Astro Foorumi

Miltä tuntuu ajatus syntyä mahdollisessa seuraavassa
ruumiillistumassa vastakkaisen sukupuolen primaarit
indikaattorit, tai jotain, omaavaan roppaan?

 :tickedoff:

Muistan kyllä miltä tuntuu olla miehen kehossa. ;D
Ei se tunnu yhtään sen kummemmalta - kaikkeen tottuu. Ihan niinkuin valkoiseen nahkaan tai ruskeisiin hiuksiin.

Elän siinä uskossa ja toivossa että tämä kierros olisi viimeinen fyysisessä olomuodossa täällä. :-\

Minä muistan myös "hämärästi", lähinnä unien kautta tulleet nämä muisti/tunnekuvat miltä tuntui olla miehen kehossa. Kyllä siinä olossa joitain pieniä eroavaisuuksia oli. ::) Miehenä ollessa oli jotenkin erilainen vahvuuden ja semmoisen energisyyden tila noin niinkun fyysisesti. Hyvin vaikea sanoin kuvailla.  :uglystupid2:


Kuin myös...  :angel:

Hah!

Minä kävin tässä kerran sellaisen auranlukijan luona, joka aikansa tulevia sairauksia ja geenejä tutkien ja kertoillen kysyi, että mitäs haluat tietää.

Sanoin, että 'miksi minusta on aina tuntunut niin vaikealta sopetua tähän naisen rooliin'.

Hän katsoi minua hetken ja naurahti: - Ei tuo ihmekään, sinulla on ollut niin pitkä miesputki edellisissä elämissä.

Saihan se minut mietteliääksi.  :-\

 :tickedoff:

               JUST´NIIN,  :crazy2:


                         :2funny:

jaa minullakin aika pitkä miesputki ollut takana. olen sitä joskus miettinyt, että seuraavassa elämässä olen mies, mutta... niin kuin sanottu kaikkeen tottuu. on tässä naisena olossa omatkin puolensa, niin että mulle kait on ihan sama minkälaisessa kehossa sitä asustaa, kuhan sillä pääsee liikkumaan ja täyttää muutenkin ihmiskehon merkit.

Minäkin muistan elämiäni miehen kehossa (samoin pienen pojan kehossa), joskin niitä ei ole kuin muutama muistissa. Eipä se ole sen ihmeempää kuin tämä naisena oleminenkaan loppupelissä, ihan sama sieluhan (eli Minä) siellä pohjimmiltani olen, fyysisestä ulkomuodostani huolimatta  ;)

Eiköhän sitä olla jo oltu niin monenvärisissä ja -mallisissa kehoissa, toimittu niin monilla eri tavoilla ja oltu sekä miesnä kuni naisna, jotta eihän tuo paljoa hetkauta :2funny:

Mutta sitä en mene sanomaan, että niin kovin runsaasti tänne kinuaisin päästä uudestaan... eiköhän tässä jo ala oppimaan... toivottavasti:uglystupid2: ;D :D

Vähän samoja mietteitä kuin Elektrallakin, ei ainakaan tällähetkellä mitään hinkua syntyä uudestaan, mutta taiaa olla ennenaikaista haaveilua. Eletään nyt tämä elämä ensin.

Palaamaan tänne joudutaan, jopa satoja kertoja. Elämässä riittää opittavaa, ei tämä niin yksinkertaista ole. Numerologian mukaan, tämän elämäni elämänopetuksen numero 5. Se oli myös edellisen elämäni läksy, mikä jäi kesken. Siksi siis synnyin tänne uudelleen, saattaakseni tämän oppiläksyni päätökseen. Yritän tälläkertaa  selvityä paremmin.

 :)

Kyse ei välttämättä ole siitä, ettetkö olisi totetuttanut edellistä elämääsi suunnitelmien mukaan. Tätä yhtälöä nimittäin ilmenee esim. sellaisissa tilanteissa, kun on pitänyt tehdä 'muutos' elämänpolullaan esim. sodan vuoksi ja tehtävä on pitänyt jättää kollektiivisten syiden vuoksi kesken.  ;)

Olet halunnut kuitenkin jatkaa opintosi loppuun, ja käytät tätä mahdollisuutta tässä elämässäsi :)

Aikonaan koin täällä olemista silkkana rangaistuksena ja tylsänä juttuna, mielummin
olisin halunnut olla jossain muualla (liitelemässä vailla inhimillisyyden "tuskaa" ja "tunteita", "oppeja" ja "polkuja") ja tehdä jotain muuta, kunnes huomasin, että kaikki nuo
jutut oli syntyisin suuttumuksesta ja omien oppiläksyjen kieltämisenä, eli en halunnut
ottaa vastuuta omasta elämästäni/opeistani ja siitä, että maaplaneetta ja sen tietoisuus + oma tietoisuus on se mitä on ja että kaikki me täällä ollaan ja tullaan olemaan aina omasta vapaasta tahdosta ja syystä.

Kun pääsin käsiksi tähän tunteeseen ja muistin kuinka halukkaasti halusin tänne tulla oppimaan ja auttamaan, asenteeni muuttui, mutta toki on paljon niitä hetkiä jolloin koen, että nyt olisi tarve "käyttöohjeille", eli kuinka tämä homma pelaa ja mitkä ovat ne puitteet, säännöt ja lait minkä alaisena olemme ja opimme maaplaneetalla.

Voisi ottaa sen haasteena vastaan:

Jaahas, nyt ollaan tällä planeetalla tällä kertaa, tietoisuuteni on se mikä on ja mahdollisuuteni  kasvuun ovat seuraavat, voi siis tutkia miten täällä toimitaan, mitkä ovat ns lait ja oppia miten tämä homma toimii ja miten itse voi toimia, jotta ei aina "tarvitsisi" tulla uudestaan mutta että todella sisäistää sen, että jokainen meistä on täällä omasta vapaasta tahdosta ja että kun sen muistaa, ei haluaisi olla missään muualla, tuolloin tarttuu elämään kiitollisena ja ottaa haasteet vastaan, hyväksyy millaista on olla ja elää ihmiskehossa ja miten voimme kaikki auttaa ja oppia, kasvaa ja että ainoa pääsylippu "pois" täältä on RAKKAUS, HARMONIA, TASAPAINO JA OMAN POLUN KULKEMINEN, tai sitten EI  ;)

Mielenkiintoisaa on kuinka paljon ihmiset kokevat vieläkin tämän planeetan tylsänä ja kurjana.

Helppoa tämä ei ole, mutta olen saanut kuulla senkin, että nykyään tänne on kova ruuhka ja että valikoidusti valitaan kuka "pääsee" tänne, ilmeisesti tämä on erittäin haasteellinen ja opettava paikka, vai mitä  ;)

Tulen mielelläni takaisin, mikäli tarvetta on, on täällä paljon hyvääkin mutta paljon on vielä korjaamatta, eikä haittaa tulenko naisena vai miehenä vai ihan tuulen energiana, you never know  :)

Hips!  :D

Olenkohan minä uusia asukkaita täällä Maa-planeetalla, koska olen aivan ihastuksissani. Minulta kerran kysyttiin uskonto-asioissa, että enkö minäkin halua pelastua. Sanoin että en. Pelastua mistä? Miksi? Mitä se pelastuminen tarkoittaa? Jos se tarkoittaa ihmiskunnan pelastumista, niin totta maar olen mukana.

En haluaisi pelastua tai valaistua vielä. Sillä tämä olotila, tämä maailma on niin ihmeellinen, vaikka joskus nenä maata laahaa.  :buck2:

Mistäköhän mie sitten olen???

Joskus 3-4vanhana muistan ajatelleeni kun istuin mummini takapaksilla (pyörän kyydis)...niin...katselin ja mietin että tää ei ole mun mummi eikä äiti ole äiti eikä isä ole isä...että nää on varmasti jotain avaruusolioita jotka on siepannu mut....hmmm...
no eihän siinä muuten mitään mut joistain alieneistaki kuulin ekan kerran vasta kouluikäsenä...

Jeh!

Eräässä keittiössä, jossa työsnkentelin, oli aivan hirveän ilkeä kokki. Hän nöyryytti ja itketti nuoria tyttöjä ja kerran he laittoivat kirjelmänkin, että tätä kokkia ei kukaan kestä. Vaan kun oli niin hyviä ruokia!! Minua hän ei saanut suuttumaan, vaikka sanailin hänelle joskus kyllä sutjakkaasti takaisin. Kaikkein mojovin juttu, millä hän yritti minua loukata: - Sinä se et ole tältä planeetaltakaan!

Hei Metsatonttu
Ihme ja kumma, kun ajattelen samalla tavalla-juuri pelastumista mutta mista ihmeesta???
Valaistumista, en ole ikina saanut, vaan oivalluksia silloin talloin.
Reinkaartiosta senverran, etta nain noin 2 vuotta unta vanhasta naisesta joka hymyili viisaan nakoisena unissani ja paketista ja tiesin sisallon, sain lopulta paketin Dalei Laman kautta Espaniasta.Olin sailyttanyt sen itse todistuksena reinkaartiosta ja siella oli esim. sormus laitoin sen keskisormeeni ja se sopi taydellisesti.
Terkkuja Diamond

Niinpä. Olen usein ihmetellyt, mistä minun ja yleensä lapsen ajatusmaailma on kotoisin. Ei minulle ole koskaan kukaan 'opettanut' mitään. Tai ehkä se tapahtuukin tiedostamatta. En tiedä. Mutta jotkut ajatukset ja uskomukset ovat kuin valmiina päässä.

Tuo sinun Dalai Lama juttu on uskomaton. Oletko saanut selville, mitä se halusi sinulle kertoa, osoittaa? Oletko tehnyt jotakin sen eteen?

Minä näin unen, että olin taas vuorilla kulkemassa, kun joku tuli luokseni ja sanoi, että pitää kiirehtiä. Että tapaan tärkeän ihmisen eräässä kylässä.
Tulin kylään ja sen kujat olivat kamalan kuraiset. Raahasin jalkojani ja ihmettelin, kuin se tärkeä ihminen on tästä selviytynyt. Sitten erään kujan risteyksessä minulle esiteltiin tämä tärkeä!

Se oli olento, joka ei koskettanut maata, vaan liiteli maanpinnan yläpuolella spiraalimaisin värilieskoin. Olin aivan mykkänä!!

Heippa metsatonttu
Se on todiste jalleensyntymisesta ja aikaansaannos kirja.Ilmeisesti se oli yksi oivallus.
Voin sanoa, etta vuoret odottavat sinua ja spiraali ja varit ovat oivalluksen merkkeja, se alue on taynna hyvaa.
Rakkaudella Diamond

Miulla hieman samanlainen fiilis, kuin teilläkin, metsätonttu ja diamond.
Rakastan elämää. Ja taidan olla hieman malttamatonkin tämän elämän kanssa.

Valaistumisessakin taitaa olla muutamia asteita. Näin teeämmärin näkökulmasta
"alkeellisin" lienee ns. kosminen tietoisuus (sanskriitiksi "turiiyaatiita cetanaa,
tjsp.), jolloin jäppinen kokee 24/7 ns. transsendenttista tietoisuutta yhdessa
"valvetietoisuuden" (ilman sandhia: jaagrat cetanaa) kanssa. Kosmiselle t:lle tunnusomaista on mm. "witnessing sleep", jolloin syvänkin unen aikana hemmo
tai hemmotar on tietoinen nukkuvasta fyysisestä ropastaan. Joillakuilla saattaa
olla hetkittäisiä tuontapaisia kokemuksia ilman että elävät kosmista tietoisuutta,
jolloin tuo tila siis on päällä alinomaa.
Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon, että itse en ole "lähelläkään"
kosmista tietoisuutta.

 :tickedoff:

Itse olen aina uskonut jälleensyntymään, lapsesta lähtien - eikä kukaan ole koskaan opettanut sitä minulle. Se tieto vain oli jo minussa, kun synnyin tänne.

Joskus teininä ajattelin kohtaloa niin, että kuljen suoraa tietä pitkin ja edessäni menee pieni valo, joka näyttää tietä. Kävelemästäni tiestä haarautuu myös muita teitä ja jos haluan, voin lähteä kävelemään niitä pitkin. Tämä opasvaloni ei kuitenkaan seuraa minua sinne vaan odottaa päätielläni niin kauan kunnes palaan. Välillä tämä päätie on helppo kulkea, välillä taas vaikea.
Nyt ymmärrän, että se oli symboolinen ajatus Sielun Suunnitelmasta. Kuljen omaa tietäni/suunnitelmaani pitkin ja minua opastaa kirkas valo: oma sisäinen Jumaluuteni, Intuitio. Se ei seuraa minua niille poluille, jotka eivät kuulu suunnitelmaani, vaikka sinne menisinkin, vaan odottaa minua. Oma sielun suunnitelmani ei ole aina helppoa kulkea, välillä taas aurinko paistaa ja on ihanaa.

Tuotakaan ajatusta ei ole kukaan opettanut minulle, minä vain tiesin, että se on niin.

Tiesin myös äitini odottaessa meille perheen nuorinta lasta, että sieltä syntyy poika, jonka nimi on Sami. En kertonut tästä kellekään, mutta niin vain kävi, että poikahan sieltä tuli, joka Samiksi ristittiin. Tämä johtuu taas siitä, että jokainen päättää ennen syntymäänsä vanhempansa, mutta myös sisaruksensakin. Tiesin siis, että tuttu tyyppi on tulossa!  ;D

Mikä sinun kirjasi nimi on?

Minäpä se olen ollut ilmeisesti aika ronski äijä joskus aikanani.. Näin nuorempana usein tällaisia, krhm.. hyvin eroottissävyisiä unia jossa hoidin"miehen hommia" vaakatasossa..  ;) Ja erittäin eläviä ja todentuntuisia unia kertakaikkiaan.. Ja nämä unet olivat paaaljon ennen kuin olin tosielämässä minkäänlaisessa intiimissä kanssakäymisessä ollutkaan.. Tässä uuden astroilijan tunnustus.. ::)

:)Heippa Metsatonttu
Kirjani ei ole suomeksi, minulla on sopimus kustantajan kanssa ja voin ainoastaan heidan kauttaan julkaista muilla kielilla, ensi kerralla olen viisaampi jos jaksan kirjoittaa.Kirjan nimi on on noin suomeksi kaannetty:Keskusteluja Sarin kanssa ja vain hepreaksi.
Minulla oli oikein kylmat vareet kun luin viestiasi ja todella uskon etta oivallat jotain.
Kaikkea hyvaa Diamond