Astro Foorumi

Hei, koska tämä ei liity mitenkään astrologiaan eikä oikeen mihinkään muuhunkaan täällä... niin laitoin tämän nyt sitten tänne...

Nimittäin en tiedä kuinka moni on kuullut väri vuodenajoista. Eli siis jokaiselle ihmiselle olisi olemassa tietty värimaailma, joka sopii hänen omiin väreihinsä parhaiten. Tai pikemmin kysymys ei siis ole väreistä. Jokainen voi käyttää kyllä sitä väriä mistä pitää, mutta kysymys onkin siis sävyistä. Esimerkiksi aika perus väri sininen. Kyllä jokaiselle sopii sininen, mutta vain hiukan eri sävyisenä.

Olen käynyt värianalyysissä ja minulle sanottiin, että olen Talvi. Nyt kuitenkin törmäsin henkilöön, joka myös oli perillä näistä ja hän väitti, että olen liian vaalea Talveksi ja olisin pikemminkin Kesä. Kun sitten väitin kovasti olevani Talvi niin hän sanoi, että kesällä voisin pitää Kesän värejä ja sitten talvella Talven. on kuulemma ihan OUT katsoa vain yhtä värikarttaa ja mennä sitten vain sen mukaan.

Mutta kun sen perusteella mitä tiedän, meillä on perusvärityksemme ja voimme tietysti näyttää hyvältä monen värikartan väreissä. Varsinkin kuulemma minä, koska sanoi että olen sellainen kameleontti, että jos minulle laittaisi punertavat hiukset niin voisin käyttää hyvin keväänkin värejä. Siis ainoa, jota hän ei yhteydessäni maininnut oli Syksy. Mutta siis olen lukenut itse, että parhaalta näytämme kuitenkin niissä oman vuodenaikamme väreissä.

Äitini on Kevät ja isästäni en tiedä, mutta veikkaan Talvea, koska hänelle sopii upesti tummat värit. Kuten mielestäni minullekin. Veljeni voisi olla Syksy.

Mutta siis identiteettikriisi meinasi iskeä. Ja noin pienestä...  :-\

Mutta siis mitäs ajatuksia, ideoita, kommentteja tämä aihe teissä herättää?

Toissaviikolla minulle tehtiin värianalyysi ja sain tietää olevani "kirkas kevät". Voihan se ensikerralla olla tietty jotain muutakin ....  ::)  pelkkiä Keväitäkin kun oli kolme erilaista.
Värikartta, jonka sain oli todella lähellä lempivärejäni: korallinpunainen, vaalea lila, turkoosi, oranssi, ruskea, sateenkaaren värit pieninä kuvioina. Vihreätä vierastan edelleen. Pepitaruudut olivat kuosi jota minulla ei vielä olekaan  :D

Olipas tuossa Elämänilon viestissä kevät puettu viileisiin väreihin ??? No, toisaalta voipi olla, että näytön väriasetuksetkin sitä vääristää -sen takiahan esim seinämaalia ei koskaan tulisi valita internetistä löytyvien värikarttojen perusteella...

Itse olen koulutukseltani vaatetusartesaani ja opintoihimme kuului myöskin jakso värioppia. Sen otsakkeen alla käsittelimme myös tämän värianalyysin metodit ja periaatteet. Harjaannutimme värisilmää ja värivuodenaikojen erottelukykyä tekemällä analyyseja toisillemme ja opettajillemme, sekä kurssittajallemme.

Tätä tehtävää tehdessä kyllä heti huomasi sen tosiasian, että joillakin vain on enemmän värisilmää kuin toisilla. Joidenkin ihmisten silmät tuntuvat olevan luonnostaan harjaantuneemmat erottelemaan hienojakin värisävyjen vaihteluja ja nyansseja. Tietyille oppilaille (ilokseni sain todeta kuuluvani tähän ryhmään) tuntui olevan helpompaa nähdä kerrasta, mitkä värit ja sävyt asiakasta parhaiten pukevat, mitkä väriyhdistelmät näyttävät harmonisimmilta ja millaiset tummuusasteet eniten tukevat niitä jokaisessa ihmisessä luonnostaan olevia värimaailmoja.

Periaatteessa uskon, että jokaisen ihmisen on mahdollista oppia tekemään jonkinlainen, karkea jakoinen värianalyysi. Riittävällä silmän harjaannuttamisella voi, ainakin teoriassa, kuka tahansa oppia oikeissa olosuhteissa jakamaan ihmiset näihin neljään perus vuodenaikatyyppiin. Kun otetaan mukaan nämä "alaryhmät", jotka jakavat jokaisen päävuodenajan -kevään, kesän, syksyn ja talven- vielä 3 eri lajityyppiin, homma muuttuukin jo huomattavasti monimutkaisemmaksi.

Jotkut ihmiset tuntuvat olevan hirvittävän selkeitä oman värivuodenaikansa ja -ryhmänsä edustajia. Heillä on selket, johdonmukaiset värit kautta linjan ihon- ja hiustensävystä silmien väriin. Heidän kohdallaan luokitteleminen on tietenkin helppoa ja yksinkertaista. Tottunut silmä voi nähdä ilman "testailuakin", mitkä sävyt ja värit tälle ihmiselle parhaiten sopivat. Suurimmalla osalla meistä juttu ei kuitenkaan olekaan niin simppeli. Värityksessä on hämmentäviä ristiriitaisuuksia, viileyttä ja lämpöä, tummuutta ja vaaleutta samalla kertaa. Nykyään kun hyvin suuri osa naisista (ja miehistäkin) vielä värjää hiuksiaankin, käyttää päivittäistä meikkiä, tummentaa ripsensä ja kulmansa on enää vaikeaa aina sanoa, mitä värityyppiä kukin todellisuudessa edustaa.

Niinpä täysin luotettavan analyysin voi tehdä vain seuraavasti: valaistuksen pitäisi olla hyvä, ei kuitenkaan kirkas keinovalaistus, vaan mieluiten pehmeä, mutta kuitenkin riittävän voimakas luonnonvalo, ei sen enempää siniseen kuin selvästi keltaiseenkaan taittuva. Eri sävyisiä huiveja, joita käytetään "mallaukseen" pitäisi olla riittävän laaja ja monipuolinen valikoima kutakin värivuodenaikaa ja -ryhmää kohden. Niiden pitäisi olla erittäin huolella valittuja niin, että ne todellakin edustavat oman tyyppinsä palettia täydellisesti. Jokaisesta "paletista" tulisi löytyä sama määrä värisävyjä, jott vertailu kahden epävarman ryhmä välillä olisi mahdollista. Asiakkaan tulisi olla ilman meikkiä, värivoiteita ja värillisiä piilolinssejä (mielellään myös ilman silmälaseja, ainakin, jos kehykset ovat kovin tummat tai kirkkaanväriset). Myös hiusten (kulmakarvojen ja ripsien!) väri tulisi olla se oma synnyinlahjana saatu, koska hiuksethan luovat kehyksen kasvoille ja näin ollen vaikuttavat hurjasti lopulliseen värimaailmaamme. Muussa tapauksessa hiukset tulisi peittää neutraalinvärisellä hiuvilla analyysin ajaksi tai toisena vaihtoehtona on ottaa hiusten nykyinen väri huomioon ja tehdä analyysi sen mukaisesti. Itse suosin jälkimmäistä tapaa, koska värianalyysin idea on pilalla, jos ihminen kävelee vaatekauppaan ostamaan kasan vaatteita, jotka sointuvat kyllä ihoon ja silmiin, mutta riitelevät räikeästi hiusten kanssa. Toisaalta tässä on taas vaarana se, että asiakkaan valitsema hiusväri on niin kaukana omasta todellisesta värityksestä, että sen mukaan valittu väripaletti ei kuitenkaan korosta asiakkaan omaa väritystä parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tämä muuten on kyllä silloin vinkki myös siitä, että ehkäpä tukankin uudelleen sävyttämistä kannattaisi harkita, koska sekään ei silloin, näin värianalyysin näkökulmasta, ole sinulle viehättävin mahdollinen.

Värianalyysin perusideanahan on tosiaan saada aikaan harmonisia, miellyttäviä värikokonaisuuksia, joissa ikään kuin samaa paria olevat värit tukevat keskenään toisiaan ja tuovat esiin ihmisen luontaisen, ainutlaatuisen ja ominaisimman kauneuden ja värityksen. Värit ja niillä pelailu on kuitenkin mielestäni ennen muuta mielipide ja mieliala kysymys. Eivät kaikki edes halua näyttää harmonisesti kauniilta ja hillitysti tyylikkäiltä. Riitasointuiset väriyhdistelmät ja rankat vastakohtaisuudet voivat olla ihan tietoinenkin tyylivalinta ja näkemys ja nekin voivat toimia erittäin hyvin silloin, kun se on sopusoinnussa ko ihmisen persoonallisuuden kanssa.

Ja todellakin; tärkeintä on käyttää niitä värejä ja sävyjä, joissa parhaiten viihtyy! Mutta voihan oman värivuodenaikansa selvittää ihan silkasta uteliaisuudesta ja mielenkiinnosta ja kokeilla huvikseen, miltä ne ns omimmat värit päällä näyttäisivätkään. Täytyy myöntää, että omalla kohdallani koin sellaisen "väriherätyksen", että rakastuin niihin uudelleen päätäpahkaa. Hiljalleen kasvoin ulos violetinmustista helmoistani ja korpinmustista kutreistani...Koska toden totta; minä vain näytän kauneimmalta omissa kevään vaaleissa ja heleissä sävyissäni :)

Voi olipa kiva tietää tuosta aiheesta lisää..Lisee tämmösiä vinkkejä..
Tänään kun pörräilin kevätauringon paisteessa ja satuin näkemään itseni peilistä niin siellä oli sellainen raadonvärinen kalvakka, vanha, kellervänharmaa ja väsynyt naama, että alta pois. Ihan kammottava ja suorastaan horror-kamaa..
Vaan kun en hennoisi tuosta mustasta luopua, mikä varmaan kalpeasta tekeekin tosi sairaan näköisen..
Mikähän vuodenaika se olisi armeliain tälle zombikasvolle..?

Kiitokset Elämänilo ja KatjaQ tiedoista :)

joo, jonkinlainen sekoitus kyllä olen, kun sekä kylmät että lämpimät sävyt käy...noista Elämänilon lähettämistä kuvista kyllä kesä ja syksy tuntuivat kutsuvimmilta :) Joo, ja olihan keväässäkin moni herkullinen väri...no, ruskeita kaikista vähentäisin, ruskeissa on niin harva sävy mikä iskee, ehkä tumma syvä suklaanruskea on sopivin...

No aloin kanssa miettiin, musta tuntu, että se päivällä enemmän just katto mun hiusten väriä, joka nyt oikeesti tällä hetkellä ei oo oikeen minkäänlainen ku latvoista tumma ja juurissa karsee juurikasvu kun värjätty viimeksi lokakuussa...  :P

silloin kun mulle oikeen tehtiin se analyysi niin hiukset oli kyllä tasasen tummiks just värjätty ja sanoinki, ettei kai se vaan vaikuta tulkintaan... Mutta mun hiukset oli siis kuitenki koko ajan sellasen myssyn alla eli toisin sanoen se katto ihon ja silmien väritystä pääsääntösesti. Huomas sen nyt ittekin että toiset värit sai ihan silmätkin kirkastuun ja toiset taas kasvot näyttään ihan jotenki harmailta.

oikeet värit saa huomion kiinnittyyn meihin eikä siihen väriin niinkään.
Oikein: onpas se jotenkin pirteen näkönen tänään
Väärin: sillä on TON värinen paita päällä...

olen muuten samaa mieltä, että tuossa kuvassa nuo kevään värit näyttävät tosi räikeiltä. Kun kevään väritys on oikeesti kaikista vuodenajoista herkin eikä kestä voimakkaita sävyjä.

Mukavaa, meillähän on täällä kaksi asiantuntijaa.  :D

Muuten Enska kyllä varmaan aika monella on tuo reaktio kun iho ei ole nähnyt aurinkoa moneen kuukauteen...  ;D

Sign, mutta luultavasti kuitenkin joko Syksy tai Kesä on jompikumpi enemmän sinun värejäsi. Kyllähän jokainen, joka ei ole "selvä tapaus" löytää varmasti jokaisesta paletista jotain miellyttäviä värejä. Mutta jossain on sitten ne, jotka parhaiten korostavat niitä omia värejä ja sävyjä. Yleensä muuten huomaa, että ihmiset ovat luonnostaan mieltyneet sellaisiin vaatteiden väreihin, jotka heille sopivat. Vaikka eivät olisi sitä erikoisemmin miettineet.

Olen kyllä sitä mieltä, että nuo Talven värit ovat omiani ja olen silmien ja ihonvärin kannalta aivan selvä tapaus, mutta koska molemmat vanhempani ovat suomalaisia hiusteni oikea väri on maantienvaalean/hyvinvaaleanruskea. Eli siis hyvin suomalainen...  :2funny: Sitten pitäisi näitä sovitella yhteen...  ???

Täällä kanssa talvi-ihminen.
Siitä on jo monta vuotta, kun ystäväni teki noita analyyseja. Olikohan se systeemi nimeltään joku Four Seasons tai All Seasons tai joku.
Mulla oli se värikiekkokin silloin.
Jo ennen sitä analyysia olin tajunnut, ettei mulle lämpimät persikkaiset sävyt sovi alkuunkaan.
Näytän heti sellaiselta, kuin olisin norttia imenyt koko pienen ikäni.
Enskalle vaan tiedoksi, että mullakin on tosi kalvakka iho luonnostaan.
Mutta silti paremmin käy sellaiset raikkaat värit, lämpimät saa näyttämään jotenkin likaiselta.
Itse muistelen, ettei ole niin paha, jos käyttäisin myös kesän värejä. Koska nekin ovat viileitä kuitenkin. Ja kai mie voisin persikkaa laittaa vaikka hameeseen, mutta ei kasvojen lähelle....
Enää en kyllä sitä värikiekkoa käytä, luotan omaan silmään ja tuntemuksiin.

Sign arvaa vain ihailenko myös kaikkia tummakutrisia naisia. Geishan muistelmista jäi yhtenä mieleen niiden näyttelijöiden uskomattoman ihanat pitkät mustat hiukset. *huokaus*

Olisikohan minunkin hiusteni väri tummentunut... kun en ole oikeaa hiusteni väriä nähnyt sitten vuoden...  ::) Jos kokeilisi... Ääh... se on kuitenkin ihan tylsä.

En tosiaan ehkä luonnollisessa hiusteni värissä olisi heti että joo talvi ja olin itsekin hieman yllättynyt, mutta eivät kaikki kesät ja keväätkään ole hentoja vaaleakutreja vaan kyllä joillakin on ihan reilusti ruskeat hiukset ja muuten netissä joskus luin oliko Annan sivut tai joku Kata Kärkkäinen mm. on Kevät.
 :o vaikka olisin ilman muuta ajatellut, että talvi.

Pistänpä minäkin lusikkani tähän värisoppaan.  ::)
 :smitten:   :smitten:   :smitten:
Teen itse päivittäin värianalyysejä Beauty For All Seasons -menetelmällä. Siinä otetaan tarkat ihon, hiusten (se oikea) ja silmien värit (numeroidut koordinaattiliuskat) ja nämä tiedot syötetään tietokoneohjelmaan, joka kertoo värivuodenaikasi. Kun otetaan huomioon varsinainen vuodenaika (kevät, kesä, syksy ja talvi), tummuusaste (vaalea, todellinen=tasavärinen, tumma ja vastakohtainen) sekä ns. värien liitto (ihon, hiusten ja silmien väriyhdistelmä), saadaan 372 erilaista "värivuodenaikaa".
 ::)
Kaiken kaikkiaan se oma väripalettisi on lähes yhtä henkilökohtainen kuin omat sormenjälkesi. Tietokoneen antamien ohjeiden mukaan palettiin valitaan juuri oikeat sinulle sopivat sävyt. Erilaisia väripaletteja voi olla yli 4 miljoonaa maailmassa. Samanlainen värivalikoima tulee toiseen palettiin ainoastaan jos iho, hiukset ja silmät ovat tismalleen samaa väriä. Ja kun valaistusolosuhteet ovat oikeat ja analyysin tekijä ammattitaitoinen, värit ovat silloin sopivat. Ja paletista löytyy ainoastaan ne 40 parasta väriäsi, voit käyttää hieman tummempaa, hieman vaaleampaa tai se voi olla sekoitus joistakin väreistä. Kunhan sävyt ovat omaa vuodenaikaasi.
 :coolsmiley:
Ja paletista löytyvät lähes 100% varmuudella lempivärisi. Mutta jos olet kesä, niin kasvosi näyttävät todella sairailta sinapinkeltaisessa tai ruosteenruskeassa syksyn värissä. Sellaisia ns. vääriä värejä voit käyttää sisustuksessa tai vaikka syödä porkkanoita.
 :smitten:   
Jokainenhan haluaa näyttää hyvältä toisten silmissä, eikö? Ja oikeat värit lisäävät itseluottamusta ja energiaa jokapäiväisessä elämässä.
 :smitten:   :smitten:   :smitten:

Minä olin 10 vuotta sitten tehdyn analyysin mukaan kristallinen kesä ja vuosi sitten katsottiin, että olen syksy.

Sign nyt sentään molemmat jo lämpimällä puolella. ;) Itselläni on myös joitakin kesän värejä. Syksy kyllä tuntuu oikeasti kaikista vaativimmilta väreineen mitä on. Huh.

Olen "vaaleahiuksinen" talvi =todella katoava ja harvinainen luonnonvara...
 :2funny:

Luminant mermaid, kuinkas yksilöllinen hinta tällaisilla tekemilläsi tulkinnoilla on?
Kuinka luotettavia ne ovat?

Mitä muuten tapahtuu kun menee tuon superyksilöllisen värikarttansa kanssa kauppaan... Löytyykö mitään sopivaa...  ::)

Jellonaleidi, ihanaa elämä menee eteenpäin...  ;D  :smitten:

Kävin joku vuosi sitten värianalyysissä ja tulokseksi saatiin kevät. Silloin oli muistaakseni puhetta siitä, että voin käyttää hyvin myös syksyn sävyjä, koska sekä kevät että syksy kuuluvat lämpimiin värimaailmoihin, kesä ja talvi ovat taas kylmiä. Se kyllä pitää paikkansa, sillä kylmät sävyt tekevät minusta ihan haudasta karanneen näköisen, kun taas lämpimät sävyt saavat ihoni hehkumaan kauniisti. Siis se lämpimyysaste taitais olla aika ratkaiseva juttu... :idiot2:

Sarjassamme huuhaa-uutiset. Eivät blondit ole mihinkään häviämässä.

Joskus pari vuotta sitten kaupassa, meikkejä katsoessani, myyjä tuli kertomaan että olen talvi. Mitä ikinä moinen tarkoittaakaan. Minulle sopii voimakkaat ja lämpimään vivahtavat sävyt, kylmä ei yhtä hyvin. Tosin toisin kuin muut pystyn näyttämään ihan elävältä kylmienkin sävyjen kanssa, eli en muutu harmaaksi. Näin vaakana luotan omaan arviointikykyyni värien suhteen, mutta olisi silti mielenkiintoista tietää mihin kategoriaan voimakkaat mutta aavistukseen lämpöiseen vivahtavat sävyt menevät? Talveen? Siis mustaa, violettia, sinistä, tummanpunaista, viininpunaista, vihreää, yms. Väri joka näyttäisi kaikista hirveimmältä minun päällä on keltainen, mikä ei toisaalta haittaa sillä en muutenkaan pidä kyseisestä väristä. Oranssia voisin käyttää, jos se minulle vain sopisi. Pastellisävyjä ei minun vaatekomerossa olekaan. :knuppel2:

Hei luminant mermaid!

Juuri tuo Beaty for All Seasons se oli se systeemi, jossa ystävänikin teki niitä värianalyyseja. Ja kyllä se aika hyvä oli. Ainakin kun, mitä hän ystävilleen ja minun ystäville teki ja sitten kun käytti niitä värejä ja meikkejä, niin näytti todella hyvältä.
Mutta aika ratkaiseva siinä se hiusten värikin on.
Esimerkikisi hän itse oli aina käyttänyt sellaista kuparinruskeaa hiuksissa ja hänellä oli hieman vihertävät silmät, niin aluksi hänkin oli muistaakseni syksy (tai sitten se oli kevät).
Mutta sitten hän alkoi käyttämään sellaistahiusväriä joka vastasi hänen omaa hiusväriään, niin tulos olikin kesä. (se oli se aito, ei vastakohtainen)
Ja täytyy sanoa, että kun hän niitä kesän värejä alkoi käyttää, niin aivan kuin hän olisi puhjennut kukkaan. Aivan uskomaton muutos.
Jotenkin niin puhdistuneen ja raikkaan oloinen oli....Itse en enää muista, minkä niminen talvi olin, mutta vastakohtainen se taisi olla. Ja johtui kai etupäässä siitä, että iho on tosi vaalea, mutta silmät taas tosi tummat...
Ne meikit muuten oli ihania, kun sai kerrankin sellaisia huulipunia ja silmämeikkejä, jotka todellakin sopii...

:smitten:
Jokaisen värikartta on hyvin yksilöllinen kooste omista parhaista väreistä. Sieltä voi löytyä hieman lämpimämpiäkin kesän tai talven värejä, samoin vileämpiä kevään ja syksyn värejä. Riippuen ihan niistä omista väreistä. Kimuranttisinta on se oikean hiusten värin löytäminen, se ei ole sama kuin jossain lapsuusmuistoissa, sillä värimme muuttuvat iän myötä, ne vaalenee tai tummenee tai himmenee tai kirkastuu. Mutta vuodenaika pysyy samana.
 :smitten:
Itselläni on paletti 17 vuoden takaa ja toinen reilun viiden vuoden takaa. Vanhemmassa paletissa olin Vastakohtainen Hohtava kesä (lämpimät ruskeanvihreät silmät, tumma viileä punaruskea tukka ja punertava iho). Viisi vuotta sitten tehdyssä olin Todellinen Loistavankirkas Kesä (edelleen lämpimät, mutta vihreänruskeat silmät, vaaleamp edelleen viileäi punertavanruskea tukka ja iho himmeämpi punertava). Mutta kyllä siitä vanhasta paletista löytyy omat värini, hieman vain muistan himmentää niitä.
 :smitten:
Kerroin tuolla "halipula" -foorumilla yhdestä asiakkaastani. Viime viikolla tein yhdelle naisryhmälle analyysejä. Eräs naisista oli hyvin lämmin oranssihiuksinen. Oma väri oli kuitenkin jo harmaantunut. Hän pelkäsi, oli nähnyt edellisenä yönä untakin, että teen hänestä talven. Joskus hänet oli määritelty kevääksi. Koordinaatit löydettyäni syötin ne tietokoneelle ja sitten hieman arvoituksellisesti meni ja kokeilin muutamilla mallihuiveilla, miltä värit näyttää. En kertonut vielä tulosta. Kokeiltiin kevään ja syksyn huiveja. Ja syksyn huivit näytti kauneimmilta. Kerroin tuloksen: "Todellinen Rikas Syksy". Siltä istumalta hän hypähti tuoliltaan ja kapsahti kaulaani. Oli todella onnellinen, että vielä lähes kuusikymppisenä löysi omat värinsä. Ne kevään värit toisella menetelmällä tehtynä olivat hänelle aivan liian kirkkaita. Syksyn murretut lämoimät värit sopivat hänelle parhaiten.
 :smitten:
Kirjoittelen lisää, kun ehdin. Työni painottuu viikonloppuihin ja iltoihin eli silloin kun muut ovat vapaalla, joten siispä riennän tänäänkin työhön, jota rakastan. Asiakkaat ovat parhaita opettajiani ja palkintoja työssäni.
 :smitten:

Se punanen, joka mun avattaressa oli, oli mun mielestä kans tosi herkullinen väri. Nyt tajusin kun päivän valossa katselin peiliin, että mun hiusteni tumma väri on sen verran haalistunu ja se oma väri pukkaa sieltä alta, etten mä voi pitää nyt niitä kauheen tummia talven värejä. Vaikka ihonväriin sopiski niin hiuksia vasten ne näyttää oudoilta. Täytyy varmaan nyt vähän yrittää muuttaa tota värimaailmaa kesää kohti. Siitä toi avatterenkin vaihto. Tossa kuvassa on jotenkin niin ihana tunnelma.  :)

Aina keväällä tummanruskee ja vihree väri alkaa miellyttää silmää, vaikka muuten niitä vähän vierastan. Kuten myös syksyllä. Tosin syksyllä sitten viininpunanen alkaa taas miellyttää silmää. Keväällä ja kesällä se tuntuu niin jotenki en tiedä, raskaalta väriltä.

Mulle tulee väreistä ja niiden yhdistelmistä aina niin vahvoja mielikuvia ja jotenki tuntemuksia, että en varmaan ikinä pysty pelkästään tolla vuodenaika tyylillä vaatteideni väriä valitteen. Kun se oikeesti menee kyllä hiukan vuodenajanki mukaan ja kankaan (ja tietty ihan mielentilan ja elämänvaiheen). Tietyn tyyppisissä kankaissa tietyt värit vaan näyttää mun mielestä paremmilta.

On ne värit vaan ihania.  :smitten:

Täällähän olikin keskustelu virinnyt niin mukavasti, että tuskin mukana meinaa enää pysyä :D Omatkin ajatukset vielä illalla saunanlauteilla tämän aiheen ympärillä pyöri, mutta en jaksanut sitten enää sieltä tullessa konetta aukaista, vaikka sanottavaa olisi ollut. Nyt taas tuntuu, että on jo vaikea mihinkään tarttua, kun keskustelu ja mielipiteet rönsyillyt niin ja kaikkeen tekisi mieli jotakin sanoa. Nostan täältä nyt alkuperäisten aikomusteni mukaisesti tuon sign?:n yhden lausahduksen ja lähden siitä kommentoimaan, vaikka oletkin täällä ehtinyt itsesti "analysoida" jo sillä välin moneen kertaan -aina vaihtuvalla tuloksella ;D


Se käsitys, mikä mulla on tästä värianalyysin periaatteesta, niin olisi todella harvinaista (joskaan ei ehkä nyt suorastaan mahdotonta), että ihminen olisi väristykseltään kesän ja syksyn sekoitus. Kuten tuolla jo jossain aijemminkin tuli esille, niin nämä värivuodenajat jaetaan karkeasti kahteen kastiin: viileät/kylmät, joita edustavat kesä ja talvi, sekä lämpimät, joita taasen ovat kevät ja syksy. Yleensä tästä karkeasta jaosta on helponta lähteä liikenteeseen, sillä vain hyvin harvat meistä näyttävät hyviltä sekä lämpimissä, että kylmissä väreissä. Sen jälkeen, kun on mietitty ovatko kylmät vai lämpimät sävyt niitä omimpia, on aika miettiä pukevatko paremmin tummat (talvi ja syksy), vai vaaleat (kesä ja kevät). Tässä kohtaa ei ero enää ehkä olekaan niin selkeä, koska jokaisen värivuodenajan paletista löytyy sekä tummia että vaaleita sävyjä. Kevätihmistä, jolla on tummahkon punainen tukka, voi helposti erehtyä luulemaan syksyksi, tai toisaalta vaaleakutrista syksyä, voisi luulla kevääksi. Samoin esimerkiksi tummaa kesätyyppiä voisi kuvitella talveksi ja niin pois päin. Ja jotkut ihmiset todella tuntuvatkin sijoittuvan sinne välimaastoon (kuten ehkä sinä Alzbeta?). Harvoin kuitenkaan niin, että kyseessä olisi lämpimän ja kylmän värityypin harmoninen liitto.

Tuolla reseptillä saadaan yleensä jo se päävuodenaika selvitettyä, eivätkä kaikki perusanalyysit sen pidemmälle hommaa viekään. Kuitenkin nämä neljä päävuodenaikaa voidaan siis vielä jakaa kukin kolmeen eri väriryhmään. Tai vielä lukemattomasti useampaan, kuten luminant mermaidin tuntemassa tekniikassa (joka muuten kuulostaa ihanan kiehtovalta!)...mutta siitä minulla ei ole mitään käsitystä, enkä tässä siis puutu siihen.

Kevät
kirkas
lämmin
vaalea

Kesä
vaalea
viileä
pehmeä

Syksy
pehmeä
lämmin
tumma

Talvi
tumma
viileä
kirkas

Näiden kaikkien ryhmien yksityiskohtaisiin tunnusmerkkeihin sen kummemmin tässä perhetymättä voisin nostaa joukosta kaksi sellaista mielestäni ns. rajatyyppiryhmää, joiden kohdalla tuo lämpimän ja kylmän jako on kaikkein epäselvin.

Toinen niistä on kirkas kevät, jonka kokonaisvaikutelmaa kuvataan sanoilla kirkas ja vastakohtainen. Kirkkaalle keväälle sopivat raikkaat, kirkkaat värit, etenkin monet pinkit ja siniset, joita herkästi äkkivilkaisulla voisi erehtyä pitämään kylminä väreinä. Kirkas kevät on myös siitä harvinainen kevät-tyyppi, että sen värikarttaan kuuluu myös musta, joka yleensä saa niin kevät kuin toisaalta myös viileämmät kesä ihmisetkin näyttämään valjuilta ja sairailta. Kirkkaan kevään ihonsävyn, silmien ja hiusten värin välillä on suuri kontrasti, joka kaipaa vastaparikseen upean hehkuvia, puhtaita värejä, sähkönsinistä ja turkoosia. Kuitenkin pohjalla on lämmin hehku, joka voi äkkivilkaisulla helposti jäädä huomaamatta.

Toinen rajatyyppinä pitämäni ryhmä on pehmeä kesä. Tämä on se ryhmä, johon sinut sign? näin näkemättä ja pelkkien sanojesi perusteella luokittelisin. Ja siihen itseasiassa melko monet suomalaiset kuuluvatkin, oman tulkintani ja näkemykseni mukaan myös paras ystäväni. Pehmeän kesän kokonaisvaikutelmaa kuvataan ennen kaikkea murretuksi ja pehmeäksi. Väripaletissa on paljon vihreitä ja pehemitä roosansävyjä, sekä joitakin ruskeita, joita ei välttämättä niin selkeästi pysty luokittelemaan joko pelkästään kylmiksi tai lämpimiksi. Sama epävarmuus voi nousta myös tiettyjen punasävyjen (mm viininpunainen) ja violettejen (ametisti) kohdalla.

Tämä ystäväni, josta puhuin on väritykseltään seuraavanalainen: Hiusten oma väri on tumma/keski ruskea, jossa on kuitenkin lämpimän tuntuinen, kastanjaan vivahtava hohde, jota hän on vuosien varrella korostanutkin mm hennaamalla ja tämä pukeekin häntä oikein hyvin. Kuitenkin ihonväri on selvästi enemmän siniseen kuin keltaiseen taittuva, siis viileä. Silmien sinisävy ei ole kylmä, vaan harmahtavan pehmeä ja utuinen. Kaikkein upeimmalta hän, ainakin minun mielestäni, näyttää sellaisissa tietyissä, melko hillityissä harmahtavan sinisissä sävyissä ja kavervan tai marjapuuron punaisissa. Nämä huurteiset, murretut sävyt saattaisivat monen muun päällä ja jopa kaupan hyllyllä näyttää melko tylsiltä ja mitäänsanomattomilta, mutta pehmeä kesä näyttää niissä upealta; herkältä ja eleganssilta. Silti tämä ystäväni ei näytä lainkaan hullummalta myöskään sellaisissa tietyissä poletutun oranssin ja terrakottan sekä maanläheisten ruskeitten ja jopa okran/sinapin keltaisen sävyissä, joita hän myös mielellään suosii, vaikka ne voisivatkin olla oikeastaan kuin suoraan syksyn väripaletista lainattuja. Mutta pehmeän kesän kohdalla avainsana onkin juuri murrettu, joka antaa tämän mahdollisuuden käydä varkaisilla ;). Siksi kesä on kauniimpi murretuissa, hiukan lämpimäänkin taittuvissa sävyissä, kuin oikein puhtaissa ja kirkkaan räiskyvissä, silloinkaan vaikka ne olisivat värimaailmaltaan kylmiä.

No, mutta...tosiasiahan on se, että en mitenkään voi tietää, mitä väriperhettä ja vuodenaikatyyppiä juuri sinä sign? edustat, kun en ole nähnyt sinua. Kunhan nyt vaan ajankulukseni spekuloin ja sekoitin pakkaasi vielä kertaalleen :D

Kirjastosta muuten varmasti löytyy sellainen aihetta mukavasti käsittelevä opus kuin Mary Spillane: Jokanaisen väri- ja tyyliopas. Oma versioni on 7. painos alunperin vuonna 1991 ilmestyneestä alkuperäisteoksesta, julkaistu Suomessa 1998. Kuvat eivät siis edusta ihan viimeisimpiä tyyli- ja kauneuskäsityksiä, mutta perusasiat tuskin ovat vanhentuneet ja ne on esitelty kirjassa selkeästi ja helppotajuisesti. Kannattaa onkia käsiinsä ja lähteä helpottavien kuvien ja avainsanojen kanssa etsimään sitä omaa värivuodenaikaansa ;)

Ainiin, sen verran vielä, että noiden värityyppien nimet vois yhtä hyvin olla tyyppi A tyyppi B tyyppi C jne, mutta onhan vuodenajat nyt kauniimpi vertaus.

Niin Missa jäin miettimään kun sanoit että olet talvi, mutta puhuit kuitenkin lämpimistä väreistä jotain? Talven värit on yhtä kylmiä ja kuulaan raikkaita kuin kirkas ja raikas talvinen pakkaspäivä. Niissä ei ole sitten lämmön häivääkään. Ne ovat todella kylmiä ja tummia. Kun taas syksyn värit ovat myös tummia, mutta ne ovat lämpimiä ja murrettuja. Talven värit ovat niin kirkkaita ja raikkaita ja kylmiä perusvärejä kuin mahdollista. Ei mitään murrettua.

Kevään ja kesän molempien värikartta on vaalea. Toisin sanoen kevään värikartta on hempeämpi versio syksyn voimakkaan mausteisista väreistä ja kesän värikartta on hempeämpi versio talven voimakkaan kylmistä väreistä. Mutta nekin ovat siis kylmiä sävyjä.

Olen yrittänyt totutella silmiäni erottamaan kylmän ja lämpimän sävyn eron. Oli väri sitten mikä tahansa. Tietysti oranssista ja keltaisesta olen havainnut aika vaikeaksi löytää kylmää sävyä... Niin ihania värejä kuin muuten ovatkin.  ???

KatjaQ ehdit väliin, mutta tavallaan jatkoit sitä mihin minä olin juuri pyrkimässä.
 :laugh:

Edit: heh niin jatkuu... Tosiaan voi olla, että olen jonkinlainen sekoitus kun äitini on kevät ja isäni (oletan) talvi. Perinyt sitten hieman molempien värimaailmaa...
Varsinkin tällaiselle tapaukselle kuin minä tuo Luminant mermaidin mainitsema värianalyysi voisi olla erittäin valaiseva.

Niin tosiaan vielä nuo kirkas etc. jokaisen vuodenajan kohdalla... En kyllä varmaan ihan kirkas ole. Nimittäin eksyin eilen tätä aihetta pohtiessani tutkimaan jopa vanhoja luokkakuvia ja yhdessä niistä minulla on kauniin ruskeat hiukset ja murretun, hillityn oranssi napapaita (joo tiedetään... kaiken lisäksi siinä lukee Hello boys   :2funny: olin 8. luokkalainen...  ::) ) monet ovat sanoneet, että näytän siinä kuvassa ihan Kauniiden ja rohkeiden Macyltä.
Mutta siis mietin tosiaan miten talvi voi näyttää hyvältä lämpimän ruskeissa hiuksissa ja murretun (mutta siis tosiaan haalean) oranssissa paidassa.  ???

Lämpimällä meinaan sitä että meikissä käytän enemmän violettia joka on enemmän punaiseen kuin siniseen vivahtavaa, hiusväreissä mieluummin lämpimän mustaa kuin kylmän sinisen mustaa, sillä ne sopivat paremmin. Toisaalta tiedän että ne viileätkin sävyt sopivat minulle paremmin kuin useimmille. Toisaalta jos lämpimällä nyt viitataan keltaisiin/persikka-sävyihin niin pois se minusta. Näyttäisin järkyttävältä jotain tuollaista päällä, todennäköisesti sairaalta. Oma ihoni kun on suomalaisittain hieman tumma ja enemmän kellertävään kuin vaaleanpunaiseen vivahtava. Rusketun myös todella helposti, jota tosin yritän vältellä keinolla millä hyvänsä sillä tykkään vaaleammasta lookista. Tosin kesän loputtua saa silti todeta että olen ruskettuneempi kuin kaverini jotka ovat epätoivoisesti ottaneet aurinkoa, ja minä yrittänyt pysytellä sisällä ja piilotella auringolta keinolla millä hyvänsä. On se epäreilua... ;)

Aivan nyt ymmärrän mitä tarkoitat. Muuten tuosta kellertävästä ihosta tulikin mieleeni. Luin jostain, että talvien ja kesien ihonsävy olisi hieman kellertävä ja siksi kaipaavat siniseen pohjaavia viileitä sävyjä näyttääkseen hyviltä. Kun taas syksyjen ja keväiden ihon pohjasävy olisi sinertävä ja tarvitsevat vastaavasti keltaiseen pohjaavia sävyjä näyttääkseen hyviltä. Hmm.

Rusketun myös kasvoilta ja käsivarsiltani erittäin helposti, vaikka yrittäisin kuinka olla sisälläkin. Muuten sitten en auringonottoa harrasta, koska poltan heti vähintään olkapääni. Mutta enemmän minua ärsyttää se miten aurinko vaalentaa hiuksiani. Siis oikeasti vaikka tosiaan pitäisin koko ajan jotain huivia päässä ulkona niin syksyllä huomaan, että jaa hiukseni ovat vaalentuneet ihan mielettömästi. Lue haalistuneet ja tuntuu, etten näytä sitten hyvältä missään värissä...  :-\  :tickedoff: Onneksi on väriaineet...  ::)

Siten, että talvi onkin oikeasti pehmeä kesä ;)...no ei välttämättä, mutta tuli mieleen. Kaiken kaikkiaan uskoisin sinun kuitenkin omimmalta väritykseltäsi kesä olevan pikemminkin kuin talvi. Hyvin suomalaismainen oma tukanvärisi jo viittaisi siihen.

Se, että tykkäät ja käytät myöskin talven värejä ei suinkaan ole katastrofi, vaikka kesä ehkä todellisuudessa olisitkin, koska kuitenkin viileissä sävyissä silloinkin pysytellään. Ja löytyyhän kesältäkin omat, tummat sävynsä; purppurat, viininpunaiset jne.

Niin, ehkä mun nyt vaan sitte pitäis hyväksyä, että oon ihan tavis suomalainen kesä. Talvella, jos hiukset on värjätty tummiks voin erittäin hyvin käyttää talven tummia sävyjä, mutta heti kun oma hiustensävy alkaa tulla esille niin paree siirtyä kesän väreihin.

Äidilläni on joku 80-luvulta peräisin oleva aihetta käsittelevä kirja "Kaunistu väreillä" tai jotain ja siinä on ihan ehtä 80-luku kuvitus...   ;D

Mutta siis siellä on hieno "hajatelma"...
Neljä vuodenaikaa, mikä niistä on kaunein? Sinä Olet!  :smitten:

Täällähän on jo tosi paljon kaikenlaista vinkkiä.. varmaan jotain kirjaa/sivustoa aiheesta on olemassa?

Meikäläinen on aivan hukassa värien kanssa. Yritin näistä vastauksista katsoa mikä se ei ainakaan ole eli kova valkoinen jos on kesää, niin se ei ainakaan..Heleät värit tai kovin kirkkaat kuten tipunkeltainen tai porkkananoranssi eivät taas miellytä omaa silmää, joten eivät tuntuisi päälläkään hyvältä. Toisaalta mikään pliisu taustaväri kuten petroolinsininenkään ei tunnu ihan omalta..

Ihonvärini on kalvakan kellervänharmaa, ei sellainen kaunis ruskea taikka rusoposkisen kuulas. Silmät ovat siniharmaat. Hiukset sitä suomalaiskansallista maantien väriä aavistus punakeltaista pigmenttiä niissä. Näkisiköhän joku väritietoinen sielunsa silmin mitä voisin kokeilla? Jos tuo yli 20 v kestänyt mustan valtakausi vähän murenisi.. ::)

Enska, hmm... jospa muistelisit mitä värejä tykkäsit käyttää ennen tuota mustan valtakautta? Siitä voi olla jotain apua.

Valkoinen on tosiaan erittäin hyvä väri testata sopiiko kylmät vai lämpimät värit paremmin. Jos kasvojesi väritys kestää kovan valkoisen niin silloin on aika varmasti jompikumpi kylmistä vuodenajoista.
Kun taas keväät ja syksyt nättävät paremmalta luonnonvalkoisessa tai norsunluunvalkoisessa.

Veikkaisin näiden tietojen pohjalta omaa värivuodenaikatyyppiäni, Vaaleaa Kevättä, vaikka siniharmaat silmät kyllä toisaalta viittaisivat sinne kesän puolelle...ellei niissä ole aavistusta vihreää?

Kuulostaako tutulta...

Kokonaisvaikutelma: Pehmeä ja herkkä
Hiukset: Useimmiten vaaleat tai kellertävän harmaat
Iho: Vaalea, nosrunluusta pehmeään beigeen. Hyvin vähän vastakohtaisuutta hiusten- ja ihonvärin välillä
Silmät: Siniset, sinivihreät, akvat, vaaleanvihreät

 ???

Kiitos kiitos katjaq ja alzbeta
hmm.. ihonväri on just tuo beigen kalvakka ja silmät..valitettavasti ei mitään noitamaista vihreyttä..
Tuo hiusvärikin kuulostaa suht lähelle menevältä. Ehkä ei mikään kovin vaalea kuitenkaan..
Eli katjaq, mitäs Vaalea kevät sitten käyttää? Jotain tummia sävyjä jooko jooko?

On näköjään herättänyt keskustelua... :smiley6600:  :smitten:

Kun värivuodenaikoja on satoja, sieltä löytyy mös tummia keväitä ja vaaleita syksyjä. Olen reilun viiden vuoden aikana tehnyt ptkälti toista tuhatta värianalyysiä. Sinisiä, ruskeita tai vihreitä silmiä löytyy kaikista vuodenajoista. Se kokonaisuus, Color Alliance (=värien liitto) kertoo ne omat värit ja ns. vuodenajan. Ja yhdessä löydämme ja hyväksymme asiakkaani kanssa ne hänen omat värinsä. Iho, hiukset ja silmät ovat ne luonnollisimmat ja parhaimmat perusvärit vaatetukseenkin, siksi niiden on näytettävä hyvältä ja soinnuttava toisiinsa. Kysynkin aina, voisitko kuvitella pitäväsi tämän väristä vaatetta. Jos vastaus on ei, jatkamme oikean värisävyn etsintää. Ja sävyjähän löytyy, en ole laskenut, mutta ainakin sata. Ja näiden parhaiden omien värien perusteella tietokone valitsee juuri oikeat sävyt siihen henkilökohtaiseen palettiin. Sitten tietokoneen ohjeiden mukaan käsin poimitaan ne sopivat 40 väriä vaateväripalettiin. Sieltä löytyy tummempia ja vaaleampia sävyjä jokaiselle.
 :smitten:
Mielestäni astrologiassa ja värianalyyseissä on paljon yhteistä. Ja kun otetaan mukaan koko persoona, pukeutumistyyli jne, siitä tulee tosi mielenkiintoista. Ja minusta tässä ei haeta pelkästään väriä ja tyyliä, vaan sitä omaa hyvää oloa ja itseluottamusta. Vuodenajat jaetaan jin (=naisellinen) ja jang (=maskuliininen) tyyppeihin, samoin tyylipersoonallisuudet, kasvojen muodot ja vartalonmuodot. Oletko tyttömäisen dramaattinen, kuten Aira Samulin. Tai lähes pelkästään dramaattinen kuten Kirsti Paakkanen. Vai naisellisen luonnollinen kuten Riitta Väisänen. Vaiko hyvin klassinen tai hieman maskuliininen bisnes-city.
 :smitten:
Saatat näyttää liian naiselliselta, jos pukeudut hempeisiin pastellisävyihin, sinulla on kaareva vartalo ja vaikka sydämenmuotoiset kaarevat kasvot ja olet vaaleahiuksinen kevät tai kesä. Liian maskuliiniselta taas saatat näyttää, (siis jos puhutaan nyt naisista) jos pukeudut tummiin tai vastakohtaisiin väreihin, sinulla on kulmikkaat kasvot ja suora vartalo (ei löydy vyötäröä vaikka kuinka etsisi) ja vielä pukeutumistyylisi on dramaattinen tai maskuliininen.
 :smitten:
Jin ja jang pitäisi saada aina jonkinlaiseen tasapainoon... useimmiten se tapahtuu luonnostaan tai sitten kun halutaan saada aikaan tietynlainen vaikutelma itsestään. Esim. Tanja Karpela, joka on hyvin naisellinen, hänen pukeutumistyylinsä eduskunnassa on varsin maskuliininen, istuvia, mutta väljiä housuasuja, joissa kaareva vartalo ei liikaa korostu. Tummempia värejä  ja vastakohtaisempia väriyhdistelmiä luomaan uskottavuutta. Olisi lentänyt kuin leppäkeihäs eduskunnasta, jos olisi pukeutunut liian naisellisesti. Eihän "pelkkä missi" voi olla uskottava ja osata mitään.
 :smitten:
Hinnoista sen verran. Riippuu siitä, teenkö yksittäin vai ryhmälle. Ja mitä tehdään. Muutamasta kympistä muutamaan sataan euroon. Analyysi, väripaletti ja meikki noin sataviisikymmentä. Pidän myös luentoja ja kursseja aiheista (Toivottavasti ei mennyt mainonnan puolelle). Jos niihin käyttämättömiin ja hetken mielijohteesta ostettuihin vaatteisiin siellä vaatekomerossa pistäisi hinnan, niin äkkiä kertyy se satanen tai kaksi niistä virheostoksista. Omien värien ja tyylin löytäminen tuo järkevyyttä vaateostoksiin.
 :smitten:
Oletko miettinyt, että kun ostat jotain uutta, se sopii ainakin kolmen jo olemassa olevan vaatteen kanssa käytettäväksi?
(http://smileys.smileycentral.com/cat/7/7_18_2.gif)

VUODENAJAT JA NIIDEN VÄRIT (=värisävyt)  :smitten:

Kevät: Väritys on lämmin, eloisa ja vilkas. Värit ovat kirkkaita, raikkaita ja lämpimiä ja niissä on kullan häivähdys."

Kesä: Väritys on viileä, hillitty ja hienostunut. Värit ovat hiukan harmahtavia tai sinertävään vivahtavia."

Syksy: Väritys on lämmin, runsas ja maanläheinen. Värit ovat lämpimiä sadonkorjuun värejä ja kullankeltaiseen vivahtavia murrettuja värejä."

Talvi: Väritys on viileä ja huomiota herättävä. Värit ovat tummia ja voimakkaita, vaaleita ja jäänkylmiä tai kirkkaita ja puhtaita."

TUMMUUSASTEET  :smitten:

Vaalea: väriyhdistelmissä on vaaleita ja keskivahvoja värejä. Myös parhaat yksittäiset värit ovat vaaleasta keskivahvaan.

Todellinen, aito, tasavärinen: väriyhdistelmissä on keskivahvoja värejä yhdistettynä tummempiin väreihin. Parhaat yksittäiset värit ovat keskivahvoja.

Eloisa eli tumma: parhaiten sopivat väriyhdistelmäni ovat voimakkaat ja tummat värit yhdessä. Parhaat yksittäiset värit ovat kirkkaita ja voimakkaita.

Vastakohtainen: parhaiten sopivat vaaleat ja tummat värit yhdessä, korostuksena jokin kirkas väri. Parhaat yksittäiset värit ovat tummia tai kirkkaita ja voimakkaita.

ESIMERKKEJÄ  :smitten:

Todellinen Korallinpunainen Kevät  ;)

Coraline - Korallinpunainen: "Hiusten väri, joka on kellanpunaisesta ruskeaan, korostaa kauniisti sinivihreitä silmiä, joiden sävy on syvästä vihreänsinisestä ja pehmeästä harmaansinisestä loistavaan merenvihreään. Ihon värisävyjä ovat pehmeä kullanruskea, beige ja kermanvaalea."

Todellinen Kristallinen Kesä  :D

Crystaline - Kristallinen: "Ihon värisävy on pehmeä ja murrettu pinkki, säämiskä tai norsunluu. Hiukset ovat pehmeän keski- tai vaaleanruskeat, niissä voi joskus olla aavistus punervaa. Silmät ovat vihreät tai lempeän harmaanvihreät, joskus jopa tummat taitetun umbranvihreät."

Vastakohtainen Indigonsininen Syksy  8)

Indigo - Indigonsininen: "Pehmeän tai syvän kullanruskeat tai punaruskeat hiukset näyttävät kauniilta ihoa vasten, jonka värisävy on persikka-pinkki, kermanvaalea beige tai vaalea kullanruskea. Silmien väri on sinisen tai sinivioletin alueelta: harmaanvioletti, siniharmaa tai syvä indigonsininen."

Vaalea Kuninkaallinen Talvi  :)

Royale - Kuninkaallinen: "Hienostuneet ihonvärit - beige, norsunluu, vaalea oliivi ja kalpea roosa - luovat hätkähdyttävän vastakohdan teräksenharmaalle, siniharmaalle tai syvän turkoosille silmien värille. Hiusten väri on vaalein hopeanharmaa tai syvimmän ruskea tai musta.

Näitä erilaisia ihania kolmiosaisia nimityksiä (=vuodenaikoja) löytyy lähes neljäsataa... meitä on siis moneksi...

 ::)   :smitten:
Jos vielä spekuloidaan...  :uglystupid2:   miksi näitä vuodenaikoja voidaan sekoittaa keskenään...  :smitten:

 :coolsmiley: Kesä ja talvi ovat viileitä.

 ;) Kevät ja syksy ovat lämpimiä.

 ??? Kesä ja syksy ovat murrettuja, kesä harmaalla taitettu, syksy sekä harmaalla että keltaisella.

 :) Kevät ja talvi ovat puhtaita ja kirkkaita, talvi puhtain (ei keltaista tai harmaata sekoitettu väreihin), kevään väreissä kullan hohtoa.

Suurin osa suomalaisista kuvittelee olevansa syksyjä, mutta ovatkin kesiä. Kun näytän oikeat värit, niin asia kyllä selvenee, useimmille. Syksyn värit ovat meistä kaikista ihania katsella, mutta vaatteina näyttävät tunkkaisilta ja likaisilta muiden vuodenaikojen kuin syksyjen päällä.
 :smitten:
Ja oikeasti pitää muistaa, että tarvitsemme joitain värejä ihan muihin tarkoituksiin kuin pukeutumiseen. Värit ovat myös terapiaa (siihenkin aion vielä perehtyä lisää, lisää, lisää ... omaa värikarttaa voi lukea myös terapeuttisesti). Mutta ne kulloisenkin mielentilan värit voisi myös valita omasta väriskaalastaan...  ja tuntea itsensä niiden avulla vahvaksi. Ja muistaa myös, että kaikkia värejä löytyy kaikille, kyse on oikeasta sävystä.

Joten
... kesät ja talvet, porkkanaa poskeen ...   (http://smileys.smileycentral.com/cat/12/12_4_54.gif)
... tai löhöämään oranssinruskeaan nojatuoliin ...      (http://smileys.smileycentral.com/cat/12/12_5_4.gif)

... syksyt ja keväät kirsikoiden kimppuun... (http://smileys.smileycentral.com/cat/12/12_4_42.gif)
... tai sisustamaan violetillä ... (http://smileys.smileycentral.com/cat/12/12_5_41.gif)
... tai ajelemaan fuksian punaisella automobiililla ... (http://smileys.smileycentral.com/cat/7/7_2_115.gif)

Kirkas Kevät

kokonaisvaikutelma: Kirkas ja vastakohtainen
hiukset: Keskiruskeista tummanruskeisiin; tummat, harmaita raitoja
iho: Hyvin vaalea ja läpikuultava. Posliini, norsunluu tai kirkas beige
silmät: Hyvin kirkkaansiniset, sinivioletit, virheät tai kirkkaan pähkinänruskeat

Miltäs kuulostais sign? Tuoltahan ainakin silmienvärisi löytyisi, se orvokinsini (=sinivioletit?).

Kirkkaalle keväälle ainakin sopii erittäin hyvin kissankellonsiniset, violetti, purppura, turkoosi, lehmusken/koivun vihreä. Kultaiset keltaiset ja monet raikkaansäsyiset vaaleanpunaiset/pinkit (ei kuitenkaan selkeästi kylmät fuksiat tms)

Epäedullisimpia kirkkaalle keväälle ovat beige, kamelinruskea ja likaiset ruskean sävyt. Ne vievät kirkkauden silmistä ja saavat ihon näyttämään kelmeältä.

Kirkkaan kevään ja pehmeän kesän (jota ensin tarjosin) välillä on siis vissi ero. Jos sulle siis nimenomaan passaavat parhaiten kirkkaat ja puhtaat värit murrettujen ja pehmeiden sijaan, niin todennäköisesti olet tämä, eli kirkas kevät. Mutta jälleen kerran, arvailuahan tämä vain on ;)

Tuo on nyt vähän kehno kuva, mutta enpä parempaakaan tähän löytänyt. Kai siitä jonkun aavistuksen kevään värimaailmasta saa. Kirkas kevät valitkoon sieltä kirkkaimmat ja raikkaimmat sävyt, Lämmin lämpimimmät ja Vaalea...no, itse vaaleana sanoisin, että kaikki sävyt tuota tumminta ruskeaa, kirkkainta oranssia ja kahta tumminta sinisen sävyä (laivasto) lukuunottamatta sopivat.

Onpas täällä ollut ihanan rönsyävää ja VÄRIKÄSTÄ  keskustelua  :)!

Olen käynyt joskus vuosikausia sitten värianalyysissä, ja analyysin tekijä tarkisti moneen kertaan ja puisteli päätään, kun tulokseksi tuli vääjäämättä Talvi. Tekijä oli kälyni, toki ihan koulutettu ammattilainen ;) Perhe kun oli ollut sitä mieltä, että 13-vuotiaana alkanut mustiin pukeutuminen oli vain "välivaihe" elämässäni, kas kun tuota vaihetta on kestänyt jo yli 20 vuotta... Hih. Olisipa ihan mukavaa käydä uudelleen analysoitavana, jos saisi vielä jonkin tarkemman alaryhmän  :D

Oma väritykseni on siis seuraavanlainen: iho on hyvin vaalea ja herkästi punastuva, kuten nousuravuilla usein, Alzbeta huomio :). Hiukset ovat luonnostaan vaihdelleen lapsuuden "strawberry blondesta" nykyiseen punertavan ruskeaan, joskin välillä ne ovat ollet värjättyinä mitä moninaisimpiin sävyihin, pitkään pikimustaksi. Oranssihiuksisena iho näytti ihan vihertävältä  :o. Silmäni ovat harmaanvihreät, ja niissä on hyvin tummat iiristen reunat (voimakas kontrasti kuulemma "talvisilmille" tyypillistä) ja keltaisia pilkkuja mustuaisen ympärillä. Silmäni myös vaihtavat väriä ihan vedenvihreiksi kun suutun, olen kuumessa tai saan päänsäryn  ;D

Olen siis aina viihtynyt mustassa, ja nyttemmin kun olen pikkuhiljaa tuonut muitakin värejä pukeutumiseeni, huomaan että minulle sopii hyvin valkoinen, violetin sävyt, kirkkaan vihreä ja monet "puhtaat" värit. Erittäin huonosti minulle käyvät oranssit ja ruskealla taitetut sävyt. Kuitenkin osa vaaleanpunaisista ja turkooseistakin näyttäisi käyvän? Samoin harmaalla taitetut.

Hmm, äitini on Syksy, veljeni Kesä ja isä oli todennäköisesti Talvi... Puolisoni on "oliivi-ihoinen" suomalainen, hyvin tumma väreiltään ja aivan ilmiselvä Talvi. Vaikka minä olen kalpea ja hän tummempi-ihoinen, on ihomme hyvin samansävyinen pohjaväriltään. Tyttärestämme ei vielä oikein osaa sanoa :)

EDIT: Huomatkaa, moninkertaisena Vaakana värit ovat minulle äärimmäisen tärkeitä :D

Heh, ihanaa että muutkin olette innostuneet.  :laugh:

Tuohon oranssiin paitaani ja talveen palatakseni... Tajusin, että se kuva otettiin syksyllä, joten olin ruskettunut ja lisäksi koska oli tietty "en kehtaa näyttäytyä missään ilman meikkiä" -teinivaihe menossa niin siinä on vielä päällä kilo jotain halpis aurinkopuuteria, jonka oikeasta sävystä kukaan ei mene takuuseen... Tosin täytyy tunnustaa, että osasin tuohon aikaan meikata paremmin kuin nykyään...  ::)  :P

Mutta siis ehkä ihoni ei ole ihan luonnollisen värinen siinä. Kun taas se analyysi tehtiin minulle talvella ja ei ollut mitään meikkiä. Se edellä mainuttu fuksia näytti kieltämättä kasvojani vasten aivan uskomattoman hyvältä. Se analyysia tehnyt nainenkin heilutteli sitä kangaspalaa ja oli että oh la la tyyppisesti.. no ehkä hieman dramatisoin...  ;D mutta siis ihoni oli tosiaan tyypillisessä talvi lookissaan kuiva ja punoittavia läiskiä siellä täällä...  :buck2: siitä huolimatta ne talven värit varsinkin juuri tuo fuksia onnistui tekemään kasvoistani raikkaan, pirteän ja kuulaan näköiset.  :)

Näin ollen siis hiuksenikaan eivät kesän vaalentamina ole oikean väriset, vaikka ei olisi mitään väriä missään. hah.  ::)

En ehkä ole ihan kaikista klassisin tyyppiesimerkki talvesta, mutta uskoisin aika vahvasti että talvi kuitenkin. Kesäinen luonto ei muutenkaan ole kaikista paras tausta talven voimakkaille väreille. ne hyppivät silmille olivat sitten kenen päällä tahansa...  ??? Siksi automaattisesti sen mustanvaiheen jälkeen olen kesällä yrittänyt tietoisesti pukeutua vaaleampiin sävyihin.

Olen siis aika varma, että kyllä se talvi taidan olla. Kuitenkin... Mutta pidän mieleni avoimena...

Mitä muuten siihen punasteluun tulee niin en tunnusta... mutta myönnän... Tosin olen sitä mieltä, että ihoni alkaa punottaa herkästi ja se on eri asia kuin punastuminen. Ainakin koen sen näin. Kyllä joskus punastelen, mutta harvemmin. Silmät näyttävät minullakin tietyssä valossa todella vihreiltä, vaikka muuten ovat vihertävän harmaat. Kaverini sanoi joskus, että silmäni näyttävät merenvihreiltä. Joistakin valokuvista olen huomannut itsekin.

Muuten, olisi tosiaan mukavaa, jos KatjaQ voisit laittaa ne muidenkin vuodenaikojen väripaletit näkyville, jos sinulla vain on?

Muuten tuosta mustan ja talvien suhteesta vielä muistui mieleeni yksi jostain lukemani tarina... Äiti oli kevät ja olisi halunnut tyttärensä pukeutuvan myös heleä sävyisiin mekkoihin. Kun taas tytär aina halusi mustaa. Äiti ei ymmärtänyt tätä yhtään, mutta sitten vei tytön värianalyysiin ja tyttöhän oli talvi.  :)

Kyllä musta on aina musta. Elegantti ja upea väri. Ainakin talvien mielestä.  ;)

KIITTI  :D kaikille muilekin ihanista vinkeistä ja linkeistä  :smitten:

No niin herätin eloon tän keskustelun kun päätin, että etin sellasen avattaren, jolla vois olla samanväriset hiukset ku mitä mulla luonnostaan tuolta aikas valtavasta juurikasvusta nyt hyvin näkyy. Ton avattaren ihonväri ei oo ollenkaan samanlainen ku mulla tai en tiedä( niin nää tietokonekuvat kun ne värit varmasti näyttää teillä erilaiselta ku mulla, mutta yritys hyvä) mutta siis noi hiukset vois olla aika lähellä. Huomasin ihmeekseni että ihan niinku mulla oikeesti olis punertavaa vivahdetta hiuksissa kun kattoo auringon valossa. Sellasta vaaleen punertavanruskeeta.

Hyvä tavaton ilmeisesti hiusten väri todella muuttuu iän myötä. Ohimoilla oli harmaata. Ei ne kyllä silti vieläkään minkään väriset oo, mutta sentään jotain punertavan ja vaaleenruskeen sävyjä siellä on kuitenkin.  ;D  ::)

Ei ihan noin punertava mitä tossa kuvassa, mutta sinnepäin.

Silmät on vihreet ja niissä näky hauskoja kultasia pilkkuja.  :laugh:

Toivottavasti saatte jotain tolkkua.  :laugh:

No jaa kyllä aika eksoottinen olo tulee kun tarkemmin katselee niin tuntuu kuin hiusten, silmien ja ihonväri olisivat kaikki aivan eri sävymaailmoistaan.  ;D Paitsi hiusten ja silmien väri tuntuu menevän hiukan yksiin... Ilmankos pidänkin silmistäni ja hiuksistani eniten kuten täällä toisaalla tilitin.

Kieltämättä nyt tuli sellainen pieni houkutus, että mitä jos...  ::)

Kun sitä punapigmenttiäkin tosiaan näkyy pilkahtelevan niin sehän voisi olla mielenkiintoista. Ja menee sitten uudestaan vaikka sinne analyysiin.

Katsomaan vaihtuuko se Talvi Kesäksi...  :smitten: Vai kenties jopa kevääksi...
 ???

Ymmärrän nyt miksi sellaiset yksilölliset värikartat ovat suosittuja, koska noissa vuodenajoissahan on lueteltu aina niitä vaihtoehtoja ja ne on ne päätyypit, mutta kun tosiaan en ole varmasti ainoa, jolla nämä geneettiset väriominaisuudet eivät ole aivan prikulleen värikartan mukaan.  :laugh:

Niin hienoa Sign, että löysit ne omat värisi. Kyllä se todella piristää ilmettä kun näkee itsekin, että kasvot näyttävät terveiltä ja silmät, kirkkailta kuten kirkkaalla keväällä pitääkin.  ;) :)

Osaisko kukaan sanoa, mihin vuodenaikaan minä sijoittuisin?

Iho: Kalpea, punertava, hieman pisamainen kesällä. En rusketu muuten kun pienen kärventymisen kautta. Ja sehän vasta fiksua onkin...  ;)

Hiukset: Lapsena olivat "kullanvalkoiset", sitten niistä tuli punertavankellertävän vaaleat, sitten meni punertavuus pois ja maantienharmaus puski päälle. Ovat nyt värjätyt, mutta luulusin niiden olevan sellaiset keskitummat pehmeän harmahtavanruskeat voimakkaalla kultapigmentillä. Öh, ei vois vaikeemmin ilmaista...  :idiot2: Mutta melko tummat tähän kalpeuteeni nähden, ripseni ja kulmakarvani ovat melkein mustat...

Silmät: Hyvin vaaleat sinivihreän harmaat, mustuaisen ympärillä selvästi erottuvat okrankeltaiset reunat... Iiristen ympärillä tummat paksut reunat.

Olen todella kiitollinen, jos joku jaksaa antaa jotain pientä tulkintaa!  :smitten: Talvi ja kesä en varmastikkaan ole.

Hmm...tämä kuvaus saa mut entistä enemmän epäilemään tuota sinulle aikoinaan tehdyn värianalyysin paikkansapitävyyttä ??? En tietenkään sinua ole nähnyt, mutta jos tämän kertomasi perusteella pitäisi jotain arvata, niin en kyllä ehdottaisi lainkaan Talven kylmiä, tummia sävyjä sinulle. En edes Kesän viileitä ja murrettuja.

Kaiken aiheeseen liittyvän tietämykseni/tuntemukseni valossa väittäisin sinua Kevääksi ennen muuta! Vihreä ja punainenhan ovat lämpimiä värejä, silmien kultaiset pilkut vain lisäävät lämpöä entisestään.

Olen muuten aina ihaillut tuollaista sign?:n mainitsemaa strawberry blond sävyä hiuksissa -enkä koskaan ole nähnyt sellaista muilla kuin ihka aidoilla Kevät-ihmisillä. Tyttärellänikin on tietyssä valossa tuon sävyinen tukka, ei ehkä ihan yhtä huikean kaunis, kuin puhtain ja kirkkain mansikkablondi, koska hiukan tummempi...ja eihän sitä vielä tiedä mihin suuntaan muuttuu kasvaessa, mutta kuitenkin. Punapigmenttiä löytyy siis, parhaiten huomaa auringonvalossa tai vihertävää taustaa vasten (vastavärithän korostavat toisiaan). Ominaisuus, joka kulkeutuu isänsä äidin puolen suvusta, vaikka onkin hypännyt yhden polven yli (miehelläni ei tuota punapigmenttiä erota). Minulta taas tulee vaaleus (ja olen oman elossa olevan sukuni ainokainen).

Tyttärenikin siis on väritykseltään Kevät, vaalea sellainen. Joskin iän myötä saattaa muuttua lämpimäksi Kevääksi (hiusten punaisuus voimistuu). Ihan poissuljettuja eivät kyllä ole Kesätkään, sillä lapsilla tosiaan tuo värimaailma saattaa vielä muuttua melko radikaalistikin.

Mutta no, se tyttärestäni. *Nikita* en nyt muista oletko tuolla aijemmin jo kuvaillut ihosi sävyä, mutta voisitko vielä sen tehdä? Se on kuitenkin tärkeä osa väritystä myös. Onko siinä sitten sellaista viileyttä/kylmyyttä ja sinervää sävyä, joka alunperin on saanut värianalyysin tekijän arvioimaan sinut Talveksi? Joskus tosiaan voi olla niin, että joku palapelin palanen ei oikein tunnu sopivan kuvaan ja ihon, silmien ja hiusten värimaailman välillä on hienoista ristiriitaa. Silloin täytyy katsoa kokonaisuutta, ei yskityiskohtia. Edes viileä/sinervä ihonväri ei riitä tekemään sinusta Talvea/Kesää, jos hiuksissa ja silmissä on selvästi lämmin sävy. Samoin esim vedenvihreät silmät eivät yksistään tee ihmisestä Kevättä, jos hiukset ovat vaikkapa maantienharmaat ja ihossa selkeästi viileä sävy.


Tohon sign?:n juttuun vielä, että saman olen todennut minäkin liioittelematta kaikki sateenkaaren sävyt läpikäytyäni (mm. violetti, turkoosi, kirkkaan keltainen, aniliininpunainen, paloautonpunainen, musta, tummanruskea, lähes kaikki saatavilla olevat punasävyt...). Parhaimmalta ja luonnollisella, harmonisimmalla tavalla kauneimmalta näytä kuitenkin omassa vaaleassa värissäni, joka onkin nyt ollut jo useamman vuoden vallalla. Eipä sekään niin kovin eksoottinen ole, ei dramaattinen kuten musta (joka monta vuotta loi kohtalokkaan kontrastin vaalealle iholleni), eikä supersexy niin kuin joku platinablondi, jossa eräs ystävättäreni oli kyllä aikas namu. Jotkut jutut näyttävät sittenkin paremmalta muiden päässä/päällä, kuin itsellä. Oma väri tuo parhaiten esille silmien värin, joka sekin on oikeastaan aika viehättävä, kun rajut värit hiuksissa eivät vie huomiota niistä pois. Luonnollinen vaaleuteni saa myös ihoni hehkumaan nätimmin, kuin tummat tai viileät sävyt, jotka tekivät helposti väsyneen oloiseksi, kun imivät kaiken värin pois naamasta.

Ehkäpä joskus *Nikita* rohkenetkin kokeilla, miten kaunis luonnostasi voisit ollakaan ;).

Ai niin ja se piti vielä lisäämäni, että useimmilla :aurinko:- :jousimies: ystävilläni ja tuttavillani on tuollaista punapigmenttiä hiuksissaan (ja myös ihossaan). Hekin lähes poikkeuksetta Keväitä väritykseltään ovat. Etkös sinäkin *Nikita* jouskari ollut ::). Tää punapigmentti sääntö on omassa elämässäni niin hyvin paikkansa pitänyt, että nykyään epäilenkin jokaista punertava tukkaista ihmistä Jousimieheksi -etenkin, jos he tapaavat vielä saada punakkuutta ihoonsakin intoillessaan jostakin, nolostuessaan (joka jouskareilla kyllä oman kokemukseni mukaan melko harvinaista on) tai auringossa oleillessaan.

hauska ja asiallinen värikertomus KatjaQ :)

Olitkin *Nikita* jo ehtinyt väliin kirjoittaa omat aavistuksesi ja kyllähän se sieltäkin se Kevät löytyi, jotta usko pois vaan ;)

Valonkantaja on Kevät myös, Vaalea tai Lämmin. Keväillä on kultaisen kellertävä sävy maantienvärisessäkin tukassa, jopa vielä silloinkin, kun vanhana alamme harmaantumaan. Kunnes sitten vihdoin valkohapsina muutumme luultavasti mekin Vaaleiksi Kesiksi, kun lämmin hehku ihostammekin katoaa ja kerran kirkkaina hohtaneet silmät samenevat ja harmaantuvat.

...että niin ne värit muuttuvat :)

Hehheh... "lämmin hehku katoaa ja silmät samenee" kuulostaa pahalta...  ;D

Kiitos Katja-Q tulkinnastasi. :D Tuo kultapigmentti tukassa on kyllä sellainen, että sitä ei pysty millään peittämään... Yritin kerran muuttua platinanvaaleaksi, mutta ei, vetyperoksidiblondipääni hehkui kultaa ilta-auringossa... Samaten kävi, kun yritin värjätä violetinruskeiksi. Oli aika epämääräinen lopputulos kun kulta paistoi sen violetin läpi.

Äitini on ihan selvästi joku tumma kesä, kun taas isäni oli syksy oransseine hiuksineen... Olisipa minullekin suotu hiukan enempi tuota punertavuutta! Porkkanapäät on  söpöjä..  :)

Tämän kaiken jälkeen oliko äiti sittenkin oikeassa ja minä olen kevät  ???

 :)

KatjaQ voi en osaa kuvailla ihonsävyäni, mutta kuten tuolla kirjoitin, että tuntuu kuin silmien ja hiusten sävy olisi todella lämpimämpi kun taas ihonsävy on erittäinkin viileä, joten kun tummahiuksisena menin sinne värianalyysiin niin en yhtään ihmettele, että sai minusta talven.

Olen ehkä itsekin jotenkin napannut tuon kylmän ihonsävyni ja siksi tuntunut siltä kuin luonnollisen väriset hiukseni olisivat jotenkin "väärän väriset" kun ovat läpimämmät.

Silmäni nyt ovat aina kirkkaat ja sopeutuvat mihin väriin vaan ja näyttävät aina kauniin vihreiltä. ;)

Katselin uudelleen noita kevään kirkkaampia värejä tuolta paletista ja täytyy sanoa, että hyvältä näyttää. Ehdottomasti kylmän ihonsävyni takia kirkkaat värit näyttävät hyviltä, mutta sitten tosiaan jos on oman väriset hiukset niin talven värit ovat kokonaisuudessaan liian tummia ja kylmiä.

Beigeä joskus halusin opetella pitämään kun se jotenkin oli niin neutraali ja kiva väri, mutta sehän näyttää minun päälläni aivan kamalalta ja sama kuin Sign sinulla olen kiertänyt beiget kaukaa. Tummanruskea on myös kaunis ja sellainen vaalea, haalea oranssi. (nyt muuten selittyi miksi sen värinen paita sopi minulle.
 ::) ) näyttävät hyviltä, mutta oranssi on kyllä aika arka väri päälläni. Kirkas oranssi tai kirkas keltainen... eih...  Vaaleankeltainen näyttää hyvältä, vaikka keltaisesta muuten en kauheasti välitä.

 :)

hmm..ehkä oletkin kevät :)

minusta olisi kaikkein siisteintä olla mustaihoinen tai sellainen mustan ja valkoisen ristisiitos. Käyttäisin kaikkia äärimmäisen loistavia värejä. Kirkas keltainen jonkun mustaihoisen päällä näyttää upealta, kerran tuli sellainen nainen bussissa vastaan.

harmi kun he joutuvat monesti luulemaan tuijotusta rasistiseksi, kun se voikin olla vaan ihailua. tosin pidän huolen siitä yleensä, etten tuijota ketään, koska mielestäni töllöttäminen on moukkamaista ja ärsyttävää. pitää osata katsoo silleen vaivihkaa...

pieneä kun katsoin Cosby show:ta tv:stä, niin se Lisa Bonet oli niin ihana samoin vaikka nykylaulajattarista erykah badu, joka on mielestäni hyvin kaunis. tai sitten Sade...

   toivottavasti tulevassa elämässä olen sitten musta... :D

Mulatit (elän siinä uskossa, että tämä on yleisesti vallalla oleva ja hyväksytty termi, mutta korjatakaa, jos erehdyn) ovat kyllä useimmiten ihan harvinaislaatuisen kauniita, etenkin naispuoliset. Tuntuu kuin tääsä yhdistelmässä jotenkin erityisen harmonisesti yhdistyisivät molempien rotujen parhaat ulkoiset piirteet. Erityisen viehättävän ja eksoottisen näköisiä ovat ne harvat, jotka sattuvat perimään silmien värin sieltä valkoihoiselta vanhemmaltaan. Maitokahvinvärinen iho, tummat kähärät hiukset ja jotkut siniharmaat tai vihertävät silmät...oh! Sellainen näky todella pysäyttää.

Tummaihoisille sopivatkin kaikki loisteliaat, kirkkaat ja voimakkaat värit, koska (ainakin saamieni oppien mukaan) ovat aina joko Syksyjä tai Talvia, tummia tai kirkkaita sellaisia. Ihon voimakas pigmentti, tummat silmät ja hiukset vaativat parikseen todella kylläisiä, hehkuvia värjeä. Siksi afrikkalaiset (ynnä muut tummaihoiset, aasialaiset, monet etelä-amerikkalaiset jne) näyttävät niin upeilta sellaisissa väreissä, joita me enimmäkseen Kevättä ja Kesää edustavat suomalaiset emme voisi kuvitellakaan päällemme. Meidän omat luonnolliset värimme eivät kertakaikkiaan riitä kilpailemaan sellaisen loiston kanssa.

Kuitenkin jokaisella rodulla on mielestäni oma, ainutlaatuinen kauneutensa -meissä "harmaahiirulaisissakin" ;). Sitä täytyy vain osata oikealla tavalla korostaa ja juuri oikeat värit auttavat tässä parhaiten. Valkoihoisissa minua kiehtoo erilaisten väriyhdistelmien ja variaatioiden moninaisuus. Toki samaa monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta on tavattavissa muissakin roduissa, mutta valkoisessa väestössä se on silmiinpistävintä.

Mietinkin, että onkohan tummaihoisissa myös keväitä tai kesiä.
Mulatti on mielestäni ihan hyväksyttävä sana, en usko että kukaan siitä loukkaantuu.  ;) Voih, tuntuu että tosiaan miten jotkut voivat periä sekä tumma että vaaleaihoisten parhaat pirteet *huokaus*

Ei sille voi mitään, olen ihan fiksaantunut tummiin hiuksiin...  :laugh: Mutta katson nyt jos uskaltaisin koittaa minkälainen se oma värini on.

Se on kuitenkin tärkeintä, että tuntee itse olonsa mukavaksi ja kauniiksi. Oli hiukset värjätyt tai ei. Luonnollinen kauneus kunniaan, mutta olen silti erittäin iloinen, että hiusvärit on keksitty.  ;)

 :smitten:

Auh, minulle tulee värikriisi tätä lukiessani. Kun todella olen luonnostani voimakkaasti punapigmenttinen (se lapsena strawberry blonde...), niin olenkohan sittenkin Kevät..!? Vaalennus ei minun hiuksiini onnistu, ja mikäli suvun vanhempien esimerkkiin on luottaminen, en tule myöskään koskaan harmaantumaan. Kaikilla sukumme punapigmenttisillä hiukset vain tummentuvat tummenemistaan, mummonikin eli lähes 90-vuotiaaksi ja hänellä oli kuollessaan erittäin kaunis, hyvin tummanruskea tukka. Ja nuorena hän oli ollut punapää.

Yritän tässä luonnonvalossa nyt katsella tuota ihonväriäni kriittisesti. Iho on niin ohut ja vaalea, että siniset verisuonet kuultavat joka paikasta läpi. Kysymys ihoni sävystä puolisolle "Lämmin vai kylmä pohjasävy?" tuottaa empimättä vastauksen LÄMMIN!

Vaatekomero uusiksi... No, ehkä olisi aikakin!

Voi apua...aiheutan ihmisille värikriisejä :D. No, toivottavasti sentään mukavia ja lopulta voitoksi koituvia sellaisia ;)

Niin ja muistutetaan nyt vielä, että saa näihin minunkin "etiäisiini" varauksella ja kriittisesti suhtautua. En ole, enkä missään nimessä aijo ryhytä maailman ensimmäiseksi täysin virtuaalisesti toimivaksi värianalyytikoksi ;D. Mulla on vahva intuitio näissä asioissa ja harjaantunut värisilmä, mutta tosiasiassa voin olla yhtä hyvin väärässä kuin oikeassakin. Loppujen lopuksi pelaan kuitenkin vain teidän omien kuvauksienne varassa. Suodatan noita omia adjektiivejanne ja värimääritelmiänne oman kanavani läpi, tarkastelen sen tiedon valossa, joka minulla asiasta on.

Mun kokemuksen mukaan tuo punapigmenttisyys -etenkin vaaleissa hiuksissa, liittyy lähes poikkeuksetta kevääseen. Samoin herkästi palava/punoittava iho, myös pisamat. Syksyilläkin punapigmenttiä on, mutta yleensä ruskean seassa tai sitten rehdisti jotain porkkanapunaista. Ihokin on heillä yleensä tummempi, ehkä vähän oliiviin vivahtava, selvemmin lämmin ja täyteläisen värinen kuin Keväillä, joiden herkän ja vaalean sävyistä ihoa voi helpommin erehtyä pitämään myös viileän sävyisenä -etenkin väärän säyvyisiä vaatteita vasten tarkasteltuna! Lämpimillä keväillä on myös usein ohut iho (Pallaskissa huom!). Tuolla aijemmin taisit myös kuvailla silmiesi muuttuvan vedenvärisiksi suuttuessasi (muistanko oikein?) -viittaisi kevääseen myös.

Keväät muuten harvoin harmaantuvat, ainakaan sillä lailla kauniin viehkeästi kuin Kesä ihmiset, joilla harmaan sävyä löytyy esim vaaleista hiuksista jo muutoinkin. Tummemmat kevät ihmiset saattavat tosiaan vain tummua entisestään. Ne jotka harmaantuvat, säilyttävät kellertävän vivahteen hiuksissaan pitkään, jolloin harmaakaan ei ole kovin puhdas harmaa. Sitten vasta, kun viimeisektin pigmentin rippuset alkavat kadota hiuksista, niin ollaankin jo melkein valkohapsia ;D

En tiedä mainitsinko tästä jo, mutta jos pähkäilee kylmien ja lämpimien vuodenaikojen välillä, niin tehkääpä näin: kaivakaa vaatekaapistanne kaksi saman väristä, mutta eri sävyistä vaatekappaletta. Toinen viileä/kylmä, toinen lämmin (esim. vitivalkoinen&kerma tai pinkki&lohenpunainen). Mikä tahansa huivi tai riepu käy, sijoita vaikka kahteen vaatimukset täyttävään sukkapariin, jos ei muuten löydy -ei luulisi olevan hirveä investointi ja siitäkin jo saa jotain käsitystä ;D. Aseta sitten kunnollinen peili hyvään luonnonvaloon ja mallaile vuorotellen näitä kahta värisävyä kasvojasi vasten. Suurin osa ihmisistä osaa valita oikein, kun saa konkreettiset esimerkit viileän ja lämpimien värien eroista.

Hei kaikki värien kanssa pähkäilevät siskot ja veljet! Tässä teille apua oman värivuodenajan määrittelyyn ;). Valitse jokaisesta näistä kolmesta ryhmästä (hiukset, silmät, iho) yksi sinua parhaiten kuvastava kuvaus. Laadi niistä yhteenveto ja postaa tämän ketjun jatkoksi. En laita tulosvaihtoehtoja tähän suoraan näytille, etteivät omat uskomuksenne, mieltymyksenne ja ennakkokäsityksenne pääs manipuloimaan vastauksianne ;), vaan laitan vastauksia tähän jatkoksi sitten aikanaan pikkuhiljaa tulemaan. Ja HUOM! älkää ottako vastauksissanne huomioon hiusten värjäyksiä, raidoituksia tai sävytyksiä (ei luonnollisesti myöskään värillisiä piilolinssejä, meikkivoiteita tms), vaan ainoastaan omat luonnolliset värinne!!!!!

Mutta aloitetaan:

Hiusten väri

Tuhkanvaalea,
ei keltainen, eikä kultainen

Kullanvaalea, punertavanvaalea tai punainen,
lämpimänsävyisiä raitoja

Vaalean- tai keskiruseka,
vaalenee auringossa kullanväriseksi

Maantienvärinen,
ei raitoja luonnostaan

Keskiruskea,
ei maantienvärinen

Keski- tai tumman kullanruskea,
ei vaaleita raitoja

Kastanjanruskeasta tummanruskeaan,
ei vaaleita raitoja

Musta,
mahdollisesti siniseen vivahtava

Lämmin harmaa,
kellertävä, ei erityisen kaunis väri

Pehmeän harmaa, tuhkanharmaa,
luonnollisen viehättävä

Musta, jossa harmaita raitoja, hopeanharmaa,
upea


Silmät

Kirkkaansiniset, vihreät, turkoosit tai pähkinänruskeat.
Kirkkaat

Harmaat, pehmeän siniset.
Viileät, utuiset

Pähkinänruskeat, topaasinväriset, kullanruskeat, lämpimän turkoosit.
Lämpimät, kultaiset

Pehmeän pähkinänruskeat tai turkoosit.
Sameat

Tummanruskeat, täyteläisen pähkinänruskeat.
Tummat



Ihonväri

Posliini,
ei kestä aurinkoa

Norsunluu,
palaa nopeasti, tulee pisamaiseksi tai kermanväriseksi,
mutta haalistuu nopeasti

Punertava beige,
ruskettuu nopeasti, rusketuksessa vaaleanpunertava sävy

Neutraali beige, itämainen
ruskettuu nopeasti, muuttuu ruskeaksi ei vaaleanpunaiseksi

Lämmin beige, itämainen, aasialainen
muuttuu auringossa kullanruskeaksi ja vähän pisamaiseksi

Kullanruskea, aasialainen, latinalainen, musta
muuttuu auringossa pronssinväriseksi

Viileä ruskea, aasialainen, latinalainen, musta
tummuu auringossa melkein sinisenmustaksi

Oliivinvärinen, aasialainen, latinalainen, musta
muuttuu tummaksi tai pronssinväriseksi auringossa

Ja ei kun vastauksia tulemaan, niin ruvetaan täältä teille sopivaa värivuodenaikaa määrittelemään ;) ;D

Näillä väreillä pitäisi pelata. Meneekö kevääseen? Kirjoitit aiemmin Katja_Q, että keväät ei juuri harmaannu, mutta mulla on ollut jo päälle kaskymppisestä hieman muuta tukkaa harmaampi suortuva etualalla ja nyt 35-vuotiaana näkyy jo ihan hopiaitakin, tosin ihan yksittäisiä tapauksia. Sitten tuossa maantien harmaassa on aavistus keltapuna-pigmenttiä myös..
Että mitähän tästä väriyhdistelmästä voisi koitua (pliis ei kirkkaita ja vaaleita värejä, pliis ei..)

Hiusten väri

Kullanvaalea, punertavanvaalea tai punainen,
lämpimänsävyisiä raitoja

Vaalean- tai keskiruskea,
vaalenee auringossa kullanväriseksi

Jotain näiden väliltä... Nyt lähinnä tummentunut kastanjansävyiseksi, jossa on vaaleampia raitoja. Vaalenee auringossa kullanpunervaksi. Lapsena kullanvaalea, aikuisena kastanja.

Silmät

Kirkkaansiniset, vihreät, turkoosit tai pähkinänruskeat.
Kirkkaat

Harmaat, pehmeän siniset.
Viileät, utuiset

Taas välimuoto, kirkkaat harmaanvihreät.


Ihonväri

Posliini,
ei kestä aurinkoa

Norsunluu,
palaa nopeasti, tulee pisamaiseksi tai kermanväriseksi,
mutta haalistuu nopeasti

Taas en osannut valita (Vaaka!), on sellainen heleä mutta vanhemmiten sietää aurinkoa paremmin... Yön yli nukuttuani kallistun jälkimmäiseen, sillä "pisamoidun" enemmän kevät keväältä, palan kyllä edelleen 15 minuutissa :(

Kiitos Katja-Q  :) :) :)

enska

Noilla antamillasi vaihtoehdoilla saan tulokseksi Pehmeä Kesä. Tätä värivuodenaikaa kuvataan sanoilla murrettu ja pehmeä. Pehmeä Kesä (niin kuin kaikki muutkin Kesät) on perusväristykseltään viileä, ei kuitenkaan yhtä selkeästi kylmä kuin Viileä tai Vaalea Kesä. Pehmeillä Kesillä on usein itsestään sellainen käsitys, että ovat suorastaan värittömiä harmaavarpusia. Heidän värityksessään on kuitenkin erityistä luonnollista eleganssia, joka vain tarvitsee tuekseen oikeansävyisiä vaatteita! Kirkkaissa ja kovin tummissa/voimakkaissa väreissä Pehmeä Kesä voi kadottaa omat värinsä kokonaan ja näyttää sairaalta ja elottomalta. Musta on erittäin huono väri (sori enska!), ainakin lähellä kasvoja. Sen sijaan monet violetin ja purppuran sävyt saattavat näyttää erityisen kauniilta. Muita sopivia tummia sävyjä ovat metsän ja meren vihreät, vaalea laivastonsininen ja sininen, kaakaonruskea ja hiukan pinkkiin taittuva roosaruskea. Turkoosi, jade ja sinivihreän sävyt näyttävät kauniilta, samoin monet roosan sävyt ja harmaat.

Voi ei, kai se on päättämättömän Vaakakissankin pakko valita lähin vaihtoehto, ei Katja-Q taida muuten pystyä minulle vaihtoehtoa ehdottamaan...

Tässä siis:
Hiusten väri

Kullanvaalea, punertavanvaalea tai punainen,
lämpimänsävyisiä raitoja

 (Lapsena kullanvaalea, aikuisena lähinnä kastanjanruskea, jossa vaaleampia raitoja ja vaalenee kesäauringossa päältä kullanpunaiseksi).

Silmät

Kirkkaansiniset, vihreät, turkoosit tai pähkinänruskeat.
Kirkkaat

...Kirkkaat harmaanvihreät  ;)


Ihonväri

Norsunluu,
palaa nopeasti, tulee pisamaiseksi tai kermanväriseksi,
mutta haalistuu nopeasti

...Onnistuisikohan määrittely nyt kun olen vihdoin saanut rajattua vaihtoehdot  ;D?

Pallaskissa

Juu, kyllä mä olin jo "päätökseni" tehnyt, vaikka tuossa vielä vaakamaisen viehkeästi jahkailitkin ;) ;D. Kuten arvelinkin, niin olet Kevät. Hetken vielä uumoilin Vaalean ja Lämpimän välillä, mutta kyllä se kuitenkin se Lämmin taitaa olla. Tuo viimeisin viestisikin tätä olettamustani tukee.

Lämpimän Kevään väritystä kuvaillaan sanoilla kultainen ja kirkas. Sinä näytät upealta kaikissa kultaisen lämpiminä hehkuvissa väreissä.Muista kuitenkin, että Kevään väreissä on aina myös herkkyyttä ja kirkkautta, toisin kuin Syksyn lämpöisissä sävyissä. Valitse siis Syksyä vaaleampia sävyjä (vrt. sammalenvihreä - metsänvihreä). Sinertävät, kylmät pinkit vievät värin kasvoistasi ja näyttävät kovilta. Sen sijaan korallinpunainen, lohenpunainen, persikka ja aprikoosi korostavat juuri oikealla tavalla herkän hehkuvaa väritystäsi. Monet hiukan keltaiseen taittuvat vihreät näyttävät kauniilta päälläsi ja luovat harmonisen vastakohdan punertavalle värityksellesi. Hyviä ovat myös monet lämpimät ruskeat, terrakotta, ruosteenpunainen kulta ja oranssit, sekä tumma kissankellonsininen ja aqua.

Katsotaan, mitä minulle keksitkään.

HIUSTEN VÄRI

Vaalean- tai keskiruskea (maantienvärinen)
vaalenee aurongossa, jo harmaita raitoja

SILMÄT

Tumman harmaanvihreät

IHO

Norsunluu, punoittuu auringossa (ei kuitenkaan pala helposti)
ruskettuu joka häviää aika nopeasti

Saatko näillä mitään kuvaa?


 :smitten:    maarita           :smitten:

jaksamatta lukea koko litaniaa, kerron sen, että minulle värianalyysissa kerrottiin n. 8 v. sitten että olen kontrastinen talvi, varsinkin jos värjään hiukseni astetta tummemmiksi.
Värikartta jonka sain, oli kuitenkin lopulta jonkinlainen kesän kartta, ja sen sisältämät värit aivan liian haaleita minulle.
Tein sitten niin että otin kaikista kartan väreistä kirkkaampia versioita tai käytin kartan dramaattisimmat värit.

Sen siitä analyysista sain, että löysin perustyyppini - sen jälkeen olen luottanut omaan silmääni pukineita valitessani.

Silti joskus mietin, että esim. puuterinvärinen vaaleanpunainen sopii minulle oikein hyvin, vaikka sen lämmin sävähdys ei kuulu talven kylmään garderoobiin.
Joten vähät kartasta silloin. ;)

Hei Aniara!
Jos jaksat lukea yhtään ketjun alkupuolta, niin sieltä löytyy myös minun vinkkejäni omien värien löytämiseen. :smitten:

Ei ole olemassa pelkästään neljän vuodenajan värejä, vaan jokaisella on ne omat henkilökohtaiset värinsä, jotka saadaan etsimällä juuri se oikea ihon väri, hiusten väri ja silmien väri. Näiden värien yhdistelmä Color Alliance (=värien liitto) kertoo vuodenaikasi ja tietokoneen avulla valitaan Sinulle juuri ne omat, Sinulle sopivimmat, parhaimmat värisi. Erilaisia väripaletteja voi olla yli neljä miljoonaa ja erilaisia "vuodenaikoja" melkein neljäsataa. Voit olla Vastakohtainen Keisarillinen Talvi, Todellinen Valoisa Kesä, Vaalea Hiekansävyinen Kevät, Eloisa Indigonsininen Syksy tai jokin muu näistä lähes neljästä sadasta vaihtoehdosta.
Että omia värejä löytyy joka lähtöön!  :smitten:

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yhdistelmä sekä lämpimiä että viileitä värejä. Se yhdistelmä ratkaisee vuodenaikanimityksen ja tarkat ihon, silmien ja hiusten värit väripalettiin tulevat parhaat värit. Eli se puuterin värinen vaaleanpunainen voi olla Sinulle todella hyvännäköinen. Kun on yhtään perehtynyt asioihin, oma silmä kyllä opettaa valitsemaan oikeita värejä.
 :smitten:

Tarkan vuodenajan saa selville vain analyysin tekemällä.

:o :o :o
En kyllä ikipäivänä olisi noita värejä tullut kokeilleeksi. Oranssi kun saa ihoni näyttämään vihreältä ja sellainen keltaiseen taitettu vihreä zombielta. No, varmasti oikeat sävyt noistakin väreistä löytyy, mutta luulen etten vielä pistä mustaa vaatekaappia kokonaan uusiksi. Varovaisesti aion kyllä kokeilla, esimerkiksi nuo veden värit ja korallinpunainen voisivat tulla kokeiluun :). Aion kyllä jossain vaiheessa tentata kälyltäni, josko hän nyt 15 vuoden jälkeen tekisi uuden testin  ;D!

Kiitos Katja-Q!  :) :) :)

Niin, kävinkin sellaisessa tietokonepohjaisessa, tarkassa analyysissä. Joku siinä vaan vinksahti, sillä analysoija sanoi minun olevan kontrastinen talvi - juuri kesän ja talven rajalla. Ja saamani kartan värit olivat himmeän kesäisiä, ja ihan kylmiä kaikki. Mutta sain siitä aikoinaan jonkun suunnan itselleni, ja se riittää minulle nyt.

Vaikka olisi kai ihan mielenkiintoista nähdä uudenkinlaisia väriehdotuksia itselle sen epäonnistuneen (puoliksi) kartan lisäksi.
Esim. äitini luonnolliset värit ovat himmeämmät kuin minun ja hän sai kirkkaamman värikartan silloin kuin minä. Minulle ovat kuitenkin aina sopineet vahvemmat värit kuin hänelle.

Värini ovat ¨lumikkimaiset¨ jos laitan hiukseni hiukan tummemmiksi kuin ne luonnostaan ovat.Parhaalta näytän asuissa, joissa on vahvat vastakohdat väreissä, esim. hyvin tumma (musta, mustahko ruskea, tummansininen, tummanvioletti) + puhdas valkoinen tai joku kirkas väri.
Sen vaalean puuterinkin yhdistäisin mustaan tai valkoiseen.

Taisi olla käymäni systeemi sama kuin Luminant Mermaidin edustama, mutta siitä on siis aikaa...

Sinulle, Aniara!

Meitäkin on varsin monta erilaista analysoijaa. En oikein ymmärrä, kesän ja talven rajalla? Pelkkä teoria värianalyysin tekemisestä ei riitä, vaan tarvitaan paljon kokemusta ja oikeata värisilmää. Ja tärkeää on ottaa huomioon myös se ns. tyylipersoonallisuus ja yhdessä keskustelemalla löytää tai pikemminkin hyväksyä ne oikeat värit, miettiä mikä minusta tuntuu hyvältä. Värikonsultti on vain apuna omien värien löytämisessä ja tietokone niiden parhaiden värien ja väriyhdistelmien toteuttamisessa. Minunkin hiukseni ovat ruskeat, mutta ei niin tummat, että minusta tulisi vastakohtainen tummuusasteeltani. Silti tyylipersoonani vaatii tummempia hiuksia ja vastakohtaisempia värejä pukeutumiseeni. Ja useimmilta vastakohtaisilta kesiltä löytyy paletista myös musta.

Ihon, hiusten ja silmien värit, jotka valitaan useista kymmenistä eri sävyistä, ovat parhaimpia perusvärejä. Ne me hyväksymme yhdessä. Niiden on näytettävä hyvältä meidän molempien mielestä. Mutta tietysti iän myötä värit hieman muuttuu. Oma kokemukseni: Olin löytänyt juuri silmieni värisen housuasun, vihertävän ruskean. Pari vuotta sitä käytettyäni (kaikki kehuivat, miten hyvältä ja hoikalta näytän  :coolsmiley:) kävin akupunktiohoidossa ja silmieni väri muuttui enemmän sinivihreäksi, kirkkaammaksi. Housuasu näytti todella likaisen väriseltä. Eikös se niin ole, että silmistä näkyvät myös kaikki sairaudet... ja muutenkin meidän omat värimme muuttuvat, iän myötä hiukset tummuu tai harmaantuu, iho ei enää ole niin raikas ja silmistä näkyy myös elämäntapamme.

Sinun, Aniara, palettiisi palatakseni. Kesän ja talven ero on siinä, että kesän värit ovat pehmeämpiä, harmaalla taitettuja ja talven värit puhtaita, kirkkaita sävyjä. Molemmat ovat viileitä eli niissä ei ole keltaista mukana. Tietysti pelkkä keltainen on, talvella todella kirkas sitruunankeltainen ja kesällä hyvin vaalea, haalea sitruunankeltainen. Varmaan pärjäät omalla värisilmälläsi, kun ymmärrät värisävyjen eron.
 :smitten:

Kiitos, Luminant Mermaid!

Luotan nyt omaan värisilmääni, kun sain sen tiedon analyysistä, että viileät sävyt sopivat minulle paremmin. Enää en värjää hiuksiani punaiseksi. :o

Omasta mielestäni olen talvi, ja vahvat värit sopivat muutenkin tyyliini paremmin.

Keltainen on ollut hiukan ongelmallinen, sillä oikean sävyn löytäminen on ollut hankalaa. Lopulta olen löytänyt peruskeltaisen (ei oranssia mukana!), jota joskus uskallan käyttää. Sen sävy ei saa olla yhtään tunkkainen eikä haalea, vaan ihan selkeä perusväri. Liian sitruunankeltainenkaan ei ole hyvä - ehkä minussa on kuitenkin pieni aavistus lämmintäkin sävyä perusolemuksessani siis.

Mutta analyysi selkiytti kyllä perusajatusta joka tapauksessa.
Voi olla että iän myötä olen muuttunut myös hiukan dramaattisemmaksi vaatetusvalikoimassani. Siihen talvi sopii oikein hyvin. :)

Kirjoittanut: Hörsti
Ystäväni johdatti minut alkujaan Astron sivuille ja nythän sieltä löytyi todella mielenkiintoista luettavaa. Pistämpä siis minäkin, syrjään vetäytyvä Talvi,
oman lusikkani tähän värisoppaan, vaikka se enemmän olisi "besservisseri" Kevään heiniä.                                                                                  Olen itse käynyt läpi vastaavanlaisia arvailuja omaa väriperhettäni koskien kuten näköjään monet muutkin teistä
 ja lopulta monien kokeilujen kautta Ebba Donnerin analyysissä päätynyt Talveksi. Se kokemus oli minulle sanoin kuvaamaton ja voin sanoa, että se muutti koko elämäni. Niinpä hakeuduin hänen koulutettavakseen ja olen nyt väri- ja tyylianalyytikkona tehnyt töitä lähes kaksikymmenta vuotta.
Koulutus perustui alkuperäiseen amerikkalaiseen järjestelmään, joka hakee värinsä luonnosta. Olemmehan mekin pieni osa luontoa. Kukin väriperhe siis löytää omat värinsä oman vuodenaikansa luonnosta.
Ihmisen silmä pystyy erottamaan 10 miljoonaa värisävyä. Jos väriperheitä
periaatteessa on neljä, tietäisi se sitä, että jokaisella teistä on yli kaksi miljoonaa ns. omaa sävyä. Ei siis koskaan pidä kuvitella, että analyysissä saatavassa värikartassa ovat kaikki minun värini ja that´s it.
On satumainen tuuri, jos sattuu löytymään juuri kartan edellyttämän värin.
Onnistunein lopputulos pukeutumisessa syntyy aina silloin, kun kunnioitetaan omaa minää, ts. ei lähdetä muuttamaan sitä kokonaan toiseksi. Kun sinä ja vaatteittesi värimaailma ovat yhtä, on lopputulos paras mahdollinen.
Kun tietää väriperheensä, on periaatteessa tarkkailtava vain kahta asiaa:
 1. Pitäisikö värin olla kylmä vai lämmin sekä 2. pitäsikö sen olla puhdas vai murrettu. Turhia paineita ei kannata ottaa.

Ihminen on kuitenkin aina kokonaisuus. Ulkoinen olemus, väritys, vartalo jne. näkyvät, mutta meissä on myös sisäinen minämme. On tärkeätä, että pukeutumisemme kuvastaa ja vastaa sisäistäkin minää. Henkilökohtaisesti voin sanoa, että värianalyysissä löysin myös oman sisäisen minäni.
Ebba Donner on tehnyt huikean oivalluksen tajutessaan, että kutakin väriperhettä vastaa tietty temperamenttityyppi. Jos tunnet ystäväsi todella hyvin, voit aika suurella varmuudella myös kertoa hänen väriperheensä.
Jatkuvasti törmään käytännössä tähän ihmeeseen.
Joku teistä kirjoitti, että esim. omien hiusten väri on muuttunut sitten lapsuuden. Näin todella käy hyvin usein. Murrosiässä alkaa muutos, jossa muuttuvat sekä väriperhe että temperamenttityyppi. Alle 20-vuotiaille ei oikeastaan kannata tehdä värianalyysiä ollenkaan, koska on hyvin vaikea tietää, missä vaiheessa muutos on. Muutoksen tapahduttua vastaavat siis väriperhe ja henkilön perustemperamenttityyppi toisiaan.
On siis täysin mahdoton sellainen väittämä, että joku henkilö voisi olla esim. kesällä Kesä ja talvella Talvi. Kyllä hän on samaa väriperhettä kesät talvet.
Ei väriperhe muutu esim. Talveksi sillä, että värjää tukkansa mustaksi.
Lähtekää siis vaihteeksi miettimään:
- olenko vilkas, utelias, iloinen, urheilullinen, kaikkitietävä Kevät vai
- olenko pitkäjännitteinen, huolellinen, empaattinen koti-ihminen Kesä vai
- olenko päämäärätietoinen, temperamentikas, montaa asiaa yhtáikaa hoitava
  Syksy vai
- olenko täydellisyyteen pyrkivä, tyylikäs, joko - tai ihminen Talvi
Jatketaan keskustelua

Vilkas, utelias, iloinen, urheilullinen, kaikkitietävä Kevät ilmoittautuu mukaan keskusteluun...tai no, se urheilullisuus on vähän niin ja näin, mutta uteliaisuus ja kaikkitietävyys kyllä kolahtaa niin että tuntuu  :D

Kun Hörsti totesi että Ebba Donnerin analyysi oli sanoin kuvaamaton kokemus ja muutti hänen elämänsä, voin todeta tietäväni tunteen, elämä on helppoa kun on perillä näistä väriperheistä, vaateostoksilla käynti helpottuu kummasti, , tiedän olevani parhaimmillani laitan sitten mitä tahansa kaapista päälleni ja mikä minulle on ollut ratkaisevinta, kanssakäynti ihmisten kanssa helpottuu kummasti kun silmän harjaannuttua on oppinut hahmottamaan nopeasti minkä tyyppisen ihmisen kanssa on tekemisissä. Vaikka edelleenkin astrologia ja sen määritelmät ihmisistä ovat minulle äärimmäisen tärkeitä, on tässä värianalyysi jutussa se etu että useimmista ihmisistä näkee heti päällepäin millainen ihminen on kyseessä.

Kun esimerkiksi kylällä kantapäät paukkuen tulee tuttu rouva vastaan ja hätäisesti tervehtii ja menee menojaan en enää jää ihmettelemään että mikähän sen nyt oli.. rouva on syksy ja sillä on aina niin monta hommaa tekeillä ettei se aina ehdi turista joutavia, toinen naapurini taas liihottelee missä liihottelee, ja poikkeaa juttusille jos ehtii, kun tiedän että hän on kevät joka on saattanut kuluttaa kokonaisen päivän haistelemalla aivan ihastuttavaa ja kertakaikkisen hurmaavaa kukkaa joka kasvoi niin valtavan suuren ja hienon muurahaiskeon juurella..no, voiko tuollaiselle olla vihainen...


Hörsti mainitsi myös että Murrosiässä alkaa muutos, jossa muuttuvat sekä väriperhe että temperamenttityyppi. Justiinsa niin, minäkin olen lapsena ollut selvästi talvi, parikymppisenä muutuin syksyksi, nyt neljääkymmentä lähestyessä olen jo selvä kevät. Tuntuu että vaikeudet ja kriisit vauhdittavat muutoksia? niin tuntuu käyneen ainakin minulle. Mikäli joku viisaampi tietää niin valistakaa ihmeessä

Hei Tuutikki,asia on todellakin niinkuin totesit. Väriperhe l. värivuodenaika sekä temperamenttityyppi muuttuvat jokaisella tuossa murrosiän vaiheilla. Muutos on mahdollinen senkin jälkeen, joskaan ei ihan yleinen. Kuten totesit, erilaiset vaikeudet, ongelmat saattavat olla vaikuttamassa muuttumiseen.
Muutokset tapahtuvat aina saman kaavan mukaan:
Keväästä ( lapsena ) tulee Kesä
Kesästä tulee Talvi
Talvesta tulee Syksy
Syksystä tulee Kevät
Kevätlapsesta ei siis koskaan voi tulla suoraan esim. Talvea. Tällä selittyy myöskin se hiusten värin muuttuminen. Kevätlapsen hiukset saattavat olla kullan- tai hunajan keltaiset. Mutta siinä vaiheessa, kun hänestä tulee Kesä, alkavat hiuksetkin muuttua hyvin usein ns. maantien värisiksi. Keltaisuus l. lämpö häviää ja tilalle tulee tuhkan sävyjä l. viileää.
Ihmisen temperamenttityyppi muodostuu aina vähintään kahdesta tyypistä.
Edellämainitun mukaan Kevätihminen tunnistaa varmasti itsessään Kevään piirteitä, mutta myös jotain Syksystä, joka hän on lapsuudessaan ollut. Joillakin Keväillä piirteet ovat niin selkeästi näkyvissä ja kuultavissa, kuten sinullakin Tuutikki, että erehtymisen mahdollisuutta ei ole. Voi melkein suoralta kädeltä luetella taatusti sopivat värit. Aina se kuitenkaan ei ole näin helppoa. Mutta perustemperamenttityyppi, tässä tapauksessa
Sangviinikko ja väriperhe, tässä Kevät, vastaavat kuitenkin toisiaan ja lopputuloksena on Donnerin mukaan Luonnonlapsi. Jo pelkkä sana riittää kertomaan enemmänkin sinusta Tuutikki.

Luonnonlapsi kuvaa minua todellakin hyvin  ;D  Jos aiemmin minua ärsytti jokin pihallani, esimerkiksi vesi seisoi jossakin kohdassa, menin ja kaivoin siihen salaojan, nyt kippaisin siihen lastin multaa ja istuttaisin jotakin ihanaa, nopeasti leviävää, KAUNISTA pensasta, joka TUOKSUU huumaavalta.  :smitten: :smitten:
Mielestäni tuo kuvaa aika hyvin syksyn ja kevään eroa, tekijä ja kokija, lämpimiä molemmat. Minusta on hauskaa seurata ihmisiä ja pähkäillä että mitähän tyyppejä he mahtavat olla, täällä esimerkiksi olen Elämänilon kirjoitusten ulkonäöstä päätellyt hänet kevääksi ja enkös sitten lukenutkin hänen olevan sellainen. Meillä Keväillähän kaiken pitää olla niin kaunista...

Mä kävin kosmetologilla kanssa värianalyysissä ja minulle käy kaikki kevään värit!Mustaa en kuulemma saisi käyttää lainkaan!

Athene: "mitä siitä jos minusta ei tullut sinulle sitä prinsessaa vapaita ovat vain lapset ja hullut ja prinsessat joutuu linnaan"

Jos sinut tulkittiin kevääksi niin vedä kruunu päähäs vaan, prinsessoja me kevät ihmiset nimenomaan ollaan.  ;) Vain me todelliset prinsessat voimme kulkea kruunu päässä vaikuttamatta friikeiltä :D  ;D

Ja mustahan ei pue ketään, talvi ihmisen dramaattiseen väritykseen se vielä jotenkin istuu mutta meidät keväät se kertakaikkiaan tekee vainajiksi

Kyllä minä tunnen tuon talven luonnehdinnan myös omakseni temperamentin puolesta. Olen ehkä enemmän muuttunut juuri kesästä talveen päin.

Mutta hankala olisi uskoa että syksyn värit sopisivat minulle koskaan... ::)

Aniara; Todennäköisesti muutut vielä ja vietät "elämäsi syksyn" syksynä, ja mielestäni se onkin sitten se upein tapa viettää eläkepäiviä, uupumaton mummeli joka porhaltaa läpi maiden ja mantujen niin että rytisee, levätkööt vanhat ja väsyneet, syksy menee ja tekee  :) ja syksyn värit tulevat silloin tukemaan upeasti vahvaa persoonaasi.

Kuten Hörsti kertoi muutokset aikuisiällä väriperheestä seuraavaan ovat mahdollisia, vaikkakin harvinaisia, minä uskon että nykyisen henkisen kasvun kiivaan nousun aikana tälläiset muutokset tulevat varmasti yleistymään. Kuten myös ihmisten yleinenkin tietoisuus väreistä ja niiden hoitavista ominaisuuksista.

Hei taisin olla minä, joka väitti voivansa olla kesällä kesä ja talvella talvi... sitten keväällä varmaan kevät...  :-[

Mutta siis tuo tempperamentti aspektihan tuo tähän aivan uuden tuulen. Kun muistelen omaa kehityskaartani niin se on mennyt juuri kesästä talveen. Mutta tuo hiusteni luonnollinen väri edelleen hieman häiritsee. Kun se on niin "ei minun väriseni"  >:( Siksi olen värjännyt sitä tummaksi kun se tuntuu enemmän omalta.  ???

Jos siis pelkkää tempperamenttia ajattelee niin taidan olla kesät talvet yhtä täydellisyyteen pyrkivä joko tai dramaattinen talvi ihminen.  :idiot2:

Mielenkiintoinen tosiaan tää temperamentti-teoria, avaa ihan uuden ikkunan tähän värianalyysi aiheeseen. Tota voi miettiä minusta niin moneltakin kantilta. Oliko ensin muna vai kana, esimerkiksi :D

Väreillä on eittämättä suuri vaikutus ihmiseen, mielialaan, hyvinvointiin ja miksei siis jopa persoonallisuuteen. Itse siis ajattelisin sen ensisijaisesti näin päin; tietynlainen väritys ruokkii ja korostaa tietynlaisia luonteepiirteitä. Eli ensin tulee värit ja persoonallisuus seuraa perässä. Esim kevään väreissä on todellakin keväisen luonnon virkeää, nuorta ja hurmaantunutta energiaa. Varmasti siis luonnolliset värinsä löytänyt Kevät ihminen voi näihin väreihin pukeutuessaan löytää itsestään myös pienen sangviinikon, joka puhkeaa täyteen loistoonsa vertaisissaan väreissä. Talven väripaletissahan taas on dramatiikkaa ja voimakkaita kontrasteja, jotka taas ovat omiaan ruokkimaan dramaattisuutta ja mustavalkoisuutta myös persoonallisuudessa.

Jotenkaan en usko tuon toimivan toisinpäin. Voisiko ihminen muka kehittää itselleen Talven värityksen vain siksi, että se mätsäisi paremmin hänen luonteenlaatuunsa ??? Tai tuleeko henkilöstä Syksy vain siksi, että hänellä on lämmin ja voimakas luonteenlaatu? Tuntuu minusta liian suoraviivaiselta, eikä elämä koskaan minun käsitykseni mukaan sitä ole, vaikka joskus saattaa ensi näkemältä näyttääkin ;D.

Väreillä voi myös manipuloida itseään -ja muita. Käytin yhdessä elämänvaiheessani yksinomaan mustaa, sitten otin mukaan violetin ja siniset. Myös luonnollisen vaaleat hiukseni värjäsin mustaksi, käytin vahvaa meikkiä jne. Sisustuksessakin oli oikeastaan pelkkää sinistä. Olin tuolloin todella masentunut ja ahdistunut, henkisesti herkkä ja syrjäänvetäytyvä haaveilija. Mielentilani ei tietenkään pelkästään käyttämistäni väreistä johtunut, mutta epäilemättä ne ainakin ruokkivat sitä ja pitivät yllä. Sitten koin eräänlaisen väriherätyksen tutustuessani, ensin hyvinkin skpetisesti, Vaalean Kevään väreihin -ts. omiin luonnollisiin väreihini. Pikkuhiljaa kasvoin ulos siitä mustan ikeestä ja annoin värien hiipiä elämääni. Kappas vaan myös mielialani muuttui. Kevään värien valo ja keveys otti valtaa myös sielustani. Enkä tietenkään taaskaan voi yksinomaan värejä syyttää tai kiittää, mutta varmasti ne ovat olleet tukemassa ja liikkeelle laittamassa myös tuota sisäistä muutostani.

En tiedä osaanko nyt muotoilla ajatuksiani ymmärrettävään muotoon, kun itsekin vasta tässä tätä kaikkea prosessoin...mutta tällaisia ajatuksia heräilee. Hmm, miten sen sanoisi; näillä asioilla on epäilemättä yhteys, mutta itse en sitä kovin suoraviivaisena ja yksinkertaisena nää. En usko, että väritykseltään Talvi on aina luonteeltaan dramaattinen perfektionisti, Syksy eläväinen temperamentikko, Kesä hillitty empaatikko ja Kevät auttamatta eloisa besservisseri. Minä uskon pikemminkin niin, että jokaisessa meissä on olemassa edellytykset mihin tahansa temperamentti tyyppiin ja luonteenlaatuun -osa luonnostaa vahvemmilla kuin toiset ja osa taas heikommilla. Yhtä kaikki, ne kaikki mahdollisuudet meissä on. Elämämme ja ympäristömme, myös värit, ruokkivat osaa näistä elementeistä, osaa taas pitävät paitsiossa. Näin ollen joku temperametti tyyppi nousee määrävämmäksi kuin toinen ja antaa taas periksi jollekin toiselle, kun sitä aletaankin ruokkimaan enemmän esim elämäntilanteen muuttuessa. Joskus jo sellainen vähäpätöiseltä ja kovin pinnalliselta tuntuva muutos, kuin värien vaihtaminen, voi käynnistää sellaisen sisäisenkin muutosprosessin...tai ainakin antaa voimallisen sysäyksen jollekin jo kaikessa hiljaisuudessa alkaneelle.

Pelkästä luonteenlaadusta ei mielestäni voi ihmisen ulkoista värimaailmaa päätellä, vaikka sisäisen kylläkin. Ja ainahan nuo kaksi eivät ole harmoniassa keskenään. Ehkä Nikita tunnet vielä halua/tarvetta korostaa ja ruokkia tätä sisäistä talveasi naamioitumalla talveksi myös ulkoisesti? Ja miksipä ei?! Jos/kun kerran haluat olla se Talvi, niin ole ja nauti sen koko väriskaalasta; kun tunnet ja koet itsesi kauniiksi niissä ja kannat ne ylepästi, niin näytät varmasti hyvältä niinkin. Onhan se ihana asia, että nykyään voimme halutessamme värittää itsemme uudelleen, hiuksia, ihoa ja silmiäkin myöten. Se antaa meille mahdollisuuden muuttaa ja muokata, vaikka ne todelliset oikeat värimme eivät muuttuisikaan. Ja kuka tietää, ehkä jonakin päivänä sisäinen muutosprosessisi on päässyt siihen pisteeseen, että uskallat ulkoistaakin sen ja antaa väreillä sen lopullisen sysäyksen myös henkiselle muutokselle? Karuun talven maahan puhkeaakin elämän kevät ::) tai jotakin...Sitten tukankin väri saattaa tuntua ihan oikealta ja sopia täydellisesti persoonaasi, jonka läpi aurinko on tunkenut säteensä ;)

**piti lisäämäni tuosta värien "manipuloivasta" vaikutuksesta vielä, että siis todellakin mysö muut ihmiset suhtautuvat minuun nyt tyystin toisin, kuin mustallakaudellani. silloin minua pidettiin usein jopa pelottavana ja torjuvana, etäisenä ihmisenä. nyt, kun esiinnyn omissa, luonnollisen vaaleissa ja herkissä väreissäni, olen selvästikin myös helpommin lähestyttävä ja positiivisemman oloinen. värien taakse voi siis myös piiloutua ja suojautua, tavallaan hukuttaa itsensä ja kääntää huomion pois todellisesta minästään. kun olen omissa väreissäni ihmiset huomaavat minut, eivät naamiotani...eikä se tietenkään aina ole pelkästään ihanaa, vaan vaatii myös paljon.

Jäin sitten oikein urakalla miettimään tuota muna vai kana juttua... En ole aiemmin ajatellut asiaa tuolta kannalta, mutta totta tosiaan; olin lapsena talvi, ja se todellakin oli minulle se "paras vaihtoehto" koska äitini eli elämättä jääneen elämänsä täysin meidän lastensa kautta, siinä oli oltava melkoinen perfektionisti että niihin vaatimuksiin ja odotuksiin pystyi vastaamaan  :D
murrosiässä pistin ranttaliksi ja kun alkuun pääsin muutin 16 vuotiaana kotoa ja menin töihin, muutuin syksyksi ja kohta huomasinkin olevani kahden lapsen yksinhuoltaja, pakkohan se oli pärjätä ja ihan hienostihan se sujuikin, syksy pärjää missä vaan  ;)
Nyt kun elämäni on seestynyt olen muuttunut kevääksi, minulla on kai tavallaan asiat niin hyvin että olen voinut rentoutua ja lyödä leikiksi. ::) ja mikä mielenkiintoista, kevääksi muuttumiseni tapahtui melko lailla samoihin aikoihin kun sain kuopukseni, kauriin, ja kaurislapsihan ,Sepon mukaan, syntyy tilanteeseen jossa on aika nimenomaan hellittää ja pysähtyä.
Että näin mulla, onko muilla vastaavia kokemuksia?

Tuutikki mielenkiintoinen tuo esimerkkisi. Kyllä värit varmasti liittyvät tiettyihin elämänvaiheisiin.

Vaikka edelleen pidän tummista väreistä niin kaipaan nykyään jotain vaaleampaa siihen rinnalle. Niin ja tummilla väreillä tarkoitan violettia. Musta ei tällä hetkellä erityisemmmin puhuttele, mutta violetti erittäin vahvasti.

Katsotaan mitä tapahtuu. Ainakin näin kun aurinko paistaa ja on lämmin tuntuu helpommalta ja luontevammalta pukeutua vaaleampiin sävyihin.  :)

 :)

Kyllä mä välillä käytän mustaa..en mä nyt niin tiukkapipoiseksi ole noiden värien kanssa mennyt!Värit joista en pidä ovat pinkki ja harmaa.En ole lapsena koskaan ko.väreistä pitänyt enkä vielä aikuisiässäkään ole näiden kahden värisävyn fani.Harmaa on tosi tylsä väri ja pinkki taas liian tyttömäinen minun makuuni.Minulla on tasan kaksi pinkkiä paitaa joita en ole koskaan käyttänyt aionkin värjätä ne punaisiksi jahka saan sen värin hommattua!

Olen ihastunut tuon oman värikarttani kirkkaan/tumman punaisiin värisävyihin itseasiassa minulla on menossa valkoinen/punainen kausi kaiken täytyy olla punaista tai valkoista!ehkä johtuu siitä,että kesä on tulossa...

Mielenkiintoisia mielipiteitä sinulla Katja-Q. Kirjoituksesi oli niin pitkä, että se täytyy käsitellä pienempinä pätkinä. Aloitan aiheesta kumpi oli ensin, muna vai kana niinkuin Tuutikkikin teki kertoessaan omasta perheestään.
Minun kaksi poikaani ovat saaneet samanlaisen kodin, kasvatuksen, rakkauden ja saman äidin, joka oman makunsa mukaan valitsi heille esim. vaatteet ja yleensä värit ympäristöön. Jo aivan vauvoina he olivat täysin erilaiset ja erilaisuus jakui heidän kasvaessaan. Temperamenttityyppi tuli esiin jo silloin.
Vanhempi aina punaisena ja hikisenä touhuamassa milloin mitäkin. Sylissä häntä sai pitää vain silloin, kun hän oli sairaana. Terveenä hän valui sylistä kuin sula voi. Ilmetty Syksylapsi temperamentiltaan.
Nuorempi taas oli kuin ihmisen mieli, varsinainen pieni hurmuri, oikea pikku keikari vaatteittensa suhteen ja olisi istunut sylissä vaikka kuinka kauan halailemassa.
Hän taas ilmetty Kevätlapsi. Kaikissa lapsissa muuten on Kevättä, joillakin enemmän toisilla vähemmän, temperamenttityypistä riippumatta.
Väreillä ei tässä vaiheessa ollut mitään tekemistä ja jos oli, kummallekin vaikuttivat samat värit. Pojat kasvoivat, alkoi tulla omia mielipiteitä.
Mitä vanhemmaksi  Syksypoika tuli, sitä selvemmin alkoi näkyä piirtetä Keväästä. Hänestä tuli esim. rohkea värikäs pukeutuja, joka ei paljon piitannut muiden mielipiteistä, hän loi muotia itse. Myös halailut tulivat mukaan ja aikuisena hän oli mitä hurmaavin Kevät ja valitsi vaatteittensa värit kuten Kevät valitsee.
Nuoremman sylissäolot loppuivat, vaatteet eivät enää kiinnostaneet ja kun niitä kuitenkin piti hankkia, oli väriskaala täysin toinen kuin nuorempana. Itsetunto heikkeni ja
ulospäin suuntautuneesta pojasta tulikin sisäänpäin kääntynyt Kesä, jonka värivalinnat olivat sen mukaiset. Esim. näiden tarinoiden perusteelle ajattelen, että ensin on temperamentti, jolta pohjalta sitten tulevat mukanaan värit.   

Ihmistä voisi verrata vaikka sipuliin. Toisia ei tarvitse juurikaan "kuoria" ennenkuin temperamenttityyppiin törmää, jos tietää, mitä hakea.
Toiset taas saa kuoria melkein sisuksia myöten, eikä aina silloinkaan löydä.
Tämä onkin aivan luonnollista, sillä samasta ihmisestä löytyy monta kerrosta.
Hänestä löytyy aina ainakin kaksi temperamenttityyppiä, lapsuus iän ja aikuisuuden, usein enemmänkin. On aivan selvää, että eletty elämä kaikkine kokemuksineen mutkistaa vielä tilannetta ja voi tehdä sen perustemperamenttityypin löytämisen todella vaikeaksi. Mutta kuitenkin se temperamenttityyppi, joka sieltä pohjalta sitten löytyy, vastaa tiettyä väriperhettä seuraavasti:
Sangviinikko - Kevät - Luonnonlapsi (Donner)
Flegmaatikko - Kesä - Empaatikko        "
Koleerikko - Syksy - Dynaamikko          "
Melankolikko - Talvi - Analyytikko         "
Kysyt, tuleeko henkilöstä Syksy vain siksi, että hänellä on lämmin ja voimakas luonteenlaatu. Ei tule, vaan koska hän on Syksy, hän usein omaa em. piirteitä.
Mutta silti hänellä voi olla paljonkin Talven piirteitä ja ehkä jotain Kesän ja miksei Keväänkin piirteitä, mutta perustemperamenttityyppi on koleerinen ja väriperhe Syky.
Kun hänelle sitten tehdään värianalyysi, hän poikkeuksetta hyväksyy omat värinsä. Joukossa voi olla hänelle vieraampia värejä, jotka tuntuvat oudoilta
ensi alkuun. Jollei hän kerta kaikkiaan hyväksy koko värikarttaansa, on se aina merkki siitä, että analyysi on tehty väärin. Luontaisesti ihminen tietää omat värinsä, pieni lapsi tietää ne 100%.
Samaa mieltä kanssasi olen siitä, että tietynlainen väritys ruokkii ja korostaa luonteenpiirteitä. Väreillähän voi tasapainottaa itseään. Jos henkilöllä lämpimät värit vallitsevat chakroissa häiritsevästi, voidaan kylmiä värejä eri tavoin käyttämällä tasapainottaa esim. liikaa vilkkautta.
Tässäpä tämän illan "muna vai kana" jutut, jatketaan toisena päivänä.  :smitten:

Tässäpä taas pistän oman lusikkani värisoppaan... ::)

Mie oon edelleen sitä mieltä, että perusvuodenaika pysyy erittäin todennäköisesti samana koko eliniän...  :smitten: Siis jos puhutaan PUKEUTUMISESTA ja ns. parhaista, pukevimmista väreistä.  :idiot2: ... ajatusmaailma, luonne ja psykologiset tarpeet on sitten erikseen.
Mutta tummuusaste ja oman vuodenajan sisällä värisävyt muuttuvat iän myötä...  :smitten:

Erilaisia luonteenpiirteitä ja tyylipersoonallisuuksia löytyy monen erilaisen jaon pohjalta. Elämäntilanteet muuttavat jonkin verran persoonallista ilmentymäämme, perusluonne pysyy pääosin samana ja omat parhaat värit löytyvät kuitenkin oman vuodenajan sisältä, joko tummempina, vaaleampina, kirkkaampina, himmeämpinä, murretumpina tai puhtaampina, jne. Ja kaikkia tarvitsemiaan värejä ei todellakaan ole syytä pistää vaatteeksi, etenkään kasvoja vasten, vaan nauttia muuten niistä toisten vuodenaikojen väreistä.  :)

Tai aina voi miettiä, MILTÄ MINÄ HALUAN NÄYTTÄÄ TOISTEN SILMISSÄ. Mitä haluan kertoa itsestäni. Mitä haluan muiden ajattelevan minusta. Eihän se aina ole tärkeää, mutta, jos haluat saada vaikka työpaikan tai muuten olla uskottava ja osaava toisten mielestä, niin silloin on tärkeää miltä näyttää.  :smiley6600:

Mie oon edelleen sitä mieltä, että perusvuodenaika pysyy erittäin todennäköisesti samana koko eliniän... Siis jos puhutaan PUKEUTUMISESTA ja ns. parhaista, pukevimmista väreistä.... ajatusmaailma, luonne ja psykologiset tarpeet on sitten erikseen. Mutta tummuusaste ja oman vuodenajan sisällä värisävyt muuttuvat iän myötä...   

Tuutikki väittää nyt ankarasti vastaan, lapsena minulle luontuivat parhaiten talven kylmät värit, (tässähän pitää huomioida sekin että lapsella ei vielä ole juonteita eikä muitakaan iho-ongelmia joita se väärä värisävy korostaisi, siksi niiden oikeiden värien määrittäminen lapselle on tavallaan hankalampaa,) mutta poikkeuksetta valitsin itselleni talven värejä, juuri niitä viileitä joita en nyt voisi edes kuvitella laittavani päälleni, pari- kolmekymppisenä olin upea syksyn väreissä, leiskuvia rohkeita LÄMPIMIÄ värejä jotka nyt saavat minut kammottavan näköiseksi.

Sinänsä olen samaa mieltä että olen koko aikuisikäni voinut keskittyä lämpimiin väreihin, ja niistäkin vielä vaaleisiin ja kirkkaisiin, ei missään nimessä tummaa minulle ;) mutta kun ne aiemmin olivat murrettuja, niin kyllä ne minulle sopivat lämpimät värit nyt ovat täysin puhtaita.

Tuo aiemmin ihmettelemäni oma muuttumiseni väriperheestä toiseen aina tarpeen mukaan, en usko että voisimme muuttua toisen värisiksi tarpeidemme mukaan, onko se luonnon tapa helpottaa eloamme, että muovaa meitä elämäntilannettamme parhaiten vastaaviksi? koska osaan kyllä erottaa jonkin värin terapeuttisen tarpeeni näistä värianalyyseistä,
*ja kun perheessämme jokaisella on lupa valita omat värinsä voitte uskoa että saan aivan riittävästi katsella niitä kylmiäkin sävyjä...kyllä todella välillä tuntuu että terapia olisikin tarpeen  :2funny:  :2funny:  :2funny: *

mutta ehkä joku teistä osaa selittää sen muuttumisen ?

Oman perheen kokemuksista: vanhin poikani muuttui siis Syksystä Kevääksi.
Hiusten väri ei sanottavasti muuttunut, tapahtuihan muutos yhdestä lämpimästä toiseen lämpimään. Nuoremman poikani hiusten väri lapsena oli kauran vaalea, selvästi lämmin ja iho kuulas, kirkas. Murrosiässä lämpimyys hiuksista alkoi hävitä ja väri muuttui "maantien" väriseksi. Väri muuttuu koko ajan tummempaan suuntaan, mutta lämpöä ei niissä ole. Iho on selvästi murrettu ja silmät, sen näköiset, kuin hän olisi juuri itkenyt. Näin on hyvin monilla Kesillä, silmien edessä on kuin joku kalvo.
Parrassa sensijaan näkyy selvää punaisuutta, kuten Kesämiesten parrassa usein.   :coolsmiley:
Omat lapsuusajan hiukseni olivat keskiruskeat ja varsinkin auringon paisteessa
niissä näkyi selvä punainen vivahde. Olin Kesä, jonka hiuksissa onkin punapigmenttiä. Monilla Kesillä on aika heikkolaatuiset hiukset ja vaikeasti värjäytyvät. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä tummemmaksi on hiusten väri muuttunut, iho muuttunut kuulakkaammaksi, kirkkammaksi. Mutta punaisuudesta ei ole jälkeäkään. Näin meidän perheessä.
Tähän loppuun vielä lyhyt siteeraus Ebba Donnerin kirjasta: "Tunne luonteesi värit", painos on loppunut, mutta kirjastoissa varmaan on. Suosittelen  :P
"On kiehtovaa, kuinka hyvin 2000 vuotta vanha Hippokrateen luonnetyyppien luokittelu sopii nykypäiväänkin. Jos tunnet jonkun ihmisen hyvin, voit todennäköisesti päätellä hänen perusluonteensa. Toisaalta on pelkästään ulkonäön perusteella mahdotonta arvata mihin väriperheeseen hän kuuluu."
  :smitten:

Hiljaista on ollut linjoilla. Lupasin vielä palata Katja-Q sinun kirjoitukseesi.
Sanot: " En usko, että väritykseltään Talvi on aina luonteeltaan perfektionisti jne". Eihän asia tietenkään näin voi olla. Mutta jos annat Talven valittavaksi , 20 erilaista ominaisuutta, jotka yleensä ovat tyypillisiä Talvelle, hän valitsee 10 - 15 ominaisuutta. Jos annat muille Syksylle, Kesälle ja Keväälle samat ominaisuudet, saattaa Syksy ( siis Talvi lapsena ) valita 5 -10, Kesä ja Kevät ehkä 3 - 8. Nämä nyt ovat karkeita arvioita, mutta olen tämän niin usein käytännössä todeksi todennut. Onpa eräs Kevät analyysin yhteydessä kysellessäni ihmetellen tokaissut: " Miten voit tietää, minkälainen minä olen?"
  :o   
Vastasin hänelle: " En voikaan, mutta tiedän, minkälainen ihminen Kevät on."
Hän tunnisti itsessään kaikki ne Kevään ominaisuudet, joita häneltä kyselin.

Väriperhehän selviää kankaiden avulla, em. ominaisuudet vain vahvistavat sitä, minkä silmä näkee.
  :smitten:

Täytyy vielä palata tähän (vaikken olekaan vielä käynyt vaateostoksilla  ;)). Minulla ainakin temperamentti ja Katja-Q:n määrittelemä värityyppi Kevät menisivät yksiin, olen ehdottomasti sangviinikko! Utelias, vilkas, no joo, en ehkä niin urheilullinen, mutta muuten meni nappiin  ;D... Sangviinikko tosin olin lapsenakin, mutta muuten pikkuvanha. Nyt puuttuu vielä empiria; aion todellakin kokeilla Kevään värejä. Lupaan tulla raportoimaan, sädehdinkö  ;)

Onnittelut Pallaskissa  :D Varmasti sädehdit ja kun vielä muistat sen Keväälle tyypillisen iloisen ilmeen niin vot....     aurinko voi jäädä toiseksi
Mene kuitenkin sinne vaatekauppaan pikapuoliin. Kevät- ja kesäsesongit ovat niitä, joista Kevät löytää omia värejään. Syksyllä voi olle toivottomampaa.
Keväät ovat hyvin usein urheilullisia, mutta ei se sitä tarkoita, että kaikki Keväät ovat samanlaisia.

http://www.soneraplaza.fi/ellit/laskurit/varianalyysi

tässä yhdenlainen testi.. itse olin kesä :)

Testin mukaan olen kevät. Hassua kyllä sinänsä, koska minulla on luonnonpunaiset hiukset (siis värjäämättömät). Omasta mielestäni minulle sopii parhaiten ja koen viihtyväni eniten syksyisissä väreissä. Voin olla tietenkin väärässäkin. :idiot2: Mielipiteitä? Kaikki läheiseni ja tuttuni ovat kyllä aina sanoneet, että vihreä ja ruskea ovat just mun värit. Käytänkin paljon vihreätä ja ruskeaa koska ne ovat lempivärejäni, kaiken lisäksi ne mielestäni sopivat parhaiten ihoni ja hiusteni väriin. Tällaisia tuumailin... Mitä te sanotte, mitkä värit teidän mielestä sopivat parhaiten tällaiselle kalpeaihoiselle pisamaiselle punapäälle?  ::)

Muistan omat ihmettelyni 80-luvulla lukiessani juuri ilmestynyttä kirjaa "Kaunistu väreillä". Seisoin alastomana ison peilin edessä ja yritin päätellä ihoni väriä.
Beige, oliivi, roosa, roosan ruskea, pinkki, norsunluu jne, jne.
Vaihtoehtoja oli paljon. Onko minun käsitykseni esim. beigestä sama, kuin kirjan kirjoittajan. Sama koskee hiusten väriä. Silmät ehkä kuitenkin ovat ne helpoimmin määriteltävät. Me näemme värejä eri tavalla enkä siksi olisi valmis kovin äkkiä tekemään johtopäätöstä. Kankaiden käyttö on paljon varmempi keino. Siitä vaan kokeilemaan.  :idiot2:

Palaan vielä eiliseen kirjoitukseeni. Kirjoissa on kyllä aika selvätkin yleisohjeet hiusten, ihon ja silmien väristä. Käytäntö ei kuitenkaan aina ole yhtä selkeä. Ihmisen ihon väriin vaikuttavat muutkin tekijät kuin perimä. Se, mitä hän syö, juo ja hengittää, näkyy ihossa. Tupakoivan Kevään iho ei useinkaan ole sitä, mitä kirja kertoo, se saattaa olla jopa harmahtava. Paljon porkkanoita syövän Kesän ihon väri voi olla aika keltainen, mikä taas erehdyttää luulemaan lämpimäksi vuodenajaksi. Jotkut lääkkeetkin voivat vaikuttaa ihon väriin.

Kysykää edes useamman henkilön mielipidettä ja tehkää vertailuja keskenänne ennenkuin päädytte johonkin. Edelleen ovat kankaat paras vaihtoehto.

  :smitten:

Niin... Minä en onneksi polta tupakkaa, enkä käytä lääkkeitä. Porkkanaa syön aika paljon, mutta enpä sitten yhtä herkästi kesällä pala, kuten punahiuksiset yleensä.  ;D

Vuodenajoissa on vielä eri sävytkin, minä olen tumma syksy. Olen vaatetusalalla ja kyllä jokaisesta asiakkaasta ainakin olen jonkun löytänyt. Kaikkia en tosin helpolla, koska elämäntavat vaikuttaa paljon. Idea on periaatteessa siinä, että jokaiselle sopii jokainen perusväri ja välivärit, mutta eri sävyisinä. On tietysti poikkeuksia, mutta pääpiirteissään näin...

Värivuodenaikani on tupakoiva talvi/tupakoimaton talvi... raitis kesä/...
 :2funny: :2funny:

No mutta tottahan se on. Kyllä ne elintavat myös näkyvät ihostamme. Mutta mietin vain, että eikö tupakointi esimerkiksi aiheuta ihon ennenaikaista vanhenemista. Eli se ei varsinaisesti vaikuta väriin, mutta kuten jo moneen otteeseen täällä on tullut ilmi ikä vaikuttaa ja muuttaa väritystä, joten sitä kautta tupakoinnin ja muiden epäterveellisten elämäntapojen harrastaminen vanhentavat ihoa... eivät "muuta" sitä sen perusväritystä.

Sinänsä olisi mukava saada tietää minkä väriset hiukset minulle sopisi, tuon värivuodenajan mukaan, kun olen kokeillut kaikkia blondista mustaan ja siltä väliltä... Ihoani vasten olen oppinut huomaamaan mitkä värit sopivat, mutta kun hiukset tosiaan tuntuu olevan vähän kuin eri paria...

Hei "Nikita"
Kelasin tuossa takaisin päin sinun kirjoituksiasi. Kun niitä lueskelee,tuntuu tilanne aika sekavalta ja hiusten värisuosituksia on mahdoton antaa. Puhut Kesä - Talvi mahdollisuudesta ja vilahtaahan siellä Kevätkin.  :smitten:

Jos todella olet akselilla lapsena Kesä, aikuisena Talvi, olet iholtasi "Lumikkimainen" ja kontrastit kasvoissa ovat selkeät.Silloin sinulle sopivat kylmät, puhtaat värit.
Nyt olisi kyllä kiva tietää, minkä ikäinen olet.  :crazy2:                Oletetaan em. vaihtoehto. Jos olet alle 30-vuotias, tulee tukkasi tummumaan koko ajan. Siinä on nuorempana saattanut olla kastanjan ruskeaa punaisuutta varsinkin auringon valossa. Punaisuus tulee kuitenkin ajan kanssa häviämään, äläkä hiuksiasi punaisiksi värjää.
Paremman kuvan saadakseni olisi paikallaan tietää vähän myös siitä temperamenttipuolesta. Oletko valmis kertomaan?

Hörsti, voin kuvitella että kirjoitukseni tästä aiheesta ovat yksi käsittämätön solmu...  :-[

Mutta siis olen 23 ja tykästyin 16-vuotiaana mustaan ja muihinkin tummiin väriin. Sitä ennen pidin kyllä tummansinisestä, mutta muuten väritykseni vaatteissa oli vaalea ja hempeä. lukuunottamatta oranssia, josta syystä tai toisesta pidin paljon.

Hiukseni olivat monta vuotta punaiset (värjätyt) kun ihastuin siihen väriin. Sitten tosiaan välillä kylmät ja tummat ja nyt taas niissä on kastajanruskeaa sävyä kun värjäsin. kesää vasten ei halua laittaa mitään kovin tummaa ja kylmää. Jotenkin.

Ehkä noissa hiuksissa on nyt se, että pitäisi jaksaa odottaa vielä jokunen vuosi. Ehkä siksi tuntuvat nyt olevan ihon värityksen kanssa eriparia.

Punertavat hiukset eivät sovi ihoni väriin, tiedän sen... mutta oli silti pakko varmistaa... Luulin, että vaaleet hiukset sopisivat minulle kun kerran minulla lapsena oli ihan blondit hiukset, mutta kun blondasin niin se ei kyllä näyttänyt kauniilta. okei ehkä olin helpommin lähestyttävän näköinen vaaleissa hiuksissa, mutta ei...  :-\

Luultavasti syksyllä teen värinpoiston. saa nämä kaikki värjäysjämät pois ja katsotaan mitä sieltä löytyy...  ::)

Ehkä se sitten kuuluu tähän ikään ja tähän elämänvaiheeseen ja luonteeseeni, että olen aika kameleontti ja vielä varmaankin etsin sitä omaa temperamenttiani, mutta intuitiivisesti sanon, että kyllä vaikka olin yllättynyt niin kun se analyysin tekijä sanoi minun olevan talvi niin kyllä se jotenkin tuntui heti että kyllä. Vaikka tässä elämänvaiheessa ja näin nuorena se on ehkä vielä hiukan hakusessa se oma "värimaailma" mutta kyllä se siellä kuitenkin jo on...  ::) Nuo hiukset edustavat hyvin sitä osaa joka vielä on se "mysteeri"...

No joo ja tämähän siis oli väreistä...  ::)

Meidän täytyy järjestää jokin astroväritapaaminen. Niin suurta kiinnostusta tämä aihe on täällä herättänyt.  :)

En taas jaksa lukea kaikkea vanhoja viestejä, mutta Nikita, jos analysoija on sanonut sinun olevan talvi ja lapsena sinulla oli vaaleat hiukset, punainen ei sovi, mutta et halua ihan tummaa kesäksi niin....
(olen itse tuon tyyppinen väreiltäni), kokeileppa tummaa suklaanruskeaa, jonka päälle jätä keskiruskeita raitoja. Silloin väritys ei ole liian kylmä, mutta silti talvimainen.
Itselläni tämä keskiruskea perusväri vetää kaikki ruskeat punertaviksi - sen verran on punapigmenttiäkin pohjalla, joten jos sinulla on samaa taipumusta, varo ottamasta punertavaa ruskeaa, vaan mielummin se tumma suklaanruskea. :)

Ja ainakaan minulle talvelle ei vaalennus sovi yhtään - korkeintaan pari valoraitaa - vaikka lapsena olin siis ihan vaalea. :)

Nikita, Aniaran ehdotus tuntuu minustakin hyvältä. Kontrastia pitää
ihon ja hiusten välillä olla, mutta ei liikaa, koska se vie vähäisetkin värit.  :smitten:

Heitänpähän ilmaan toisen ajatuksen. Tarvitaanko värianalyysiä?( kysyy henkilö, joka on niitä tehnyt niitä parikymmenta vuotta ja edelleen tekee suurelle innolla)
Vastaus on kyllä ja ei. Kenelle sanoisin ei? Kaikille teille alle 30 vuotialle, jotka elätte suht´ säännöllistä elämää ja nukutte riittävästi. Te olette kauniita melkein missä väreissä vaan.  :angel:
Melkein, ja meikillä korvaatte sen lopun. Älkää piiloutuko sen mustan taakse vaan kokeilkaa rohkeasti muitakin värejä.

Olen työskennellyt niin paljon nuorten kanssa, että voin vakuuttaa, että uteliasuus värianalyysiä kohtaan on suurta luokkaa, mutta toteutuksessa klikkaa. Nuori kokeilee ja hänen pitääkin.
Hän hakee sitä omaa minäänsä, kuten Nikita. Ei nuori jaksa pysyä uskollisena jollekin vaan hänen pitää koko ajan saada uutta. Se oman minän löytäminen ei olekaan mikään helppo juttu. Useimmiten se löytyy vasta, kun ikää alkaa olla vähän enemmän.
Hakemisesta kertovat kaikki vikaostokset vaatekaapissa.  :crazy2:

                Kuka hyötyy värianalyysistä? Sellainen henkilö, joka haluaa jonkinkaisen tolkun omaan vaatekaappiinsa, ja näitä naisia on paljon.
Myöskin ne naiset, jotka eivät syystä tai toisesta meikkaa. Kun ikä alkaa tehdä kepposiaan itse kussakin, ovat oikeat, omat värit ilmaisia kauneudenhoitovälineitä. Niillä saadaan väriä kasvoihin, pienet rypyt häviävät, värikirjavuudet tasoittuvat jne.                       Värien hyödyntämiseen hyvinvoinnissa ei tarvita värianalyysiä.

  :smitten: 

Niin, totta on ettei tuota välttämättä edes tarvitse.. Minusta joku saa aivan rauhassa käyttää jopa aivan vääränlaisia ja värisiä vaatteita ja näyttää kuinka tyhmältä tahansa, jos vaan on itsellä hyvä olla ja tuntee tyylin omakseen. Jos taas on vähän hukassa..(kuten minä...) niin noista värikartoista sun muista voi löytyä jokin juju, ilman että niitä tarttisi noudattaa orjallisesti pilkulleen täsmälleen päsmälleen.... :D

Näillä sivuilla kirjoittavilla tuntuu monilla olevan hyvin vahva intuitio, kuten sinulla body electric. Sinä tunnet värit fyysisesti.
Varmasti valitset myös silloin juuri niitä värejä, joita tarvitset,
joissa voit hyvin ja joissa olet kaunis. Sinä et tarvitse värikarttoja.

  :D
Kokemukseni mukaan näitä ihmisiä on kuitenkin aika vähän, omista asiakkaistani todella pieni määrä. Heidän on helpompaa tehdä värivalintoja, jos jonkunlainen suunta on tiedossa. Tärkeintähän on,
että jokainen käyttää sellaisia värejä, joissa on hyvä olla.
Surussa ihminen pukeutuu mustaan, jos elämä on sekaisin, hän todennäköisesti karttaa kirkkaita värejä ja hakeutuu murrettujen pariin.
Kirkkaissa näkyy ja sitähän ei itse kukin meistä aina halua. Valitaan siis värejä tuntemusten mukaan.

Siitä väriperheen ja temperamenttityypin muutoksesta vielä sen verran,
että ensimmäinen muutos alkaa murrosiässä eikä mahdollisesti sen jälkeen muutu mihinkään. Elämä kuitenkin tuo mukanaan kaikenlaista,
sellaistakin, joka saattaa aiheutta muutoksen toistamiseen.
Etukäteen ei voi sanoa, kuka muuttuu, kuka ei. Kyllä sen varmasti itse huomaat sitten jos lämpimät värit alkavatkin miellyttää.
Sillä aikaa nauti omista kylmistä väreistäsi.

  :smitten:   :smitten:

Kivakiva, nyt mullekin tuli värikriisi...
Vähän matkaa luettuani tätä ketjua olin ihan varma, että olen talvi, mutta taidan myöskin olla joku sekoitus.
Olen siis outo tumman ja punapään sekoitus. Silmät ovat ihan perinteisen siniharmaat. Kaukainen välimeren perimä antaa "ilokseni" voimakkaan tumman karvoituksen. Ihoni on kuitenkin "piilopunapään" iho. Ei rusketu juuri ollenkaan. (Arvatkaa miten hauskaa on, kun kesällä pitäisi antaa säärien näkyä. Jos höylää sen turkin pois, ohuen valkoisen ihon ALTA näkyy tumma sänki,  karvanpoistoaineet eivät vaikuta mitenkään ja jos erehtyy vahaamaan, on herkkä iho näppylöillä lopun kesää... Ohhoh, tulipa eksyttyä aiheesta, on kuulkaa aika arka aihe...)
Ja piilopunapäisyydestä vielä, että myös hiukseni muuttuvat värillä kuin värillä  ajan kanssa tummaksi kastanjanruskeaksi.

No joka tapauksessa tuo talvi kuulosti niin kauan juuri siltä oikealta, kunnes törmäsin sanaan valkoinen. Jos joku väri ei sovi minulle, niin valkoinen. Näytän todella merkilliseltä valkoisessa vaatteessa. Musta taas ihan oikeasti sopii minulle tosi hyvin, jopa niin hyvin, että usein ihmiset oikein huomauttavat siitä kun olen pukeutunut mustaan. Itse asiassa mikään vaalea väri ei käy minulle, mikä sekin on kesähelteillä tosi kätevää... :tickedoff: Kuljen kaiketi koko kesän taas niissä kahdessa vaalean turkoosissa topissani, jotka kaapistani löytyvät. On nimittäin tasan ainoa vaalea(hko) väri mikä käy.
Yleensä suosin kasvojeni lähettyvillä aika kylmiä ja voimakkaita värejä. Erilaiset kylmät violetit ja pinkit ovat vaatekaappini perusvärit mustan ohella.

Kun täällä tuntuu olevan aika lailla asiantuntevaa väkeä, niin osaisiko kukaan näillä tiedoilla neuvoa, minkä väristä kesävaatetusta tulisi etsiä? Ne kaksi turkoosia kun eivät kai enää kauan kestä. ;D

Väreistä puheen ollen... Sovitin eilen kaupassa KIRKKAAN KELTAISTA pitkää takkia. Se oli aika raju veto meikäläiseltä. Näytin mielestäni ihan Kaksoselle kun Kaksoset tuntuu aina tykkäävän keltasesta... Me Jouskarit sitten violetti, sininen linjalla...

Anyways... Pluto kirjoituksestasi aistii turhauman ja mietin onko tämä ketju enemmän aiheuttanut ihmisille värikriisejä kuin helpottanut niitä... Mutta onpa täältä pari ainakin löytänyt omat värinsä. Me muut vielä etsimme.  :smitten:

Kyllä vahvasti kuulostaisi siltä, että voit olla talvi. Jokaisen vuodenajan väreistä löytyy varmasti sellaisia värejä, jotka eivät kaikilla näytä hyvältä, vaikka periaatteessa olisivatkin "oikean" värisiä. Tärkeämpää on se että valkoisesta kumpi näyttää kasvojasi vasten paremmalta luonnonvalkoinen vai sitten ihan vitivalkoinen. Kokeile. Jos kasvosi kestävät vitivalkoista, vaikka valkoinen nyt ei värisi olisikaan, niin aika varmasti olet talvi.

Aniara, kiitos vinkistä tuota pitää kokeilla. Raidat antavat myös keveyttä kun itselläni on niin vahvat hiukset, jotka näyttävät helposti raskailta.

 :smitten:

Väripata sen kuin porisee......  :idiot2:

En yhtään ihmettele, että jollekin syntyy värikriisi näitä sivuja lukiessa. Niin syntyisi minullekin, ellen jo tietäisi väriperhettäni.
En usko, että jonkun ihmisen väriperheen pystyy kertomaan sanallisen teksitin perusteella, kun se nähtynäkin on usein aika vaikea.

Omaa värien käyttöään voisi lähteä miettimään vähän toiselta kannalta.
Mitä mietin, kun ostan vaatteita?  :crazy2:

Jos valitsen värit intuition varassa, otan vain sellaisia värejä, jotka tuntuvat fyysisesti hyviltä. Puvustoni saattaa olla aika epäsovinnainen, rohkea ja jopa erikoinen.

Jos taas valitsen värini periaatteella  "kaikki on OK", käy todennäköisesti niin, että vaatekaapissani on paljon vaatteita, mutta ei koskaan mitään päällepantavaa.

Jos omaan todella hyvän värisilmän, luotan siihen, ja valitsen vaatteita, jotka todella pukevat minua ja muodostavat myöskin toimivan kokonaisuuden. Kokemukseni mukaan, näitä ihmisiä ei kovin paljon ole.

Jos olen hyvin epävarma välinnoissani, menen värianalyysiin, enkä lähde sieltä pois ennenkuin olen vakuuttuunut ja itse OMIN SILMIN nähnyt, mitkä värit sopivat ja mitkä eivät. Tähän pystyvät melkein kaikki jos vähän opastusta saavat.
Jos sitten tunnistan omat värini ja alan niitä hankkia, poistuvat väriongelmat. Puvusto toimii ja minä säteilen ja harmittelen vain sitä, etten aiemmin tullut.

Olisi kiva lukea sivuilta, minkälaisia vaatteiden ostajia värien suhteen te linjoilla roikkujat olette. Kommentoikaa.......

  :smitten:   :smitten:   :smitten:

Värikriisi jatkuu... Olin perjantaina vaateostoksilla, eikä mukaan tahtonut tarttua MITÄÄN. Siis mitään! Kauppojen valot saivat kaiken (mukaanlukien minut) näyttämään valjulta. Uusi yritys keskiviikkona.

Mietin tuota valkoista... Minulle nimittäin käy valkoinen todella hyvin, nimenomaan sellainen puhdas valkoinen. Ei oikein natsaa Kevääseen. Eikä sekään, että minulle ei todellakaan sovi oranssi. Punapigmenttiä on rutkasti, voimakkaat kontrastit (tummaksi tummunut kastanjansävyinen ex-mansikkablondi), tummat kulmat, tummat iiristen reunat, vaaleanvaalea iho, vaaleanvaaleat silmät reunoja lukuunottamatta. Ei ihan "huskysilmät", mutta kontrastiset... Luulen, etten pääse tästä pähkäilystä ennenkuin käyn uudelleen analyysissä! En halua enää piiloutua mustaan.

Minä olen intohimoinen värien suhteen... Lempivärejäni vaatteissa tällä hetkellä ovat turkoosi-merenvihreä, vaaleankeltainen, vaalean keltavihreä, persikka, harmahtava vaaleanpunainen, kuparinruskea, ruosteenpunainen, tummanpunainen, armynvihreä...

En juurikaan osta mustia/valkoisia/harmaita/ vaatteita. En myöskään osta kirkkaanpunaista, kirkkaankeltaista tai sähkönsinistä. Pidän väliväreistä, etenkin hieman haalistettuina tai harmaaseen taitettuna. Värit eivät saa olla pastellia, mutta eivät tummiakaan. Jännä juttu, huomasin etten ole viiteen vuoteen ostanut ainuttakaan sinistä vaatetta, no farkkuja ei lasketa. Turkoosi liippaa kyllä läheltä. Mutta sininen tekee minut joko kalpeaksi tai punakaksi. Värieni pitää olla raikkaita mutta hentoja, jotta omat pehmeät värini tulevat esille. Tykkään ihan mielettömästi kaikesta missä on kultaa/pronssia, koska ne korostavat silmissäni olevaa keltaista ja hiuksieni kultaisia raitoja...

Tykkään erikoisista väreistä. Merenvihreä ja pronssi on tämän hetken lemppariyhdistelmä. Äiti sanoi joskus että hänen silmät revähtää aina kun hän katsoo mun vaatekaappiin... Niin paljon värejä.. ;)

Hei Pallaskissa, suosittelen lämpimästi sitä värianalyysiä, jotta hommasi selkeytyisi. Kerran se kirpaisee, mutta kannattaa.

  :smitten:

Ja sinä valonkantaja, sinähän puhut ihan kuin Kevät viitaten lempiväriesi määrään. Tarvitsetko todella vaatekaapissasi näin paljon erilaisia värejä? Sininen väri on taas pitkästä aikaa tulossa vahvasti muodin kuvioihin. Et ole löytänyt sitä omaa sinistäsi, kun sanot, ettei väri sovi. Sininen sopii kaikille, kysymys kuuluukin, mikä on sinun sinisesi. Onnea etsiskelyyn.

  :smitten:

Samaa mieltä, Valonkantaja kuulostaa kyllä keväälle.

Pallaskissa, kyllä talvellakin on paljon muita värejä kuin musta, että jos tuntuu että kaipaisit lisää väriä, mutta et tiedä mistä aloittaa niin kannattaa tosiaan harkita sitä värianalyysia.

Mutta yksi vinkki, johon ei värianalyysia tarvita. Nimittäin vaaleanpunainen. Käytä tuota väriä jonkin aikaa vaatteissa ja sisustuksessa. Kohta huomaat, että tietyt värit alkavat miellyttämään ja vaatekaappisi löytää uusia sävyjä, jotka näyttävät hyviltä ylläsi.  ;) Vaaleanpunainen on värinä terapeuttisesti hyvä jos on pitkään käyttänyt vain mustaa. Se avaa taas mielen eri väreille.

Tämä menee nyt ehkä hiukan off topic, mutta olen tänään käyttänyt "taas" koko päivän keltaista ja havainnut, että se auttaa sietämään stressiä ja tekemään stressin keskellä rauhallisesti, mutta luovasti vaikeita päätöksiä.
Hämmästyttävää. Tulee ihan hyvä mieli.  :)

Minun vaatekaappia katsoessaan kukaan tuskin saa värishokkia, mutta kyllä sieltä niitä väripilkkuja löytyy ihan riittämiin omiin tarpeisiin.  ;)

Kevät olen kyllä... Johonkin aikaan pohdinko olenko kevät vai syksy, sitten hiuksieni punapigmentti alkoi vähenemään, enkä enää voinut käyttää oransseja muuta kuin hyvin taitettuja sellaisia... Siitä päättelin että syys kääntyi kevääksi. Yleensäkin avainsana väreissäni on vivahteet, kaikenlainen kirkkaus tekee sairaan näköiseksi.

Sininen on jotenkin tylsä väri, se masentaa minut. Kyllä minulle sopii sellainen pehmeä laventelinsininen ja harmaansininen, mutta tunnen vaan uppoavani sellaiseen tylsään ankeaan rauhallisuuteen sininen vaate ylläni. Kyllä minä joskus jotain sinistä käytän, esim. sinistä vyötä ja koruja...

Pallaskissa, miksi en tarvitsisi näin paljon värejä? :) Minun luonteeni on kameleontti... Ja tarkoittaahan nimenikin kreikaksi sateenkaarta... ;) Minä elän värejä, olen taiteilija! En sentään yhdistä punaisia housuja keltaiseen paitaan ja pidä niiden kanssa vihreää huivia oranssilla pilkuilla, vaan yritän aina saada kokonaisuuden sointumaan. En halua olla kaoottinen... ;) Kyllä joskus pukeudun hillitystikin, tummanruskea on mukava perusväri, ja siihen yhdistettynä jotain hillittyä kivaa värikkäämpää väriä... Mustasta sain tarpeekseni kalmankalpeiden teinivuosien jälkeen ;D ja valkoista käytän ainoastaan luonnonvalkoisena... Tosin hoitsu kun oon niin töissä pitää pitää valkosta pukua ja näytän ihan possulta kun alan punottamaan niin helposti!

Hörsti: Joo, uudestaanhan se analyysi on tehtävä, ei alle kaksikymppisenä tehtyyn (tulos Talvi) voi niin nojautua, etteikö olisi muutokseen valmis!

*Nikita*: Esikoista odottaessani käytinkin vaaleanpunaista ja turkoosia, vaaleanpunainen oli selkeästi "hoivaava" väri ja turkoosilla taisin työstää omaa äitisuhdettani...

Valonkantaja: Taidealalla olen minäkin, ja musta on ammattikuntani epävirallinen uniformu! Nautin kovasti väreistä ja olen tarkka sävyjen suhteen (moninkertaisena Vaakana), mutta musta on kuten sanottua jo aiemmin, hyvä maadoitus ja suoja. Ehkäpä se eristää liikaakin, siksi on aika avautua taas väreille! (Ja se taisi olla Hörsti, joka mainitsi värien määrästä. Ilottele minun puolestani ;)!)

Sinistä väriä en tahdo oikein kestää, kartallani on niin paljon ilmapainotusta (ja Asc ja Kuu vedessä), että leijailen muutenkin ihan liikaa. Violetista pidän, ja se sopii minulle upeasti, mutta energiakentässäni sitä on liiaksikin (selvänäkijän mukaan) ja hän kehotti pidättäytymään käyttämästä violettia ainakaan ihoa vasten. Tasapainotukseksi taitaisin tarvita oranssia ja punaista, mutta oikean sävyn löytäminen on sitten toinen juttu...

Silloin aikoinaan, kun minulle värianalyysi tehtiin, oli kotiin saamassani kartassa aika vähän sävyjä, puhtaita perusvärejä ja niistä valkoisella taitettuja sävyjä lähinnä. Vaikka olisinkin edelleen Talvi, luulen että sävyjä pitäisi etsiä nyt tarkemmin :) Vaatimustasoni on kasvanut tämän ketjun myötä :) 

Pieniä täydennyksiä.....  :-*
Vaalean punainen on todella hyvä väri, yleismaailmallinen rakkauden väri, jota ei koskaan voi saada liikaa, koska sitä voi aina antaa eteenpäin  :smitten:
Te monet liikutte paljon astrologisissa asioissa, jotka minulle ovat melko vieraita ja siksi en aina ehkä ole samalla aaltopituudella.

Valonkantaja: Kirjoitin siitä suuresta värien määrästä vaatekaapissasi lähinnä käytännön kannalta ja mietin sen toimivuutta. Meillä on varmaan ikäeroa yli neljäkymmentä vuotta ja siksi ajattelemme asioista vähän eri tavalla. Minulla on ehkä aikuisempi ote asiaan. Sinä kerrot olevasi taiteilija, kameleontti, joka vaihtaa väriä koko ajan. Minullahan ei sitä vastaan ole mitään, kunhan itse olet tyytyväinen.
Minun vaatefilosofiani perustuu taas paljon harvempaan määrään värejä,
joita sitten yhdistelen keskenään. En juokse muotivärien perässä, korkeintaan asusteissa. Kuulostaako sinusta tylsältä?  :idiot2:
Voi olla, että kuulostaa, mutta minulla se toimii todella hyvin.

Pallaskissa: Mainitsit mustan värin. Eräs Rosen-hoitaja kertoi kerran käyttävänsä mustaa hoitotyössä, koska se suojaa häntä kaikelta siltä ikävältä, jota hän työssään saattaa kohdata. Minulle on myös koulutuksessani annettu sama ohje: "Suojaa itsesi aina ennen kuin alat tehdä värianalyysejä" Tähän kyllä uskonkin ja yritän muistaa.

  :crazy2:   :crazy2:   :crazy2:

 

Hupsis, anteeksi sekaannus (Hörsti ja Pallaskissa!)  :crazy2: ;D

Olen kyllä kokenut laajan väriskaalan hieman ongelmalliseksi, on nimittäin monia sellaisia paitoja, jotka on vaikea yhdistää toisen paidan kanssa... pitäis siis ostaa jotain neutraaleja perustoppeja tms. Oon kyllä aika epäkäytännöllinen, mutta en vain voi mitään sille että kaiken pitää olla värikästä! Ja aina pitää olla joku juju vaatteessa, jos paita on yksinkertainen niin siihen yhdistän vaikka farkut joissa on näyttävät saumat ja muuta koristesysteemiä. Klassinen tyyli - not for me... :smitten: Ehkä mä alan pukemaan vähän hillitymmin sitten kun mua luullaan vielä nelikymppisenä teiniksi!

Hörsti: ei mielestäni lainkaan tylsää, jos joku käyttää samoja värejä ja stailaa niitä trendivärisin asustein. Sehän on fiksua. Oikeastaan ihailen hyvin paljon ihmisiä, joiden pukeutumisessa on jotain logiikkaa ja käytännönläheisyyttä!

Hei valonkantaja,   :tickedoff:

puit itse sanoiksi sen, mitä olen yrittänyt kertoa.
Törmäät siihen eri vaatekappaleiden yhdistelyn vaikeuteen.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että vaatteessa pitää aina olla joku juju. Koska me olemme erilaisia, ovat sinun jujusi ehkä erilaisia kuin omani. Mutta niin kauan kuin kumpikin on tyytyväinen, on kaikki hyvin.
Sinä pukeudut varmasti enemmän tunteella, minä taas järjellä,
ja hyvä niin.

  :smitten:

Edelleen Talvi  :). Kälyni, joka teki minulle analyysin 15 vuotta sitten (ja on sen jälkeen kartuttanut kokemustaan), oli vahvasti sitä mieltä, että edelleenkin pitäisi minua jo ensinäkemältä Talvena (eikä missään tapauksessa Keväänä!). Kun tuo punapigmentti mietitytti, niin sanoi, että nimenomaan kastanjansävyinen punapigmenttisyys hiuksissa on yllättävän yleistä  Talvissa. Suomalaisissa on kuulemma paljon ns. "piilo-Talvia", joilla ei ole kovin voimakkaan kontrastinen väritys (ja nämä ovat nimenomaan niitä, joille käyvät erityisesti sinisävyt). Hassua :)

Oih, sopivan tilaisuuden tullen käyn kyllä jonkun toisenkin systeemin analyysissä, jotta saisin uusia näkökulmia väripalettiini. Ja viime viikonlopun juhlia varten ostin, yllätys yllätys, mustavalkoisen puseron ja mustat housut  ;D

Hei Pallaskissa!
Eipä ole helppoa sinullakaan väriesi kanssa. Kahlasin tuossa läpi edelliset kirjoituksesi. Jos oikein olen ymmärtänyt, olet ollut 19-vuotias, kun sinulle on värianalyysi tehty. Ei mikään helppo ikä analyysin suhteen.
Voisitko vähän valaista sitä temperamenttipuoltasi, jos se yhtään auttaisi? Jos vaikka sitä kautta tulisi varmistusta johonkin suuntaan.

  :smitten:

Temperamentti... Tämä ei kyllä helpota juurikaan; minussa kamppailevat luonnollinen, vilkas ja eloisa sangviinikko ja hyvin, hyvin analyyttinen ajattelija  ::). Astrologisesti tätä ristiriitaisuutta kuvaa hyvin nousumerkkini Rapu, joka on "luonnonlapsi" ja Aurinkomerkkini Vaaka, joka on ilman merkki. Nousumerkki kertoo ehkä eniten siitä, millaisena muut ihmiset meidät näkevät...

Edelleen mietin... Ei tämä kyllä netitse ratkea vaan on pakko hakeutua harjaantuneen silmän eteen jossain vaiheessa. Tällä hetkellä ei talous anna periksi analyysiä :-\

Sotkeeko lisää?
Kevät: huolimaton, ystävällinen, nopea, egoistinen, lämmin, huoleton, demokraattinen, kuriton, suurpiirteinen, kaikkitietävä, vapautunut, äänekäs, yliampuva
  :idiot2:

Talvi: järjestelmällinen, varautunut, arvokas, idealistinen, herkkä, itsenäinen, oikukas, täydellisyyteen pyrkivä, teoreettinen, siveä, hiljainen, kriittinen
  :tickedoff:
Kumpia enemmän?  :smitten:   :smitten:   :smitten:

Heh, lasketaanpas:
Kevät: ystävällinen, nopea, lämmin, demokraattinen, kuriton, kaikkitietävä, vapautunut, äänekäs
Yhteensä 8
 
Talvi: järjestelmällinen, idealistinen, herkkä, itsenäinen, oikukas, täydellisyyteen pyrkivä, teoreettinen, kriittinen
Yhteensä 8

Apua! Temperamenttipiirteilläkään emme saa selvää tulosta  :D Kiitos kuitenkin Hörsti sinulle vaivannäöstäsi  :)

Sotkenpa sitten minäkin lusikkani soppaan ja sekoitan teidät lopullisesti; kevät ihminen on mielestäni luonteeltaan kuin tyylipuhdas kaksonen hyvällä tuulella,ilkikurisen lämpöinen showtyyppi, ja talvi sitten kauriin ja neitsyen ääripiirteet yhdistettynä..eli nipo nipo ja sydän puhdasta kultaa. ;)

Sitten tulikin taas puhdasta "kiinaa" minulle, mutta Tuutikki varmasti tietää, mistä puhuu. Jos Pallaskissa pyydät sitä sukulaistasi vertaamaan Kevättä ja Talvea, olen varma, että itsekin näet, kumpi on parempi. Ellei se sitten ole Kesä ???????
Lykkyä tykö!  :D   :D   :D 

Tuutikki  ;D Kartallani nousee laadun ja elementin painotuksella hallitsevaksi merkiksi Kaksonen, vaikkei siinä merkissä minulla sijaitsekaan kuin Saturnus. Temperamentiltani muistutan todellakin HUOMATTAVASTI enemmän Kaksosta kuin Kaurista tai Neitsyttä..!

Hörsti; Tämä vertailu -Talvi vaiko Kevät?- onkin sitten seuraavaksi luvassa, kälyni varmaan tekee sen kun seuraavan kerran näemme.

Että on JÄNNITTÄVÄÄ! *hih*

Ymmärtämättä mitään teidän kahden, Pallaskissa ja Tuutikki, keskustelusta, kommentoin vain sitä, mistä jotain ymmärrän. Mainitsit Pallaskissa useita sellaisia Kevään ominaisuuksia, jotka eivät ollenkaan ole tyypillisiä Talvelle. Toisaalta talven ominaisuuksista esim. täydellisyyteen pyrkiminen sopii hyvin myös Keväälle. Kallistun siis tämän perusteella Kevääseen. Saas nähdä, kuinka likan käy......

  :crazy2:   :crazy2:

Nuorempana pukeuduin vain mustaan, kaiken piti olla mustaa. Parina viime vuotena olen alkanut rakastaa värejä. Nykyään suosin punaisen kaikkia sävyjä, turkoosia ja vaalean sinistä, jopa entinen inhokki vihreä on noussut suosiooni ja ruskea myös. Outoa  :)
Mistäköhän moinen muutos johtuu?
Nykyään ei tulisi mieleenikään ostaa harmaata taikka mustaa.

Kommentoisin joihinkin edellisiin väittämiin. Empaatikko l. Kesä kyllä loukkaantuu myös aika helposti, mutta Sangviinikko l. Kevät on se, joka sisimmässään on todella herkkä.
Lainaus Analyytiskosta l. Talvesta: "Kun hän on päättänyt tehdä jotain tai onnistua jossain, hän osoittaa ihailtavaa määrätietoisuutta ja lujatahtoisuutta. Varokoon itseään se, joka on tiellä. Ei kukaan voi pysäyttää tätä luonnonvoimaa." Siispä ei haavailuja eikä liikaa teoriaa.  :smitten:

Artemis, ihmettelet omaa "väriheräämistäsi". Erittäin yleistähän on, että nuoret tietyssä iässä hakeutuvat mustan pariin. Siihen löytyy useitakin syitä.
Me kuitenkin voimme paremmin, jos elämässämme on värejä. Mustan jakson jälkeen värit alkavat puhutella sinua, se on merkki siitä, että voidaksesi hyvin, todella tarvitset nyt jotain muuta kuin mustaa.
Punainen on erinomainen tässä tilanteessa. Oletko miettinyt, miten se, että vihreä ja ruskea tänä keväänä ovat olleet muotivärejä, on vaikuttanut omiin ihastuksiisi?
Jatka vaan rohkeasti uusia kokeiluja       :smitten:   :smitten:

[Syksy:

Keltapohjaisia lämpimiä, mausteisia ja murrettuja sävyjä,
voimakkaampia kuin kevään sävyt.
Syksyn kuuluu paljon erisävyisiä ruskeita.
Muita sävyjä mm. osterinvalkoinen,
oikein kirkas oranssi ja oliivinvihreä.

Itse en oo koskaan käynyt värianalyysissä, mutta oon tuntenut kuuluvani aina syksyyn. Vaatetus ja hiusvärissäni menee tuon yllä mainitun kuvaelman mukaan. Lämpimät sävyt vaan ovat vetäneet mut mukaan, ja niissä on kuin kotonaan. Pidän kyllä myös mustan ja harmaan (ei vaaleanharmaa)eri sävyistä, pieninä väriehosteina, mikä hivenen viittaa talveen. Kokonaisuus on kuitenkin SYKSY. :)

Mielestäni tässä on ihan hyvä esimerkki Talvesta

http://www.modelboom.fi/women/eveliinaa2_medium.jpg

Tässä taas kaunis Syksy

http://www.modelboom.fi/women/suvielina8_medium.jpg   :smitten:

Minulle tulee Syksyn väreistä aina 60-luku mieleen, silloin ne taisivat olla muotia.  :)

mä olen ollut kaksi x värianalyysissa, ja molemmilla kerroilla kesä. Talvesta voin sanoa sen verran, että talvi on ainoa jolle sopii musta-väri...

Kyllä muut vuodenajat voivat myös käyttää mustaa tai mitä muita värejä vain, koska väreillä on myös suuri vaikutus kehon mittasuhteisiin. Kuitenkin tärkeintä olisi, että kasvoja lähinnä oleva väri olisi sopusoinnussa sen oman värityksen kanssa.  ;)

Kävin joskus kolmevuotta sitten värianalyysissä ja olen väreissä kevät!Olen aivan ihastunut värikarttani punaiseen sävyyn ja viimeiset kolme vuotta olen pukeutunut punaiseen.Nyt kun syksy on tulossa aion vaihtaa vihreään.Olisi kiva tietää,että millaisia värejä voin käyttää,kun värjäsin pääni punaiseksi?Pinkki ei ainakaan käy se riitelee olemukseni kanssa!

Minä olen talvi. Kylmä, puhdas sininen on hiusten ja ihonvärin pohja.