Astro Foorumi

no niin,
olen siis tutustunut minua reilusti vanhempaan mieheen. olemme tapailleet joitakin kertoja ja tulemme juttuun loistavasti. molemmilla on samanlainen huumorintaju ja naurua riittää. sängyssäkin homma toimii loistavasti.   ::)
ongelma on siinä, että mies ottaa yhteyttä harvoin, siis minun mielestäni. kuitenkin on selvästi iloinen, kun minä kyselen hänen kuulumisiaan ja viimeksi kun hänen luonaan olin kylässä, sanoi suoraan, että on iloinen kun tulin. vaikka minä kuitenkin ehdotin sitä tapaamista.
voiko olla niin, että hänellä on vaan kiireitä? kuitenkin usein hän ehdottaa tapaamista, kunhan minä vaan olen ensin kysellyt hänen kuulumisiaan tms. olen miettinyt sitäkin, että jos hän haluaa olla vain kaveri tai harrastaa seksiä silloin tällöin, mutta miehen käyttäytyminen kuitenkin viestii muuta. hän on minua kohtaan hyvin huomaavainen ja on jopa painottanut, ettei pyydä minua luokseen vain seksin takia. viimeksikin nukahti heti sänkyyn päästyään (siis ilman yritystäkään seksistä..) ja minä heräsin yöllä siihen, kun mies katseli minua ja silitti hiuksiani... olen aika pihalla. kohta on viikko tapaamisesta, eikä miehestä ole kuulunut pihaustakaan.
kaksoset hoi, mikä sillä miehellä on?
me olemme molemmat hiljattain eronneet ja miehellä on ilmeisesti vielä käytännön asioiden selvittely kesken exänsä kanssa. vaikuttaisikohan se asiaan?
ainiin, mies antoi myös puheillaan ymmärtää, että tulemme tapailemaan jatkossakin. kysyin sen moottoripyörästä ja hän sanoi minun näkevän sen sitten, kun ottaa sen talvisäilöstä... outo on koko tyyppi, ainakin kovin ristiriitaisia signaaleja antaa.

vinkkejä saa myös antaa sen suhteen, että otanko mieheen yhteyttä, vai annanko sen olla rauhassa ja odotan yhteydenottoa?

olen luullut itseäni hyväksi ihmistuntijaksi, mutta nyt olen täysin neuvoton...
ja tiedän kyllä, ettei kaksoset-rapu yhdistelmä ole mitä helpoin, mutta mieli tekisi kokeilla  :D

Merkkejä tutkimatta... jospa tiedustelisit tältä mieheltä asiasta

*halaus*

niin, sillä kai asia selviäisi.
mutta olen niin huono kysymään tuollaisia asioita. kai se on pakko jossain vaiheessa kysyä, jos ei asia muuten selviä. ensimmäisellä tapaamisellamme olin vielä niin katkera erostani, että sanoin tälle miehelle, etten aio koskaan enää seurustella. ehkä olen itsekin vaikeasti luettavissa...

Kaksosella on tietynlainen riippumattomuuden kaipuu, voipi olla että sinä rapuna olet "takertuvaisempi" kuin tuo kaksonen... Ei hän välttämättä itse edes ymmärrä, että hän ei pidä tarpeeksi yhteyttä.

Minä olen kaksonen ja seurustellut neljän rapumiehen kanssa (juu, tämä on joku kirous.. ;) ) ja yleensä se on kyllä niin että miehet on soitelleet mun perään ja ehdottaneet tapaamisia, vaikka itse olen tehnyt joka suhteeseen aloitteen ja ollut alussa se aktiivinen osapuoli. Mulla on vaan aina niin monta rautaa tulessa että UNOHDAN kaverit, ystävät ja jopa miesystäväni pitkäksikin aikaa huomaamattani ja sit ihmetellään et oonko vihanen, ku en ole pitänyt yhteyttä... Sit olen ihan et häh... :crazy2:

Mä kyllä uskon et se mies on susta ihan tosissaan kiinnostunut. Kaksoset ei oikeesti olekaan yleensä pelkän seksin perään, vaan he tarvitsevat yhtälailla älyllistä ja tunteellista toimintaa...

joo siis olen luonteeltani sellainen, että kaikki pitäisi saada heti.
olen huomannut miehessä juuri tuon piirteen, että unohtaa asioita, mutta ei tarkoita sillä mitään pahaa, eikä edes itse huomaa unohtaneensa...
eli nyt pitäisi vaan olla kärsivällinen ja odottaa miehen yhteydenottoa. huh huh, koville ottaa jo nyt, vaikka vielä viikkoakaan ei ole mennyt. olen myös tottunut siihen, että miehet tavoittelevat minua, enkä tahdo olla mikään säälittävä riippakivi ahdistelija. tahtoisin vaan niin kovasti viettää aikaa tämän miehen kanssa, enkä siihen pysty ja se ottaa koville...

eikä siis ilmeisesti kannata ahdistella miestä kysymällä, että mitä se minusta haluaa? ai onnea suhteellemme  ::), kunpa tästä joskus jotain sellaista kehittyisikin...
kiitos paljon neuvoistanne, lisää otan ilomielin vastaan.
ex-mieheni on leijona ja kaksosista ei ole mitään kokemusta, olen siis ihan hukassa.

Hei...

Sama juttu kuu-kaksosen kanssa. Nyttemmin olen alkanut tajuta, etten itsekään juuri lähettele muuta kuin flirttisignaalia, oinasmaista itsenäisyyssignaalia ja kaikkea sellaista, mitä monet pelkäävät. Ehkä rapuna olet erilainen (itse olen nousurapu), mutta sitä helposti näkee toisen juuri sellaisena kuin itse asiassa itse on.  8)

minä olen tosi huono flirttaamaan, mutta kun vähän tutustun ihmiseen, niin flirttikin sujuu. tämä kaksosmies osaa kyllä flirtin taidon ja nyt kun pystyn vastaamaan siinä hänelle, meillä on tosi hauskaa.
en nauti flirttailla esim. baarissa kaikkien kanssa, olen mieluummin vaikka yksin nurkassa, kuin tuhlaan aikaani turhaan flirttiin tuntemattomien kanssa. en jaksa mielistellä ketään, se tuntuu valehtelulta, kun en edes tunne ihmistä. ovatkohan ravut yleensäkin tällaisia? vesimies-serkkuni on todella kova flirtti, ja olen pyytänyt häntä neuvomaan minuakin hommassa  ;)

Vaikka yhdynkin noihin kommentteihin kaksosista (olenhan sellainen itsekin), vapaudesta, riippumattomuudesta yms. niin tuli mieleen myös sellainen juttu, että kyllähän tuota miestäkin saattaa häiritä juuri se, että olet sanonut ettet koskaan enää meinaa seurustella.

Siis jos itseäni ajattelen vastaavaan tilanteeseen, että joku olisi mulle niin sanonut (vaikka tokihan tuollaiset juuri eron jälkeen lauotut mielipiteet tulee yleennsä muuttumaan) niin mulla olisi silti sellainen olo, että jos tuo tyyppi ei kerran tästä mitään sen kummempaa odota, niin miksi hänelle sitten sen kummemmin soittelisin. Antaisin pallon täysin hänelle. Voisiko tuo mies ajatella samalla tavalla?

Olen itse luonteeltani muutenkin sellainen (niinkuin muutkin kaksoset täällä ovat todenneet) että en tykkää itse soitella toisten perään, vaan odotan, että mulle soitetaan. Varsinkin tuollaisessa tilanteessa tekisin itse niin.

Vaikka nyt ei tässä vaiheessa kannatakkaan tuota miestä sen syvällisemmillä ihmissuhdekeskusteluilla käydä heti "pelottelemaan", niin voithan  silti tehdä jollakin kivalla tavalla selväksi, että pidät hänestä ja haluat että juttu etenee hitaasti.

Mutta kyllä silti aina pikkuisen vaikeasti tavoiteltavaa on hyvä leikkiä ;)

Toivottavasti tästä sait jotain irti..taitaa mennä aika ristiriitaisiksi nämä neuvot..

Tätä lukiessani tuli elävästi mieleeni eräs nuoruuteni lyhyt suhde (6 kk)erääseen kaksosmieheen. Olin silloin 24-vuotias enkä ollut vielä kovinkaan paljon seurustellut, ja tämä nuorimies oli vihdoin sellainen, jonka kanssa saattaisi synkata. Itse kun olen vesimies niin ajattelin että tästä saattaisi tulla jotain pidempiaikaisempaa. Hän kuitenkin käyttäytyi salamyhkäisesti ja ensimmäisillä treffeillä muka oli kadottanut lompakkonsa ja jouduin maksamaan ravintolalaskun. Näimme harvakseltaan eikä hän soitellut silloin kun lupasi. Hänellä ei myöskään ollut puhelinta kotona ja siksi soitti aina töistään. No, eräänä kertana soitin hänelle töihin, josta hän oli jo lähtenyt pois ja sain sieltä hänen kotinumeronsa. Soitin hänelle kotiin ja siellä vastasi hänen tyttöystävänsä, jonka kanssa oli seurustellut jo pitkään. Olin silloin naivi ja uskottelin koko ajan itselleni että hän on kiireinen ja kuitenkin välittää minusta. Suhde jäi siihen. Opin sen jälkeen, ettei pidä olla liian luottavainen ihmisten suhteen eikä olla liian sinisilmäinen. En ole sen koommin tutustunut kaksosmiehiin, ja minä satuin vain kohtaamaan epäluotettavan sellaisen. Tietysti tämä silloin harmitti tosi paljon, varsinkin se että minua oli huijattu. Tämä on vain yksi kokemus ja silti edelleen pidän kaksosista, heidän iloisuudestaan ja mutkattomuudestaan.   :)

On kyllä totta, että juuri Kaksosmies voi olla tuollainen hurmaava herrasmieshuijari.  ::)
Mikseipä me naispuolisetkin osata tuo pokerin pelaus varsin tuottoisesti...  ::) :coolsmiley:

Mutta kyllä suurin osa Kaksosista on varsin harmittomia ja hurmaavia otuksia..  ;) ::) :smitten:

Iloa, valoa ja rakkautta  :smitten:

Asterix

viime tapaamisen jälkeen seuraavana päivänä pistin miehelle viestin, jossa kerroin minulla olleen kivaa hänen kanssaan. mies ei tuohon ole mitään vastannut, enkä oikeastaan odottanutkaan vastausta. on siis ainakin kerrottu, että viihdyn hänen seurassaan.
kohta on viikko mennyt ilman kummankaan yhteydenottoa, odotanko vielä? tiedän, että mies on oikeasti juuri eronnut, meillä on yhteisiä ystäviä. olen kuitenkin tosi huono luottamaan ihmisiin ja pelkään aina pahinta. en todellakaan usko sinisilmäisesti kaikkia lirkutteluita. voi kun se jo ottaisi yhteyttä.... :smitten:

outoa tämä on minustakin. olen tottunut, että alussa sitä tahtoo pitää paljon yhteyttä jne. mutta tämä mies on minua yli kymmenen vuotta vanhempi ja ehkä ei halua vahingossa sekaantua mihinkään tyttösen haihatteluihin, en tiedä.
taidan pistää tänään miehelle viestin, ihan kepeän ja kaverillisen. kannatatteko?  :) vaarana on, ettei ehkä vastaa.
yleensä olen ollut sitä mieltä, että jos mies ei pidä yhteyttä, niin sitten se ei ole kiinnostunut. niin luulin tämänkin kanssa ja kirosin sen kerran jo hornan tuuttiin mielessäni ja päätin unohtaa, kunnes se reilun viikon kuluttua soitti kuin ei mitään ja tahtoi nähdä. en huomauttanut millään lailla siitä ettei ollut pitänyt yhteyttä, eikä hänkään sitä näyttänyt huomaavan, tyypillinen kaksonen ilmeisesti.
omasta mielestäni en ole ollut takertuvainen. vaikka mielessäni kiehuukin, en ole sitä miehelle näyttänyt.
viime tapaamisellamme hän ensimmäistä kertaa pahoitteli, kun ei ollut viikonloppuna soittanut, vaikka lupasi. oli kuulemma tullut vasta aamuyöstä kotiin matkaltaan. sanoin, että ajattelinkin hänellä menneen myöhään ja, että parempikin ettei enää siihen aikaan soittanut kun olen vihainen jos minut herätetään.... :-\
seuraavan kerran kun/jos mies ehdottaa tapaamista, kannattaisiko kieltäytyä kiireisiin vedoten vai tavata mies, kun  kerran sitä oikeasti tahdon. en vain halua vaikuttaa liian helpolta. toisaalta mies voi myös ymmärtää väärin jos kieltäydyn... aaarrgh, tämä on hankalaa!

Tekstarit on kyllä p****seestä. Niitä voi sitten yksin märehtiä ja miettiä miksei toinen vastaa. Minä lopetin itse tuon tekstailun, kun olin samanlaisessa tilanteessa... Soittaa kannatta, olla aito ja rehellinen eikä pelata mitään pelejä!

Jos siitä ei tule mitään, niin sitten ei tule. Eipähän tarvitse enää jossitella ja voi siirtyä seuraavaan...  ;)

meillä tekstailusta on tullut tapa ja itse tykkään viestittelystä enemmän kuin siitä, että soitan ja saatan keskeyttää jotain tärkeää. tekstailussa on se vika, ettei hymiöistä huolimatta ihan tarkalleen tiedä miten toinen oikeasti asian tarkoittaa.
olen erittäin kahden vaiheilla laittaisinko viestin vai odottaisinko hänen yhteydenottoaan...

Ihmiset on erilaisia...Entisen poikaystäväni kanssa meillä oli heti alusta asti se meininki, että nähtiin usein, soiteltiin, jne. Loppupeleissä koko homma kääntyikin ihan päälaelleen, ja suhde päättyi hänen pakonomaiseen tarpeeseensa roikkua minussa, soitella koko ajan, vahtia tekemisiäni yms..

Nykyisen poikaystäväni kanssa meillä alkoi kaikki todella hitaasti. Ei nyt ehkä ihan viikkoa mennyt ettei toisesta kuulunut, mutta kuitenkin. Olin ihan ihmeessä että mitäs tää tälläinen meiniki oikein on.   :o Mulla kun on myös taipumusta siihen, että kaiken pitäisi tapahtua heti.

Siitä se kuitenkin pikkuhiljaa lähti etenemään, ja nykyään ollaan siinä pisteessä että saman katon alle muutto on ollut puheena.

Pointtina tässa vaan se, että ei sen alun aina tarvitse olla suurta glooriaa ja tunteiden paloa, vaikka se tietty niin ihanaa onkin. Miehellä voi olla omat syynsä (esim. sinun tapauksessa Yellowstar tuo ero)  siihen, ettei hän heti uskalla kiinnittää sydäntään johonkin ihmiseen. Rakastua ja ihastua voi myös pikkuhiljaa, eikä se tee siitä yhtään merkityksettömämpää. Meillä ainakin tämän nykyisen kultsini kanssakaikki on tapahtunut ihan käänteisessä järjestyksessä, ja hitaasti ollaan kiinnytty toisiimme ja uskallettu antautua tunteen vietäväksi. Mutta toisaalta tämä juttu tuntuu meille molemmille myös kaikista oikeimmalta ja merkityksellisimmältä.  :smitten:

Kyllä ne asiat siis varmasti loksahtaa hitaasti paikalleen jos on tarkoitus. Ehkä tässä on joku pienoinen kärsvällisyyden oppiläksy sinullekin.  ;)

Kyllä se siitä!!
 

mies soitti minulle tänään! pyysi minua soittamaan illalla kun pääsen töistä... hän oli menossa myöskin töihin, tekee ilta/yötyötä. olen menossa ystäväni luokse töiden jälkeen, mutta ehkäpä ehdin nähdä miehen myöhemmin  :D. toivottavasta. vatsasta kutittaa.... :D

emme nähneet eilen, harmi  ???. tekstiviestejä kyllä läheteltiin  :).
mies kysyi minulta yhdessä viestissä, että koska taas pidetään kivaa... olen taas ihan ulalla. nyt en kyllä tiedä mitä se mies haluaa. haluaako vain pitää kivaa, vai muutakin.
ahdistanko kaksosmiehen pois jos kysyn asiaa suoraan, kun seuraavaksi tavataan? vastauksella ei ole niin kauheasti väliä, en loukkaannu jos hän sanoo tahtovansa vain seksiä, tahdon vain tietää missä mennään. inhoan arvailuja, tykkään että asiat puhutaan niiden oikeilla nimillä.

Minun aistimukseni on yellowstar valitettavasti että tämä mies ei muuta sinulta halua kuin juuri "sitä" :( 

Ja mikäli näin on, että jos kysyt suoraan jotain esim: voisiko tästä syntyä jotain muutakin niin silloin hän todennäköisesti katoaa..  (toivottavasti olen väärässä...)
Juttelin nimittäin hiljakkoin yhden miesystäväni kanssa joka on myös kaksonen ja joka oli eronnut ja tuli puheeks eron jälkeinen elämä ym ja hän ainakin mainitsi että saahan sitä "kivaa pitää", kaipaahan sitä ihminen läheisyyttä mutta jos nainen alkaa puhumaan jostain enemmästä niin juttu lössähtää heti siihen!  :-\

No toki miehiä on monenlaisia  ;)

Mutta itse toki päätät kuinka haluat sen teidän jutun jatkuvan, haluatko varmuutta tai jotain.

en tiedä tahdonko itsekään muuta, mutta tahdon tietää pelin säännöt.

ja sehän tässä ristiriitaista onkin kun mies kuitenkin kyseli, että tarvitsenko remontti apua uudessa asunnossani jne. miksi kyselee tuollaisia jos tahtoo vain satunnaisesti pitää hauskaa kanssani? siksi ajattelin kysyä suoraan... mutta en kuitenkaan tahtoisi miestä säikäyttää.

Se on hyvä jos haluat selvittää hänen kanssaan pelisäännöt. Se varmaan on parasta. Sitten saatte rauhassa olla kanssakäymisissä ja ystävystyä.. ei tarvi kummankaan miettii tai pelätä tulevia kysymyksiä tulevaisuudesta.

Ja siinä kun sit rauhassa ystävystytte niin eihän sitä koskaan tiedä mitä siitä kehittyy...  :D

....Ystävyyden kautta Rakkauteen....  :smitten:


Onnea matkaan!!  :)

pelkään silti hänen säikähtävän, vaikka esittäisinkin asian nätisti. vaikka järjellä ajateltuna, luulisi aikuisen miehen pystyvän käsittelemään tuollaisiakin asioita.

vaikuttaako tähtimerkkimme kuitenkin niin paljon, että minä rapuna vaikutan takertuvaiselta jolloin kaksonen lähtee karkuun?

Raputytölle voisin näin kaksosmiehenä antaa vihjeen että ei kannata yrittää ymmärtää kaksosmiehiä, se taitaa olla mahdotonta!  ;D Kaksosmies elää hetkessä eikä paljoa etukäteen mieti asioita vaan tekee sen mukaisesti kuin hyvältä tuntuu, ei liiaksi suunnittele tulevaisuutta eikä ihmissuhteissa pyri kovinkaan nopeasti sitomaan kumppania itseensä.

Kaksosmies on kuitenkin luotettava ja rehellinen vaikka ulospäin saattaakin vaikuttaa hiukan villiltä ja sitoutumiskammoiselta. Sitoutumiskammoisuus saattaa kylläkin nousta pintaan jos vastapuoli on kovin takertuvaista tyyppiä. Suoranaista myrkkyä kaksosmiehelle on se jos toinen yrittää "lyödä suhteen lukkoon" liian aikaisessa vaiheessa tai haluaa saada varmistuksen kaksosmiehen ajatuksista ja tunteista. Tulevaisuuden suunnitelmia ei paljoa kannata kaksosmieheltä perätä koska niitä ei välttämättä ole.

Kaksosmies haluaa antaa ja vastaanottaa paljon rakkautta ja osaa sitä myös osoittaa, mutta usein käsittää rakkauden hiukan eri tavoin kuin muut. Kaksosmiehelle rakkaus on usein paljon enemmän tunnetta kuin tekoja, ja nainen usein taas niiden tekojen kautta päättelee sen miten paljon toinen rakastaa tai miten paljon toinen on hänestä kiinnostunut. Kaksosmiehellä voi olla sydän täynnä rakkautta mutta ei tajua sitä että toinen voisi epäillä sitä jos vaikka viikkoon ei ole ollut yhteydenottoja.

Uudessa suhteessa kaksosmies haluaa edetä ilman suuria suunnitelmia ja odotuksia ja haluaa edetä "antaa elämän näyttää" asenteella, suurin toive on että asiat etenisivät luonnostaan ilman kummankaan painostusta ja odotuksia. Kaksosmiehelle on myös tärkeää että häneen luotettaisiin, ja että toinen kunnioittasi hänen keskimääräistä korkeampaa vapauden kaipuuta ja tilan tarvetta. Antamalla kaksosmiehelle paljon rakkautta, hellyyttä, luottamusta ja riittävästi tilaa on hyvät mahdollisuudet saada kaksosmiehen suuri rakkaus kokonaan itselleen ja jossain vaiheessa jopa se fyysinenkin sitoutuminen.  :)

Sen verran vielä että henkisesti kaksosmiehen on helppo sitoutua ja haluaakin sitä ja haluaa olla heti alusta pitäen uskollinen, mutta fyysinen sitoutuminen on haasteellista ja vaatii joskus paljon aikaa ja kärsivällisyyttä toiselta.

En tiedä miten yleispätevä kuvaus tuo oli mutta ainakin itse kaksonmiehenä näin koen.  :)

Freelancer

kiitos freelancer, tuo selvitti paljon. tässä vaiheessa en siis vielä rupea kyselemään yhtään mitään. tänään nähtiin miehen kanssa ja sovittiin että nähdään huomenna uudestaan. kuitenkin pienesti epäilen sitä huomista, sillä olen huomannut, että miehen suunnitelmat muuttuvat todella nopeasti... ::)

minä mielelläni annan paljon rakkautta ja hellyyttä, mutta silloin helposti myöskin takerrun ihmisiin. kannattaisiko huomisen mahdollisen tapaamisen jälkeen antaa miehelle tilaa ja odottaa ihan rauhassa hänen yhteydenottoaan? etten vaikuttaisi liian takertuvalta.

kiitos kovasti kaikille, jotka jaksavat jakaa kanssani näitä ongelmia, tämä auttaa paljon  :) !

Hän taitaa kaksosmaiseen tyyliin elää tietynlaisessa ajattomuudessa jossa ei voi tietää mitä huomenna tapahtuu ja siksi tilanteet usein muuttuvat. Itse olen oppinut sen että lupaan vain alustavasti ja sit vahvistan kun oikeasti voin sanoa että "niin tehdään". Se ei aina ole helppoa muiden mielestä (eikä itsenikään) koska moni haluaisi monta kertaa jo viikkoa paria etukäteen tietää ja lyödä lukkoon asioita.


Takertuminen on luonnollista, niin miehillä kuin naisillakin. Se voi joskus olla tosi haastavakin opin paikka jos toinen on voimakkaasti takertuvainen ja toinen vapauden kaipuinen. Hetkessä tai ainakin tässä päivässä eläminen on usein apu ongelmaan, kun luottaa elämään eikä murehdi eikä pelkää tulevaisuutta niin moni asia on helpompaa. Se vain ei ole ollenkaan helppoa kun puhutaan rakkaudesta ja ihmissuhteista.


Voipi olla että se olisi paikallaan. Mietin vain että onko se loppujen lopuksi hedelmällistä jos karrikoiden sanottuna "puree hammasta yhteen" ja on soittamatta vaikka kuinka tekisi mieli.  :o

Ehkä kaikkein tärkeintä olisi tunnistaa itsessään ne takertumisen oireet ja pyrkiä tutkimaan niitä sisäisiä vaikuttimia jotka omaa toimintaa ohjaa. Tutkia omia odotuksia, ovatko ne tasapainossa vai ovatko ehkä liian suuret. Omia tunteitakin kannattaa tutkia, esim. kun tunnet halua ottaa yhteyttä niin onko tunteessa iloa, vapautta, rakkautta, tasapainoa vai pakon tuomaa "tärinää", pakonomaista miehen tai yhteyden oton ajattelua, kiihkoa, vatsanväänteitä, pelkoa, odotuksia. Tietenkin suhteen alkuvaiheessa löytyy varmasti näitä kaikkia eikä se ole paha asia, mutta se vallitseva tunnetila olisi hyvä tunnistaa, iloa ja luottamusta vai pelkoa ja odotuksia.  :)

Viettäkääpä tänään ihana ilta!  :smitten:

free

eipä tullut ihanaa iltaa, niinkuin epäilinkin. soitin miehelle alkuillasta, kuten oltiin sovittu, ja kysyin, että tavataanko siis tänään. mies vastasi myöntävästi ja sanoi soittavansa kun pääsee töistä yöllä. siinä vaiheessa epäilin jo todella paljon. eikä hän sitten soittanut. perhana kun se saa savun nousemaan korvista  :tickedoff:!!!
pistin miehelle viestin, että näyttää menevän ylitöiksi.... ei vastannut viestiin mitään. ennen nukkumaan menoa laitoin vielä viestin, jossa kerroin, että minua ei haittaa jos minulle sanotaan, ettei nyt halua minua nähdä. tykkään että asiat puhutaan niinkuin ne on. ja että hyviin käytöstapoihin myös kuuluu perua, jos suunnitelmat muuttuvat.
en tiedä, mitä mies nyt minusta ajattelee, kun ei hänestä ole mitään kuulunut. mutta tahdon minua kohdeltavan ihmisenä. en ole yleensäkään tottunut odottelemaan ketään, tunnen itseni nyt todella säälittäväksi  :(.
jos tulee tilaisuus miehen kanssa vielä jutella, aion ottaa asian puheeksi, sanoivat tähtimerkit mitä tahansa  :knuppel2:

Kyllä, hyviin tapoihin kuuluu toisen huomioiminen ja kunnioittaminen. Pitäisi olla itsestään selvyys ilmoittaa jos suunnitelmiin tulee muutos. En tiedä sitten mikä ongelma hänellä mahtaa olla kun ei kyennyt ilmoittamaan tai edes vastaamaan sun viestiin, joko se on välinpitämättömyyttä tai sitten tietäen että joutuu pettämään lupauksensa niin ei uskaltanut sitä kertoa ja kohdata sinun tunteita tai pettymystä. Miehet pelkurimaisesti ovat helposti kyvyttömiä ottamaan vastaan naisten tunteellisia reaktioita tai pettymyksiä ja siten helposti "lakaisevat" tilanteet maton alle ja saattavat seuraavana päivänä olla kuin mitään ei olisi sattunut.


Älä suotta pelkää sitä mitä hän sinusta ajattelee, sulla on täysi oikeus vaatia kunnioitusta, rehellisyyttä, avoimuutta ja että sinua kohdellaan ihmisenä ja rakkaudella! Vaikka kaksosmies saattaa olla vapaudenkaipuineen haastava luonteeltaan niin sen varjolla ei saa miehelle antaa oikeututusta käyttäytyä epäkunnioittavasti sua kohtaan! Äläkä suotta tunne itseäsi säälittäväksi! Jos tässä joku on säälittävä niin se on mies joka ei osaa käyttäytyä ja kohdella sua rakkaudella. Muttamutta ei tuomita ketään ennen kuin olet jutellut sen miehen kanssa, kerro mitä sä haluat ja kerro miltä susta tuntui ettei hän ilmoittanut suunnitelmiensa muuttumisista. Sulla on täysi oikeus vaatia että sua kohdellaan rakkaudella, arvostaen ja kunnioittaen, jos mies ei siihen kykene niin sitten on todella syytä miettiä suhteen tarkoitusta ja antia, tekeekö se sut onnelliseksi ymsyms.

Valoa ja Voimia!

Free

mies on tehnyt samanlaisia temppuja ennenkin, silloin vaan on sanonut, että saattaa soittaa tms, enkä ole asiaan silloin puuttunut. nyt puutuin, kun mies suoraan lupasi soittaa töistä päästyään. hän tekee juuri niin, että on seuraavan kerran kuin mitään ei olisi tapahtunut. minä en häneltä tarvitse minkäänlaisia selityksiä tai tietoa missä aikaansa viettää. tahdon vain ettei hän pidä minua minään leikkikaluna...

en voi vaatia hänen kohtelevan minua rakkaudella, mistään sellaisesta ei ole ollut puhetta. ja yhä enemmän alan kallistua siihen, ettei mies minusta halua muuta kuin hauskan pitoa. siinä ei ole mitään väärää, mutta käytöstavat voisi silti muistaa.

mies tekee minut onnelliseksi silloin kun tavataan, hän saa minut hymyilemään kesken kiireisen työpäivän tekstiviestillään. hän on hyvä minulle ja välillä mietinkin, että miksi?
huomaan häntä vaivaavan suuri ikäeromme, hän puhuu siitä paljon, varmaan itse huomaamattaan. minua se ei vaivaa.

nyt miehestä ei ole kuulunut mitään, tuskin minä häneen otan yhteyttä ensin. keksisi edes jonkun surkean selityksen teolleen  :idiot2: .
tahtoisin puhua miehen kanssa kasvotusten, koska mielestäni hän pääsi liian helpolla, kun ei vain vastannut viesteihini mitään. olisi pitänyt soittaa hänelle silloin yöllä, mutta toisaalta olin niin raivona, että mies olisi voinut käsittää minut väärin.
aargh! :tickedoff: olen täysin v*ttuuntunut koko tyyppiin! ja silti tiedän, että helposti hän taas minut lepyttäisi, ja se tässä eniten ärsyttääkin.

Eli? Mitä teemme? Minunkin exä puhuu paljon asioita joita ei tee, ellei potki pepulle, ja se nyt ei ole mitään ystävyyttä. Unohda.....

"ja yhä enemmän alan kallistua siihen, ettei mies minusta halua muuta kuin hauskan pitoa."

olen vaan luonteeltani semmoinen, että mitä haastellisempaa niin sen parempi  :). liian helpot alkavat kyllästyttää.
minullekin kelpaisi hauskanpito, siksi en pidäkään miestä tilivelvollisena itselleni. mistään vakavammasta ei olla puhuttu. paitsi ekalla tapaamisella, molemmat kovasti kännissä. mies silloin, ah niin hurmioissaan, kysyi alanko sen tyttöystäväksi ja minä nauroin sille päin naamaa ja sanoin, etten ala ikinä enää kenenkään tyttöystäväksi.....
no katsellaan miten tässä käy.

Voin kuvitella että meidän vaativasta suhteesta päästyään, exäni joi (kuten joikin) ja hillui ja tapasi ties ketä jolle ehdotti tätä tyttöystävä skenaariota.. muuten tuli mieleen että kun suhteen käsittely kait kestää 1/2 siitä mitä suhde kesti, niin hänpä käsittelee exäänsä vielä tän kevään.. ja mulla on epäilys että sen koko suhteensa ajan edelleen miettii exäänsä, ja sitten vielä minua, ja sitten..

Luulen että hän ei yksinkertaisesti arvosta RAKKAUTTA siinä määrin kuin minä vaan menoa ja rahaa ja jännitystä. Valitettavasti kaikki ei pysty kokemaan yhden kanssa sitä jännitystä vaan pitää iskeä uusia. Se olo on tullut ihmisistä.. se vaan on niin.  :-* hetken hurmat. Minua ei edelleenkään kiinnosta haaste siis iskemisvaiheessa, vaan suhteen sisällä oleva haaste kehittää sitä eteenpäin, kodin rakennus, matkat yhdessä ja hauskanpito. Pitää voida luottaa ensin. Jos väsytystaktiikkaan pitää käyttää kovasti aikaa, ei tuntuisi oikeelta.

tällä hetkellä minua ei niinkään kiinnosta suhteen sisällä oleva jännitys.
erosin siis syksyllä pitkäaikaisesta kumppanistani. seurustellessamme minäkin pyrin luomaan  suhteeseemme jännitystä, ulkopuolinen jännitys ei kinnostanut millään lailla. tämäkin suhde kuitenkin aikoinaan alkoi hankalalla tavalla, jonka jälkeen sain sen turvan ja luottamuksen, jota parisuhteesta haluan.

en todellakaan ottanut tosissani kaksosmiehen tyttöystävä-heittoa, mainitsin sen vain yhteytenä siihen mitä annoin hänen itsestäni siloin ymmärtää.

en oikein osaa sanoa miksi roikun tässä tyypissä. hän edustaa kaikkea sitä mitä ex-mieheni ei ole. ehkä se onkin osasyy, jonkinlainen keino unohtaa entinen, koska en pysty vertaamaan heitä toisiinsa millään lailla. kauniit sanat myöskin kohottavat itsetuntoani, joka ruman eron jäljiltä on aika maassa. en ole niin tyhmä, että luulisin miehen välttämättä tarkoittavan sanoja, tai että ne olisivat jotenkin ainutlaatuisesti tarkoitettu vain minulle.

Ei minuakaan kiinnostaisi suhteen sisällä oleva jännitys, vaan suhteen sisällä oleva
MIELENKIINTO.. voi kamalaa, oikeestaan ei kiinnosta koko suhteet. Mitenhän tämän nyt sanoisi yksinkertaisesti. Kiinnostaisi SE että olisi jotenkin tasapainossa se tilanne, ettei kukaan olisi ketään vahvempi tai pelkäisi vaan että kumpikin haluaisi juttua yhtä lailla. Ehkä SE alun jännitys on vielä minulta kokematta. Että edes tuntis jotain jotakuta kohtaan. Voi hyvänen aika. Nauti nyt sitten siitä mitä sinulla on.

Tää voi mennä vaikeaksi nimittäin elämä on tehnyt minusta TODELLA kriittisen. Ei vaan nappaa.  8) Erityisen oudolta tuntuu se että uudella ihmisellä on tietysti ihan uudet jutut entisiin verrattuina. Tietty hengähdystauko on pakko näiden juttujen välillä.

no nauttisin, jos minulla jotain olisi  :) !
minä olen väsynyt etsimään uutta suhdetta. jos tästä säätämisestä ei mitään tule, niin olen sitten vaikka yksin. inhoan niitä vaivautuneita iskemisyrityksiä, yms. itse en rupea ketään iskemään.
minä olen myöskin tosi kriittinen nykyään ja nyt kun löysin jotain mikä kelpaa, yritän pitää siitä kiinni kynsin ja hampain. naurettavaa.

kauanko sinun erostasi on jupitergirl? minä olen nyt hengähtänyt kahdeksan kuukautta ja alkaa tuntua pikkuhiljaa siltä, että nyt riittää. aluksi oli mahdotonta kuvitella ketään koskaan hänen tilalleen, yökötti koko ajatuskin. kaikki hoki, että aika parantaa haavat ja minä kyselin niiltä, että mikä on se aika, kauanko pitää odottaa? taitaa olla aika nyt parantanut minut  :)

Siitä on nyt jo  varmaan 14-15 kuukautta (minä aikana tapailtu kavereina ja puhuttu syvällisiä). Olin tuolla maalla taas mm isäni seurassa joka saa ja on saanut aina kysymään, miksi edes miestä kaipaisi. On se sen verran määräävä, ärsyttävä, ja epäkohtelias. Mitä sanottiinkaan jouskarinaisesta joka pettyy isäänsä, ja haluaa löytää sen kunnon ritarin. Exän pääkiinnostuksenaihe ei sitten ollut olla ritarini ja viedä minua seikkailuun.. Tuntuu naurettavalta yrittää miellyttää isää kun mikään ei miellytä (Jupiter hallitsee kumpaakin mutta häntä myös Neptunus). Silti kattelin sitä missä Venus on minulla tänä vuonna (jouskareilla kait se marraskuu) ja miten usein suhteet on tulleet lokakuussa/syksyllä(olihan se eka juttu se isoin, eikä tämä vika!!!!!) ja myös mitä minulle on sanottu syksystä ja ens keväästä. Aika menee niin kovaa että ens syksy/kevätkin olisi kovin äkkiä. Ennen olisin kulkenut mm kesän ympäriinsä etsimässä, nyt päätin että olen landella, siellä on tapahtumia, menen autolla hieman pitkin Lounaissuomea ja käyn Pärnussa ja se siitä. Ei tarvi mennä Pärnuunkaan nyt "toipumaan". Silmiä voi pitää auki. Onhan se jännittävä mahis aina ilmassa että jos jonkun kanssa synkkaisi. Ja tällä kertaa en jää äijän perään itkemään. Mutta koska viimeisin surutyö tehtiin viime keväänä+kesänä, voishan sen jutun olla aika.

TOISAALTA tiedän kaiken mitä suhde voi tarjota tai mitä yleensä voi tapahtua hyvää+pahaa, siksi on hankala aloittaa, mutta onnea niille jotka on vaivautuneet siihen. Tiedän lähes kaiken ihan lopullista sielujen sulautumista lukuunottamatta, tuota yritin liian kovaa väärän hlön kanssa joulukuussa.. olis pitänyt jättää asia syksyllä. :-* Mutta kumppani ja "taakan kantaja" olis kiva. Henkilö jonka kanssa voisi jakaa, nyt sitten mielellään samaa henkistä tasoa. Huomasin muuten että vaikka haluaisin suhteen, nyt haluan todella paljon tilaa. Yhä vähemmän jaksan ajatella yhteistä omakotitaloa tms. Pöh. Siellähän pitää tehdä lumitöitäkin! Ainakin tässä maassa.

Mietin sitä miten lapsen kummitädin mies on ulkolainen ja hänen isänsä, ja miten oli tavallista että miehet on tuolta jostain mutta hyviä tyyppejä, hyvä koulutus. Viime aikoina jumiutunut tähän maahan.

Mutsini on muuten rapu joka on takertunut aika outoon elämäntilanteeseen, aina vannoo että lähtee tästä eikä lähde. Serkkuni syntynyt ravun/kaksosen rajalla.

"Kaksosmies elää hetkessä eikä paljoa etukäteen mieti asioita vaan tekee sen mukaisesti kuin hyvältä tuntuu, ei liiaksi suunnittele tulevaisuutta"

Juuri tuo on sitä jousimiehen polariteettia. Jousimies vaan ON syvällinen, filosofinen, ottaa asiat aika tosissaan (ellei nyt ole show-vaihde päällä). Minä tajusin että vaikka viimeksi en odottanut vakavaa juttua, se lipsahti siihen kummankin puolelta ja sitten vaan hajosi savuna ilmaan, mutta ehkä parempi näin. Liian vaikea mies. Mutta jäi halu  nyt sitten saada "vakava" juttu mitä se lieneekin heh. Kait? Mutta kun se on tulossa, iskee sitten jarrut pohjaan ja kovaa. :-\

y, jos haluat tosissasi jo paremman kumppanin, kokeile tuota J Murphyn tekniikkaa missä sanot usein mielessäsi mitä haluat ja sitten lisäät siihen, että alitajuntasi tietää missä tämä henkilö on, ja etsii hänet käsiisi. Esim, hän täydentää sinua kaikin puolin ja kunnioittaa ja arvostaa suhdettanne. Luulisin että näistä keinoista olisi apua monelle, kun ihmiset on nykyään aikamoisia vastuun välttäjiä.

Hei Yellowstar!

En ole pitkään aikaan kirjoittanut täällä yhtään mitään - käynyt vaan lukemassa "viikon astroja" ym. Nyt kuitenkin huomasin kirjoituksesi ja luin ne kaikki alusta alkaen... Sulla sattuu nimittäin olemaan suurinpiirtein samanlainen tilanne kuin mitä mulla on ollu vuodesta 1996 lähtien - siis 10 vuotta ???

Minäkin olen Rapu-nainen ja hän on Kaksos-mies. Meillä on vaan sen verran monimutkaisempi tilanne, että olen ollut naimisissa 1995 lähtien eli Kaksos-mies on se "toinen" mies. Ei olisi, jos avioliittoni ei olisi ollut tuhoon tuomittu jo vihille mennessämme - minun olisi se pitänyt tajuta jo ennen kuin sanoin tahdon.

Vaan olenpa miljoonia kertoja ihmetellyt mitä se tunne on välillämme tuon Kaksosmiehen kanssa, kun hän yhä edelleen jaksaa odottaa minua "siellä jossain"...Onko se sitten sitä rakkautta? Koen sen ainakin niin... Olemme nähneet toisiamme silloin tällöin ja viestittelemme samoin kuin te. Hänkään ei vastaa viesteihini aina, vaan pitää minua kummallisessa odotuksen tilassa. Onko se sitten helpompi olla vastaamatta kuin pelätä sanovansa jotain väärin tai loukata toista tahtomattaan? Menettämisen pelkoa osin? Eikös neutraalina olo ole joskus helpompi valinta? En tiedä... itsekin kun olen suorasukainen ihminen ja vastaan kaikkeen mitä kysytään tai kerrotaan - sanon mitä ajattelen, enkä jätä mitään epäselväksi.

Sinä FREELANCER tunnut muuten tosi viehkeältä ja aikuiselta asenteiltasi :)
Tuollaista asennetta kunnioitan... Olet suoraselkäinen, vaikka kaipaat vapautta Kaksosena sinäkin - sen sulle sallii mielellään varmaan jokainen nainen, kun kuitenkin osoitat välittäväsi toisesta.

Tuota jooo.... meillä on elämä mieheni kanssa tullut siihen pisteeseen (ties kuinka monennen kerran?), että lieneekö järkeä enää jatkaa. Emme keskustele mistään, seksiä ei ole ja hän on juonut salaa jo pitkään joka ilta. Mulla paloi päreet eräänä iltana alkukuusta... Sanoin, että nyt riittää, nyt en enää jaksa ja että mulla on omakin elämä! Olen vuosia odottanut, että hän muuttuisi, mutta ei... ehkä jonkun 1/2 vuotta jaksaa olla juomatta jne, mutta taas palataan alkuviivoille. Tää alkaa jo riittää. Olen kohta 40v. ja biologinen kello tikittää...ja vaikka ei tikittäisikään, niin tällaisesta elämästä haluan pois...

Kaksosmieskin on ollut surullinen elämänkohtalostani :'( Hän sen kertoi ensimmäistä kertaa tämän kuun alussa, kun nähtiin. Hän kuiskasi lisäksi niin hiljaa, että tuskin kuulin tai uskoin edes kuulevani, että hän haluaisi huolehtia minusta.... :o Sitä olin odottanut kuulevani häneltä jo vuosiavuosia ja sitten kun hän sen sanoi, olin pudota penkiltä  :) Niitä sanoja on mennyt sulatellessa nyt 2 viikkoa ja olen jossain oudossa hurmiossa :-[ Lieneekö hänkin, kun ei ole vastannut viesteihini näihin kahteen viikkoon? :) Hän tietää, että yritän erota ja ehkä haluaa antaa mulle siihen tilaa hengittää...Vai lieneekö tilanne sen verran vaikea ja ristiriitainen, ettei hän tiedä mitä vastaisi. Katsoo mitä tulee ja toivoo parasta?

Sulle Yellowstar sanoisin, että ole vaan mitä olet äläkä pidättele tunteitasi - tulee vastaus tai ei....Minusta näet, että Kaksosmies yhä on elämässäni, vaikka tilanteeni on vaikea. Sulla sentään on tilanne ehkä sen puolesta paremmalla mallilla, että teillä kummallakin on ehkä tasaantumaan päin. Olette kumpikin eronneet, eikä siis siippanne ole sotkemassa suhdettanne ihan välittömästi - paitsi erosta toipuminen vie aikaa. Miten sitten syyllisyys mielestänne sotkee tilannetta? Meillä itsellämme kun on pieni paikkakunta, niin syyllisyys ja siitä johtuva ihmisten pakoilu on aikamoista. Kaksosmieheni pelkää jatkuvasti, että joku näkee meidät ja saa tietää... Hän on aina kohdatessamme melkein paniikissa, että mistä kummasta löytyy sellainen kolkka, ettei meitä kukaan näkisi...se vie voimia ja tuntuu pahalta. Mietin aina, että mikä kumma siinä on, että rakkautta vainotaan...Se tuntuu ainakin meidän kohtalolta. Ehkä pitäs muuttaa toiselle paikkakunnalle? Vaan pääseekö sisäisestä syyllisyydestä sittenkään?

Ole vaan rohkea Yellowstar - kaikesta huolimatta  :)
Ja voimia vaan muillekin teille kamppailijoille!

Tv. Onerva
Aurinko Rapu
Kuu ja MC Kaksonen
IC Jousimies

Onerva, olen kaipaillutkin sinua! Muistatko kun kirjoitin sinulle viimeksi Viron matkani jälkeen ja olen nyt äsken kirjoittanut kauris-exälle pari oikein ystävällistä ja analyyttistä meiliä, ei mitään syytöksiä ja syytöksiä. Annan sen meidän välisen energian olla jos se on, en kuvittele että olemme kaksoisliekit tai mitään. Vaikka hän pitää aika heikosti yhteyttä nyt just, niin silti saatan nähdä unen missä pelastan hänet jostain negatiivisesta paikasta tai olemme yhdessä pelastamassa. Äkkiä halusin kertoa ne asiat hänelle, vaikka ei olisi kyse seurustelusta. Niin halusin vaan sanoa että meidän auttamistehtävän idea tunkee uniini!

Ehkäpä hän reagoin jotenkin, laitan vaikka tekstarin perään että sait multa syvällistä postia. Ehkä nyt seurustelun jälkeen tilanne voisi asettua siihen mikä sen kuuluisi olla, eli kamut vaan jotka toimii.

En tiennyt että se henkilösi on kaksonen tai en muistanut.

Pitää jollain tavalla antaa tilanteen olla, jos on joku energia, tosin minä odotan syksylle tai keväälle ihan uutta henkilöä. Onerva, olen jopa  antanut anteeksi itselleni jatkuvat levottomat muutot, korkeintaan muutan tästä johonkin puutaloon sopivan kokoiseen kotiin puutarhalla - meidän pihoilla ja puistossa ei tarpeeksi istutuksia, ei tarvi olla ok talo eikä kenenkään kanssa - tai ulkomaille. Älä jatka liittoa joka ei mene mihinkään!  :) Onhan mulla hyvä tilanne kun ei tarvitse enää tässä vaiheessa erota, olen ihan vapaa ja kun hlö tulee, toivon että hänkin on edellisistä vapaa.

On se nimittäin TOISAALTA tylsää jos ei tunne mitään ketään kohtaan!!!!!! vai! mutta se  on hengähdystauko toisalta.  :-*

Onpa sinulla purtavaa kerraksi. Kaksosen kanssa on todella vaikea olla. Olen itse kaksonen ja olin naimisissa 22 vuotta Ravun kanssa. Ei ravulla ollut helppoa meikän kanssa. Ja viimein hän löysikin uuden kun kyllästyi minun tuuliviirimäisyyteen. Aina menossa, aina puhelimessa, aina kavereilla, aina milloin missäkin paitsi kotona. Tämä rapu ainakin tykkäsi olla kotona. Ja minulle koti on vain huoltopiste. Tosin kaipaan rapuani vieläkin hirveästi. Ottaisin takaisin milloin vain. Ja yrittäisin muuttaa itseni enemmän paikallaan pysyväksi. Oli se niin turvallista. Mutta kaksonen jakaa itsensä liian moneksi. Tuhat rautaa tulessa yhtäaikaa. Ei hän sitä tahallaan tee. Minäkin olen erittäin hyväsydäminen kaksonen. Sinun kaksosesi taitaa miettiä vieläkin eroaisiko vai ei tai sitten käy läpi mennyttä liittoaan. Älä ala kakkoseksi Kaksoselle. Hän saattaa senkin sinulle tehdä. Kaikki meistä kai haluavat olla jollekin ykkösiä, vai mitä? Mutta Kaksosesta sinun on edes turha yrittää saada selkoa. Juuri kun luulet tietäväsi mitä hänen päässään liikkuu, hän muuttaakin ajatuksia ja taas olet ymmällä. Kaksosessa on kyllä hyviä puoliakin. Hänen kanssaan ei tule äksöniä puuttumaan ja aika ei taatusti tule pitkäksi. Vaihtelua riittää, kunhan vain pysyt mukana. En tiedä ottaisitko yhteyttä, voithan laittaa vaikka tekstarin ja odottaa vastausta. Jää Kaksoselle aikaa miettiä mitä vastaa. Minä kaksosena odotan AINA toisen aloitetta, ja kun kyllästyn odottamaan, katselen muita mahdollisuuksia. Silti, yksilöitähän me kaikki olemme. Minulla näin.

Juuri tuon takia en pystyisi ajattelemaan kaksosmiestä, vaikka olisi polariteettini, vaikka pomoni oli ok, niin ei silti. Kova meno, kova pälätys, pää tyhjä ainakin hänellä. Jos haluan elämääni vakautta, ei se tollaisen levottomuuden takia tulisi. Leijona vaikuttaa vakaammalta kokemuksen mukaan, vesimies leijuu ilmassa (tunnen kolme, on ne filosofisia) mutta se oinas olis kai se juttu...----

Eli ilmamerkit ehkä miel. nousuna kuten minulla ja muuten y, vesimerkit sopii vesimerkeille. kalat skorppari rapu.

Anteeksi Jouskari, mutta minun pää ei ole tyhjä. Päinvastoin, siellä on liikaakin  kaikkea. Kaksoset ovat harvoin tyhmiä tai älyttömiä. En tunne yhtään vähä-älyistä kaksosta! >:( Vaikka rapu ei ole paras mahdollinen kumppani, niin joku muu merkki voi sopia loistavasti, vai mitä mieltä olette toiset Kaksoset. Ei kai me nyt ihan mahdottomia KAIKILLE olla?

No joo tsori, ei se viitannut sinuun, ent pomoni vaan on täydellisen materialistinen henkilö, raha saattaa toimia mut siihen se jääkin. Sinä voit olla hyvä tyyppi. Miehet on muutenkin erilaisia kuin naiset, voivat olla kehittymättömiä.

Eli kaikki tehkööt valintansa! Tulimerkin on siksi helpompi tajuta tulta, että kun menee hyvin niin ilmeisesti monella tulimerkillä natsaa ideat yhtaikaa. Mutta mikä olen sanomaan kun en nyt oo kenenkään kans. kts- "Oinaiden ja Jousimiesten lisäksi Leijonat ovat nyt innokkaita suuntaamaan energiansa johonkin täysin omaan projektiin. Ne jotka tämän oman suuntansa löytävät, onnistuvat suunnitelmissaan loistavasti."

en ole ottanut mieheen yhteyttä, koska mielestäni hän on anteeksipyynnön velkaa, vaikkei olekaan mistään tilivelvollinen.

tilanne on sen verran muuttunut, että mies oli puhunut minusta kaverilleen, joka taas on ystäväni mies (huh, mitkä kauniit&rohkeat  :) ) mies oli sanonut, että minä mitä ilmeisimmin haluasin seurustella hänen kanssaan, että kyselen paljon hänen menemisistään. ja juuri sitä olen pyrkinyt tietoisesti välttämään, en kysele yhtään mitään. mies on ilmeisesti käsittänyt ystävällisyyteni väärin. kihisen raivosta, kun ajattelenkin miehen rehvastelevan ja naureskelevan kavereidensa kanssa asialle.... :tickedoff:
tiedän myös miehellä olevan muitakin naisia, joiden kanssa pitää kivaa. eikä siinä ole mitään pahaa, olenhan tiennyt tilanteen koko ajan, eikä minua ole tähän kukaan pakottanut. en vain tahdo miehen pitävän minua minään roikkujana.

tahtoisin mahdollisimman pian nähdä miehen, jolloin saisin kasvotusten selvitettyä asiat. lähteköön kaksosena sitten karkuun, minun on saatava asiat järjestykseen omassa päässäni.

onervainen tuossa sanoikin, että ole vaan mitä olet, äläkä pidättele tunteitasi. otan sen riskin, että menetän tämän mukavan ihmisen elämästäni. menköön jos on mennäkseen, minun on pakko olla oma itseni.

on jotenkin paha mieli  :-\

Rehvastelu joo..

minäkään en viittinyt suhteen syvetessä leuhkia exälle että vientiä olis, niinkuin oliskin, tiedän sen, keskityn vaan henkisyyteen aikalailla suhteessa flirttiin.

Mutta tuo nyt ei kuulosta edes siltä että k.o herra olisi missään vaiheessa ilmaissut todella välittävänsä? Olet tärkeä? Onko sanonut rakastavansakaan?? What?  :coolsmiley:

ei ole sanonut välittävänsä tai rakastavansa. on sanonut viihtyvän seurassani. en minäkään ole mitään korusanoja luritellut, tässä ollaan niin alkutekijöissä, ettei ole tullut mieleenkään.
en edes uskoisi, jos mies tuollaista muutamien tapamisien jälkeen sanoisi, nauraisin sille päin naamaa. kyyninen minusta on tullut, myönnän.

Tarkkaile, tarkkaile. Tuntuu että exäni oli ainakin jonkun aikaa vilpitön kanssani tosin mistä tietää mitä ne leuhkii aina miesten kesken. Kun hän alkoi puhua minulle jostain urheilijatytöistä, tajusin että paras viilentää välit. Sellaista se on mutta kaikkia suhteita ei olekaan tarkoitettu.

Kaikissa suhteissa on aina se että joku muukin voi olla kiinnostava, siksi kysyn voisitko teettää tähtikarttanne vai aiotko "tuhlata aikaa.."....kyllä se on tää jupiter-retro joka saa muistelemaan jokaista matkaa itsekseen, muiden tai exien kanssa. Kaikkea elämänkokemusta. Ihmettelen mistä se luottamuksen tunne syntyykin. Kun liikut VAIN hänen kanssaan yhdessä jonnekin paikkaan missä hän tarjoaa aterian.. olette yhdessä, suunnittelette tulevia tekemisiä yhdessä. Niin, silti ei tiedä. Kuuntele sisintäsi--

Heips :)

Kiitti Liljuska vastauksestasi - tulin hyvälle mielelle.
Pitkä liitto takanasi Rapumiehen kanssa...en yhtään ihmettele, että kaipaat. Kyllä tuollaisessa ajassa toisesta tulee melkein jo osa itseä. Jotenkin vaan on vajaa, kun toinen on poissa, vaikka kuinka huonosti olisi mennytkin. Mutta kun mahtuu niitä hyviäkin hetkiä liittoon - ja niitähän sitä kaipaa. Joskus onkin tullut mietittyä, että voisipa ne kaikki hyvät puolet yhdistää johonkin tiettyyn ihmiseen, niin kaikkihan olisi silloin hyvin ;) Vaan ei kun ei... se on vaan otettava kukin sellasenaan tai sitten ei.
Mulla takana 10 aviovuotta tuota koetusta + 8 vuotta ennen sitä seurusteluna - saman miehen kanssa (Oinasmies) eli yhteensä siis 18 vuotta. Kumma miten äkkiä tuo aika kuitenkin on menny...Vaikka välillä on tuntunukkin, että seisoo tinassa.

Jep, kait se niin onkin, että tulimerkit tulee parhaiten toimeen toistensa kanssa ja vesimerkit/maamerkit toistensa...vaan onhan se silti monimutkaisempi juttu. Me kun ollaan kukin minkäkinlaisia sekotuksia ;) Se on vaan se, kuka kenenkin kanssa natsaa parhaiten. Ja tietty onhan se sopeutumiskysymyskin.
Meistä mieheni kanssa eräs astrologi sanoi, että on ilmeistä miksi olemme yhdessä...hyviäkin aspekteja löytyy. Mutta kun on olemassa nää elämäntavatkin....ei niitä ole helppo sulattaa(esim.juominen). Niin, ja elämä voi tuoda tulleessaan monenlaista muuta ongelmaa ja kriisiä(sairastuminen). Joskus ei vaan ihmisen voimavarat riitä kaikkeen, niinhän...Kait sitä ois vaan oltava armelias itselleen. Hyvä, että JupiterGirl oot sen kohdallasi oppinut...(kiva kuulla, että olit kaipaillut minua- ootko muuttanut nimimerkkiäsi? Olitko ennen EternalSun?)

Täytyy tässä nyt kuulostella....tätä omaa tilannetta.

YellowStar - minusta tuntuu, ettei se Kaksosmiehesi minnekään katoa elämästäsi, vaikka uskaltaisitkin rohkeasti olla oma itsesi ;) Katsotaanhan vaan!
Minä muuten aavistelen, ettei se hänen sinusta kertomisensa ollutkaan rehvastelua - päinvastoin...Hänhän tunnusti siinä toiselle, että hänellä on sinut ja että siitä vaikka voisikin tulla vielä jotain. Minusta aika rohkea teko puhua sinusta miehelle, joka jo entuudestaan sinut tuntee :) Aattelehan tarkemmin! Minä ainakin sinuna olisin ilahtunut moisesta luottamuksesta... hänhän on ottanut avoimen linjan, ei salailulinjaa.

Kaikkea hyvää sulle Y - luotetaan tulevaan!  :)

Kyl vaan vuosien saatossa olen huomannut, ettei miehen kiinnostusta tarvitse arvailla sitten kun se on aitoa. Raputyttönä itsekin melkoisen syvät suot kahlanneena uskon, että oppi on itselläni mennyt perille. Kiinnostunut ja varsinkin ihastunut ihminen menee sekä harmaiden, että mustien kivien läpi ihastuksensa kohteen luo. Mukavia, "ihan ok" ihmisiä on maailmalla pullollaan, niitä, joista mietitään, "että jos muuta en keksi, niin eihän tuossa mitään vikaa ole", mutta silloin jätetään takaportti muille auki, silloin voi signaali olla yhtenä päivänä sitä, toisena tätä - oli tähtimerkki mikä hyvänsä, kokemusta ON   :angel:

sinä olet onervainen niin optimistinen, että saat minutkin hymyilemään!  :)

ehkäpä nyt annan sitä paljon toitotettua tilaa kaksosmiehelle ja odotan hänen yhteydenottoaan. puhun sitten asiat selviksi. ettei raukka vaan ahdistu   :P. eräs miespuolinen ystäväni, joka hänkin tuntee tämän miehen, sanoi tänään myös, että voihan olla, että mies tahtoisi itse kanssani vakavampaa, mutta kuulostelee ympäristön mielipiteitä asiasta ensin. sanoi hän minulle myöskin, että älä ajattele niin paljon, elä päivä kerrallaan. tuli levollisempi olo  :).

tapasin ex-mieheni tänään ja minulle tuli häntä aivan kamala ikävä  :'(. sanoin sen hänelle ja mies sanoi, että hänelläkin on ikävä minua. lähtiessään hän puristi minua kädestä ja minua alkoi hurjasti itkettämään. miehellä on uusi nainen jo, enkä missään nimessä tahdo heidän välejään pilata. se ihminen on vaan niin tärkeä minulle, menetinhän erossa lähimmän perheenjäseneni. en kai sitten koskaan kokonaan pääse yli tästä, ehkä en tahdokaan..?

Kyllä olin ennen ES.

Vai että muutkin tapailee ex miehiään ja kaipuu iskee. No joo. Minun eka mieshän oli tosiaan se kaikkein tärkein, kumma miten ne nyt ilmaisee rakkautta kun ei yhdessä voi olla. Hänen kanssaan se oli luontevaa. Paitsi hirveät paineet suvun taholta. Mutta se todella oli rakkautta. Kait sitä yritti olla ne jälkimmäisetkin. Sitä ei tarvinnut pakottaa.

Siis sen ekan kanssa, ei kait jälkimmäistenkään. Rakkaus on kova läksy. Hän sanoi puhuvansa vaimolleen välillä minun nimillä. Koetan olla olematta vihainen, hänen elämänsä todella oli sekaisin. Mutta on se yleensä ikävää miten exät sulkee sinut pois elämästään yhtäkkiä, tuntuu että vain jos pystyn sulattamaan viimeisenkin vihan itsessäni tuota exää/  noita exiä kohtaan, voi jotain tapahtua. Aivan turha kuvitella olevansa henkinen guru, jos oikeesti sisällä suree rakkauksien menetystä.

Mutta katotaan mitä se sitä seuraava exä sitten sanoo. Hänellä oli tunteet NIIN jumissa että pystyykö koskaan paremmin sanomaan että rakasti, tai rakastaa. Olipa se eka rakkaus paljon isompi, hyvä jos pääsemme väleihin. Huh miten syvällisiä sielun tunteita. En sitten tiedä miksei kaikkia kohtaan..enkä mene siihen draamaan mukaan, mutta niin.

Hän pystyi kertomaan miksi syvät tunteet on miehille niin pelottavia, että ne saalistaa ja naiset on vahvoja. Niinpä--sanoin että kaipaan kumppania mutta ei vaan löydy. Hän sanoi taas sen minkä olen ennenkin kuullut, että etsimällä ei löydä .. varsinkaan baareista.

No mutta hyvä tietää että rakkautta on olemassa heh. En tosiaan ole kiinnostunut etsimään ja teeskentelemään sitä ihmisten kanssa. Yksi asia on todellakin outo - miten kaikki eivät voi rakastaa kaikkia, vaan monesta ei edes pidä!

On varmaan ollut oikea päätös se ettei esitä olevansa joku ihmisten auttaja. Rakkauttahan minussa olisi, jos olisi oikea kohde kuvassa.

hei kaksonen ja rapu on hyvä yhdistelmä... Oon kyllä huomannut, että en mä varmaan ikinä löydä itselleni hyvää miestä muista merkeistä kun ravuista... Kun tarvitsee jonkun, joka pitää jalat maassa ja rakastaa hellästi... :smitten:

nyt vaan edelleenkin ihmettelen, että kuinka kaksonen ikinä löytää kumppania, kun on niin meneväinen? vai onko niin, että kun joku säväyttää, niin ne menotkin vähenevät?
aivan varmasti kaksosen kanssa on vaikeaa elää, varsinkin ravun, jolle koti on kaikki kaikessa. mutta eikö kaksonenkin jollain lailla viihdy kotona? ainakin tämä tuntemani mies sanoi viihtyvänsä, muita en sitten tunnekkaan.

Kyllä kaksonen löytää kumppanin, helpostikin... Paitsi nyt kun sitä vähän niinku etsii, niin mitään ei tule eteen... 14- vuotiaasta lähtien olen seurustellut vakituisesti, eikä se paljoo mun menoja ole haitannut... En ole tätä ennen ikinä etsinyt miestä, niitä on vaan tullut... Suhteitten aikana on ollut kyllä pahoja kiusauksia pettää, kun tuo vaihtelunhalu on niin suuri... Mutta kertaakaan en ole pettänyt ja jos pettäisin, niin olisi pakko tunnustaa. Enpä tällä hetkellä kaipaa muuta kuin jotain uutta rapumiestä kainaloon. Taidan minäkin aika koti-ihminen loppuviimein olla, ehkä tuo kuu kauriissa vaikuttaa.. ;)

olin koko päivän kahden vaiheilla pistäisinkö miehelle viestin vai enkö. en laittanut. rupesi kaduttamaan se lauantainen kimpaantuminen ja ajattelin pahoitella sitä ja kysyä, että ei kait mies vain loukkaantunut. sitten kuitenkin ajattelin, että ehkä hän pitäisi minua vielä enemmän vaan roikkujana. toisaalta taas pitäisi olla vaan oma itsensä... ::)
jos minusta ei nyt mitään kuulu, niin kyllästyyköhän mies, niinkuin täällä on kaksoset itsestään kertoneet? neuvokaa nyt minua onnetonta!  :-[

olen yrittänyt hokea itselleni, että "ajattele vähemmän, ajattele vähemmän", ei näytä tehoavan  :P

Heippa yellowstar!

Kokemukseni mukaan kaksosmiehillä on jonkinlainen "kuudes aisti" kumppanin epävarmuuden ja pähkäilyn suhteen. Eivät varmaan itse sitä edes tiedosta. Itselle käynyt niin, että niin kauan kun pää punaisena mietin Mr kaksosta, ei  kuulu hönkäsen pöläystä koko tyypistä. Ja välittömästi kun kyllästyn ja alan miettimään ja touhuumaan muita asioita, kaksonen on lennossa paikalla. Tätä kokemusta on vertailtu kavereiden kanssa ja monille käynyt just samoin. Kaksoset haluaa olla mukana siellä missä tapahtuu, muttei mielellään ole se keskipiste, johon ladataan kauheesti odotuksia...

Jos vaan mitenkään saisit huomiosi muualle ja keskittyisit johonkin aivan tyystin omaan juttuusi, niin kaipa hän sieltä taas tepastelee muinamiehinä luoksesi!

Tsemppiä sulle  :)

Synapsi, olipa osuvasti sanottu...

Mulla kun jäi tossa sunnuntaina yks kalamies verkkoon... Hän laittoi mese-osotteensa mun koneelle saman tien kun tultiin mun luo ja eilen heti kun avasin mesen, tyyppi hyppäs silmille... Kun olin lähdössä pois sieltä mesestä, sanoin "Jatketaan sitten vaikka joskus toiste.." niin tämä vastasi "Tottakai!!!!"...

Kiva tyyppi, mutta jotenkin epäilyttää tuo innokkuus. Suunnitelmissa on etten avaa meseä ainakaan viikkoon... Jätkä kun unohti kysyä puhelinnumeroa...

Onko tämä sitten julmaa? Mä vaan tarvin miettimisaikaa... En mä voi puhua ja sopia tyypin kanssa mitään tapaamisia tai vastaavaa, ennen kun oon vähän selventäny omaa päätäni...

Hm... Kun Kaksosen hallitsija on  :merkurius: niin sehän kertoo ailahtelevaisuudesta liikkuvuudesta kuin elohopea.  :merkurius: hallitsee mieltä ja ajatuksia ja rakkauskin tapahtuu päässä, ajatuksissa. Tosin tämä on   :merkurius:  kuvaa ja kartalla on paljon muitakin tekijöitä.
Niinkuin  :rapu: hallitsija on  :kuu: ja samalla tavalla ilmaisee vuoristorataa tai vuorovettä mutta tunteiden kautta, turvallisuutta mikä  :rapu: naiselle on tärkeää jopa niin että takertuu tajuamatta ehkä sitä itsekkään.
Yleensä ensimmäinen parisuhde on karmallinen ja se jos mikä kasvattaa, puolin ja toisin. :knuppel2: Elämää olisi hyvää elää nyt, eikä suunnitella tulevaisuutta yksipuolisesti, paritanssiin tarvitaan aina kaksi, tasapuolisesti :smitten: :smitten: :smitten:


 ;)mateve

Hei mäkin olen epäillyt tuota miehen aurinko vielä FISU ja kuu kaksosissa!     kääk. sitä joutuu kohtaamaan itsensä.  :knuppel2:

Huh, tätä keskustelua on käyty jo monta sivua (ja jätin 2-4 välistä), mutta haluan kantaa korteni myös tähän kekoon!

Sitä vaan, että mulla kaksosena on tullut periaate, että minähän en myöskään miesten perässä juokse. Se kyllä aiheuttaa monia tuskastuttavia hetkiä.. en tiedä onko venus ravussa jotakin tekemistä asian kanssa.

Mua taas ihmetytti yksi rapumies, joka ei pitäny oikeastaan mitään yhteyttä ja sitte ihmetteli, että kun minä en pitäny yhteyttä. Sanoin monta kertaa, että saa sitä viestiä laittaa. No juttu kuivui kuitenkin kasaan, kun muutin pois paikkakunnalta eikä muutenkaan ollut tarpeeksi aikaa nähdä. Mutta se oli tyyliin ensimmäinen mies, joka suoraan sanoi mulle, että ei hommasta tuu mitään, ku ei oo aikaa nähä! Oisin voinu antaa sille miljoona ruusua siitä hyvästä, koska yleensä kaikki jutut on vaan feidannu meneen. Ite oon vaan kohautellu olkiani, että ei sitte..

Mullaki on noita rapumies-kokemuksia ja nykyään vaan toivon, että "älä ole rapu, älä ole rapu" se vaan on  niin tunteellista, vaikka onkin ihanaa. Ravut on mitä ihanampia ja kilttejä, mutta tämmönen ailahtelevainen kaksostyttö ei halua satuttaa enää yhtään ihanaa rapumiestä...  :'(

Amen!  8)
Pitäisi olla periaatteena kaikilla naisilla, niin aika iso osa parisuhteiden ongelmista olisi ratkaistu jo pelkästään tuolla.  :coolsmiley:


Fixu nainen tietää, miten miesbirjardia pelataan ja kuinka parilla taktisella lyönnillä mies on pussitettu.  ;)
(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/matador.gif)

Sen jälkeen joku viisaampi voikin kertoa, kuinka liian innokkaista ihailijoista ja pettyneistä ja vihaisista ex-sulhoista päästään eroon..(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/groan.gif)

Iloa, valoa ja rakkautta  :smitten:

Asterix

(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/AN_DANCE.gif)

minäkin tahdon tulla fiksuksi naiseksi  ;), kertokaapas ne pari taktista lyöntiä!

en vieläkään ole ottanut mieheen yhteyttä, olenpas pystynyt kerrankin malttamaan mieleni.
nyt vaan suurin kysymys mielessäni on, että kyllästyykö kaksosmies, kun minusta ei mitään kuulu? vai olisiko parempi laittaa jokin kepeä kuulumisten kysely viesti? toisaalta pitäisi säilyttää se ylpeys, eiköhän hän kuitenkin olisi anteeksipyynnön velkaa, kun teki oharit...

toisaalta en tahtoisi, että tilanne olisi vaivautunut, jos jossain joskus törmätään. vaikka tämä ei mihinkään tästä etenisi, niin en tahtoisi, että mitään jää hampaan koloon.

aina vain tahtoisin olla kaikkien kanssa kaveri, kai se on tämä ravun luonne tämmöinen  :) .

palaan vielä tuohon arveltuun kaksosmiesten kuudenteen aistiin.
itsekin kerran jo päätin, että annan koko miehen olla, kun on niin outo, en soita, enkä tekstaa enää. muutama päivä meni ja mies otti muina miehinä yhteyttä....
no, jos vaikka mies ottaisi joku päivä yhteyttä taas, niin edelleenkään en tiedä millä taktisella lyönnillä se pussitetaan  :-\

Minulla on tuossa mielessä oma topic pyhitettynä tälle aiheelle, kunhan saan sen vain työstetyksi kirjalliseen muotoon ensin.  ;)

Iloa, valoa ja rakkautta  :smitten:

Asterix
(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/kissing-baby.gif)

Tällä rapunaisella oli myöskin suhde kaksosmieheen ja mietin samoja juttuja silloin, että miksi mies ei soita yms. Mieleni teki soittaa hänelle joka päivä, mutta hillitsin kuitenkin itseni.  :) En nimittäin tahdo antaa itsestäni riippakivi-vaikutelmaa, enhän halua, että kukaan rupeaa roikkumaan myöskään itsessäni (varmaan outoa käytöstä ravulle  ;) ) 
Luulin silloin, että mies ei olekaan kiinnostunut minusta ja luovutin jo mahdollisen suhteen toivossa  :-\  mutta kaskas, parin viikon kuluttua hän soittaa ja ihmettelee, että miksi minä en ole soittanut.  :)

ja oli muuten elämäni paras suhde, hän ei roikkunut minussa, enkä minä hänessä. Kummallakin oli vapaus tehdä elämässään omia juttuja. Hieno kaksos-mies kertakaikkiaan  :smitten:

Suhteesta on kulunut jo muutama vuosi ja yllättäen hän soitti minulle pari viikkoa sitten  :o Ehdotti tapaamista, taidan suostua  ;)

Minusta on epämiellyttävää ja henkisesti alkeellista pitää suhteita pelinä, kyllä pitää olla henkinen yhteys ja vilpittömyyttä tai en ryhdy leikkiin. Ei kiinnosta.

suhteella ja pelillä on mielestäni eroa. minulle ne ainakin merkitsevät eri asioita.

en pystynyt enää hillitsemään itseäni vaan laitoin alkuillasta miehelle viestin. laitoin, että toivottavasti hän ei loukkaantunut, kun minä olen sellainen joka sanoo asiat suoraan ja herkemmät saattavat loukkantua  ;).
kirosin miehen taas alimpaan helvettiin, kun mitään vastausta ei kuulunut, mutta äsken mies sitten pistikin viestin. hän kertoi, ettei loukkantunut ja kysyi vielä, että miten menee kultaseni?  :o ärsyttävä! selvästi yrittää vaan pitää mut hyvällä tuulella, ei vaan osu eikä uppoa meikäläiseen tuollaiset korusanat. teki mieli laittaa, ettei kutsuisi mua tollaiseksi, mutten viitsinyt.

pah, ärsyttävä mies! ja silti mulle tuli hyvä mieli, kun se vastas mun viestiin. että en ole sille näkymätön ja unohdettavissa.

Hehehe... :D Ihanaa tuo rakkaus...! :smitten:

(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/Kissing-angels.gif)

ei, ei mikään rakkaus. en voi sallia sitä itselleni. päätin jo kun tavattiin, että tähän tyyppiin en sitten rakastu. enkä rakastu. piste.

juteltiin miehen kanssa puhelimitsekin ja kovasti pyyteli minua tänään  luokseen. en mennyt, huomenna töitä. ihmetteli miksi minä en koskaan soita, hänestä se kuulemma olisi mukavaa... sanoin, että olen vaan ihmisenä sellainen joka ei kauheasti perään soittele. en tiedä tajusiko.
pyysi huomenna käymään työpaikallaan illalla, on siis ravintolassa töissä. sanoin, että katsellaan ehdinkö. sanoi, että soita, sanoin että ehkä soitan... taitaa mies kohta kyllästyä minuun. tottakai soitan, mutten viitsinyt sitä miehelle sanoa  :)
pienesti vittuilin siitä lauantaisesta, sanoin että turha kai mitään on sopia kun ei hänestä kuitenkaan mitään kuulu... mies suuttui  :-X

mies on todella mukava ja kiltti minulle, mutta jokin hänessä tökkii. olisiko tuo katoilu ja se ettei edes ilmoita mitään. ja kaikki kaunis, mitä hän minusta sanoo, tuntuu valheelta. kuin harkitulta teorialta siitä miten nainen saadaan polvilleen  :( , you know?

Ollaan me aiiika vaikeita me Ravut  ;D
Aattelehan....ei haluta, halutaan, ei haluta. Tuuliviirimäisyyttä tämäkin  ::)
On niillä miehillä meissä pähkäilemistä  :o ainakin luulisin.

Kyllä mie ymmärrän sua Yellowstar oikein hyvin - Rapu ymmärtää Rapua.
Minun Kaksoseni oli toissapäivänä niin lämmin ja innostunut viesteissään, mutta eilen taas jotain oli tapahtunut hänessä (yön aikana), ettei hän edes moikannut mulle ohiajaessaan - oli tosi vihaisen näköinen. Ei vastannut viestiini, jossa kerroin, että hän näytti vihaiselta.... Onko hänen vaikea tunnustaa olevansa vihainen ja kärsimätön??? Oonhan sitä itsekin! Itseänikin tämä elämäntilanne ahdistaa, kun en löydä asuntoa tältä paikkakunnalta ja se estää minua eroamasta miehestäni... Siitä oli siis kyse toissapäivänä - hän kysyi: "Mites se asuntoasia??" Ja sit kun kerroin miten vaikeeta on ollu löytää asuntoa, niin hän sulkeutui.... Vaikka en ihmettelekään. Itellänikin on ihan pala kurkussa, kun tilanne on näin umpikujassa :'(
Mies on sanonut nyt tosiaan vihdoin ja viimein, että hän on innostunut hänelle julkistamastani talohaaveestani ja sanoi myös, että on kantanut surua jo pitkään elämänkohtalostani...ym. NIIN ARVATKAA VAAN AHDISTAAKO, kun tilanne ei tunnu liikahtavan eteenpäin ei sitten millään.
Vaan kai se pitäisi oikeesti nyt pystyä laittamaan nuo ajatukset hyllylle, niinkuin Seppo Tanhua Rapuja Viikkovillityksessä kehottaa tekemään....
ja luottamaan elämän automaattiohjaukseen. Uranus kolmio Jupiter antaa vesimerkeille takuuvarmasti myötätuulta, vaikka nyt tuntuukin, että tuuli seisoo merellä...
Lisäksi on Uranus kolmio Aurinko meillä joten miksiköhän me ei tässä nyt vaan osata luottaa, että elämä kantaa?

Kaksosmiehellä(ni) on Jupiter yhtymä Jupiter nyt ja sehän merkkaa, että hän on aloittelemassa jotain suurta 12 vuoden rupeamaa omassa elämässään :o Voisiko se olla meidän projekti - iiiiiik!? Hänellä on myös Jupiter nyt AC:llä eli jotain itseen kohdistuvaa "laajenemista" kai odotettavissa kohdallaan? Pelkkää lihomista vai oisko jotain jotain suurempaakin? Sanokaas mielipiteitä?
Lisäksi hänellä Jupiter neliö Mars...ja siitä sanotaan mm: "Nykyiset olosuhteet tuntuvat sinusta ahtailta, ja haluaisit kiihkeästi laajentaa näköalojasi. Sinulla on voimakas tarve saada aikaa enemmän ja irrottautua rajoittavista tekijöistä, joten voit innostua etsimään uutta työpaikkaa tai sellaista asuínpaikkaa, joka tarjoaa sinulle nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Levottomuutesi ja kärsimättömyytesi vuoksi saatat tehdä hätiköityjä päätöksiä, joita joudut myöhemmin katumaan. Sinun ei pidä tukahduttaa innostustasi ja kiinnostustasi uusiin näköaloihin- mutta hidasta sen verran, että ehdit tutustua järkevästi yksityiskohtiin, ennen kuin sitoudut uuteen hankkeeseen."
Siksiköhän häntä ahdistaa, vaikka ei siitä mulle pukahdakaan...? Näki sen kyllä eilen hänen kasvoiltaan! :tickedoff: Oli tikahtumaisillaan umpikujassa olevan tilanteen vuoksi, mutta ei halunnut suunnata vihaansa minuun? Niin..enhän minä mahda sille mitään, että asuntoa täältä ei löydy.

Olisiko hänelläkin jo kaipuuta perustaa perhettä tai saada ainakin yksi oma lapsi... Tuo Jupiterhan voi viitata sellaiseenkin laajenemiseen?
Mulla ainakin on kovasti kaipuuta ollut jaaaa kyllä hän sen on tiennyt ja vaistonnut :-[ Sitäkin hän kai silloin tarkoitti, kun sanoi surreensa elämänkohtaloani (en tässä liitossa ole voinut saada lasta)...

No johan meni hankalaks! Ja tunteelliseks  ;) Ghhhhh...
t. Onerva

Mitäs onervainen tuolla tarkoittaa? Koen itseni ihanan kauniiksi tänään ja juttelen edelleen eri miesten kanssa, exät soittelee mutta edelleen ei kukaan kiinnosta. Virkistävää vaihtelua sille että -- luulen että seuraavakaan romanssi ei ihan ongelmitta suju. Ajattelin että pitääkö se sitten mielen virkeenä kun jotain on menossa. Kaikki vaikuttaa tylsiltä mutta sisällä on selvä polte taas herännyt että jos joku olis jossain. Lähdetään siitä syksystä sitten, tai ensi kevät. Kumma kun irtoseksi ei huvita yhtään.. sitä nyt aina sais. Ei vaan ryhdy sellaiseen. Rakkauteen sitten lataa sellaisia merkityksiä että onko niitä missään! heh!

"Mies on sanonut nyt tosiaan vihdoin ja viimein, että hän on innostunut hänelle julkistamastani talohaaveestani ja sanoi myös, että on kantanut surua jo pitkään elämänkohtalostani...ym. NIIN ARVATKAA VAAN AHDISTAAKO, kun tilanne ei tunnu liikahtavan eteenpäin ei sitten millään."

Onerva, minua ahdisti tässä muutaman kerran kun olen parin perheen luona käynyt ja heillä on nämä talot. Viimeksi kun kävin kuitenkin mieluummin nauroin ja iloitsin heidän talostaan. Ehkä minullekin vielä joskus - jonkun kanssa. Nyt ei olisi todella aika mennä kenenkään kanssa yhteen.

Siinä pitäisi olla niin paljon siinä jutussa--- :P ::)

Ravut ja kaksoset.. Jotkut sanoo että yhtälö on huono... Ystäväpiirissäni on kolme onnellista avioliittoa jossa on kyseinen yhtälö.. Mies kaksoset, nainen rapu... Olleellista näissä liitoissa on hyvä ja vankka ystävyys, avoimuus. Turhan märehtiminen on jätetty pois. Annetaan toisen olla sellainen kuin on.

Ymmärsin sun tekstistä että kysymyksessä on vanhempi mies kuin sinä. (sä 20 ja mies 35?) tai jotain? Väsynyt mies on väsynyt mies. Se nukkuu kun nukuttaa eikä selittele (on monta sellasta kaverina). Mikään ei tosin estä sitä yöllä heräämstä ja silittelemästä toisen hiuksia.. Kysymyksessä ei ola muuta kuin väsymys ja silti haluttaa.. Miehen logiigan mukaan evsin nukutaan hetki niin taas jaksaa..

Ja ota yhteyttä, ettei unohda. Moottoripyörä kun voi viedä kaiken huomion. Kaksoset ei todellakaan turhia selittele... Ja miehen päähän pääsee paremmin sisälle kun on jokin yhteinen harrastus. tyttöystävälle ei kerrota samoja juttuja kuin kavereille. Ja älä ole huolissasi muutenkaan. Se on sun suhteen yhtä ymmällään kuin sä sen.

Työkavereiden perusteella (paljon miehiä) oon oppinut sen etteivät ne lue rivien välistä. Sano aina se mitä tarkoitat, älä jätä avoimia kysymyksiä. Ne vaan aiheuttaa sekaannusta.

Viereisten merkkien ongelma näkyy ilmeisesti olevan jouskarin vastaparillakin. Itse en enää yrittäisi varmaankaan viereisiä merkkejä.. does not work! Oman merkin kanssa ainoa ongelma varmaan oli juuri se jouskarien eläväisyys ja seikkailunhalu, että siinä alkoi polut mennä jo kauemmas kotoa heh.

 :angel:

Ravut ja kaksoset.. Jotkut sanoo että yhtälö on huono***

En kyllä oikeastaan voi tietää sopiiko kaksoset ja ravut oikeasti yhteen... Kahdella viimeisellä rapumiehelläni on kuitenkin ollut nousumerkkinä leijona ja kuu oinaassa (aivan, kummallakin!). Aiempien rapupoikakavereiden nousu tai muita merkkejä en tiedä, mutta ne olikin sellasta puppy-love tyyppistä... Eihän sillon ollu ees väliä, tuleeko toimeen, kunhan kaikki oli söpöö ja sai pitää kädestä kiinni...  ;D

Jos nyt oooikeen ajattelee, niin en tulisi kyllä moninkertasen rapumiehen kans juttuun.

Mutta yellowstar hoi, ethän sinäkään vielä tiedä, mitä tuo miehen muu kartta pitää sisällään..? Voihan sieltäkin löytyä vesimerkkejä...  ;)

pistin miehelle viestin päivällä, että onko tarjous vielä voimassa ja hän vastasi (usean tunnin päästä), että tottakai on!
huh, nyt sitten jänskää, että mitenhän käy tänään... peukut pystyyn!  :D soitan miehelle jossain vaiheessa ja kuulostelen onko vielä mielellään tapaamassa minua. kaipa sitten vaan ilmoitan, että olen nyt tulossa tapaamaan häntä.
eilen mies sanoi, että olen koska vaan tervetullut hänen luokseen. sanoin, etten minä koskaan  mene minnekään, jos ei kutsuta, niin mies sanoi että tänne voit tulla aina kutsumattakin... ehkäpä hän onkin sellainen, joka ei osaa kutsua ketään, vaan odottaa milloin joku ilmoittaa olevansa tulossa kylään. hankalaksi menee, sillä minä en osaa enkä halua niin tehdä.

apua, nyt suihkuun ja laittautumaan. alkaa vaan joka kerta enemmän epäilyttää tapaamisen onnistuminen, kun niin  monta kertaa on mennyt mönkään...  :-\

Jos mies sanoi että voi tulla milloin vaan niin asia on niin, senkun menet. Mitäs sitä enemmän miettimään. Liika kysely alkaa tuntua painostukselta kun toinen on jo kerran sanonut että milloin vaan voi tulla.. Sut on jo kutsuttu kulta pieni!

Älä tee yksinkertaisesta asiasta liian vaikeaa! Se pilaa koko jutun.

Minä olen kauris, mutta minulla on kuu ravussa ja kartassa on muutenkin paljon rapua. Olen nyt tässä liehitellyt erästä kaksosta ja voi olla, että tässä jonkinlainen suhdekin voisi olla tiedossa.  :smitten:

Tunnistin tästä viestipätkästä heti tämän kaksosmiehen! Ihmeellinen epeli! Minä kun lähetän viestin, oletan, että siihen vastataan. Mutta ei, kaksosmies senkun vastaa silloin kun huvittaa - jos edes vastaa.  :tickedoff: Minä kun täällä rakkauden vaaleanpunaisessa hurmoksessa innoissani hypin ja kirjoittelen viestejä ja auta armias sitä surkeaa tunnetta kun kaksosmies ei sitten vastaa yhtään mitään hempeilytekstareihini.  :'( Olen jo onneksi alkanut tottua ajatukseen vastaamatta jättämisestä, mutta kyllä se silti ärsyttää. Olisi todella kiva tietää mikä idea tuossa oikein on? Veikkaan, että syy taitaa olla yksinkertainen ajattelemattomuus ja laiskuus - ehkei kaksosmies osaa ajatella, että vastaamatta jättäminen olisi jotenkin vaarallista. No eihän se olekaan, mutta olisihan se kiva, jos sieltä edes joku hymiö takaisin tulisi.  :-[

Minä olen tietyllä tapaa myös takertuvaista tyyppiä, haluan omistautua rakkaudelle ja suhteelle ja panostaa siihen täysillä ja pelkään, että tukahdutan kaksosen innostuksellani ja parisuhdehöpinöilläni. Kyselen kyllä ajoittain aina, ahdistaako kaksosmiestä parisuhdehömpötykseni ja kehuni, mutta ei hän ainakaan vielä ole mitään myöntänyt.

Ihaninta kaksosmiehessä on kyllä hänessä elävä pieni ujouden poikanen. Kun häntä kehuu tai vastaavaa, niin voi sitä pientä pikkupoikaa, joka nousee sieltä jostain syvältä sisimmästä esille.  :D Kaksosmies punastelee ja on ihmeissään saamistaan kehuista - vaikka kuitenkin on itse kovinkin narsistinen luonne ja tietää oman arvonsa. Ehkä se on sitten eri asia kuulla se kehu joltain muulta.  ::)

kävin miestä  moikkaamassa perjantaina hänen työpaikallaan. mies oli kovin hermostunut ja tuntui odottavan  jotakuta paikalle. mukava hän minua kohtaan oli, mutta hermostus paistoi läpi. en viitsinyt kauaa kiusata, vaan lähdin pois. mies pyysi, että soittaisin kun tiedän minne menen, hän voisi tulla poikkeamaan kun  pääsee töistä. soitin sitten miehelle, oli kovin outo. en pyytänyt häntä tulemaan, eikä hänkään enää asiaa maininnut. tiesin jo jotenkin alusta asti, ettemme tule näkemään enää sinä päivänä. no tällä kertaa mies kuitenkin laittoi viestin, missä pahoitteli ettei ehdikään nähdä. se oli positiivista. lauantaina kiitin häntä, kun oli ilmoittanut edellisenä päivänä.
ei ole miehestä sen jälkeen mitään kuulunut... kaipa minä taas joku päivä pistän hänelle viestiä, kun en kuitenkaan jaksa odottaa hänen yhteydenottoaan ...  ::)

Hei tässä Kaksoset-nainen, joka käyttäytyy näköjään just niinkuin viestien Rapu-nainen eli on aktiivisempi kuin mies. Onkohan nykyajan miehet niin nyhveröitä merkistä riippumatta, että jalkapallo ja kaverit sekä sohva ovat houkuttelevampia vakituisena kumppanina kuin nainen olisi? >:(

Mun mielestä voi kuka tahansa (mies tai nainen) olla aktiivinen, jos se on luontaista, mutta ei tietenkään voi olla olevinaan, jos ei ole...Meillä on vain yksi elämä, mitä sitä nyhjäämään. Katsotaan kortit ja pelataan niillä, mitä on....vai? On tullut kyllä monesti huonot kortit tai en ole osannut pelata. Se ei siis pelaa, joka pelkää.

Kyllä mä tarvittaessa osaan esittää vaikeasti tavoiteltavaa ja olenkin sellainen, jos en ole kiinnostunut. Pystyn kyllä sanomaan suoraan, jos pidän tai en. Siinä on sitten vastapelaajalla tiedossa, missä mennään.

Nyt olisikin mukava tietää, mitä Rapu-naiselle kuuluu ja vieläkö Kaksoset-mies aikeuttaa päänvaivaa?

T: kerran raukkanakin esittäytynyt Sirp

Hei yellowstar  :o
Kuinka kävi???

Yellowstar, kerro kuinka kaksosmiehen kanssa kävi??  :)

Tämä viestiketju on ollut parempaa luettavaa kuin mikään romaani ::)

-MillaMiuMau

Käännetäänkö keskustelu hetkeksi ympäri, jospa kaksosmies ei ymmärrä raputyttöä?

Itse kaksosena pidän rapuja hieman lapsellisina ja kummallisina.
Eipä heitä pahemmin ole ystävä/kaveri piirissäkään, mistähän johtuu?  ;D

Ei se välttämättä mitään nyhveryyttä ole vaan mies pikemminkin tekee juuri sitä mikä milloinkin hyvältä tuntuu, jos jalkapallo ja sohva kiinnostaa enemmän kuin nainen niin voivoi. Aitoa nyhveryyttä olisi se jos mies vastoin omia tuntumuksiaan ja oman itsensä ja halunsa uhraten yrittäisi miellyttää naista. Luulen että siitä ei nainenkaan loppujen lopuksi nauttisi.

Ei kannata yrittaa esittää mitään tai pelata jotain "ihmissuhde" pelejä, pelaamalla ja esittämällä jotain on kaikkein helpointa päästä miehestä eroon. Nämä keinot eivät enää toimi, tänä päivänä aitous, rehellisyys, hyväksyminen ja lempeys kaikkia kohtaan on IN, ja näillä tavoilla sitä rakkautta saa yltäkyllin myös itselle.  :smitten:

Freelancer

Lainaus itseltäni tästä keskustelusta:
"Mullaki on noita rapumies-kokemuksia ja nykyään vaan toivon, että "älä ole rapu, älä ole rapu" se vaan on  niin tunteellista, vaikka onkin ihanaa. Ravut on mitä ihanampia ja kilttejä, mutta tämmönen ailahtelevainen kaksostyttö ei halua satuttaa enää yhtään ihanaa rapumiestä...  "

Ja taas tapasin yhden rapumiehen!!! sillä syntymäpäivä juuri tänään... mutta katsellaan miten käypi...  ::)

Hei taas!

... Ravut lapsellisia, no en tiedä, mut ns. herkkänahkaisia ovat (hekin). Joskus tuntuu kummalliselle kaikki muut, ja silloin koetan katsoa peiliin. Ei kait se niin voi olla. Tapaamani Ravut ovat olleet rehellisiä ja vastuullisia tunteissaan. Joskus olen hetkittäin toivonut, että eivät olisi. Oikeasti arvostan sitä kuitenkin.

Kun nyt tuota Ravun "lapsellisuutta" ajattelen, niin se ehkä ilmenee siten, että jaksavat leikkiä esim. lasten/nuorison kanssa. Tiedän miesrapuja, jotka viettävät aikaansa kalastellen, pelaten ja esim. huvipuistossa käyden. Tämä on vain hyvä piirre, mutta voi joskus Kaksosena nousta itsekkyys esiin, kun nuo jalkapallot ym. mielstäni höpötykset menevät MINUN ohitseni.

Kävin viihteellä ja istuin pöydässä, jossa oli kolme Kaksosta ja yksi Neitsyt. Mut innokkain tanssittaja ym. höpöttäjä oli Vesimies.mies.

Hienoja kesäkelejä. Si si

heipä hei!
luulin että tämä keskustelu olisi jo kadonnut bittiavaruuteen... ;D
kaksosmiehen kanssa homma kuihtui kasaan. harmi toisaalta.  ???
tapasin miehen ja hänen uuden tyytöystävänsä juhannuksena. kyläilimme yhteisillä ystävillä samaan aikaan. yhtä flirtti mies oli minulle kuin ennenkin, pyyteli käymään piittaamatta naisestaan lainkaan. flirttasin takasin vähän kevyemmin, mutta en kuitenkaan ollut enää tosissani. toivon, että he ovat tämän naisen kanssa onnellisia, mutta en silti voi olla miettimättä, että mikä minussa oli etten kelvannut....

uusia tuulia kohti olen kuitenkin menossa, olen tavannut nyt vaaka miehen. mukavalta tyypiltä vaikuttaa, muttei kuitenkaan sykähdytä niinkuin se kaksos mies... ehkä, kunhan vain tutustumme paremmin...  ::)

kertokaa ihmeessä omia kokemuksianne vaaka miehistä ja rapu-vaaka suhteista!