Astro Foorumi

Tästä aiheesta kiistellään paljonkin, keskustelua siis kehiin!  ;)

On.

On!

Silmissä on erilainen vinke jokaisella eläimellä. Ja toisten kanssa löytyy se sielujen sympatia. Moni niistäkin on minua kovasti opettanut elämään suhtaumisessa tai käytöstä.

Eläimet muutenkin rakkaita, miksi niillä ei olisi sielua, on niillä  :smitten:

Eläinten tietoisuudestahan voisi kiistellä loputtomiin. Lapsuuden lemmikki löytyy kuitenkin varmasti paratiisista jos on ollut kiva lemmikki ja jos paratiisia on.

:smitten:

Meillä on täällä vanhoja keskusteluita, joista voitte käydä lukemassa ajatuksia aiheesta. Vanhoja ketjuja saa herätellä henkiin kommentoimalla!

Eläimellä sielu...? (http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=16259.0)
Syntyvätkö eläimetkin uudestaan (http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=985.0)

Jos lähdemme siitä olettamuksesta, että tietoisuus omasta olemassaolosta on perimmältään sielullinen, silloin kaikilla eläinkunnan yksilöillä on pakko olla sielu ilman poikkeuksia. Kysymys siitä, voiko/osaako, ihmistä matalamman älykkyystason omaava eläin reinkarnoitua on jo toinen juttu. Sanoisin, että ei voi !

 :coolsmiley:

Juuri tästä pidän eläimissä erityisesti: ne osaavat rakastaa pyyteettömästi. Sitä samaa toivoisi ihmisiltäkin, mutta takana on usein laskelmointia ja ehtoja :/

Juuri näin.

Mulla jäi kyllä epäselväksi miten äly liittyy reinkarnaatioon? Jos se äly on mitä on täällä Palleroisella, mutta se mitä se on sitten siellä toisellapuolen on taas eri juttu. Eihän me muutenkaan kaikkia (läheskään) tiedetä täällä. Jos me tiedettäisiin niin miks me tultaisiin tänne  "tosi tv:hen"  :D ollenkaan sieltä toisaalta?

Ps sullon hieno avatar.

Kiitos! Sullon hieno nimimerkki  :)

Oman uskomukseni mukaan sielun henkinen olemus on täsmälleen sama kuin sillä biologisella olennolla jonka sielu on imenyt itseensä täällä inkarnaationsa aikana. Koiran sielulla on koiran äly, apinan sielulla apinan äly, madon sielulla madon äly. Tarvitaan korkeampaa intelligenssiä jotta sielu ymmärtäisi uudestisyntymisen mahdollisuuden.

Olen myös lukenut Michael Newtonin kirjat mistä Evea mainitsi, ja pidän niiden kertomaa melko uskottavana.

Minä en ole lukenut mtn kirjoja, mutta väitän, että sielumme on matkannut täällä matkan, joka on kulkenut elottomista; kuten kivistä, kukkien ja puiden kautta eläimeksi ja siitä sitten ihmiseksi...
Monilla kehittymättömämmillä eläimillä, kuten vaikka kottaraisella ja ahvenella, on ryhmäsielu, ne ovat keskenään yhtä ja samaa, ainakin parvikohtaisesti, mutta esim. Korppi ja varis on jo yksilösielu.

Eläimet yleensä ottain eivät ole sen älyttömämpiä tai älykkäämpiä kuin me, niiden älyllisyys on vain kohdistunut muihin asioihin, ja itsestäni tuntuu lopulta, että ne ovat paljon älykkäämpiä kuin me ihmiset jotka keskitymme aivan turhiin asioihin täällä.
Jotenkin hankala puhua kehittymättömistä ja kehittyneistäkään, kun ei se aivan niinkään ole.

"Tarvitaan korkeampaa intelligenssiä jotta sielu ymmärtäisi uudestisyntymisen mahdollisuuden."
Tällekin tekee mieli irvistää. Kissat ja koirat muistavat, miten ovat valinneet elämäntehtävänsä, ja mikä se on :)

Siis tämä ihmisen nostaminen joksikin korkeamman intelligenssin olennoksi saa minun karvani pystyyn.

Itse asiassa on. Sielulla ei ole älykkyystason kanssa mitään tekemistä - myös reinkarnaatio perustuu DNA:han ajan myötä kerääntyvään bioinformaatioon, sillä kaikki olentojen perustoiminnot muodostuvat sukupolvien ajan aikaisemmasta altistumisesta, olkoonkin hyvin kaukaisesta. Eli esimerkiksi madolla voi olla "karmaa", jos sen esi-isä monta sukupolvea sitten koki jatkuvasti jotain, eli vaikka se itse ei ole kokenut asiaa, sen genomissa on merkintä automaattisesta reaktiosta ko. asiaa kohtaan. 

Myöskään inkarnoitumisesta ei kukaan tai mikään tee päätöstä, vaan ne tapahtuvat silloin kun se suurimmalla todennäköisyydellä on mahdollista (=milloin parhaiten itseäsi vastaava genomi on aktiivinen.)





 

Viilaus: Evoluutio on tieteellinen teoria, ei hengellinen (perus-) aate. Se, että elävien olentojen DNA sisältää informaatiota (DNA biologinen ja geneettinen seikka, informaatio siis bioinformaatiota), ei tarkoita että jos minä vaikka kuolin matona ja synnyin nyt uudestaan ihmisenä, DNA:ni käsittäisi madon bioinformaatiota. Syön maata fetissin, en geneettisen karttani takia ;) Jos synnyn seuraavaksi vaikkapa perhosena, en toukkavaiheen jälkeen yritä kävellä siivilläni tai jotain vastaavaa, enkä varmaan tuntosarvilla piirrä suhteellisuusteorian aukkoja hiekalle enkä mitään.

[quote author=Pakolainen link=topic=44489.msg333202#msg333202 date=1324405 ei hengellinen (perus-) aate. Se, että elävien olentojen DNA sisältää informaatiota (DNA biologinen ja geneettinen seikka, informaatio siis bioinformaatiota), ei tarkoita että jos minä vaikka kuolin matona ja synnyin nyt uudestaan ihmisenä, DNA:ni käsittäisi madon bioinformaatiota. Syön maata fetissin, en geneettisen karttani takia ;) Jos synnyn seuraavaksi vaikkapa perhosena, en toukkavaiheen jälkeen yritä kävellä siivilläni tai jotain vastaavaa, enkä varmaan tuntosarvilla piirrä suhteellisuusteorian aukkoja hiekalle enkä mitään.
[/quote]

Tuosta ei ihan ole kyse.
Tarkoitin biokemiallisen informaation periytymistä esimerkiksi sellaisilla tavoilla, kuinka monen sähkölle altistuneen matosukupolven jälkeen syntyy sukupolvi, joka ei ole koskaan altistunut sähkölle mutta varoo sitä silti, toisin kuin esi-isänsä. Toinen vastaava ilmiö on hyeenojen sisäsyntyinen pelko leijonan hajua kohtaan, vaikka ne eivät olisi eläissään olleet missään tekemisissä niiden kanssa. Toisin sanoen tämä tarkoittaa opittujen asioiden tallentumista DNA:han ja siirtymistä sitä kautta eteenpäin.

Yleensä opittu ja sisäsyntyinen tieto on eroteltu toisistaan, mutta itse asiassa kaikki vaistomaisina pidetyt reaktiot ovat perinnöllistä opittua tietoa. Tässä valossa ei kuitenkaan toimi sellainen käsitys, että jälleensyntyisit ihmisestä perhoseksi tai toisinpäin.  


Toisin sanoen yhtä hyvin myös ihmisen reinkarnoitumiseen ja karman keräämiseen liittynee vastaava biologinen ilmiö, ottaen huomioon että kaikki maapallon ihmiset ovat kehittyneet melko suppeasta alkupopulaatiosta, mitä näitä oli seitsemän esiäitiä? Siinä ei paitsi geneettisellä diversiteetillä juhlita, niin se myös mahdollistaa ominaisuuksien periytymisen juuri sellaisella tavalla mitä kutsutaan reinkarnaatioksi.  

  

Hyeenat eivät pelkää leijonia näiden hajun vaan koon takia. Leijonahan on massiivinen kissaeläin, kun taas hyeena on jalopeuraan verrattuna piskuinen laumakoira. Kun 10 hyeenaa sattuu yhtä aikaa haaskalle ja vastassa on leijona, eivät hyeenat yhtäkkiä pötkikään pakoon ateriaa hyläten.

http://naurunappula.com/867581/apinakoe.jpg Tuossa on mallinnos siitä jonkin asian karttamisesta, ja samalla sitten yhteisön hengestä sekä sanattomista pelisäännöistä. En muista mistä peräisin. Muistetaan että psykologia ei ainoastaan kuulu ihmisille ja apinoille, vaan myös madoille.

Biokemiallinen informaatio yleensäkin käsittelee käytännössä nimenomaan ruumiintoimintoja, ei mielen. Ravinto, lepo, sen sellaiset asiat. Edes perustoiminnot, kuten liikkuminen ja syöminen, eivät ole automatisoituneita asioita, vaan eri eläimillä kestää eri aika opetella nämä asiat - ihmislapsella jo kahdelle jalalle pääsyyn kuluu naurettavan pitkä aika. Biokemiallinen informaatio on pikemminkin sitä, miten keho käsittelee ravinnon, miten keho reagoi äkkinäiseen rasitukseen ja niin edespäin. Mennään sinne solutasolle.

Ihmisen keho on oppinut hyödyntämään nopeaa energiaa kun ravinnonsaanti oli enemmän selviytymis- kuin nautiskelemisasia. Sen takia sokeri maistuu niin mielettömän hyvältä. Se on nopeaa energiaa ja sillä pötkii dinoja pakoon (tiedän, ihmiset ja dinosaurukset elivät eri aikaan).
   Biokemiallinen informaatio on kerätty kokemuksen kautta ja se siirtyy jälkipolvelle geneettisesti. DNA on perintötekijäosa kuten geenit. Ihmisen esivaiheet oppivat vaikkapa sen, että valoisaan aikaan on parempi olla hereillä ja pimeään aikaan on parempi levätä. Tämä informaatio (kehossa) siirtyy perintötekijöihin, ja kaunistelematta sen kummemmin tämä hieno, biokemiallinen tieto on sitten spermassa.

Reinkarnaatio on edelleen sitä että sama henki, sielu, olemus, ydinpersoona - miksi sitä tahtookaan kutsua - siirtyy kuoleman jälkeen toiseen ruumiiseen, siis sama henkilö. Se, että kehitytään satoja tuhansia ja miljoonia vuosia jotta keho oppii sopeutumaan elinoloihin, ei ole ehkä sitä että sama henki kiertää sukupolvia systemaattisesti tulevaisuutta kohti sen sijaan, että henki poukkoilisi paikan lisäksi myös ajassa.
   Jälleensyntymisessä ei puhuta geneettisistä samankaltaisuuksista edellisiin elämiin. Sielu on termi jota ei voi materialisoida eikä esittää konkreettisesti. Käydään nyt mieluummin sitä psykologiaa, kun sitähän tämä on: uskontotieteilyä (yrittäessä selittää uskomuksia ja käydessä uskontoterminologiaa), psykologiaa (yrittäessä selittää mielen toimintoja) ja filosofiaa (yrittäessä selittää mm. sielua).