|
Otsikko: Kuurma-naaDii ja allerginen/vasomotorinen riniitti (nuha)? Kirjoitti: sideman - 15.01.2012 10:51:15 TM-Sidhi[1] -ohjelma sisältää parisenkymmentä suutraa Maharishi Patañjalin (n. 200 eaa??)
yoga-suutra -pläjäyksestä (joka koostuu kaiken kaikkiaan 196:sta suutrasta). Nuo suutrat ovat YS:n kolmannesta osasta nimeltä vibhuuti-paada. Suutrain soveltaminen käytäntöön perustuu meditaatiotekniikkaan nimeltä 'saMyama' (lausu osapuilleen: sañjama). Tuo tekniikka "koostuu" kolmeast "vaiheesta" dhaaraNaa eli keskittyminen dhyaanam eli meditaatio samaadhi eli kontemplaatio (tuota käännöstä käyttää ainakin I.K. Taimni). Kirjaimellisesti 'samaadhi' on synonyymi sanalle 'yoga' eli 'yhdistäminen' tai jotain. (Kommentaattori Vyaasa: yogaH samaadhiH, jooga on samaadhi; sanskritissa kuten esim. venäjässäin, olla-verbin preesensmuodot jätetään usein pois ellei niitä haluta erityisesti painottaa.) Yksi transsendenttisen meditaation siddhi-tekniikoista perustuu vibhuuti-paadan suutraan numero 32: kuurma-naaDyaaM sthairyam. Taimni kääntää tuon tälleen: (By performing saMyama) on the kuurma-naaDii [naaDyaam on yksikön lokatiivi -- sidis] [follows - sidis] steadiness. Taimnin kommentista: Kuurma is one of the well known varieties of praaNa and the particular nerve which serves as its vehicle is called kuurma-naaDii. This variety of praaNa has obviosly something to do with the motions of the body for by controlling it the yogi acquires the power to make his body motionless. This control can be acquired, as usual, by performing saMyama on the naaDii which is its vehicle. (Lienee sukua sille, kun esim. pitkälle edistyneet karatekat kai kykenevät tekemään tuon saman menttaalisesti...) Noh, sitten otsakkeen varsinaiseen aiheeseen: en ole harrastanut siddhi-tekniikoita kuin satunnaisesti, koska, kuten on kai tullut jo muutaman kerran aiemmin mainittua, koen tekniikan liian voimakkaaksi itselleni. Kenties sillä on jotain tekemistä sen kaa, että "kärsin" mitä ilmeisimmin Aspergerin syndroomasta, kuten vaikkapa Juice, Miina Äkkijyrkkä, Steven Spielberg, Richard Feynman, mahdollisesti myös Albert Einstein, vaikka hänen elinaikanaan tuota diagnoosia ei vielä ollut olemassakaan. (Juicen ketjupolttaminen muuten mitä ilmeisimmin oli yhteydessä tuohon aspergeriin, vaikka kaikki ketjupolttajat tuskin ovat "asseja".) Tänä aamuna, kun oli vähän levoton olo, kokeilin makuulla tehdä tuota kuurmaa (suomeksi kilpikonna). Yleensä siddhit tehdään omalla äidinkielellä; vain kuvernöörit eli TM-opettajat tekevät ne sanskritiksi, mikäli olen oikein ymmärtänyt. Sanskritin harrastajana olen kuitenkin viime aikoina käyttänyt siddhi-suutria alkukiälellä, koska ne tuntuvat jotenkin luonnikkaammilta siten ne tehden. Olen kärsinyt allergisesta nuhasta jo ties kuinka kauan. Lähes aina vähintääkin jompikumpi sieraimista on miltei tukossa. Yllätykseni oli melkoinen, kun huomasin ilman alkavan kulkea miltei esteettömästi nenän kautta senjälkeen kun olin muutaman minsan "hokenut" kuurma-naaDii-a (partitiivi). Tuohan ei tietenkään todista, että noilla kahdella seikalla (kuurmaamisella ja allergisen nuhan oireiden hellittämisellä) oli mitään yhteyttä keskenään, mutta on kiintoisaa kokeilla, josko tuo tapahtuisi miltei systemaattisesti kuurmatessa. Kumma vain etten aiemmin ole tuohon kiinnittänyt huomiota. Ehkä huomasin sen siksi, että allergiaoireet ovat viime aikoina olleet erityisen hankalia. (En jaksa oikolukea tätä; typoja on luultavasti pilvin pimein...) :buck2: ---------------------- 1. yleisin veikkaus siitä, miksi Maharishi halusi tuon "virheellisen" kirjoitusasun, lienee se, että noin kirjoitettuna se oli mahdollista rekisteröidyttää tavaramerkkinä; oikea kirjoitusasu on tiätysti 'siddhi' < verbijuuri 'sidh' ja suffiksi 'ti', joka sisäisen sandhin vuoksi muuttuu asuun 'siddhi', koska 'sidhti' olisi huomattavasti hankalampi iäntää. Otsikko: Vs: Kuurma-naaDii ja allerginen nuha? Kirjoitti: sideman - 15.01.2012 17:40:44 Voi sinua, sideman, kun on vaikeatajuista tuo sinun juttusi ja juuri sitä mitä tarviisin kun mulla on allergista nuhaa joka pitäisi saada pois. Kilpikonna-asentoon minusta ei ole kun oon jo vanha ja kankee ja tuonkin hokeman oikeaa ääntämisasua voin vain arvailla. :'( Ääntämisasu on lähestulkoon kirjoitusasun mukainen. Iso D-kirjain tarkoittaa ns. retrofleksista d-äännettä, mutta mielestäni sen voi ääntää ihan kuin "suomalaisen" d-äänteen "tehon" paljon kärsimättä. Siis esim. 'kuurma' on 'kuuma' johon on "ympätty" r-äänne, ja 'naadii' on lähes kuin savolainen 'nauttiminen' kovassa nuhassa ja venytetyllä i-äänteellä: (savolainen jalkapalloilija toiselle) Elä laakase, naadii-daan! Tuota voi yrittää vaikka siten, että esim. joka toisen tai kolmannen uloshengityksen lopussa ajattelee ns. muina miehinä, ikäänkuin kuiskaten itselleen: 'kuurma-naadii'. Luultavasti tuo ei kuitenkaan toimi kovin hyvin, ellei ole erittäin rentoutuneessa tilassa. Tuon tilan kriteeri jooga-filosofiassa on se, että hengitys on hyvin "pientä", eli optimaalisesti ollaan ns. neljännen praaNaayaaman tilassa, jossa hengitys on likimain pysähtynyt, mikä osoittaa, että aineenvaihdunta on mennyt hyvin hitaaksi, ja mieli on tietynlaisessa perustilassa eikä ns. vrittien "värittämä". Vertauksena voisi ottaa vaikkapa kirkasvetisen lammen, jonka pohjalle näkee parhaiten, kun pinnalla on mahdollisimman vähän väreilyä eli "vrittiä". Nuo eivät sitten ole "virallisia" ohjeita siddhi-tekniikan suorittamiseksi... Otsikko: Vs: Kuurma-naaDii ja allerginen nuha? Kirjoitti: sideman - 17.01.2012 12:48:37 Tämä hassu juttu muuten tepsiikin vielä. Ei sitä aina arvaa mistä apu löytyy. Sanoo hyväuskoinen selvänenäinen :D Mutta miksi se nuha tottelee sanskriittiä eikä potijan omaa kieltä :idiot2: Olen viime aikoina huomannut, että aina uutta hoitomuotoa kokeillessa kannattaa ottaa huomioon mahdollinen plasebo-vaikutus. En ole täysin selvillä, mikä 'kuurma-naaDii' itse asiassa on, mutta olettaisin että se on jonkilainen kanava astraalikehossa, vastaten esim. akupunktion meridiaaneja, tai sitten ei. Jopa tapauksessa 'kuurma' on yksi praaNan alalajeista, ja tuo 'naaDii' lienee se kanava jossa 'kuurma' vaikuttaa/liikkuu?? Itsellekin oli täysi yllätys, että sieraimet tuntuivat avautuvan kun tein tuota kuurma-siddhiä. Sen päätarkoitus lienee tuotaa mentaalinen/fyysinen vakaus, tai jotain sentapaista. En osaa sanoa, miksi sanskritinkielinen suutra vaikuttaisi paremmin kuin omalla äidinkielellä "hoettu". En kuitenkaan viitsinyt paljastaa tuon suomennosta, joka ei kylläkään ole likimainkaan tarkka suomennos (tai mikä muu tahansa "kielennös"), vaan liittyy fyysisen kehon osaan joka lienee lähellä tuota kanavaa. Jos uskoo reinkarnaatioon, voi olettaa että alitajunta tietää tuon merkityksen, mikäli on joutunut sanskritin kanssa tekemisiin jossain aiemmassa elämässä. Siten voisi ehkä selittyä se, että alkukielinen tehoaa paremmin kuin "käännös", jos tehoaa. Otsikko: Vs: Kuurma-naaDii ja allerginen nuha? Kirjoitti: sideman - 13.02.2012 10:45:16 Mikäli kuurma-naaDii auttaa, lienee melko todennäköistä, että
kyseessä on lähinnä vasomotorinen nuha eli riniitti, eikä välttämättä ainakaan yksinomaan alleginen nuha. Valitettavasti suomenkielisessä wiki-artikkelissa ei ole mitään tuosta ilmeisesti melko yleisestä nuhan muodosta. Vasomotor rhinitis Non-allergic rhinitis refers to runny nose that is not due to allergy. Non-allergic rhinitis can be classified as either non-inflammatory or inflammatory rhinitis. One very common type of non-inflammatory, non-allergic rhinitis that is sometimes confused with allergy is called vasomotor rhinitis,[11] in which certain non-allergic triggers such as smells, fumes, smoke, dusts, and temperature changes, cause rhinitis. There is still much to be learned about this entity, but it is thought that these non-allergic triggers cause dilation of the blood vessels in the lining of the nose, which results in swelling, and drainage. Vasomotor rhinitis can coexist with allergic rhinitis, and this is called "mixed rhinitis." (Middleton's Allergy Principles and Practice, seventh edition.) The pathology of vasomotor rhinitis appears to involve neurogenic inflammation[12] and is as yet not very well understood. Vasomotor rhinitis appears to be significantly more common in women than men, leading some researchers to believe that hormones play a role. In general, age of onset occurs after 20 years of age, in contrast to allergic rhinitis which can be developed at any age. Individuals suffering from vasomotor rhinitis typically experience symptoms year-round, though symptoms may be exacerbated in the spring and autumn when rapid weather changes are more common.[13] An estimated 17 million United States citizens have vasomotor rhinitis. The antihistamines azelastine and olopatadine, applied as nasal sprays, may both be effective for vasomotor rhinitis.[14][15] Fluticasone propionate or budesonide (both are steroids) in nostril spray form may also be used for symptomatic treatment. [edit]Allergic |