Astro Foorumi

Näkisikö joku mistä voisin löytää lompakkoni  ?
Muistan laittaneeni sen pienelle sivupöydälle tuvassa aamulla,aikomuksena katsoa erästä takuulappua aamupalan jälkeen.
Kun "tunnustelen"mielessäni lompakon olinpaikkaa,en saa sitä tutuntumaa edes tänne mökkiin,en ollenkaan,vaikka pakko sen olisi täällä olla.Se on pimeässä.Kissanpentu liittyy siihen jotenkin.Pentu on ollut kokoajan tässä tuvassa,enkä oikein usko,että olisi jaksanut raahatakkaan lompsaa mihinkään,tuntuu oudolta.
Olen kontannut lattiat,katsonut pimeitä paikkoja,katsonut laatikon jossa se yleensä on,kaikkea mahdollista jääkaappia myöten.   :idiot2:

Saisiko joku näkymää?   Kadottelen tavaroitani,löydän ne yleensä.Nyt on pasmat sekaisin.

              Oisko jossain piirongin laatikossa.. ;D

              Tai komeros.. :D

Tässä on menossa semmoinen "suursiivous"oikeastaan,kun myllään jokapaikkaa.Muualla en käynytkään,kun tuvassa vain ollut,ennenkuin se helkatin lompsa katosi,ja sen mukana liput ja laput.Komerot ja laatikot olen tutkinut ja pää on hurahtanut jo sekaisin totaalisesti. 
Oli siellä äidin sormuskin lompsassa,kun piti viedä huomena pienennettäväksi. kääk` :'(

Ookko kurkannu kahvipaketin ja roskiksen?
Nimim. ei selvänäköisyyttä vaan omakohtaista kokemusta  ;D

             :'(  Oisko sitten jäänyt Äidin luo se lompakko.. :-\

   :D     Kaikki hyvin.Jussi soitti kirkolta,kysyi miksi olen laittanut lompsani hänen salkkuunsa.Aikamme jankutettiin,niin selvisi,että salkku oli ollut pitkän tovin auki asennossa pikkupöydän jalkaa vasten,kun oli papereitaan kerännyt salkkuun.Kissanpentu oli seurannut pöydällä,ja Jussi muisti sen,kun oli pelännyt,että pentu hyppää kauaan ja vetelee kynsillä naaman verille,siinä lähtiessä vielä.Pentu se on sen lompsan tipauttanut salkkuun,ei sille muuta selitystä ole.
Se äidin perintösormus oli ilo,kun on tallessa.Isä oli äidille sen teettänyt rakkauden hurmassa.Oli varastanut isänsä kellonperistä yhden rinkulan sormusta varten,ja pelännyt vuosikausia,että isänsä  huomaa.Ei ollut huomannut.

On niin perusteelisen helpoittunut olo nyt   :smitten:

                  Heh..meinasin just  laittaa viestii et kyl se lompakko  kohta löytyy.. :D

                      Tuli vaan mieleen.....et jossain papereiden seassa se varmaan on :2funny:

Kiitos  :smitten:

Voi ne päätelasit olla tosiaan jonkun kassissa päänvaivana.

Itse nappailen mistä mitäkin ajatuksissani.

Kerran olin sukkaliikkeessä,ostelin monenlaista,ja jätin tiskille ne pussitettuna,kiertelin pikkujuttuja lisää myyjän kanssa.Lopuksi keräsin pussit laukkuni,ja ajelin kotiin.Siellä sitten katselin mitä olin ostanut.Kolmessa pussissa oli huiveja.Ajattelin,että olempa ostanut kalliita huiveja,ihmettelin värejä hiukan.Ihmettelin ostoksiani.  Sitten iski,kuin salama päähän yht´äkkiä,ettei siinä liikkeessä myydä huiveja.Kuitenkin ne olivat sen sukkaliikkeen pusseissa.
Soitin sinne liikkeeseen.Omistaja oli käynyt ostamassa huiveja kadun toiselta puolelta,ja laittanut ne liikkeensä pusseihin,ja jättänyt ne siihen tiskille.Minä sitten menin ja vein ne mennessäni.   :2funny:
 
Täällä maalla pikkuliikkeissä sanonkin,että katsovat vähän mitä kokoan kassiini lähtiessä,että on tapanani tyhjentää myyntipöytä.

Mulla häviää tavaroita tuon tuostakin. Ja aina kotona.
Pari kuukautta sitten mulla oli hukassa pölyhuiska..tai no semmoinen muovinen härveli, johon pystyy kiinnittämään vaihdettavia pölyosia.  :) Mä tiesin mihin olin sen jättänyt, näin sen hetken silmissäni kuin elokuvana. Kumma juttu oli se, että sitä härveliä ei sitten enää löytynytkään. Monta kertaa katsoin kaikki kaapit, ainakin viisi kertaa pengoin sen kaapin, mihin olin sen mielestäni laittanut. No, yks päivä mulla meni hermot ja karjasin täällä kotona, että "Nyt hitto vie palautat sen pölyhuiskan!" En tiiä kenelle sen huusin  :idiot2: Ja tadaa, siellä kaapissa se oli ihan samantien. Siellä samassa kaapissa, minne olin sen aluperin laittanutkin. Ja hauskaa asiassa oli se, että mä olin laittanut sen sinne kaappiin ihan näkyville, siis se melkein tippui syliin, kun kaapinoven avasin.  ;D

Kukahan täällä meillä järjestelee paikkoja uusiksi?  :o

Ne ovat niitä kotitonttuja jotka touhuavat.Meillä Eetu-tonttu laittaa piiloon tavaroita,se on sellainen pahankurinen,vaikkakin muuten kiltti.Aatu-tonttu on sitten se joka on alati rauhallinen ja hakee ne tavarat,melkein työntää käteen.    ;D

Lapsuudessa meillä oli myös kaksi tonttua,jotka olivat sellaisia kehveleitä.Kaikki kolinat ja kilinät olivat tonttujen tekosia.Isä osasi kertoa niistä asioita meille penskoille sillätavoin,että me penskat ei pelätty pimeää,eikä yöllisiä kolinoita,ei muutakaan.(Äitiä joskus)Ei myöskään aikuisena.(paitsi äitiä)     :2funny:

Tarinan kerrontana ne tontut ovat siirtyneet sukupolvesta toiseen.Minun lapset kertovat nyt vuorostaan lapsilleen niistä tontuista.

Ihania nuo tonttutarinat!  :smitten:

Meillä ei oo varmaan puhuttu muista kuin saunatontuista, mutta mun lapsuudenkodissa niitä kyllä oli varmasti muitakin, kun asuttiin maalla vanhalla maatilalla.  Kyllä täällä munkin huushollissa joku tonttu järjestelee mun tavaroita, kun taas on yks pieni mutta tärkeä tavara hukassa.  Enkä koskaan laita sitä mihinkään muualle kuin tuohon yhteen kaappiin.  Pitääkö munkin alkaa huutamaan, että tuo se heti takaisin!?

Kokeileppa huutaa. Melkein päivittäin tuskastun Eetuun,kun se tekee niitä piilottelu juttujaan.Aatulle sitten sanon,kun saan tarpeekseni,että etsii ne minun tossut,tai mitä se Eetu on keksinyt viedä.
Eetu on semmonen kiusanhalunen,joka pitkstyessään huvittelee niiden tavaroiden kanssa.Eipä se haittaa,kun sen tietää.Aatu on semmonen rauhallinen tössykkä,joka huolehtii monista asioista.Vähän raihnainenkin,onhan sillä kertynyt ikää muutama satavuotta.  ;D