Astro Foorumi

Muita keskusteluaiheita => Henkimaailman ilmiöitä => Aiheen aloitti: sideman - 02.03.2012 10:24:34



Otsikko: Hmm... brahma(n) ja autuus?
Kirjoitti: sideman - 02.03.2012 10:24:34

"TM-guru" Maharishi Mahesh Yogin kommentaarista Bhagavad-giitaa'han:

"It should be noted that it is the 'contact' that is infinite joy, and not
Brahman itself, Brahman, which is an all-pervading mass of bliss, does not
exhibit any quality of bliss." MMY/gita chVIvs28

Siis kun meditaatiossa päästään kontaktiin brahman(in) kaa, se koetaan absoluuttisena autuutena?

(Huom: vaikka muotoa 'brahman' käytetään useimmiten englanninkielisen tekstin yhteydessä,
on väärinkäsitysten välttämiseksi hyvä tietää, että tuon sanan neutrimuotoinen yksikön nominatiivi/akkusatiivi
on 'brahma'. Tuo tulee hyvin esille ns. mahaavaakya-tokaisuissa eli suurissa möläytyksissä:

sarvaM khalvidam (ilman sandhii: khalu + idam) brahma - Kaikki tää on totisesti brahmaa tai brahmania.

ahaM brahmaasmi (brahma + asmi) - Mää oon brahma(n).

ayam aatmaa brahma - Tämä (yksilöllinen) itse/"sielu" (on) brahma(n).

Toisaalta taas hindujen kolminaisuuden yhteydessä käytetään muotoa brahmaa, joka on Luojajumaluus
ja brahman yksi aspekti, so to speak (brahmaa - viSNu -shiva).
Tässä kontekstissä yksikön nominatiivin (ekavacana prathamaa vibhakti: "yhdenpuheen" eka sija) pääte
ilman sandhii on pitkä a-äänne! (Isojen alkukirjaimien käyttämättömyys perustuu toisaalta siihen,
että devanaagarii-tekstissä, jolla sanskriittii tavallisesti raapustetaan, ei ole erikseen isoja ja pieniä
kirjaimia, toisaalta siihen, että isoilla kirjaimilla on vaikkapa Harvard-Kioto - tai ITRANS -translitteraatiossa
erityisiä merkityksiä: esim. pitkä vokaalit merkitään usein isolla kirjaimella - A = aa, U = uu; S tarkoittaa
tietynlaista "suhuässää", jne.)