko ajan alemmas ja alemmas, oman alitajunnan sopukoihin. Ja joka askel alemmas alitajuntaan, on samalla askel ylemmäs ylitajuntaan. Suomeksi itsensä tunteminen on tie elämän tarkoituksen ymmärtämiseen ja uskoon.
Jos on valmis näkemään, kokemaan ja tuntemaan, ne alitajunnan möröt, totuudellisesti.. Jos on sen aika.. Kipeää se tekee kovin, tuottaa pelkoja ja tunteita, jotka ovat ihan vieraita. Mutta se mikä ei tapa niin vahvistaa.. :smitten: Ja pimeintähän on ennen juuri auringon nousua.. :smitten: Heh, karkailee ajatus. ::)

Mutta niin, haluaisin keskustelua ja pohtia kanssanne unien eri syvyyksiä ja tasoja. Millaiset psyyken/sielun asiat käsitellään esim. rem-vaiheessa tai lucid-unissa.. Entäpä se ns. koiranuni? Kun ei saa nukutuksi syvää unta, vaan on sellaisessa pinnallisessa unessa, ikäänkuin vähän roikkuu tässä todellisuudessa. Ikäänkuin ei saisi sukelletuksi sinne syvään, rauhalliseen, kunnolla voimia antavaan uneen. Itsellä kävi näin, kun luulin alitajuntaani päivätietoisuudessa sukeltaneeni, mutten ollutkaan mennyt sinne kokonaan. Suom. en ollut käsitellyt erästä asiaa loppuun enkä voinut päästä kunnon uneenkaan sitä käsittelemään loppuun. Unessa käsittelemme ne asiat, joista olemme enemmän tai vähemmän tietoisia. Tämä koiranuni oli minulle jonkinlainen vinkki, etten vielä voinut unessa saattaa loppuun sellaista jota en ole vielä täysin löytänyt. :) 

Kysymyksiä ilmaan:

Te jotka näette valveunia, ja kaikki muutkin, mikä on niiden "käsittelytarkoitus"? Arkimaailma ja henkimaailma yhdistyy ikäänkuin unessa, joka on työskentelyä siitä että päivätietoisuudessa ne ovat alkaneet yhdistyä/ovat yhteydessä? Entäpä se unihalvaus tässä yhteydessä? Sieluko/Itsekö siinä katselee tavallaan, kun ruumiis on jo unessa?

Enneunista keskustelua.. milloin olet kokenut ensimmäisen kerran, että näet enneunia? Miten ja minkä asioiden parissa olet arjessa työskennellyt? Oletko kenties aina nähnyt, ja oletko aina tiennyt näkeväsi? Itsehän tässä justiin vasta oon nyt tajunnut näkeväni enneunia.. :)

Entäpä lucid-unien näkijät? Miten liitätte sen tänne päivätietoisuuden asioihin, onko jotain tiettyjä juttuja käsitelty päässä ja ratkottu, ja mitä, kun olet alkanut nähdä selkounia? Vai oletko kenties aina nähnyt ja mitä luulet että miksi ym ym.. :)

Itse näen noita enneunia ja ilmeisesti myöskin lucid-unia=selkounia, enneunia, valveunia, myöskin ns. koiranunta.
Nukun siis melkeistä aina hirmuisen keveästi,toinen silmä ja korvat auki ;D
Olen aina nähnyt pienestä lapsesta lähtien enneunia ja sen vaan tietää että toi nyt taas oli sellainen.
Arjessa olen työkennellyt ihmisten parissa,askártelu ja vapaa-ajan toiminnassa,lasten,vanhusten ja vammaisten parissa,sekä myöskin kaupan kassana tosin omassa yrityksessä ;D
Ja noita selkounia olen kanssa aina nähnyt.

Ihminen käsittelee eri unen syvyyden tasoilla eri tasoisia asioita omassa kasvussaan. Helpoin tapa olla yhteydessä henkimaailmaan ja omaan sieluntilaan on mennä nukkumaan tai sitten vain lepäämään, jollekin vain sulkea silmänsä hetkeksi.
Hyvä harjoitus valve-elämässä on sulkea silmänsä lepotilanteessa ja katsoa, mitä näkee, kun ei ohjaile tietoisesti ajatusta. Ei onnistu aina ensimmäisillä kerroilla tai stressin alla, mutta on harjoittelun arvoista antaa ns. ohjaillun ajatuksen jäädä.
Toinen hyvä harjoitus on opetella kontrolloimaan unen tapahtumia REM-tilassa, mutta se usein onnistuu vasta kun ihminen on henkisesti tarpeeksi kypsä ja kehittynyt siihen. Silloin unetkin tavallaan vievät, mutta unennäkijällä on ohjakset käsissä. Onnistuu useimmille vain vahingossa joskus, muutamille joka yö. Jälkimmäisille ominaista on, etteivät ne eivät pelkää ja kiellä enään omia pimeitä puoliaan valvetilassakaan, vaan hyväksyvät ne osana omaa persoonallisuuttaan.
Kontrollifriikkien, täydellisyydentavoittelijoiden, sulkeutuneiden ja huono itsetuntoisten ja muiden itsensä kieltäjien ja itsensä suhteen epärehellisten -ja sokeiden on turha edes unelmoida. Unet näyttäytyy kaikessa karmivuudessaan ilman hallintaa ja suuren pelon täyttäminä, kuten on unennäkijän sielunkin laita.

Aika moni ryssii henkisen kehityksensä siihen, kun hiukan jotain pientä kykyä alkaa kehittymään, niin ne asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja alkaa sanelemaa sieltä korkeuksista sääntöjä muille, miten tulla henkiseksi ja kuka on henkinen ja kuka ei. Ne heittää syrjään sen luonnollisen uteliaisuuden, kun se lapsenomainen kevyt suhtautuminen omaan itseensä ja henkiseen luonnollisuuteen on muuttunu niille anteeksiantamattomaksi virheeksi, kun ne itte kadotti sen ja joutuu sen vuoksi tekemään niin rankkoja harjotuksia henkisen kehittymisensä eteen ja kokee muiden keveän suhtautumisen ja sitä mukaa saavutettut henkiset viisaudet ja kyvyt epäreiluna.

Lucid-unilla - suomeksi selväuni - ei ole mitään tekemistä hengellisen/henkisen kehityksen asteen kanssa!

Näin eniten selväunia silloin, kun olin vielä agnostikko/ateisti ja huomattavan paljon epätasapainossa. Nykyään näen niitä vähemmän, vaikka olen valotyöläinen. Tämä ennen kaikkea sen vuoksi, että en ole enää tehnyt allaolevaa kohtaa 2.

Selväunia tulee seuraavin tavoin:

1) Tutkimukset ovat osoittaneet, että kun näkee unta jossa lentää, noin 2-5 yön sisällä siitä näkee selväunen.

2) Alitajuntaa voi ohjelmoida hokemalla asioita ennen nukahtamista. Voi kehitellä erilaisia hokemia eri tarkoituksiin, esim selväunen näkemiseen. Alitajunta vain ohjelmoituu hitaasti

Patricia Garfield on kirjoittanut hienon opuksen 'Luovaan unennäköön.' Minulle riitti muutaman asian omaksumiseen unimaailmaani kertalukeminen. Suosittelen lämpimästi, löytyy kirjastosta.

^Mielenkiintoista.  :)
Minä en näe selväunia, mutta muistan pikkutyttönä tajunneeni unessa että voin halutessani lentää, ja opettelin sitä taitoa unessa.. se vaati unessa pinnistelyä ajatuksen voimalla, mutta en päässyt kovin korkealle vaan liitelin maanpinnalla. ::)
Wikipediastakin muistaakseni löytyy ohjeita selväunien opetteluun..
Se ei ole mun juttuni, en tahdo liikaa työntää "päivätajunnan ohjeistuksia" uniin. Minua kiehtoo juuri unien luovuus, yllätyksellisyys, se että kaikki on mahdollista, ja ensimmäisenä itsetutkiskelu.

Unimaailma, sekös se hämärän ihana on. Tuntuu ettei siellä ole mitään selkeitä sääntöjä, tai ainakaan yhtä selkeitä, kuin täällä fyysisyydessä on. Siellä on kaikki mahdollista ja sallittua. Yritänlö turhaan etsiä sieltä jotakin lakeja ja säännönmukaisuuksia? Vai voisiko niitä löytää.. Voisi, luulen, mutta ovat varmasti paljon monimutkaisempia juttuja.. Unien kanssa työskentelijät, kertokaa, oletteko löytäneet Unimaailman sääntöjä tai lakeja.. lähinnä sen henkisen kehityksen kantilta.
Kaikkea on ihana pohtia. Vaikka "säännöt" ovatkin vähän tän maailman juttuja, mie luulen.. Oman pään juttuja.. ::) Mutta sellaisia "perustan juttuja"..

Kaiken voi opetella. Toisilta se käy sitten käy helpommin kuin toisilta, nää on näitä luontaisia lahjakkuuksia ja herkkyyksiä. Itte nostin aiheen ylös justiin henkisen kehityksen näkökulmasta, mutta jokainen näkökulma on tervetullut, näihin unien tasoihin ja syvyyksiin liittyen.
Hyvin monimuotoinen ja kiehtova on Unimaailma. :)

Sellaisen asian olen huomannut, mutta se saattanee johtua vain omasta havainnoinnistani eikä niinkään henkisestä kehityksestä, että olen alkanut tuntea unimaailman "todellisempana". Muistamaan kosketuksen tunteen lämmön, hyvin todentuntuisina. Ja unet muutenkin ovat tulleet todellisemman tuntuisiksi. Ja unimaailmani henkilöt ja paikat ovat alkaneet toistua, voin muistaa sieltä tutut ihmiset, paikat, jotka ovat vain sieltä, ei mistään täältä maailmasta.

Odotan mielenkiinnolla Rakkauden Valon pohdintoja.. :smitten:

Mä näen paljon lentounia, mutta selväunia en juuri ollenkaan.