Astro Foorumi

Laitetaan vaikka tähän topiciin.
Henkinen polku on enemmän tai vähemmän itselle selkeä asia. Ne meistä ihmisistä jotka vielä pelkoaan ilmentävät haluavat nauraa näille valo/energia/astroasioille, liittävät mielikuvia lahkolaisuuteen ja pitävät hörhöilynä Itseihinsä menemistä. Keho on tuuminut sitä, miten tulisi vain olla se valo, ei muuta tarvita tehtävänsä tekemiseen. Minulla - egorakkaani riekaleilla siis - kyllä on pinnalla se, että kohtaan kyllä tätä naurua ja pilkkaa mieheni puolelta, (jos myös monelta muultakin suunnalta). Jos olen jotakin oivaltanut ja se tulee ilmi elämässäni, se ei ole minua hänen mielestään vaan "taas jotakin magneettia (=pilkkanimitys)". Jos ilmennän vahvuutta ja riippumattomuutta polullani olemisen myötä, ja kerron sen olevan vain kovan työn ja luopumisen tulosta, olen "superihminen, minä en kuule ole semmoinen" kun hänellä on vaikeaa. Minun ei tarvitsekaan kelvata polkunsa valoksi. Mutta miten koette tämän omassa elämässänne, parisuhteissanne ja pystytte muutamaan asian, kun teitä ei oteta vakavasti. Henkisyys laajenee elämänlaajuiseksi, se ei voi olla vaikuttamatta kaikkeen, joten miten suhtautua elämänpolunne kyseenalaistamiseen?

Sellaiselle joka ei vielä tietoisesti ole valmis
etenemään henkisen kehityksen polkua,
nämä asiat tuntuvat pelottavilta.
Tämän  vuoksi on turvallisinta reagoida kieltämällä näiden asioiden arvo.

Myös toisen ihmisen muuttuminen pelottaa.
Puoliso voi pelätä että muutut liikaa ja karkaat ¨jonnekin Intiaan¨ lahkolaisten pariin :o
 tai sitä etteivät yhteiset asiat ja arvot enää kiinnosta sinua.
Hän voi myös tuntea itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi jos/kun toinen kehittyy.

Henkisessä kehityksessä jokaisella yksilöllä on oma tahtinsa ja polkunsa:
välillä on nopeampaa, välillä rauhallisempaa.
Ketään ei myöskään voi pakottaa eteenpäin
silloin kun hän ei ole itse siihen vielä valmis.

Miehesi on kuitenkin jossakin sielunsa sopimuksessa
valinnut sinut puolisokseen.
Hän on myös sitoutunut kohtaamaan nämä asiat kauttasi.
Kun hän on vielä alussa, sinä voit poistaa hänen pelkojaan
huomioimalla hänet, rakastamalla häntä ehdoitta,
osoittamalla hänelle käytännön elämässä sen,
ettei henkisissä harrastuksissa ole mitään omituista tai pelottavaa.

Voit kokeillä hänen ¨ruokahaluaan¨
tarjoamalla hänelle pieniä maistiaisia silloin tällöin.
Mutta sinun kannattaa myös opetella olemaan vaiti
liian paljosta liian varhain.

Pidä kuitenkin huoli siitä että saat omaa tilaa.
Tietyn ajan tai hetken meditaatiolle, henkisille ystäville, kirjoille.
Joka päivä. Sillä lähdettyäsi matkaan et halua enää kääntyä takaisin. ;)

Tämä kysymyksesi koskettaa monia.

Enpä olisi osannut paremmin vastata Aniara. Kirjoitit juuri niistä asioista joista itsekin aioin. Karmapiste sinulle!  :angel:

Aniara antoikin jo hienon vastauksen kyselyysi, joten tyydn kertomaan vain vähän omaakin kokemusta tästä aiheesta, koska koen sen todella omassa elämässäni päivittäin.

Enkä voi muuta sanoa kuin sen, ettei parempia kannustimia voisikaan meillä olla tällä tiellämme nyt kuin nuo lukuisat skeptikot tai muuten vain "hörhöilystämme" vaivaantuneet, jotka on tiellemme asetetut, voittaaksemme kollektion magneettisen energian takaisinpäin vedon, sillä heidän avullaan tämän omankin egoni rippeet taas kerran irti, siitä kollektiosta sain totaalisesti.
Ja vain sen takia sen teoiksi tein, koska OMA tieni on se ainoa, jota tässä elämässäni edes voinkaan kulkea, ja sitä varten täällä olen.

Joten kaiken tuon "ulkopuolelta" tulevan uhkaavan käytöksen tai herjaamisen tai mitä se kulloinkin on, luen vain oman Ykseyteni alitajunnan puoleiseksi teoiksi eli juuri sen oman egoni tai paremminkin sanoen kollektion yhteisen teon tuomiseksi tähän hetkeen, jotta voin sille tehdä sen parantavan teon. Eli silloin, kun eniten tunnen olevani "uhattuna" sen kollektion taholta, joka siis vain se harhakuvani on niin luovutan sen pelkoni Luojalleni sanomalla, että olen sen Valosi puhdas kanava, ja sitten Luojani sen muuntaa Valoksi sillä omalla Rauhallaan ja Rakkaudellaan, kuten tähänkin asti aina tehnyt on. Eli näin olen tehnyt tekojani tähänkin saakka vain sen OMAN vapauteni saavuttamiseksi siitä kollektiosta kokonaan, jota sanotaan myös aivojemme piemäksi puoleksi eli se alitajuntammehan se vain on.

Joten kiitän näistä teoistani aina suurella Rakkaudella jokaista hyväntekijääni eli jokaista, joka koskaan on omalla tielläni edessäni parjannut tai muutoin haukkunut sen tieni omalaatuisuutta, sillä vahvempana seison jo nyt kuin koskaan omien sanojeni takana siitä kertoessani, että olen löytänyt juuri sen totuuden, jota etsinkin. Että olen se Luoja, että olen osa siitä Ykseydestä, joka kaikki se mitä on - ON! Sillä ilman heidän panostaan, olisin taatulla varmuudella jäänyt lillumaan siihen harhanmaailmaan, jossa niin moni vielä on, kun ei tajua, että pimeäkin puoli pitää kohdata, ennen Valon tuomista kaikkeuden saamiseksi tasapainoon, sillä siitähän tässä omassakin työssäni vain kyse on.

Rakkaudella sinuakin ajattelen nyt Valoni, kun tätä luet, ja tajuat, että niin olet sinäkin sen OMAN elämäsi, etkä kenenkään toisen elämän Luoja, joten luottamalla oman sydämesi johdatukseen olet se Luoja jo sinäkin.  :smitten:

Nauraa voi niin monella tapaa.. Naurulla voi olla avaavia ja puhdistavia
vaikutuksia, siihen sisältyy niin paljon energiaa, että mikäli sellaista energiaa voisi jotenkin säilöä, ei tarvitsisi talvisin tuskailla suurten sähkölaskujen vuoksi...  :D Joka on kuullut lasten välitöntä naurua, tietää mitä tarkoitan!  :laugh:

Mitä hörhöilijöille naureskelijoihin tulee, jätän heidät yleensä omaan arvoonsa: ajattelen enemmänkin, että minäkään en raukka kaikkea ymmärrä eikä tarvitsekaan. Jos tämä hörhöily on jotain josta saan "kicksejä" eikä se vahingoita muita, niin mitä väliä sillä on, jos joku nauraa.. Antaa nauraa vain, se kun kuulemma pidentää ikääkin!  ;D

Toisten naureskelusta ei kannata vetää hernettä kovin syvälle nenään,
saattaa jäädä sinne..  ;D

Minä olen pikkuhiljaa miestäni näihin asioihin "totuttanut". Aloitin konkreettisista jotka voi nähdä ja "ymmärtää" kuten Tarot-korteista. Sitten kirjoista jne. Olen saanut hänelle jo antaa Reiki-hoitoa. Hän hyväksyy kaikki mistä olen kiinnostunut. Ne vain eivät ole hänen harrastuksiaan vielä.  :angel:ehkä joskus

Aniara ja Keho kirjoittivat täyttä asiaa. Siihen ei ole lisättävää.
Ainoastaan mainitsen sen, että itselleni on ollut hyötyä  huumorin sävyttämästä näkökulmasta...
Ei ole tarpeenkaan koko ajan itsekään niin vakavissaan olla.
Epäilevien ihmisten on helpomi hieman sulaa, kun osaa itsekin ottaa asioita hieman huumorin tiimalta. :)
Ja sen kyllä olen huomannut omista kahdesta ensimmäisestä enneunestani, ne olivat hyvinhuumorisävytteiset, olen nauranut niitä ja kertonut varovasti muutamille... :coolsmiley:

Mulle näistä asioista hekottelee oikeastaan vain isäni. Monien mielestä olen jonkinlainen saatananpalvoja tms joten ns. pimeiden juttujen harrastaminen menee luontevasti siinä sivussa.  ::)

Pah ja Pyh. Nykyaikainen henkisyys on pinnallisuutta, sillä ei ole mitään tekemistä sisimmän kanssa. Päinvastoin kuin typerykset antaa ymmärtää, netti turmelee ihmisen henkistä kehitystä, jos netissä pyritään kehittämään omaa tai muiden henkisyyttä. (Kaikki yhteisölliset sivut, keskustelupalstat ym.) Jotenkin vain tuntuu, että henkisyys on osaltaan myös vaikenemista omasta henkisyydestään, ja sitä tulisi toteuttaa yksin eikä sekoittaa muita mukaan. Oon kai samaa mieltä Sokrateen kanssa. :P

 :kuunsolmu:

Corvus, kerro lisää siitä wicca ym-yhteisöstä?!? Minä haluan mennä sen päälliköksi!!!! :police: 

 :kuunsolmu: :P

Hei Valoisa :)


Olen itse kokenut, jo lapsesta lähtien, tätä naurua :(.
Se, että tunnen ja aistin voimakkaasti, kaiken sellaisen, joka ei ole silmin nähtävissä, on aina pitänyt minua otteessaan.

Kuinka monta kertaa olisin halunnut olla "tavallinen lapsi", "tavallinen ihminen".
Ja näin ollen kun mua on pilkattu, olen sitten ajatellut, että he pelkäävät, sitä mitä minä puhun, sillä jokaisella ihmisellä on aavistus korkeammasta. Nimittäköön sitä kuka miksi haluaa.
Minä olen kulkenut henkisellä tiellä koko elinikäni.
Muutos on tapahtunut hitaasti ja työläästi -> positiivisuuteen. Olen päättänyt olla postiviinen, luoda postiivista.
Sillä tämän elämän alku on ollut todella raskas. Kun tajuntaan on jo iskostettu kohdussa negatiivisuus, olen saanut siitä todellakin tarpeekseni.
Opettelen elämään niin, että ei ole "hyviä" tai "pahoja" asioita/ihmisiä/tilanteita/olosuhteita. On vain valinnan seuraus ja vapaatahto.

 Ehkä on "hullua", mutta itse  kuvittelen niin, että minä vain valaisen, olen valo - Rakkauden Valo - Hyväntahtoisuuden Valo - Myönteisyyden Valo, sädehdin jumalaisen kultaista valoa, jokaiselle, mutta en tyrkytä sitä kenellekään. Koska minun totuuteni on minun totuuteni.
Ajattelen niin, että enkelini (Rakas Rafaelini, mm.) ja oppaani ja Alkulähde antavat tämän valon virrata minusta niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja on sen tarpeessa.

Tämä on ilmeisemmin kutsumukseni, mutta en vielä tee sitä kuin satunnaisesti.
Ehkäpä jonakin päivänä.....

Onneksi täällä forumilla on Henkisen Tien kulkijoita, joiden kanssa voi puhua näistä, sillä minä en puhu kenellekään läheiselleni, sen vuoksi, etteivät he ymmärrä ja siksi, että se on tarpeetonta. Sillä jokaisen on löydettävä oma polkunsa, mitä kulkea. Ei ole minun asiani osoittaa muille, miten heidän pitäisi olla ja elää, vaan he itse.

Kiitos siitä, että te kaikki olette :coolsmiley:
Stareyes ;)

Se on sellainen Helsingissä toimiva todella väljä porukka johon kuuluu parinkymmenen ns.radikaalin ydinpiiri ja sitten satoja gootteja, hoppareita, punkkareita, natseja ja niitä wiccoja. Moni on mielenosoitusten vakioporukkaa. Ydinpiiriin siis pääsee vain harvat ja valitut, siellä esitetään yhteiskunnallisia teorioita ja puhutaan fysiikasta.

Käykö ne pitämässä minkäänlaisia esityksiä tai luentoja jossain muualla? En minä Helsinkiin jaksa kontata, tulkoon Kannukseen! :-* Sitä paitsi valppaat aistini kertovat, että minua jo etsitään tai sitten olen vain melko terve skitso.

Entä onko joukossa saatananpalvojia tai satanisteja? :angel:

Helsingin ulkopuolella eivät juuri liiku. Siellä heitä tavoittaa parhaiten yliopistolta, näyttelyistä, klubeilta, keikoilta, festivaaleilta ja mielenosoituksista. On siinä porukassa jokunen satanisti ja ainakin valtavat määrät Dimmu Borgir -faneja, tiedä häntä käykö ne saatananpalvojista. ::)

No, jos jollakin on viiltelyjälkiä kädessä. :( Minä yritän irrottautua musiikista, menee hermot...ellen sitten vaihda totaalisesti eri musiikkityyliin, vaikka paksupohkeiseen Rammstein-koplaan.

 :kuunsolmu: :2funny:

Kiitän ajatuksista moninaisista. Alakulo valtasi, tuttu tunne ennen sitäkin irtipäästämistä  :) joka seuraa näistä teiltä saamistani oivalluksista. Vaikka niinhän se on että olen vaiennut paitsi kysyttäessä, kuunnellut ja tukenut melkein vain pyydettäessä, jokaisen tiehän on oma eikä sitä voi ulkoapäin ohjata. Huumori ja nauru kuuluvat elämään enemmän kuin vakavuus, joka vielä on egoni kunkkuna. Samalla tavalla miten hän peilaa omaa hörhöpelkoaan minusta, minä peilaan itseäni hänestä ja ruinaan sitten teille hyvä raati  ;) . Muutoin kyllä taidan nauttia masokistin lailla kamaluuksista joita kaikki kanssapeilini eteeni tuovat eheytymiseni vuoksi, mutta tämä lähin suhde ottaa koville. No, sepä kai ei muutoin niin kovin rankka olisikaan jollei tarkoitus olisi hioa toisistamme irti turhat säröt. Stareyesin ajatuksen Valosta olen koettanut istuttaa itseeni, kuten on tuo nimimerkkinikin sanoo - jotta sen koko ajan pitäisin mielessä. Jatkan harjoituksia -- jotain lentää taas laidan yli..  :tickedoff: Kiitos :smitten:

Mirjamille sanoisin vielä tuosta peiliteoriasta, että se on AINA vain yksisuuntainen siinä mielessä, että kukin katsoja näkee vain sen OMAN kuvansa eikä toisen.
Joten kullakin on oma kasvunpaikkansa silloin, kun siinä kuvassa näkee jotain sellaista mikä ei ole itselleen mieleen. Ja sen tähden onkin parasta vain omaa kuvaansa tarkastella ja jäättää toisten kuvat omille Jumalilleen!  :smitten:

Tuollehan sitä peiliä juuri näytetäänkin eli sille polarisaatiolle, jotta sen molemmat puolet saataisiin vihdoin samaan kuvaan eikä niin, kuten nyt teemme. Eli näytämme edessä toista naama kuin sitten takana onkaan eli sen tähden tätä kasvuamme teemme.  :D :)

Ja toiset ovat niitä "näyttelijöitä" sille alitajuntamme tuomalle kuvalle, jota emme itse halua uskoa omaksemme.  :( :-\
Joten sen tähdenhän he meitä "pilkaavat", jotta huomaisimme heidät ja tajuaisimme, että kas - siinähän se minäkin taas sekoilen.  :coolsmiley:

Sellaista se Ykseyden tajuaminen sitten teettää, kun ei koskaan enää voi ketään toista mistään syyttää muuten kuin omaksi huvikseen, jos ei tajua olla jo hiljaa ja kertoa muillekin, että tässähän Minäsi olen.  :)

Jos näytän sinulle peiliä vaikkapa meidän eteisessä niin kukahan siinä silloin on?
Oma kuvasihan se siinä silloin on ja vieläpä se kuvasi, jonka tunnet itsekin omaksesi vaan kun katsot minua ja joku siinä kuvassa ärsyttää tai tuo kurjan tunteen niin SE on se alitajuntasi tuoma kuva sinusta. Ja sen kuvan kun yhdistät siihen kuvaan, jonka näet tavallisestakin peilistä niin siinä se Ykseys on! Sillä muitahan ei edes olemassa ole kuin se Luojamme Kuva, kun ihmisen loi omaksi kuvakseen!  :angel: :smitten:

Eli tuolla tarkoitan lähinnä sitä, että voidakseen kasvaa kokonaiseksi eli ohi polariteetinkin jaon niin täytyy hyväksyä ihmisten teoissa tai sanoissa tai kuvassa KAIKKI MITÄ ON! Sillä vasta se tuo Valon, kun on täydellisessä tasapainossa, niiden molempien polariteetin erottamien osapuoltensa teoissa eli yhtymällä päivätietoisuudellaan alitajuiseen puoleensa on se kokonainen, joka oikeastikin niin maan päällä kuin taivaassakin ON.  :angel:

Noh, noh, eipäs yleistetä hevimusiikin kuuntelijoita saatananpalvojiin, se on ihan sama asia, kun meitä henkisen tien kulkijoita väitetään hörhöiksi ,D

Niin, kuinka monta kertaa sitä onkaan miettinyt, että entäs jos olisikin ihan "normaali" ihminen? Menisi vain eikä aina pysähtyisi miettimään asioita laajemmin ja henkiseltä kannalta. Elämän valinnat olisivat paljon helpompia - mutta ehkä seurauksena olisi kaaosta ja epäsopua Itsensä ja maailman kanssa.

Minä olen siitä onnellisessa asemassa, että ystäväpiiristäni löytyy paljon henkilöitä, joille voi puhua ihan kaikesta tällaisesta. Minulla tosin on vain yksi ystävä, joka on ts. samalla tasolla minun kanssa ja me olemme toistemme tuki ja turva näissä asioissa. Aina kun joku ahdistaa eikä tiedä mitä tekisi, tartumme luuriin ja soitamme toisillemme.

Miehenpuolikkaani on Taitaja, mutta hänessä on myös Tutkijan roolia. Hän on tyypillinen Vesimies - tiedemies, joka pohtii asioita ja maailman syntyä. Kun minä puhun Jumalasta joka loi kaiken, hän puhuu Suuresta Tuntamattomasta Voimasta, jota tähtitiede ei ole vielä löytänyt. Silti me olemme ihan eri aaltopituudella elämänkatsomuksemme mukaan. Emme hirveästi puhu näistä, koska minä koen itseni loukatuksi, kun mies ei ymmärrä minun katsantokantaani ja mies taas kokee, että minä pidän häntä tyhmänä, kun hän perustelee minulle samaa asiaa tieteellisesti. Yritän tässä opetella sanomaan "minun mielestäni" sen sijaan, että vain töksäytän sanoa "näin se asia on". Se ei loukkaa mieheni elämänkatsomusta eikä hänen tarvitse nousta puolustuskannalle.

Oman kokemukseni sekä tietoisuuteni tuoman opetuksen tähden voinenkin kertoa vain tästä evoluutisesta teoistamme nyt sille egoillemme eli sen tähden sitä peiliä juuri eteemme toistemme tahoilta tuodaan, että sen teot saadaan kaikki esiin ja ne voidaan muuntaa vain Rauhalle ja Rakkaudelle kuuluviksi. Sillä egommehan oli se, joka ensimmäisenä sen yksilöllisen tietoisuuden saatuamme aloitti omille eduilleen teot, joten siitä alkoi se epätasa-arvo, josta nyt sinäkin puhut, Mirjam.

Joten nyt sitä egomme energiaa ollaankin sen peilin teoilla muuntamassa toisenlaiseksi eli yhdistämällä muunnetun egoenergian Sielumme energiaan, tulee kaksi yhdeksi eli ensimmäinen evoluution tekomme on se todellisen Itsemme luominen. Siitä on kyse näissä keskusteluissakin, joissa "väännämme kättä" sen egomme mahdin taittumiseksi, jolla se on aikojen alusta asti yrittänyt meitä estää näkemästä sitä, keitä me olemme oikeasti. Mutta enää se ei ole sille mahdollista, koska olemme sen Luojamme ohjauksessa jokainen.  :smitten:

Eikö tuo ollutkaan se uusi näkökulma, jonka halusit kuulla, ettei egoa enää uudessa Ajassa olekaan?? Mielestäni se on kyllä aika radikaali muutos ihmiselle ja koko uudella Ajalle, ettei enää tehdä kellekään niitä kärsimyksen tekoja vaan todellisen Itsen avulla vainRauhalle ja Rakkaudelle teot, kuten nytkin tehtiin meille taas molemmille tämänkin keskustelun peilin avulla. Vai oletko eri mieltä tästäkin???  :)

Tuotapa minäkin olen pohtinut aina välillä. Mutta olen myös pohtinut sitä, että mikä saa minut uskomaan tai luulemaan, että ns."normaali" ihminen ei kävisi samoja kehityksellisiä prosesseja läpi, vaikka ei käytä ns."hengellisiä traditioita"?!
Tai mikä saa minut luulemaan, että hänen tapansa voisi luoda kaaosta tai epäsopua....kuin minun tapani?!

Vai peilaanko siihen kaikkeen vain itseäni?

Hetkittäin tuohon ajatukseen törmään kun kuljen polkuani...

On jännää, kohdata ihmisiä, jotka pitäytyvätkin ehkä "omassa tiukassa linjassaan", oli se sitten ns."henkisen kasvamisen", etsimistä uskonnon, tieteen, psykologian, materian, ns."hengellisyyden", kautta,
ja silti heistä paistaa tasa-paino, suvaitsevaisuus ja samalla voima !
Täysin riippumatta siitä, mikä on hänen "elämän katsomuksensa".


Sinällään koen olevani "onnellisessa asemassa", että näen henkistä kehitystä ympärilläni, riippumatta siitä, miltä se ulospäin näyttää, minun mieleni tulkitsemana.
Ainakin vielä luotan siihen syvään tunteeseen, joka jostain sydämeni sopukoista tai sieluni syövereiden kautta minulle nousee ja tietäni ohjaa;

Luotan siihen mitä silmäni näkee,
mitä korvani kuulee,
mitä ihoni tuntee,
nekkuseni haistaa,
kieleni maistaa.
Mieleni rakentaa niistä kuvan,
Sydämeni toimii tulkkina
sen ja sisäisen Ykseyden välissä!
Ja sillä minä kohtaan maailman!

Kohti tätä hetkeä, tässä ja nyt!

 :smitten: :smitten:   :D

Tällaista se sitten oli sen peilin teot!  :smitten:

Tähän väliin pikasesti kerron oman kantani tuohon henkisyydelle nauramiseen. Kun olen tätä asiaa tutkinut kirjoilla ja itseopiskelulla koko ajan, pienestä pitäen olen tiennyt asioita jotka kuitenkin kirjoista lukiessani sain vasta varmuuden, en ole voinut kenenkään kanssa jutella innostuksestani juuri siksi että se on muiden mielestä taikauskoa tms.. Juuri sen vuoksi voin sanoa että olen voinut tutkia ihmismieltä, koska he eivät tiedä että minä tiedän, olen saanut aina vaan kovempaa varmuutta siitä kuinka oikeassa olen. Miespuolisille on ollut varsin hankala puhua mistään näistä, naiset tuntuu ymmärtävän jostain syystä paremmin, oisko epäloogisten aivojen ansiota sitten.. Eräs naispuolinen ihminen jota pidän sieluni parina, jolle voin puhua asioita, vaikkei hän itse harjoita tai harrasta henkimaailmaa. Mutta asia ei ole lähellekään sama mitä tällä boardilla saa jutella. Kaipa karmani minut tännekin ohjasi.

Mutta vastauksena tuohon lopun kyselyysi voin kertoa vain sen OMAN tieotisuuteni tuoman tiedon eli en haluakaan, että kukaan pureskelee minua vaan kyllä täytyykin ensin tulla se oma kokemus jokaiselle ennen kuin se voi muillekin totta olla.
Eli egomme on se energia, joka tehtiin ohjaamaan yksilöllistä tietoisuuttamme yksilötasolla eli suuremman kokonaisuuden takana oli se kollektiomme, joten siitä tässä vain on kyse. Sen yksilöllisyyden takana olevan kollektion puhdistaminen ei tarkoita, etteikö persoonat säily vaan muunnammeko senkin vain toimimaan sen Jumalamme ohjauksessa eikä enää sen egomme, joten siinä on huikaiseva ero nykyiseen elämäämme. Se vain täytyy ensin itse oivaltaa, että miten se näkyy jo omassakin elämässä.

Ja totta sekin on, että kun on saavuttanut Ykseyden tieoisuuden, voi nähdä kokonaisuuden jokaisen peilin avulla, jonka voi nähdä oman peilinsä resonovissa energioissa. Joten sen tähden AINA tunnen myös sen toisenkin energian omissani, kun niitä esiin tuodaan.
Tästä olen kyllä aikaisemminkin kertonut, jos nyt enää kukaan muistaa, että olen sen Luojamme teoissa tässäkin kohtaa, kun siitä nyt kerron, että Hänen opissaan tätä tietoista mieltäni nytkin peilaan ja puhdistan eli siinä sanoit kyllä Mirjam naulan kantaan! Sillä on vain yksi kollektio eikä sen tähden siitä ole kukaan erillinen muuten kuin sen egomme luoman peiton tähden, jonka aivan kohta se Luojamme pois päältämme ottaa ja kaikki saavat nähdä sen kuka oikeasti on. Joten kyllä tätä samaa "työtämme" tekevät jo muutkin vaan eivät sitä ehkä vielä huomaa!  ::) :D

Mutta sen vain sanon, että KIVAA tämä nyt on, kun sen oikealla tavalla oivaltaa eikä anna sen hörhöegonsa tehdä muuta "kiusaa" kuin sen , että päänsä esiin nostaa ja sitten sen vain annan Luojamme Rauhan ja Rakkauden "muuntamiskoneen" haltuun, josta entistä ehompana se tulee todellisen Itsemme teoilla taas jälleen mukaan, tähän persooniemme leikkiin.
Rakkaudella sitä muistellen. :smitten:

ego (lat.). »Minä»; »minä olen minä»-tietoisuus ihmisessä, eli »minä olen»-tajuamisen tunne. Esoteerinen filosofia opettaa ihmisessä olevan kaksi egoa (minää), kuolevainen eli persoonallinen, ja korkeampi, jumalainen eli persoonaton, ja se nimittää edellistä » persoonallisuudeksi» ja jälkimmäistä »yksilöllisyydeksi» (individualiteetiksi).

Minä olen. Ego on. kokee ihminen sitten olevaisuutensa persoonana taikka yksilönä.   :)

 :D  :smitten:

Selityksiä jotka ehkä helpottavat kommunikointia... ;)

persoonallisuus = yksilön psyykkisten toimintojen ja ominaisuuksien kokonaisuus, jota keskeisesti luonnehtii pyrkimys itsekokemukseen ja toiminnan itsemääräytyneisyyden (hallinnan)tunteeseen.

mieli (psyyke) = elämysmaailma, kokemusmaailma, merkitysmaailma.

psyykkinen energia = psyykkisten tapahtuminen intensiteettiä (enemmän-vä-hemmän ulottu-vuudella) kuvaava käsite, mielikuviin sitoutuneen tunnevarauksen määrää kuvaava käsite.

mielikuva = mielessä oleva merkkien avulla esitetty itsen, objektin tai itsen ja objektin välisen suhteen representaatio, edustus.

symbolinen prosessi = merkkien käyttöä esittämään (edustamaan) itseä, objekteja ja näiden välisiä suhteita.

psyykkinen työ = merkkien, so. mielikuvien, ajatusten ja tunteiden avulla tapahtuvaa kokemusmaailman työstämistä.

tietoinen, tietoisuus = mielen sisällöt, joista olemme selvillä, jotka kykenemme pukemaan sanoiksi.

tiedostaminen = selvillä oloa mielen sisällöistä.

esitietoinen = mielen sisällöt, jotka kykenemme saattamaan tietoisiksi suuntaamalla niihin tarkkaavaisuutta.

tiedostamaton = mielen sisällöt, joista emme ole selvillä, joita emme kykene jollakin hetkellä pukemaan sanoiksi.

dynaaminen tiedostamaton = sisältää mielensisältöjä, joita tarkoituksellisesti pidetään pois tietoisuudesta niiden itsekäsitykseen sopimattomuuden vuoksi.

identiteetti = pyrkimys itsenä olemiseen, samana olemisen ja itsen jatkuvuuden pyrkimys; itsenä oleminen, itsenä olemisen ja itsenä olemisen jatkuvuuden tunne.

itse = olemassaolon, ajattelun, tunteiden, tahtomisten, kokemusten, elämysten ja toiminnan subjekti.

itsemielikuva = itseä koskevat ja itseä esittävät mielikuvat, mielikuvat, jotka koetaan itseä koskeviksi.

itsekokemus, minuus  = itsen elämyksellinen puoli, olemassaolon tun-ne, ajattelun, tunteiden, tahtomisten, kokemusten, elämysten ja toimintojen itseen kuulumisen kokemus.

itsekäsitys = tietoinen käsitys siitä millaisena itseni koen, millainen mielestäni olen, mitä minuun kuuluu, mitä minä osaan; vain se, mikä on omassa hallinnassa, itse tuotettua, ymmärrettyä on itseä, minua.

itsen dynamiikka = itseen kuuluviksi katsotaan vain sellainen, joka on sopusoinnussa itsekäsityksen kanssa, jonka minä itse tuotan, jonka minä itse määrään.

Objekti, toinen (ei-itse)  = ihminen, eläin, esine, ideologia, joka koetaan itsen ulkopuolelle kuuluvaksi.

ulkoinen objekti = itsen ulkopuolella, reaalimaailmassa oleva objekti, toinen.

objektimielikuva = mielikuvat, jotka koetaan itsestä erillistä objektia koskeviksi, objektia esittäviksi.

sisäinen objekti = mielen sisäinen objektia esittävä mielikuva, joka koetaan itsemielikuvasta  ja ulkoisesta objektista eroavaksi.

objektisuhde = itsen ja objektin välinen suhde.

ulkoinen objektisuhde =  suhde ulkoiseen, reaaliseen objektiin.

sisäinen objektisuhde = sisäistetty, mielessä koettu suhde objektiin (toiseen).

sisäistäminen = alunperin ulkoisena tai objektiin kuuluvana koetun kokeminen mielen sisäisenä, itseen kuuluvana.

funktionaalinen objekti = objekti, joka koetaan itselle kuuluvaksi, itseä varten olevana, mutta ei itsen osaksi.

funktionaalinen objektisuhde = suhde funktionaalisena objektiin.

yksilöllinen objekti = objekti, joka koetaan omatahtoisena, itsestä eril-lisenä.

yksilöllinen objektisuhde = suhde yksilölliseen objektin.

suojaoperaatio = mielikuvien avulla tapahtuva mielen sisäinen keino ylläpitää itsekokemusta kokemusmaailmaa työstämällä.  

 :idiot2:

Ohhon, olipampitkä rimpsu  :buck2:, ettei oikein tahtonut jaksaa edes lukea noin monimutkaista tietoa minästämme, joten ehkä voin kertoa sen omankin "rimpsuni" niin nähdään yhtäläisyyksiä tai sitten ne eromme,miten sen nyt teoillemme jo teimme tuo egon ja Sielumme yhtymisen meinaan.

Eli on vain Yksi kokonaisuus eli se Luojamme Olevaisuus, joka on jakaantunut biljooniin osiin, joita voidaan kokea minämme avulla eli sen persoonamme kautta joko todellisen Itsemme ohjauksessa tai kohta jo sen Kristus Minämmekin tuo Itsensä esiin, joten seuraavassa evoluutiossa on sitten enää sen Jumaluuden vuoro.

Ja kaiken tämän voi kokea vain sen OMAN persoonallisen Jumalansa ohjauksessa nyt ja aina, joka se alitajuntamme siis on.  :smitten:

"Ehkä esitin kysymykseni vain "väärälle" henkilölle..."

Tuossahan se vitsi olikin, sillä vastauksethan löytyvät AINA Itsemme sydämestä.  :smitten:

Totta on, ettei mielellemme annetakaan enää muita tekoja kuin niitä, joilla se vapautetaan sellaisista haluista, jotka eivät enää sinne uuteen Aikaan kuulu, joten sellaista tämä nyt vain on.  >:( Tähän on itsenikin vain tyytyminen ollut niin kauan kuin tämä kouluni jatkunut on eli egoamme ei ruokita pätkääkään!  :tickedoff:

Joten varsinainen aihe osaltani onkin jo loppuun käsitelty.  :smitten:

Hei  :)

Alkuaikonaan erehdyin puhumaan ystävälleni ns energioista ja muista
kiinnostavista jutuista.
Olin aivan ällikällä lyöty kun ystäväni sai hepulit,
meni ihan hysteeriseksi ja sanoi että pelkkää mielikuvitusroskaa kaikki.

Nyttemmin on tullut enemmän tilanneherkyyttä ihmisten kesken, voi jo
etukäteen aistia kelle voi sanoa ja mitä.

Ja kyllähän niitä "kulmakarvan nostoja" on havaittavissa myöskin heissä jotka
ovat näistä asioista kiinnostuneita  ;)

Alkuun se häiritsi ja monesti loukkaannuin  :'(

Mieheni on onneksi suhtautunut näihin asioihin aika hyvin, vaikkakin kaikkea ei vielä voi eikä ole tarveskaan puhua.

Tie on aina meidän omamme ja sehän se tärkein tässä on, että kuuntelee sitä
omaa sydäntään eikä anna muiden mielipiteet masentaa tai aiheuttaa meissä
eristyneisyyttä tai ulkopuolista oloa.

Rohkeutta ja rakkautta  :smitten: :smitten:

Kun itse koin henkisen heräämisen, päätin etten jätä asiaa salaisuudeksi. Tutuille, perheelle ja työyhteisöllekin olen kertonut asiasta lyhyesti, tiedotusluontoisesti. Ovat sitten saaneet käsitellä asian kuten ovat halunneet. Itselläni on jopa CV:ssä maininta, että olen kiinnostunut psykologiasta, filosofiasta ja rajatiedosta.

Yllättävän vähän olen naureskelua kohdannut. Sieltä täältä tuttavapiiristä on mystikoita tullut ulos kaapista ja kaikesta henkisistä asioista on voinut sitten puhua avoimemmin. Henkisillä asioilla en halua rasittaa ihmisiä, jotka eivät selkeästi ole valmiita hyväksymään eivätkä käsittelemään näitä juttuja.

Naureskelun sijaan olen törmännyt joskus hyvin hyökkäävään ja vihamieliseenkin asenteeseen itseäni kohtaan. Tällöin asialla ovat ns. lahkolaiset tai kaikkeen henkisyyteen  äärimmäisen kielteisesti suhtautuvat ihmiset. Nämä tyypit ovat yleensä jonkin kolmannen osapuolen kautta saaneet tietoonsa, että olen mystiikkaan taipuvainen, itse en ole asiaa mainostanut. Äärimmäisen rasittavissa tilanteissa olen näiden tyyppien takia saanut olla ja itsekin olen luultavasti sortunut virheisiin alkaessani tuloksettomaan väittelyyn heidän kanssaan.

Mutta aika tarkasti sitä nykyään valkkaa, kelle puhuu reinkarnaatiosta ja kelle kauden muodista.  ;)

Samassa veneessä ollaan Valo.  ???  Juuri samat ajatukset kuin sinulla, mutta onneksi tuossa tuli hyviä vastauksiakin. Kaikki löytää lopulta itse oman henkisyytensä tien mitä kulkea, mutta: voisi sitä hiukan olla ystävällisempi ja hiukan suvaitsevaisempi eikä niin kova toisen ajatuksia kohtaan. Varsinkin, kun itse yrittää ottaa toisenkin mielipiteet ja ajatukset huomioon.

T: Karoliina

Paljon tutun kuuloista huttua. Monesti minulle myös sanotaan että olen uskovainen, enkä näe itseäni ollenkaan uskovaisena. Olen vastannut näille että minun mielestä te olette uskovaisia, koska uskovaisesta minulle tulee mieleen että uskon palavasti johonkin asiaan mihin minulla ei ole mitään todisteita, mutta asiahan ei ole ollenkaan noin. Mihin ikinä "maallisesti" ajattelevat uskookaan, niillähän ei ole mitään todisteita noista asioista. Hehän vain kuuntelee mitä tiedemiehet todistelevat, kun niiden todistelu on lähinnä sitä että asia on todistettu, kun tietty määrä tiedemiehiä nyökyttelee päätään. Se tullaan muuttamaan muutaman vuoden päästä taas erillaiseen tieteelliseen "faktaan", joka taas muutetaan uusien tutkimustulosten kautta. Nämä hengelliset asiathan on ainoastaan pysyviä.

Mutta olen myöskin ajatellut ettei ole minun tehtäväni alkaa ketään käännyttämään, ne huomaavat sen jos huomaavat, ei minun tarvitse siis kenellekään todistella yhtään mitään, ei tarvi myöskään heidän.

Mielenkiintoinen aihe. Nostan tän uudestaan ylös kun itse en ole noihin aikoihin vielä ollut astrossa. :)
 
Olenpa saanut minäkin, ihan tässä viime viikkoina/kuukausina huomata, että kaveripiirissäni on muutama sellainen ihminen joka pitää astroilua, henkimaailmaa ja sitä myöten henkisyyttä huuhaa puuhana. Minä ku olen viimeisen 3 vuoden aika löytänyt tämän henkisyyden. Voinpa sanoa, että osa kavereisa voi jäädä unholaan juuri tän takia, ettei lopulta enää löydykkään yhteistä säveltä. Tietyllä tapaa harmi kun ois muutoin samaa. ??? Yhden kaverin kohdalla on jo näin käynyt.

Pidän siitä, että voin käydä keskustelua ja juttelua ihmisten ja ystävien kanssa henkisyyden asioista, aika monipuolisestikin. Ei mua demoniasiat kiinnosta, pelkään jopa niitä. Ehkä sitten kaikesta muusta henkisestä.

Useammin on näiden juttujen suhteen tullut vastaan pelonsekaista epäuskoa kuin naureskelua, mutta siinä on ehkä se, etten mä pidä itseäni henkisenä vain sen takia, että satun nyt uskomaan Yamaan ja reinkarnaatioon ja harrastamaan kaikenlaista taroteista feng shui'hin ja talousastrologiaan.  ::)

Olen kokenut suurena lahjana sen, että molemmat vanhempani ovat hyvin herkkiä, henkisiä ihmisiä.
Voimme puhua kaikesta henkimaailmaan, henkiseen kehitykseen, meedioihin, näkijöihin ym. liittyvistä asiosta keskenämme.
Molempien vanhempieni äidit olivat hyvin intuitiivisia, äidin äiti oli näkijä.

Lähipiirissäni on muutama ihminen jotka ovat mediaalisesti lahjakkaita.
Ns.rajatiedosta voin keskustella miltei kenen tahansa ystäväni kanssa, koska he ovat hyvin avarakatseisia ihmisiä. Tosin leikkimielisesti kutsuvat minua noidaksi välillä jos kerron tulevasta tai koen voimakkaan intuitiivisen "näyn".
Luottavat kykyihini kuitenkin vaikkeivat itse olisikaan kokeneet niin voimakkaita ns.
paranormaaleja ilmiöitä ym. kuin minä

Olin yksityisessä hoitopaikassa pikku-tyttönä ja hoitotätini oli välillä pulassa kun kyselin tosi varhain, paljon ennen kouluikää, Jumalasta enkeleistä ja uskonnosta.
Hän kysyi vanhemmiltani miten näistä asioista tulisi keskustella niin pienen ihmisen kanssa.

Meediolla kävin ensimmäisen kerran 26-vuotiaana. Hän sanoi jo silloin, että tulen keskustelemaan henkimaailman kanssa viimeistään 35-40-vuotiaana ihan helposti, mutta kyllä se onnistuu nyt jo jossain määrin.
On tosin kovin turhauttavaa aistia henkimaailmasta tullut saamatta sanomaa kunnolla auki.

Minulle ei ole (muutamaa puolituttua lukuunottamatta) kukaan naureskellut tai väheksynyt lahjojani.

Ex-ex-mieheni veti huumeita aikoinaan satunnaisesti ja hän maksoi ensimmäisen reiki-kurssini ihan piruiluna et näytäs vaan miten tuonlainen huuhaa-hoito muka toimii. No, minä sitten hoitelin häntä monet kerrat ja nykyisinkin jaksaa jauhaa sitä miksen hyödynnä taitoani enemmän.

Nykyisen mieheni kanssa olemme käyneet monet keskustelut näistä henkisyysasioista, mutta hän onkin vähän eri tapaus, koska isänsä oli pappi.
Ortodoksisuus on miehelleni hyvin tärkeä.
Hän on käynyt meedion luona kanssani (ei uskaltanut mennä yksin)  :D :D
Edesmennyt veljensä tuli moikkaa ja hieman moittikin nykyisestä menosta..
Mieheni oli itkun partaalla ja ihan hämillään. Minä hymyilin sisäänpäin  :smitten:

Olen siis onnellisessa asemassa koska voin vapaasti olla "se vähän erilainen" ja minut hyväksytään täysin sekä vanhempieni sekä ystävieni taholta juur sellaisena kuin olen.

Meedio on ollut mielettömän tärkeä apu ja ymmärtäjä vaikeissa tilanteissa. Tarkoitan mm. vastavoimien negatiivisia kohtaamisia.

Koettelemuksia on ollut elämän aikana enemmän kuin tarpeeksi, mutta henkisyydestä ammennan sen voiman joka kantaa ihan sinne loppuun asti

Minunkin elämässäni ihan lapsuudesta saakka on ympärilläni ollut henkisiä ihmisiä. Voin erään sukulaisen luona tuntea jännää rauhallisuutta - kuin parannusta- jos jokin asia mättää elämässäni. Koskaan en ole nauranut henkisyydelle. Teininä ehkä hieman tuskailin jos tästä useesti puhuttiin, koska en silloin tuntenut oikeen tätä käsitettä - henkisyys.

Tämä henkisyys on juuri Minän - minuuden etsintää ja löytämistä - sielu  :smitten:

No niin, kyllä minua on naurattanut henkisyys, ::) kun äitini puolelta tulee noita selvänäkijöitä ja valo-ihmisiä
ja isäni puolelta sitten stan hankalia pirullisia demonisia ihmisiä,
ja kun äitini meni uusiin naimisiin, niin isäpuoleni suku oli, on edelleen jakautunut niin,
että funda luterilaisia ja funda helluntailaisia.  :D ;D :2funny:

Kyllä on revitty ja sotaa käyty tästä allekirjoittaneen sielusta,
jopa ajettu ulos noita valo-energioita ja sitten noita demonisia energioita,
että jonkinlainen "pelastus" kohtaisi, mutta läksin tutkimusmatkalle
noihin itä-uskontoihin, sitten muinaisiin uskontoihin, sitten shamanistisiin uskontoihin
ja sitten takaisin muihin itä-vaikutteisiin ideologioihin/uskontoihin
ja sitten ajattelin uskoa ihan mitä vain ja nyt olen kiinnostunut muslimien maailmasta
jopa siinä määrin, että olen saanut lahjaksi rukousmaton "muka Mekkasta",
kun kävin (kutsusta) pyllistelemässä moskeijassa. ::)

Mutta jos totta puhutaan, niin ei minua se uskonto niissä piireissä kiehdo,
vaan eräänlaiset talous-asiat,  ::) koska näillä tyypeillä tässä globaalissa talouskriisissä vielä sentään
on jotain vielä kirstun pohjalla. ;)

Joten keskityn tämän reali-elämän todelliseen "uskontoon",
joka hallitsee meidän jokapäiväistä elämää ja tuo leivän pöytään. :angel:

Juuri näin minäkin ajattelen. En lähde lainkaan siihen leikkiin, jos keskustelu menee pilkan tai naurun puolelle, liittyen siis henkisyyteen. Olen vain sanonut, että jokainen saa uskoa mihin uskoo ja kunnioitan kaikkien näkemyksiä. En ole vielä kohdannut ihmistä, joka ryhtyisi yksin väittelemään, jos ei minulta saa vastakaikua  :2funny:
Ja huumori tässäkin asiassa, henkisyydessä, on hyvä muistaa. Mulla itselläni huumori kulkee mukana lähes kaikessa ja nauran itselleni päivittäin  ;)

Kylläpäs sinä Sasha ajattelet tästä asiasta loppujen lopuksi pinnallisesti - Raha vain merkkaa lopulta.

Kyllä minulla on aika usein sellainen tunne, ja nähnytkin olen, että hyvinkin raharikkaat pudistelevat päätänsä, nauraen Henkisyydelle jos/kun siitä tulee puhetta ???

Itse asiassa kyse on enempi siitä, että vaikka itse uskoisivat ties mihin, he eivät mielellään myönnä sitä ulospäin (ainakaan missä tahansa seurassa) jotteivät saisi hörhön mainetta. Ns. ylemmissä yhteiskuntaluokissa etiketti ja maine menee nääs mammonan kanssa yksi yhteen. Tuo koskee muuten muitakin kuin rikkaita. Monet pelkäävät hörhömaineen saamista niin paljon että yrittävät peittää sitä omaa "hörhöpuoltaan" hekottelulla sun muulla, ajattelevat että jos mää lyttään tuon ja tämän niin muut ei ainaskaan ajattele että mäkin saattasin uskoa sellaisiin. Tuo logiikka usein toimiikin, koska ihmiset eivät yleensä osaa lukea viestin nuansseja. Sitten on kaikki nämä taikauskoiset, uskikset ja muut jotka menevät kauhistelemaan niitä joilla se henkisyys on vähänkään toisenlaista. Kas kun eivät ala julistamaan muita keskiajan tyyliin kerettiläisiksi. ::)

Hyvä vastaus Kato Vega. Jos ajatellaan vaikka työhakemuksen laatimista itsestään. Henkilö jolle astrologia on tärkeää elämässä, ja se oma aurinkomerkki siinä. Itsekkin kerran hupaisasti, kuitenkin asiallisesti tietysti mainitsin hakemuksessa; Oinaan tarmokkuudella. :) Itse asiassa se sopi kun on kyse taiteellisesta minästä. Olen aina halunnut olla toisenlainen, poiketa tietystä kaavasta, kuitenkaan olematta kauhean radikaali.

No näinpä ja se säätelee sitä tavallista reali elämää, -mihin se ikinä johtaakaan-
-kuitenkin.
Se henkisyys, vaikka olisi kuinka valaistunut ja oppinut,
niin sillä ei vuokraa ja laskuja makseta.

Voi, voi. Tarkoititkohan muka ihan pakollisia laskuja. Kyllä sinun ajatusmaailma henkisyyttä kohtaan, paljastui kirjoituksesta kyllä kaikenlainen muu, kuin vuokra ja laskut :P Meni kirkkaasti nauramisen ja huvittuneisuuden puolelle.

Mielipiteeni on sellainen, etten minä pieni ihminen voi tietää, onko tämä oma ajattelutapani nyt loppujen lopuksi se oikea ja totuus. Ehkä ne henkisyydelle naurajat ovatkin niitä jotka ovat oikeassa tai ehkä eivät. Riittää kun jokainen valitsee sellaisen tien, kuin tuntuu hänelle itselleen hyvältä. Kunnioitan myös niiden ajatusmaailmaa, jotka eivät suuntaudu "hörhöilyn" puoleen ja valitsen silloin sanani sen mukaan missä seurassa olen. On turha yrittää saarnata jostain mitä toinen ei voi mitenkään edes ymmärtää.  :)

Lisäksi jaan kyllä kahtia henkisyyden ja uskonnot. Minulle henkisyys on itsensä ja maailman aktiivista tutkimista, uskonnot taas tuovat valmiita totuuksia pöytään joihin voi helposti uskoa ilman että tarvitsee itse ajatella. Monissa uskonnoissa on paljon mielenkiintoisia pointteja mitä pohtia, mutta himouskovaisia en pidä kovin henkisinä ihmisinä loppujen lopuksi.

´

Minä en ole missään kertonut tai esittänyt, että olisin mikään henkinen mestari, edes henkinen
tai tietäisin siitä mitään,
-itse asiassa olen aika moneen otteeseen korostanut sitä, että olen tässä henkisessä "hierarkiassa"
alkueläimen tasolla,
joten en tiedä, mistä olet moista päähäsi oikein saanut? ??? :idiot2:

Hyvin sanottu.  :)

:idiot2: Sasha: Asia tuli kertaheitolla ihan selväksi. Täällä luin kerran juttua siitä. Ja se olikin varmaan sun rauhanalttari. Tietty henkisyys siis siinä. Kaikki se muu onkin sulle jotain ihan muuta. Ei kiinnosta! :idiot2:

Olipa hienosti sanottu  :smitten:

Olen täysin samaa mieltä. En itsekään henkisistä asioista keskustele ihmisten kanssa, joille nämä asiat ovat todellakin hörhöilyä. Mutta se on ihan ookoo niinkin, jokainen taapertaa tavallaan  :angel:

Mielestäni jokainen ihminen on henkinen tavalla tai toisella, koska henkisyys on myös minulle sitä itsensä tutkimista, ja kukapa meistä ei itseään tutkisi  :smitten:

Minusta Ave ja Alva nivosit henkisyys asian kauniisti yhteen. :) Jokainen saa olla mitä mieltä tahansa. Se tarkoittaa myös sitä, että en halua olla edes sellaisten ihmisten seurassa, saati jutella jos meillä on käsittämättömän eriävät mielipiteet henkisyydesta. Tai niistä asiosta henkisyydessä jotka minulle ovat tärkeitä.

Näinhän se menee :) Jokainen valitsee oman polkunsa ja myös ne ihmiset, kenen kanssa kokee tuntevansa jonkinlaista "yhteyttä" eli ne ystävät ja läheiset ihmiset. Ja jos ei pysty keskustelemaan itselle tärkeistä asioista, kuten henkisyydestä, esim. ystäviensä kanssa, sillonhan blokkaa osan itsestään pois. Lopputulos ei silloin mielestäni ole aitoa olemista...

Itse kun kerron omia "hörhöily -juttujani" jopa parhaille ystävilleni, he saattavat naurahtaa / olla eri mieltä, mutta vastaanottavat kuitenkin ajatukseni, ne ajatukset pistävät miettimään ja se on jo mielestäni henkisyyttä ja sitä toisen hyväksymistä kaikessa ihanuudessaan  :smitten: :smitten: Näin myös saamme aikaan aina mielenkiintoisia keskusteluja, joissa saa väitellä sielunsa kyllyydestä - ja sitä minä rakastan  :angel: :)

Kaunista jälleen Alva :angel: Itse kun löysin tälle henksyyden tiellä, (nyt en puhu varsinaisesti uskovaisuudesta, siis siitä alkuperäisestä käsitteestä) niin kyllä ne -ei henkiset- kaverit jäivät pois junastani. He naureskelivat tällä atsroilulle esim, taikka eritoten henkimaailman asioille. Kylläpä pari sellaista kaveksi voisin nimittää jotka eivät millään ala kanssani puimaan henkisyyden asioita. HAHAA ;D

Tuossa toissa päivänä  :neitsyt: ystäväni kanssa oli henkeviä keskusteluja. Hän on aivan mahtava persoona. :smitten: Hän ei myöskään minua paina alas jos muutama (heh) ärräpää pääsee suustani. Se on juuri sitä toisen hyväksyntää ihan kaikkineensa.

Kiitos  :angel:

Minulle kävi muuten samoin, muutamat ystävät ovat nyt vanhoja ystäviä, kun yhteistä polkua ei enää löytynytkään  :( vaikkakin minä olen sellainen, että hyväksyn muut vaikken heidän mielipiteitään allekirjoittaisikaan, mutta odotan myös että he hyväksyvät minun mielipiteet, quite simple  :smitten:

Minähän en niinkään ole astroiluun innostunut, vaan kaikkeen muuhun henkiseen. En osaa edes omaa astrologista karttaa lukea sitten ollenkaan  ;D ;D Mutta muissa asioissa olen sitten "pidemmällä" tai jotain...  ;) Olen esim. huomannut, kun side johonkin ihmiseen on todella syvä, tunnen kyseisen ihmisen "seuraavat liikkeet" ja tunteet sanomattakin. Aluksi ajattelin, että olen tulossa hulluksi  :) mutta se olikin vain omaa henkistä kasvua  :smitten:

Alvaa ;D

Minusta astroilu on juuri se minuuden alkulähde. Sieltä ja siitä eteenpäin voin ponnistaa ties minne ja kauaskin :)

 :smitten: En epäile hetkeäkään... Minulla on vain niin vähän kärsivällisyyttä aloittaa tulkitsemaan omaa karttaa, siihen tartvitsisin hiukan apua ensin  :angel:

Kattos Alvaa :)  Meinaako suakin aika-ajoin kärsämättömyys piinata? Voi kuule, samoin on mullakin aina välillä. Omaa karttaa saatan vielä tuijottaa kuin mikäkin... :crazy2: ;) Ei vaan ihan kaikki tahdo mennä jakeluun ;D

Aika-ajoin   :angel: Itse asiassa todella usein, tämä on ehdottomasti huonoin puoleni. Olen kyllä yrittänyt tulkita omaa kartaani, muttei siitä mitään tule  ???

Alva: Ootko antanut jonkun toisen tulkita omaa karttaasi täällä?

ööö, noh en  :angel:

Jostain syystä haluan pitää karttani hyvät ja huonot puolet privaatti tietona  :)

p.s. taisi muuten paljastua toinen huono puoli, en tykkää paljastella asioita itsestäni  :smitten:

Ai jaa ;) Mikäs sinua sitten kiehtoo täällä astrossa?

Kaikki mitä täällä voin oppia, elämähän on oppimista  :) vaikka se olisi ihmisten eriävien mielipiteiden lukemista tai mitä vaan. Ja siis vaikka tämä on Astro sivusto, täällähän on pilvin pimein juttuja henkisyydestä ja tämähän minua kiinnostaa  :smitten:

Ehkä aikani luettuani ymmärrän karttaanikin paremmin  :)