Astro Foorumi

 :'( :'(
Meidän ihana sydämmellinen ja erittäin ihmisrakas valkoinen nuori kissaneiti (persialainen) lähti eilen uteliaana tutkimaan uuden talon ympäristöä. Lähtö tapahtui puolivahvingossa - meidän kellarin oven jätti työmies (toistamiseen auki). Nyt meillä suru on suuri ja ollaan haettu kissaa eilen illalla puoleen yöhön asti ja aamulla, iltapäivällä (lapset heti koulusta päästyään) ja nyt koko illan 17 asti lasteni kanssa. Olemme uuvuksissa ja pettyneitä :'(
Laitoimme ilmoitukset kauppoihin, olemme soittaneet kaikki viranomais (palokunnan eläinpelastus 24/7 Hki, Viikin eläinsairaala, Viikin löytöeläintalo ja Hesy yms. tahot. Kukaan ei ole nähnyt kissaa, ilmoittanut sen vaiheista emmekä saaneet mitään tietoa kysellesämme ihmisiltä ja joiltain naapureilta. Voisiko joku katsoa mikä on pikkukisumme kohtalo ja näyttääkö tämä nyt huonolta. :'(

Oi, tuo hätä ja suru pomppasi tuosta otsikosta niin voimallisesti esiin!
Voi, toivottavasti kissa löytyy vielä ehjin nahoin ja palaa teidän luoksenne!

Mulla on jotain kokemusta eläinkommunikoinnista, voin koettaa tavoittaa kissan, ja kehoittaa sitä palaamaan kotiin, mutta mitään en voi luvat kuitenkaan!

Kiitos. Kaikki apu otetaan kiitollisuudella vastaan :'( Olemme hädissämme kisun kohtalosta, kun sillä ei ole luonnollista saalistajan viettiä vaan se on elämänsä ollut kainalossa ja luonteeltaan se jaksaa aina olla myötätuntoinen ja hän huokuu lempeyttä. Meillä on hätä pikkuisen puolesta ja siitä, että on kokenut karmaisevan kohtalon tai pelkää ja on ehkä loukkaantuneena tai ahdisteltuna ulkona.

OK.
Kerron nyt sen ihan sillätavoin kun sen näin, jos siitä tulee teille itsellenne jotain mieleen.

Eli ensin kissa käveli. Sitten se tuijotti pelästyneenä jossain pimeässä nurkassa.
Sen jälkeen sain kuvan auton selaisesta raksinmuotoisesta pultin kiristimestä, mikä lie, jolla renkaiden pultteja kiristetään. Sitten ajattelin että se oli risteys...mutta tuo risteys olisi vähän omituinen, koska  se kuva olisi tullut ylhäältä päin siitä risteyksestä.
Koetin sille sanoa, että menee takaisin kotiin, että siellä sinua kaivataan. Kissa kertoi, ettei pääse.

Itselle tuli sellainen ajatus, että olisiko kissanne kopattu johonkin autonperään ja viety jonnekin? ja tuosta risteyksestä ylhäältä päin tulee mieleen jokin kerrostaloasunto.

Toivottavasti hän vielä palaa kotiin tervenä ja ehjin nahoin!

Olkaa vaan luottavaisella mielellä ja etsikää ahkerasti.  Mun äidin kissa muutti meille, mutta päätti karata heti ensimmäisenä päivänä.  Itkettiin ja surtiin, etsittiin.  Laitoin ilmoituksia ilmoitustauluille ja postilaatikoihin.  Yks ystävällinen naapuri sattuu olemaan eläinsuojeluyhdistyksessä hommissa, ja hän laittoi sinne sivuille jutun ja kuvan. 

Meni 7 viikkoa katoamisesta, ja olin jo menettänyt toivoni.  Olin ihan varma, että kissa oli matkalla entiseen kotiin, niinhän ne tapaa tehdä.  Mutta yks ihana vanha pariskunta oli ruokkinut sitä, ja hän ilmoitti siitä mulle.  Nyt on kissa täällä.  Loppu hyvin kaikki hyvin.

Kävin vielä yöllä kutsumassa sitä nimeltä tuossa lähimetsikössä, mutta tuloksetta  :'(. Metsän laidalla on omakotitaloja ja ne talot alkavat meidän talolta. Tuota tontin rajaa pitkin kissa olisi päässyt kulkemaan taloltamme helpostikin. Mieleeni tulee olisiko kissa mennyt johonkin auki olevaan varastoon suojaan ja ovi olisi lukittu sitten kiinni. Tällaisessa varastossa ihmiset voivat säilittyttää mm. auton renkaiden vaihtoon tarvittavia pultteja. Tai olisiko kyseessä puhtaasti autotalli (joissa ihmiset säilyttävät romujaan), jonka ovi on lukittu kissan mentyä sinne? Näitä minulle tuli mieleen ja pelottaa kovasti jos ei saa ruokaa tai vettä niin ei kauan hengissä selviä  :'(. Viemme illalla lappuja taloihin ja käymme myös kyselemessä ja laitamme ilmoituksia valotolppiin. Todella kauhea tunne, kun ei tiedä mitä on tapahtunut ja kun on pakko mennä töihin vaikka tuntuisi että haluaisin mennä heti kiertelemään tai ylipäätänsä tehdä asialle jotain. :'(

Kyllä kissa selviää yllättävänkin kauan hengissä ilman ruokaa ja jopa vettä, kissallahan on yhdeksän henkeä.  Pidä lippu korkealla ja mieli virkeänä!  Vaikka tiedän varsin hyvin, että se ei ole ihan helppoa.

Ja vaikka kissa olisi tottunut olemaan kainalossa ja aina sisätiloissa, on se silti kissa ja sillä on kissan luonto.  Ei ne saalistus- ja itsesuojeluvaistot siltä oo mihinkään kadonnu.

Kissoilla on tosiaan yhdeksän henkeä, ja omatkin katit on selviytyny kotiin ihan uskomattomilta reissuilta ja ihan uskomattomassa kunnossa vielä!
Pari päivää ei ole kissalle aika eikä mikään olla kateissa vielä :)

Tuo tunne, epätietoisuus ja huoli on aivan kamalaa!

Tuo varasto kuulostaa varteenotettavalta vaihtoehdolta kyllä.

Sydämmellinen kiitos kaikille auttajille  :smitten:

Tämä juttu on kyllä laumauttanut normaalin elämän - jäänyt nuo nukkumiset ja syömiset vähille ja se alkaa tuntumaan jo.

Lisäapuna kysyn onko teillä antaa suosituksia selvänäkijästä joka pystyisi auttamaan kadonneitten etsinnässä? Kysyn siksi, että en haluaisi hukata turhaa aikaa paikkoihin, jotka eivät ole todennäköisiä. Voi olla foorumin etiketin vastaista, mutta siinä tapuksessa voisitteko suositella yksityisviestillä: christina12122012@gmail.com. Foorumilla on pitkä auttajalista, ehkä joku sieltä?

Mulla tuli heti mieleen, et joku on ottanut sen kissan,(ehkä kotiinsa )kun se on ollut niin söpö.. :smitten:

Mulla tuli tunne, että kissalla on kaikki hyvin ja kuten unelmassakin sanoi, joku on sen ottanut tai ottaa "suojaansa" ja kissa palautuu teille jonkin ajan päästä kyllä... Mikään ennustaja en siis ole, mut mulle tuli intuitio et "ei hätää"..

Yrittäkää nyt luottaa siihen että kissalla on kaikki hvyin, olette tehneet jo tosi paljn kissan löytymiseksi.
Useinhan ne palaa kotiin heti kun etsiminen on lopetettu.  :)

Minulle  kävi samoin parivuotta sitten. Kissa oli vajaan vuoden ikäinen ja tottumaton kulkemaan yksin ulkona. Ensimäisen päivän hain ja huhuilin, seuraavana päivänä tuli tunne, että pitää huutaa ja lujaa.Etsin ja huutelin, niin että metsä raikui ja täysin häpeilemättä.  Uskoin jo ettei auttanut, ja tulin välillä kotiin tarkistamaan tilanteen. Kissa juoksi viiden minuutin päästä naukuen samasta suunnasta, josta tulin. Myöhemmin kuulin kissan vaellelleen metsikön takana olevalla toisella rivitaloalueella. Ilmeisesti eksynyt samanoloisten talojen joukossa. Karjunta siis auttoi tässä tapauksessa. Voisi kokeilla myös jotain esim katkarapu-tonnikala purkkiruokaa (haisee kilometrin päähän), jos sattuisi löytämään lähipiiriin, mutta tarkempi osoite hukassa. Kissalla alkaa jo olla nälkä vaikkei mitään suurempaa hätää olisikaan. Kissahan saattaa myös piilotella jos on vähän peloissaan.

Minusta tuo on hyvä neuvo. Usko että kissalla on kaikki hyvin ja että se palaa kotiin.

Kissathan tosiaan pärjäävät kauan ulkona, joko niin että joku ruokkii niitä tai sitten ne saalistavat itse annoksensa.

Tuo ptv:n neuvo oli myös mielestäni hyvä eli kannattaa laittaa tuoksuvaa ruokaa ulos niin se houkuttelee kotiin.

Kyllä minunkin miiru on ollut ulkosalla parikin päivää mutta takaisin se sitten tuli kun oli ruokakuppi terassilla odottamassa.

Kissa tulee takaisin.  :)

Hei kaikille myötäeläneille  :smitten: minulla on hyviä uutisia  :D Me löysimme meidän pienen "blondin".  Tytteli löytyi n. 400 m päästä kotoa juuri siltä alueelta, jota ensiksi haravoimme. Madde kyyhötti yhden talon puisten terassiportaiden alla, jossa oli sateelta ja tuulelta suojainen paikka. Tyty oli kuiva ja kaikin puolin kunnossa:) Talomme kohdalta alkaa metsikkö ja sen laidalla on taloja vieri vieressä. Olemme parina päivänä tutkineet maastoa myös tuon talon metsikön puoleisella alueella samalla kutsuen kissaa, mutta emme luonnollisesti voineet marssia toisten sisäpihoille. Ilmeisesti tyty oli niin säikähtänyt, ettei tullut suojastaan pois vaikka uskon että se kuuli huutelumme. Huomasimme katoamisilmoituksia jakaessa, että osasta taloista alkoi koira heti haukkumaan tultuamme pihalle, joten olisko kohtaaminen koiran kanssa ollut traumaattinen ja siksi tyty ei tullut luoksemme eikä antanut mitään elonmerkkiä itsestän vaikka kutsuimme sitä lukemattomia kertoja. Kun veimme kissaa kotiin niin vastaan tuli koiran ulkoiluttaja koiransa kanssa, jolloin muuten rauhallisesti sylissä istunut tyty alkoi rimpuilemaan. Tytyllä ei ole aiempaa kokemusta koirista.

Mun täytyy sanoa, että minun silmissäni maailma muuttui vähän paremmaksi paikaksi  :smitten: On ollut suuri ilo huomata, että niin moni minulle vieras ihminen on antanut täällä tukea meille niin ahdistavassa tilanteessa. Siitä iso kiitos teille ihanille kanssakulkijoille :smitten:

Tiesin että kissa löytyy.  :)

Nyt vaan olet onnellinen että sinulla on kissaystävä ja hellit sitä aina kun mahdollista.  :smitten:

Niin minäkin teen omalle kisulle ja se antaa rakkautta takaisin.  :smitten:

Haa, voi kuinka ihanaa!!!  Tiedän tasan tarkkaan sen onnen tunteen kun karkulainen löytyy!  Oi olen niin onnellinen teidän puolesta!

OI!
Mahtavaa että kisu päätyi onnellisesti kotiin seikkailulltaan  :smitten: