Astro Foorumi

Ajattelin tehdä ihan pohdiskeluketjun työympyröistä. Hyvien johtajien ominaisuuksia (ja tällä en tarkoita yletöntä määräilemishalua, vain määräilevän ominaisuuden omaava ei ole mielestäni hyvä johtaja...) ja työtovereiden kanssa sopivia aspekteja esim. synastriakartoilta.

Mitä löytyy hyvän ja alaistensa kanssa hyvin toimeentulevan johtajan kartalta?

Jatkakaa te, eiköhän aihe paisu sopivaksi  :smitten:

Hyvä ja uusi aihe.  :)
Onko olemassa yhtä tiettyä hyvää johtajaa? On erilaisia johtajia. Erilaisilla kartoilla.  :)
Palaan aiheeseen kun aivot jaksavat taas pyöritellä, sitä ennen, keskustelkaa.  ;)

Minustakin mielenkiintoienn aihe :)
Mutta mitä thän nyt sanos? :D
Johtajuutta on monenmoista, kun on asioitakin joissa johtajaa tarvitaan.

Lisäksi on johtaja, ja sitten on pomo-tyyppi...pomo on se joka pomottaa kaikkia, johtaja johtaa koska hänen tahdotaan johtavan :)
 Äh.

Onko joitakin tiettyjä merkkejä, jotka asettuvat pomoksi vain siitä ilosta, että saavat olla muiden yläpuolella? Johtamistaidoista viis.

Onko aurinko vai mikä planeetta se, mikä innostaa johtajaksi?

Minusta hyvä pomo osaa myös asettua alaisensa asemaan, olla kiinnostunut hänestä myös ihmisenä, ei alaisena. Tällainen henkilö motivoi alaisiaan ja kannustaa, on herkkä huomaamaan ilmapiirin muutokset ja muut sellaiset asiat jotka vaikuttavat työhyvinvointiin. Veikkaisin, että hänen kuunsa olisi ymmärtäväisessä merkissä.

Täytyyhän hyvän johtajan myös osata valita sanansa niin, että viesti menee perille, mutta ei loukkaa ihmisen persoonaa. Hyviä ajatuksia tähän?

Mulla kaksi mulle sopivaa pomoa, jotka ovat antaneet työrauhan eivätkä ole murtaneet minun persoonaani. Aurinkomerkeiltään kalat ja rapu. Au-skorppioni oli tuulella käyvä, henkilökohtaiset ongelmansa vaikuttivat ulosantiin, josta otin hieman itseeni  :-\

mä oilsin hyvä johtaja :D

Mä olen johtaja ;)

Suoritan tässä parasta aikaa Johtamisen erikoisammattitutkintoo :)

Mitä mieltä olette, uskotteko te että johtajaksi synnytään, vai uskotteko että siihen voi kyetä kuka vaan?
Minusta johtotehtäviä ja johtajuus muutenkin on niin laaja käsite, että jokaisessa on jotain mikä on hyväksi ja jotain mitä pitäisi kehittää. Toki suuret sosiaaliset pelot ovat aika lailla poissulkeva tekijä, mutta näiden pelkojen vallassa tuskin hakeutuukaan mitenkään johtamaan. Kuitenkin, täytyykö johtajan olla aina älyttömän sosiaalinen? Vai voiko liikaa sosiaalisuus olla joskus jopa haitaksikin?



Kirjotetaan nyt pikkasen niistäkin mitä on tullut keskusteltua aiheesta, eli tämä stereotyyppihän johtajasta on se kriisitilanteiden johtaja eli  :oinas: . Kriisitilanteissa tarvitaankin oinaita ja tulta, mutta ei jousimiestä kuitenkaan sillä muuttuva merkki ei välttämättä ole se kaikkein paras silloin kun tarvitaan suoraa ja joitakuita tahoja iskevääkin toimintaa. Se on mielenkiintoista esimerkiksi, miten johtotehtävistä kriisin tultua useasti kaikkoavatkin monet merkit jotka siellä ovat kauan istuneet, ja tilalle tulee oinaita.  ;D

Kriisitilanne ei kuitenkaan aina ole valloillaan, eli niitä muitakin tapoja johtaa on. Vaaka merkkinä on yleensä päättämätön, hänellä onkin hyvät taustajoukot joiden kanssa keskustelemalla hän vihdoin saa päätökset aikaiseksi.  ;) Keskusteluissa ollaan päädytty siihen, että ilmamerkit ovat niitä jotka pitävät eniten huolta raha-asioista, eli heille työntekijän panos mitataan selvästi rahassa. Vesimerkeille taas, varsinkin ravulle, on tärkeämpää yhteisön luominen, jonka ns. äitihahmo hän voi olla.

Yksi teema on vastuun kantaminen. Lopputulos tällä hetkellä on, että tulimerkit kantavat vastuun alaistensa teoista suoraan itse. Ilmamerkit taas pitävät vastuun aina sillä joka työn on tehnyt oikeasti.

Kauris kuulemma on se, joka yritykseen tullessaan ensin hajoittaa tekeillä olevat asiat ja alkaa itse rakentaa uudestaan alusta hommia hitaasti mutta varmasti. Liekö sitten sitä että kauris luottaa vain siihen mitä itse on tehnyt tai nähnyt?

Tässä siis hieman yhteenvetoa vain, joka on kovaa yleistämistäkin, että ei liian tosissaan.  ;) Ajatuksia kuitenkin.



Luulen että johtajaksi usein pyrkivät ihmiset, jotka jollain tapaa kaipaavat sitä kautta pönkitystä jollekin itsessään. Jotkut taas ajautuvat melkein tahtomattaankin, vain koska osaavat alansa niin hyvin, toiset taas sen takia että heidän persoonansa jostain syystä on niin viehättävä. Mutta niin, meneehän siinä hyvä asiantuntija hukkaan jos hän haluamattaan joutuu organisointihommiin. Jotkut taas ovat luonnostaan sellaisia että ottavat monessa paikkaa heti organisoijan roolin. Tätäkin olisi kiva miettiä, että mitä siellä on taustalla kun on tällainen ihminen.

Riippuu myös paljolti itse alaisesta minkälaisen johtajan kokee hyväksi johtajaksi. Esim toiset kaipaavat enemmän ohjeistusta, kun taas toisia ahdistaa jos hengitetään niskaan. Henkilökemiatkin on sellainen juttu, että jos ei vain toimi niin ei toimi.

Luulen, että melkein kuka vain voisi jossain tilanteessa toimia johtajana..laaja käsite ja riippuu niin monesta. Mutta jos ihminen loistaa muille heikkona, vetäytyvänä, arkana, epävarmana, yms. juuri siinä asiassa joka on käsillä ja jonka suhteen sitä johtajuutta tarvittaisiin, hän ei varmaankaan - ainakaan kovin kauaa - voi olla muiden johdossa. Luottamus on johtajuudessa yksi tärkeimmistä tekijöistä, ellei tärkein. Et voi johtaa ketään minnekään, jolleivät he luota sinuun. Eri asia on käskeminen, kuin johtaminen.

Ei johtajan aina täydy olla älyttömän sosiaalinen..tulee nyt taas mieleen Vilho Koskela; hän ei ollut mitenkään yltiösosiaalinen, pikemminkin vaitelias ja vetäytyvä.
Joissain tehtävissä ylisosiaalisuus varmastikin ihan haittaa sitä johtamista...kirjo on laaja. Mutta toimeen on tultava monenlaisten ihmisten kanssa, ja liikaa jyrkkyys on pahasta.

Minun johtajani olisi asiantunteva, rauhallinen ja vakaa, ymmärtäväinen ja joustava. Päättäväinen ja kannustava. Suora ja rehellinen, sekä kärsivällinen.
Sosiaalisuus, keskustelukyky ja ihmisläheisyys olisivat plussaa mutta eivät sittenkään ehkä aivan välttämättömiä ominaisuuksia.

Minä olen kriisitilanteessa se tyyppi, joka toimii ensin; ja toimii kylmäverisen rauhallisesti ja selkeästi, ja hallitsee tilanteen monella taholla yhtäaikaa. Liekö syy  :kuu: :oinas:
Kerran on meinannut hätäännys ottaa vallan, ja se oli silloin kun lapsi makasi pää veressä lattialla. Mutta silloinkin sysäsin sen taka-alalle ja toimin.

Normaali oloissa olen sellainen sovittelija, ja kaikkien kanssa pärjääjä, ehkä jopa vetäytyvä, en mikään johto-hahmo. Tosin normaalistikin puutun epäkohtiin terävästi niitä havaitessani, Esim. nostan pintaan ja keskusteltavaksi asian, joka yleisesti heikentää työ -ilmapiiriä, vaikkei se aivan suoraa itseäni koskisikaan.

( :aurinko: :vesimies:,  :askendentti: :jousimies: )

Hmmm.

Näkisin, että johtajan nimenomaan ei tarvitse olla mikään mielettömän sosiaalinen. Pitää osata vetäytyä omiin oloihinsa ja antaa ihmisille työrauha. Silti esimiehen pitäisi olla helposti lähestyttävä eli mieluummin puhelias kuva kuin se, että turha puhua mitään, kun ei se kuitenkaan jaksa mihinkään mitään vastata. Mut ehkä helposti lähestyttävyys tulee muistakin ominaisuuksista.

Tuo Aven kirjoittama oinaiden kriisijohtajuus on mullekin tuttua. Olen itse ollut oinaana monessa sellaisessa tilanteessa, ja viimeisin työpaikkani ainoa työntekijä kunnes tuli oinasjohtaja vetämään lafkan läpi kriisistä. Tokavika työntekijä oli myös oinas, mutta hänkin päätti lopulta lähteä. Nyt meitä on täysi tiimi, tosin meikä lähtee taas eteenpäin (kriisi on ohi)  ;D ja jos luoja suo, menen uuteen kriisiä läpikäyneeseen lafkaan  :2funny: - ehkä jopa päälliköksi.

Paras johtajani/ esimieheni oli muistaakseni kauris. Hän oli käsittämättömän hyvä työssään, tunsi alan läpikotaisin. Hän oli erittäin motivoiva ja kannustava, antoi alaisilleen vastuuta, jos sitä halusivat. Hän pystyi antamaan negatiivistakin palautetta suoraan, eikä esim puhumalla p¤¤¤aa selän takana. Ja negatiivista palautetta hän osasi myös ottaa vastaan, jos sen vain osasi perustalle.  Työpaikan yhteishenki oli erittäin positiivinen. Meidän tiimi tekikin silloin pitkään erittäin hyvää tulosta isossa kotimaisessa firmassa. Ja kuten arvata saattaa tämä esimies pääsi uralla eteenpäin aika vauhdilla.

Nykyinen esimieheni (olen nykyään eri alalla) on pienen tiimi vastaava sairaanhoitaja. Hän on ehkä surkein esimies mitä olen n. 20-vuotisen työuran aikana tavannut. He---tin kateellinen kaikesta ja jokaiselle. Erittäin kaksinaamainen, haukkuu meitä työntekijöitä ristiin kaikkia kaikille, lisäksi haukkuu työnantajaa meille ja meitä työnantajille. Hän on laiska. Hän osaa ja tietää kaikesta kaiken omasta mielestään, jos joku ehdottaa jotain (esim tärkeää hoidon kannalta) siihen ei tehdä mitään, koska esimies ei ole itse keksinyt sitä. Kostaa ja kenkkuilee työvuorolistoissa lähes kaikille jne.Vastuuta virheistä ei tietenkään kanna ja asettuu helposti uhrin asemaan, vaikka itse yleensä onkin sotkut järjestänyt. Omasta mielestä hän on luonnollisesti kerrassaan erinomainen esimies. Hän on härkä. Kellon aikaa en tiedä, mutta jos olisi syntynyt puolen päivän paikkeilla, niin aurinko olisi mc:n lähellä ja pluto nousulla ja kuu vielä nipin napin vesimiehessä. Saattais sopia, tosin nousuneitsyt ei ehkä niinkään. Pitääpä joskus yrittää saada selville tarkka aika.

Hassua, että härkä on tollanen.. mä tiedän yhen oinaan, joka käyttäytyy just tolleen.