Astro Foorumi

Muita keskusteluaiheita => Kirja- ja linkkivinkit => Aiheen aloitti: Päivi - 25.08.2011 20:18:54



Otsikko: Näitä elämänvalintoja potilaat katuvat
Kirjoitti: Päivi - 25.08.2011 20:18:54
http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/2011/08/1377836/saattohoitaja-kertoo-naita-elamanvalintoja-potilaat-katuvat (http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/2011/08/1377836/saattohoitaja-kertoo-naita-elamanvalintoja-potilaat-katuvat)


Otsikko: Vs: Näitä elämänvalintoja potilaat katuvat
Kirjoitti: Hiisitär - 25.08.2011 21:22:24
Hieno linkki, kiitos! Jokainen varmasti toivoo saavansa elämän, jonka jälkeen kuoleman koittaessa ei tarvitse katua mitään. Ohjeet ovat hyvin yksinkertaisia, kuten linkistä huomasimme  :coolsmiley:


Otsikko: Vs: Näitä elämänvalintoja potilaat katuvat
Kirjoitti: Kuuhilda - 26.08.2011 07:37:07
Tosiaan, ei se tähtitiedettä ole elää hyvä elämä:smitten: Ellet halua sen olevan ;)
Kaikkein tärkeintä tuntuisi olevan, että ole rohkea! :smitten:


Otsikko: Vs: Näitä elämänvalintoja potilaat katuvat
Kirjoitti: Fawn - 27.08.2011 09:47:26
Kiitos tästä linkistä!  :smitten:

Mulla on vielä opeteltavaa ton rahanhimon suhteen.. ::)


Otsikko: Vs: Näitä elämänvalintoja potilaat katuvat
Kirjoitti: body electric - 10.10.2011 21:26:25
Mun mielestä elämänvalintoja tai sitä että on jättäny jotain tekemättä, on ihan turha katua, edes kuolinvuoteella - Siihen miks on tehny jotain tai ei oo, tai ei oo kerta kaikkiaa uskaltanu tai jaksanu, saattaa pohjimmiltaan olla syvemmät syyt.

Ihmisen kuolinvuoteella pitäis keskittyä pitämään yllä kuolevan hyvinvointia, jos niin voi sanoa - muistella kaikkea kaunista mitä elämä on antanu ja  olla kaivelematta turhia - mun mielestä omaisten ja ystävien pitäis tajuta olla kyselemättä menneistä jos toinen ei niistä halua puhua.

Mun isä rupes kuolinvuoteellaan sairaalassa jostain syystä puhumaan kovasti saksaa ja ranskaa, koko ikänsä kun oli kieliä harrastanu - Ehkä se ajatteli että "nyt kun lähdetään pitkälle matkalle, kannattaa vähän harjotella tässä".

Mä toivoisin kuolinvuoteellani että mulla ois riittävästi morfiinia ja kannabista, kauniita kukkia, inspiroivaa luettavaa, hyvää musiikkia, mahdollisimman vähän rumia ja korisevia potilaita ympärillä, mahdollisimman vähän meikittömiä, raikkaita sairaanhoitajia lähettyvillä. Toivon että saisin kuolla kotona.

Ehkä ihmisen pitäiskin olla aina valmis kuolemaan - vaikka kaikki ois vielä kesken.