|
Otsikko: mystica esittäytyy Kirjoitti: mystica - 21.04.2006 14:49:39 "ei kun eteen päin, sano mummo lumessa"..
Eli muutama sana itsestäni: Olen 32-vuotias "haihattelija" ja elämän opiskelija täältä Hämeen laidoilta. Asun maalla rakkaan aviomieheni kanssa ja kovasti odotamme esikoistamme syntyväksi, (la oli eilen) ja meillä on kaksi karvaista lasta kotonamme. Olen reikiläisiä minäkin, ja astrologia kiinnostaa, samoin psykologia ja mieheni mukaan olen toisinaan "yksi rasittavimpia analysoijia" jota hän on milloinkaan tavannut ;) aurinkomerkiltäni olen vesimies,nouseva neitsyt,kuu jousimies, merkurius kaloissa,venus kauriissa,mars härässä puu-tiikeri punainen itsevallitseva kuu eli varsinainen sekametelisoppa ;) Taustailen ja luen juttujanne aina kun sopiva rako löytyy. Aurinkoista kevättä kaikille! Otsikko: Re: mystica esittäytyy Kirjoitti: maarita - 21.04.2006 15:45:21 Hei mystica!
Tervetuloa vaan tähän iloiseen, värikkääseen astroilijoiden joukkoon. Jos mielesi on analyyttinen silloinhan olet oikeassa paikassa. Täällä jos missä kaivellaan syntyjä syviä monista aiheista. Ajattelen itse aurinko-neitsyenä tuon sinun nousevan neitsyt-merkkisi juuri tekevän sinusta tarkan ja analysoivan. :smitten: maarita :smitten: Otsikko: Re: mystica esittäytyy Kirjoitti: mystica - 24.04.2006 07:40:10 Heippa ja kiitoksia Maarita!
Sitä neitsyttä minäkin "syytän" aina kun tulee niitä "pilkunviilaus-juttuja" ;) Mutta sitä samaa merkkiä on kiittäminen myös siitä,että koti pysyy asuttavassa kunnossa, ettei vesimies-jouskari katoa maailmanparannus-reissuilleen ;) Olen kuullut puhuttavan,että vesimies voi olla jopa jääräpäisempi,kuin härkä (=mieheni aurinkomerkki) ja ehkä se luonteenpiirre on vienyt elämässä eteen päin,vaikka sitten läpi harmaan kiven. Yksi mottoni on aina ollutkin: "kovapäinen tarvii kovan koulun oppiakseen". Nyt on kuitenkin selkeästi tälläinen "elämän palkintovaihe" menossa ja kaikkea mukavaa tapahtunut tässäkin elämässä :) Olisiko perhe kiitosta siitä, että olen kovasti yrittänyt opetella sanomaan ei? etten säntää aina pyydettäessä auttamaan muita ja huomaa tulleeni jälleen kerran hyväksikäytetyksi, mene ja tiedä, mutta siinä yksi oppiläksyistäni. Olen joskus kuullut sanottavan itsestäni, että minuun on mahdottoman helppo ihastua ja suorastaan mahdotonta rakastaa :D Ja olen sen huomannut,että jopa itsellenikin se rakastaminen tuntuu olevan toisinaan "työn ja tuskan takana", niin vaikea sitä on hyväksyä, jos on jotain typerää mennyt tekemään, eihän neitsyt virheitä tee? Vai tekeekö nekin? ;) Eli hyvin on ehdollistettu rakkaus sisäistetty ;D |