Astro Foorumi

Olen kaikenlaista pyörittänyt päässäni, ideoinut, innostunut, mutta sitten.....
" ei kuitenkaan"
Alan olla ihan loppu henkisesti tämän asiankanssa... :'(
EN TIEDÄ YHTÄÄN
mitä haluaisin työkseni tehdä?
mikä ammatti minulle sopisi?

vai kuuluuko minun elää "vain" kotona lasteni kanssa,
olla  "työtön koti-äiti"
kuopus täyttää 2.
Minulla on VUOSI aikaa pohtia mitä tahtoisin, viimiset 2vuotta olen sitä jo pohtinutkin,
mutta en päädy vastaukseen... en mihinkään ratkaisuun....  :(

APUJA? 
korteilla? heilurilla.? intuitiolla?
MILLÄ TAHANSA....
Millaiselle tielle mun ois syytä pyrkiä, minkä asioiden pariin.....
suuntaviittoja ammatti asialle... Pyydän...
ja kiitän jo valmiiksi jos joku voisi vastat...

Olethan käynyt työkkärin ammatinvalinta ja urasuunnittelupalvelussa?
Voisit saada jotain vinkkiä, että mikä olisi luontevin suunta. Sen jälkeen voisit miettiä sen alan eri vaihtoehtoja, uutta koulutusta yms.

Anteeksi, en ole selvännäkijä, niin en osaa antaa muuta kuin tämän neuvon.
Voimia valintoihin  :smitten:

Joo oon ton joskus käyny, mutta tuloksena sieltä tuli jotain sellaista mikä tässä tilanteessa ois lähinnä harrastustoimintaa...  :uglystupid2:
että siintä ei paljon apua ollut...  :(

Mulla oli tossa hetki aikaa sitten iso kriisi just ammatin ja elämäntehtävän ja tän suhteen.
Kauheen ahdistuksen löi niskaan, ja että oon ihan turhake ja mistään ei tue mitään ja äh  :uglystupid2:
Mut sit kun vaan hyväksyin että mun on turha verrata itteeni muihin, ja mentävä sillä mitä mulla on, ja hypättävä elämän virtaan, se kyllä kantaa mut just sinne minne pitääkin, niin pääsin eteenpäin.
Nyt mä tiedän, mitä haluan :) Ei tosin ole harmainta hajuakaan, että miten sen tuun toteuttamaan, mutta vahva luotto on siihen, että elämä kantaa mut sen äärelle aikanaan, ja tässä nyt olen justiin niinkun olen, ja otan vastaan sen mitä eteen tulee.
Oikeestaan mitään ulkoista ei oo muuttunu, mutta sisällä on tapahtunu paljon, ja se on aika tärkee osasto sillon, kun mennään kothi unelmia  :smitten:

Se on haaveissa... mutta tehtyäni laskelmia, niin se ois siinä ja siinä jäiskö sillä edes voitolle loppupeleissä...
Ajatus on uinumassa.....  ;) mutta ennen sitä tarvitsisin jotakin... että saisi pääomaakin kasaan....
ja muut tuntuu muutenkin lyttäävän että " ei sinusta ole yrittäjäksi, ei se sulle sovi, yrittäjyys on kauheaa, rankkaa ja sillä ei elä"

Oletko tutkinut erilaisa starttirahoja? Muistaakseni jotain tukea saa myös jos on työtön ja perustaa oman yrityksen.

Osa yrittäjistä ei suostuisi olemaan muuta kuin yrittäjiä. Toki yrittäjyys vaatii ehkä kesksivertoa kovemman riskinsietokyvyn, mutta ei se muuten niin kamalaa voi olla. Olen itse ollut joskun kirjanpitäjänä kaikenlaisille yrityksille ja kyllä ne yrittäjät ihan onnellisilta näytti  ;)

Itse voisin olla yrittäjä, yritysidea vain puuttuu  ;D

Miekään en (tietääkseni) mikään näkijä ole, mut neuvoisin pohtimaan sitä kautta, että mitä tykkäät tehdä. Sillä konstilla et ainakaan ajaudu mihinkään sellaiseen työhön, joka ois pelkkää pakkopullaa.

Netistä löytää myös muutamia ammatinvalintatestejä, kannattaa niitäkin kokeilla ja pohtia, nappaako joku nimike edes vähän :)

Ittellä vähän erilaisempi kriisi, kun kiinnostaa vain yks ammattiala ja muut ahistaa niin saakelisti... Silti pitäis jostain rahat repiä elämiseen. Yleensä poden omasta ammatista kriisiä, että pystynkö nyt oikeasti tähän ja muuttuuko asiat vielä hyviksi, mutta yritän luottaa siihen, että minä vielä jossain vaiheessa onnistun lyömään läpi :)

Toivottavasti asiasi järjestyvät pian! :)

Voisit ainakin alkuun miettiä seuraavia juttuja:
- Mikä on todellinen intohimosi? Jos voisit tehdä ihan mitä vaan maailmassa (miettimättä rahaa, perhettä yms. "rajoittavia" tekijöitä) mitä se olisi?
- Missä olet hyvä? Oletko saanut muilta kehuja jostain taidoistasi?
- Mitkä ovat vahvuutesi? Mitkä ovat parhaita luonteenpiirteitäsi?
- Millaisista tilanteista nautit? Milloin olet "aidoimmillasi" ja onnellisimmillasi?
- Onko sinulla jotain pohjakoulutusta? Tai oletko käynyt kursseja tms?

Näiden kysymysten pohjalta on helpompi miettiä suuntaa uralleen. Ja muista, että mieltään voi aina muuttaa, jos tietty uravalinta ei tunnukaan omalta!