Astro Foorumi

Henkilönä joka rakastaa matkustamista, vieraita kulttuureita ja historiallisia nähtävyyksiä haluaisin kuulla millaisia intohimoja teillä muilla on eri maita tai nähtävyyksiä kohtaan.
Eli minne tunnet (ehkä selittämätöntäkin) vetoa? Minne matkustaisit jos saisit täydellisen tilaisuuden lähteä mihin tahansa valitsemaasi kohteeseen fiilistelemään? Oletko jo päässyt käymään unelmakohteissasi? Kiinnostaisi näin matkakuumeissani kuulla myös kokemuksia joistakin eksoottisista tai muuten vaikuttavista kohteista...

Itse olen noin 10-vuotiaasta asti haaveillut Perusta. En tiedä mistä kaipuu on lähtenyt mutta siitä asti olen sinne suunnitellut meneväni, "vielä jonakin päivänä...". Kummilapsi minulla sieltä jo onkin joten toki olisi häntäkin kiva tavata. Machu Picchu on pakko joskus nähdä ja kokea. Inkakulttuuri kiehtoo kovasti kuten Etelä-Amerikan alkuperäiskansat yleisestikin. Rakastan vuoria ja korkeita paikkoja, uskon että pakahtuisin onnesta siellä!   Pohjois-Intiassa, Nepalin rajalla vuoristossa sijaitsevassa Darjeelingin kaupungissa sain hiukan jo esimakua tähystäessäni Himalajan vuoristoa horisontissa. Sielläkin fantasioin olevani "melkein jo Perussa"   :smitten:

Fanaattisena Braveheart-keskiaika- ja kelttifanina Skotlannin nummille haaveilen pääseväni myöskin, mielellään ratsastamaan tukka hulmuten, ilman satulaa ja paljain jaloin  ;).  Irlannissa pääsin taannoin käymään  Braveheart-elokuvan taistelukohtauksen kuvauspaikalla, aika mieletöntä!  :D

Romania ja romanikulttuuri vetää oudosti puoleensa. En osaa selittää miksi. Minua tosin on sanottu romanin näköiseksi   8)

Minua on aina kiehtonut Kiina. Mutta tiedän, ettei se ole sellainen todellisuudessa kuin mielikuvissani tai niissä kauniissa elokuvissa... Skotlannin nummet innostavat minuakin. Sitten olisi paikkoja, joissa olisi kiva käydä, mutta joihin en tunne kuitenkaan sen suurempaa kiinnostusta tai kaipuuta. Kiinaan en ole vielä päässyt. En tiedä pääsenkö edes koskaan, mutta ehkä niin on parempi puhtaiden mielikuvieni kannalta. Minua taas on monesti luultu kiinalaiseksi, vaikka ihan suomalainen olen :D Kerran jopa oma äitini luuli erästä kiinalaista naista minuksi :2funny:

Skotlanti, Skotlanti ja vielä kerran Skotlanti. Siellä on jäänyt jotain tekemättä.

Puhuessani tästä Skotlantiin menemisestäni jossain vaiheessa eräälle näkijälle, hän sanoi jotain avioon menemisestä sinne. Johon minä sitten sanoin, että en minä nyt sitä tiedä, mutta ainakin sinne haluan päästä käymään. Tulevaisuuteeni vahvasti kuuluu Skotlanti ja nummet. Moray Firth. Invernessissä pitää päästä käymään.

Täytyy alkaa harjoitella skottiaksenttia englantiin. Cockneyn murre jo melkein onnistuu.  :D

SanctAstra: Ymmärrän täysin.. kyllä tämä tyttö melkeinpä lankeaa samantien jos mies tulee minulle skottiaksenttia puhumaan...  ;)

Saaristolaismaisemat herättää minussa sellaisia vähän surumielisiä tunteita. Kaipuuta ehdottomasti ja levottomuuttakin. Sellainen Myrskyluodon Maija- meininki. Karua, kovaa, kaunista elämää. Tuttua.

Kiina tai Japani ei ole koskaan napannut yhtään. Arabimaat kiehtoo.

Hyvänen aika, multa unohtui Egypti! Ketä se ei muka kiinnosta, ja kuka siellä ei muka ole elänyt entistä elämäänsä? ;D Kleopatra en tosin väitä olleeni, haha!

Minä matkaan Karibialle, Venezuelaan, Kolumbiaan....

Joskus vielä mä pidän sen vuorotteluvapaavuoden ja lähden noihin maisemiin  :)

Reissukärpänen puraisi minuakin jo varhaisella iällä ja minulla on onneksi ollut mahdollisuus matkustaa melko paljon, myös niissä unelmakohteissa.

Englanti on ollut pienestä pitäen sellainen paikka, johon minun on ollut pakko päästä. Sinne minä meninkin heti ensimmäisenä, kun palkka alkoi juosta ja sai vähän rahaa säästöön. Olen käynyt myös Irlannissa, mutta minut tämä saari jätti vähän kylmäksi.

Haaveilin myös käyväni joskus USA:ssa ja siellä olenkin oleskellut kolmeen eri otteeseen, lähinnä länsirannikolla, mutta myös syvässä etelässä. New Orleans, Lousiana oli ainakin ennen Katrinaa mahtava paikka. Tykkäsin!

Olen haaveillut myös kiertäväni Eurooppaa laajemmin, ja siihen tulikin mahdollisuus joitakin vuosia sitten, kun peräti asuin Ranskassa. Miellyin Hollantiin, Belgiaan ja Sveitsiin. Italiassa olin käynyt nuorempana ja sehän on kulttuurin ja historian ystävälle oikea aarreaitta. Pohjoismaista Tanska on minusta ihana paikka!

Yksi vaikuttavimpia paikkoja, missä olen käynyt, on Jordanian Petra. Suosittelen, joskin lähi-itä ruukkaa olla hieman levotonta aluetta ja lomailemaan pääsee sinne, miten pääsee.

En ole vielä käynyt Etelä-Amerikassa enkä Egyptissä, mutta haluaisin käydä. Amazon, Andien vuoristo, Peru, Chile, Argentiina, Galapagos-saaret, Kap Horn: jos Luoja suo, niin toteutan joskus useamman kuukauden Etelä-Amerikan reissun. Olen haaveillut myös safarista Keniassa tai Tansaniassa.

Minua eivät kiinnosta lainkaan Kiina eikä Japani, enkä hingu myöskään Intiaan, kuten monet muut ikätoverini. Olen käynyt tosin Thaimaassa, ja se oli ihan ok. Käytyäni Saksassa totesin vain, että täältä täytyy päästä mahdollisimman pian pois.  :o. Samat fiilikset iskivät päälle myös rakkaassa itänaapurissa 80-luvulla.

Haluaisin Amazonin sademetsään... veneretkellä katselemaan ihmeitä. Itä-Eurooppaa on vielä näkemättä ja haluaisin päästä ratsastusmatkoille Unkariin, Bulgariaan, Romaniaan.

Skotlanti ja Irlanti myös kutittelevat.
Ensi kesänä on jenkkilän matka, varattu, maksettu ja jes jes!
Joskus vielä Haitiin, brasseihin...

Afrikan, Intian ja Lähi-idän valtiot on mulle ahdistavia. Intiassa se popula, afrikassa se ihmisistä uhoava "voima" ja lähi-idän kauppaamis-aggressiokulttuuri. Not likey.

Indiima: sanoit todella osuvasti tuon, afrikkalaisten "uhoava voima". En ikinä ole Afrikkaan tuntenut vetoa mutta vietin kuitenkin kaksi kuukautta Zimbabwessa joitakin vuosia sitten. Mikä mieletön energia ja voima niistä ihmisistä (joilla ei ollut käytännössä mitään) huokui! Olen todella sopeutuvainen ja avarakatseinen tyyppi mutta siellä tunsin todella olevani kuin kala kuivalla maalla. Koominen, valkoinen hyttynen minkä kuka tahansa paikallinen olisi voinut puhaltaa toiselle mantereelle niin halutessaan  ;D.

Intiassa oli ihan eri fiilis lämmin ja hyvä, kaaottisuudesta ja köyhyyden raakuudesta huolimatta. Kerjäläisnainen lauloi juna-asemalla, hymyili ja tuntui että pystyy katsomaan minun sieluun asti..

Irlanti  :smitten: Aivan ehdottomasti Irlanti! Olen siellä joskus asunutkin (myös tämän elämän aikana) ja tuntenut siellä oloni hyvin kotoisaksi. Ehkä vielä muutan sinne takaisin, kun elämäntilanne on muuttunut  ;)

Skotlanti ja Egypti. Mielenkiintoista huomata miten moni muukin haaveilee (paluusta?) matkasta Skotlantiin.
Keskiaika ja vanhat linnat kiehtovat, joten näkemistä ja kokemista löytyisi monestakin paikasta.
Myös Venäjällä on monta mielenkiintoista paikkaa, jotka täytyisi päästä näkemään.

Olen myös huomannut sen, että henkioppaiden kansallisuus ja kulttuuri ovat pyörineet ihan toistuvina teemoina elämässäni, siis ihan tiedostamattomasti.

Minulla on myös Egypti hyvin vahvasti elämässä, kuten myös Pohjois-Amerikan preeriaintiaanit, luostarimaisuus (askeettisuus ehkä), mutta maya-kulttuuria en ole pystynyt vielä samaistamaan itseeni. Etelä-Amerikan värit kävivät sisustuksessa joitakin vuosia sitten, nyttemmin ei enää. Ehkä sen aika ei ole vielä.

Keskiaika ja skottilinnat kiehtovat erityisesti.  :)

 Venäjä on kiinnostanut pienestä pitäen vaikka en tiedostanut että se on venäjä, siellä olen käynyt useamman kerran ja aina tykännyt, viime matkalta sain myos hyvän ystävän, ja rakastan kieltä vaikken paljoa osaa. Ja siellä on myos hyvin kaukaisia sukulaisia. Talonpoikien kulttuuri kiinnostaa yhtälailla kuin tsaarit, näistä Pietari Suuri ja viimeisen tsaari Nikolain perhe kiinnostavat kaikkein eniten ja kuin myos Neuvostoliiton alku, Lenin.

 Myos intiaanit, samaistuin lapsena lasten elokuvan Pocahontasiin.
Kuinkakohan paljon kateutta saan kun kerron että pääsen Peruun luultavasti ensi vuonna kihlatun matkassa (hän kun on perulainen)  :D Etelä-Amerikan kulttuurit kiinnostavat toki mutta ehkä enemmän pohjoisen joten USAssa haluaisin käydä, tarkemmin en osaa sanoa mitään heimoa kun Kalliovuorten maisema vetoaa mutta myos Grand Canyon. Mutta onneksi rakastan lukemista joten kirjojen kautta matkustelu on halpaa, minulla on paljon kirjoja intiaaneista etelästä pohjoiseen (juuri luin ekan osan Inkat sarjasta) ja Venäjästä.

 Nämä 2 ovat vahvimpia mutta kun luin kirjan (Dinan kirja) joka sijoittui 1860 luvun Pohjois-Norjaan ajattelin että kunpa olisin ollut tuolla. Hullua kun melkeinpä vihaan kylmää. :idiot2:

Jos vastaisin kymykseen suoraan, niin matkaan (meditoidessa) reheviin metsiin, viidakkoihin, niityille, vesiputouksille, purolle.. Rakastan metsää, kukkia, eläimiä..  :smitten:

Jotta ihan oikeastikin, olisi Ihanaa matkustaa johonkin sademetsään luonnon kanssa sopusoinnussa elävään heimoon tutustumaan. :smitten:

Itämäisuus viehättää, Intia, Tiibet, Jamaica.. :smitten: Luonto ja kulttuuri, ne on ne mitkä noissa kiinnostaa.

Ja intiaanit on lähellä sydäntä ja heidän luokseen/heimon osaksi matkaan myös silmät kiinni.. ;) :smitten:

En tiedä onko tämä nyt haave; exälleni vaikeina hetkinä (suukopu kun oli käynnissä), heitin sanat ilmaan, jotta lähden Inarinjärven rannalle. Nyt tuo alkaa lähestyä todellista ajatusta, josko...

Sit vaan olen löytänyt itseni Egyptistä...suurimman meditoinnin aikana. :smitten:

Todellinen haave: Löydän itseni Hawaji- saarelta tai Tahiti, jossa "sukeltaisin" lämpöiseen hiekkaan. Ehkäpä joku muukin sukeltaisi kanssani!  ;)

Taidan olla tylsä. Matkaan tällä hetkellä muutamien ihmisten luo haaveissani. Osa on lähempänä osa kauempana. :) Nämä haaveet saavat toteutua oikein mieluusti. :)

Falkland ja Kerguelen-saaret. Tropiikkiin ja väentungokseen olen sattuneesta syystä kyllästynyt, minkä lisäksi haluaisin nähdä albatrosseja. 8)