Astro Foorumi

Olen tuolla aikaisemmin valottanut erästä ongelmaa elämässäni, jossa minulla on selkeästi jokin laiskanläksy opittavana, eli roikkumaan jäävät ystävät ja ex-kumppanit ja ihailijat, joille olen jokin käsittämätön pakkomielle ja välillä myös kostonkohde,
kun asiat eivät mene niin kuin he toivoisivat. :idiot2:

Pikkuveljelläni, miesystävälläni ja etenkin parhaalla ystävättärelläni, joka vasta onkin oikea sontamagneetti, on sama ongelma.

Itse asiassa, ystävättäreni ei tarvitse esim. kuin odottaa
aina myöhässä olevaa Kaksosystävärtään  ::)
jossain julkisella paikalla, niin johan siihen ilmaantuu,
paremminkin liimautuu joku takiainen, iilimato ja vampyyri,
eikä eroon edes kulumalla!  :o

Hän kokee tämän niin kovana ongelmana, ettei halua juuri liikkua vapaa-aikanaan missään muualla kuin suljetuissa ja yksityisissä piireissä. Hänellä on uskomattoman paljon läheisriippuvaisia ja pakkomielteisiä sukulaisia ja ex-ystäviä - ja siippoja,
joiden vuoksi hänellä on salainen puhelinnumero ja osoite.


Tutkin siis oman karttani lisäksi 3:a muuta karttaa ja yritän löytää yhteneväisyyksiä ko. ongelmasta.
Mihin asioihin kiinnittäisitte huomiota kartoilla?

Sitten toinen vastaava kysymys; Mihin kiinnitätte huomiota tälläisen takiaisihmisen kartassa? Haen nyt lähinnä pakkomielteitä, kostonhalua ja sitä "rakasta-rakasta minua pliis-pliis-teen mitä vain"-ominaisuutta.

Jokaiselle kun on ikään kuin vastavoima, joka vetää puoleensa ja ruokkii toinen toistaan että ylipäätään edes kokisivat itsensä ja toisensa.  ;)

Olen niin vasta-alkaja astrologiassa, että oikein tuskastuttaa.  :buck2:
Ihminen voisi saada ja oppia tietoa nopeammin...  :P

 
Kiitos jo etukäteen neuvoistanne.  :smitten:


Iloa, valoa ja rakkautta  :smitten:

Asterix

Moi!

Katsopa ensi töiksesi, löytyykö sontamagneeteilta jokin empaattisen oloinen nousumerkki, esim. Rapu tai Suomen olosuhteissa harvinainen Kalat. Neptunus AC:lla voisi myös antaa olomuotoon sitä Kalat-vaikutusta.

12 huone ja siellä esim.  :venus: , :aurinko: , tai ceres ja mielellään vesimerkissä altistuu uhraamaan itteään ja auttamaan ja vetämään puoleensa niitä autettavia tahtomattaankin
itelläni  :aurinko: 12 huoneessa ja skorpionissa ja kyllä nuo laitapuolen
kulkijat sen vaan jostain vaistoavat ja tulevat apuja kerjäämään

 :kuu:  :skorpioni::ssa on magneettinen vetonaula

ja tuo lillin mainitsema  :neptunus: lähellä asc:tä antaa herkkyyttä vaistota
toisen mielentilat ja tuo sitä riippuvuutta
samalla tuo akseli  :askendentti: ja desc. ja siellä olevat planeetat

pakkomielteet voisivat löytyä  :pluto::n aspekteista venukseen,
esim. :pluto: :aspect_opp: :venus:
ykköshuoneessa ajatellaan hyvin omakohtaisesti itteään,omia tarpeita

 :vertex: ja varsinkin sen vastapiste antivertex voisi kohtalonomaisesti tuoda nämä ihmiset toistensa luo

kuunsolmut voisivat kertoa yhteisistä elämänpoluista,sellasista mitä ei välttämättä tiedosta

Täällä ainakin on ihminen joka saa aina seuraa notkuessaan yksin esim. metroasemalla tai muualla. Olen varmaankin sellaisen helposti lähestyttävän näköinen että minulle usein uskoudutaan  ;D Eli väkijuomaa maistelleet tulevat juttelemaan mielellään  ;) Välillä tietysti häiritsee jos on uhkaavamman tuntuinen tyyppi. Muuten ei niinkään.
Kun työskentelin aikoinaan baarissa niin sain jatkuvasti kuulla asiakkaiden parisuhde y.m ongelmista.

Veikkaisin kanssa Lillin tavoin empaattista nousumerkkiä kuten Rapu tai Kalat ja sitten Kuun ja Neptunuksen aspekteja katsoisin myös.

Kyllä näiden ihmisten olemuksessa pitää olla jotain, joka antaa tilaa näille laitapuolen kulkijoiden tilityksille ja takertuville ja pakkomielteisille persoonallisuuksille. Eivät ne tyhjästä ilmaannu.

Psykologisesti ajatellen kuitenkin voisi sitten kääntää asian aivan päinvastoin. Nimittäin vahvat ja itsenäiset persoonallisuudet vetävät puoleensa riippuvaisia ja takertuvia tapauksia. Koska heidän pitäisi oppia tunnistamaan omat riippuvuutensa toisista ihmisistä. Kun itsenäinen ihminen myöntää myös tarvitsevansa muita niin nämä takertujat vähentyvät huomattavasti. Näin uskon.

Toisin sanoen siis tarkkailisin myös Uranuksen asemaa näiden ihmisten kartoilla.

Hui apua...

Ilmottaudun yhdeksi friikkimagneetiksi.

Koin tänään jotain niin pelottavaa, että oon vieläkin ihan tärinöissä. Olin puistossa lukemassa, kun yksi mies tuli metrin päähän seisomaan ja tuijottamaan. Sitten se alkoi selittämään että älä nyt suutu, kuuletko, älä suutu... Ja istui viereen. Se alkoi kyselemään kaikkea ja yritin hienovaraisesti sanoa että yritän tässä lukea, mutta ajattelin kuitenkin että ehkä se pian menee pois tai voinhan mä vähän aikaa kuunnella... Vaikutti kuitenkin jotenkin sellaselta joka kipeästi tarvitsi kuuntelijaa. Tyhmä minä??  :uglystupid2:

Kun sanoin että musta tulee sairaanhoitaja, se alko heti tenttaamaan et mitä jos tapan jonkun, et jos mun pitää elvyttää sydänkohtauksen saanutta ja se kuolee... Sit menin vähän lukkoon, koska näin kävi kun elvytin omaa isääni...

Tyyppi vaan jatko ja sanoi että mä olen niin empaattinen ja hyvä ihminen ja otti mua kädestä kiinni, alko silitteleen kasvoja ja hiuksia... Otin sen kädet aina pois ja se alko hyssytteleen et ei mitään hätää kulta pieni...

Sitten se alko hiplaamaan ihan joka paikasta ja mä pomppasin pystyyn ja lähdin käveleen hirveetä vauhtia, tyyppi tuli tietenki peräs mut jäi pian jälkeen eikä nähny mihin menin...

Nyt tuli sellanen olo et en enää ikinä lähe mihinkään yksin kun tällasta tapahtuu keskellä kirkasta päivää julkisella paikalla.  :buck2:

 :neptunus: 1. huoneessa....

Ihanaa, että täällä muitakin!  :smitten:

Oma tutkimustyöni on vielä kesken noiden karttojen kanssa, mutta äkkiseltään ainakin omassa ja miesystäväni kartoissa tulee esiin tuollainen Scorpiomainen salaperäisyys, joka ymmärtääkseni vetää puoleensa kuin hunaja mehiläisiä.

Miesystävälläni on vielä mieletön itsevarmuus tekijä ja tarve menestyä kaikessa kartalla, joten se varmasti kiihottaa sellaisia, jota odottavat "pelastajaa" omalle elämälleen.

Veljeni ja ystävättäreni kartoissa on taas noita empaattisia tekijöitä aika runsaasti, joten ne, jotka tarvitsevat ymmärtäjää, kyllä haistavat heidät jo kaukaa.

Jatkan vielä tuota tutkimista, koska olen niin aloittelija tässä hommassa ja haluan ymmärtää koko kuvion.  ;)

Minullakin on noita miehiä, jotka jäävät roikkumaan juuri tyyliin "mikset sä voi rakastua muhun.."

En tajua "hankkiutua eroon" ihmisistä tarpeeksi ajoissa. Minulla on kova halu tutustua moniongelmaisiin miehiin ja auttaa heitä löytämään uusi suunta elämäänsä ja he käsittävät tämän kiinnostukseni aina väärin ja retkahtavat kun joku kerrankin haluaa pitää heistä huolta. En kyllä yhtään osaa sanoa, mikä kartallani aiheuttaa tätä pakonomaista tarvetta etsiä toisten elämälle tarkoitus... Sen takia minulla on kertynyt kännykkään kuusi numeroa, joista soitetaan silloin kun on suunta hukassa ja minullehan sitä on sitten hyvä purkaa. En voi olla vastaamattakaan, sillä en minä halua että joku hyppää sillalta, kun kukaan ei vastannut puhelimeen....  :idiot2:

Sepon luonneanalyysissa luki nousevasta jousimiehistä jotain sellaista, että ryhmän heikoimmat hakevat heiltä turvaa, koska he yrittävät saada ryhmän jäsenten välille tasa-arvoa ja ovat heikompien puolella. Se pitää ihan paikkansa; jos koulussa tehdään jotain ryhmätehtävää, minä olen se, joka kysyy hiljaisten mielipiteitä, koska tiedän etteivät he uskaltaisi sanoa niitä ääneen ellei joku kysyisi...

Valonkantaja, soittavatko nämä 6 tyyppiä sinulle koskaan muuten kuin "sillalla ollessaan"? Alasi huomioon ottaen ymmärrän kyllä, mutta johonkin se raja pitää vetää. Lähihoitajat ovat juuri niitä, jotka hommaavat itselleen erittäin helposti burnoutin stressaamalla liikaa toisten asioista ja huolehtimalla muista.

Olen myös aina sitä edes ymmärtämättä ollut se, joka puhuu niiden hiljaisten puolesta. Mutta jossain vaiheessa täytyy lopettaa heidän puolestaan puhuminen tai he eivät opi ikinä avaamaan itse suutaan.

Yritä nähdä tuo puistoepisodi opettavaisena kokemuksena. Älä anna sen järkyttää äläkä nyt ainakaan sen takia lakkaa liikkumasta ulkona. Sinulla on siihen täysi oikeus ihan niinkuin meillä jokaisella.

Olen kehittänyt sellaisen tietyn katseen, joka saa epätoivotut siipeilijät niin halutessani katoamaan välittömästi eikä minun tarvitse sanoa tai tehdä yhtään mitään. Ihan todella. :coolsmiley:

samaa mieltä nikitan kanssa
jos rupeat kainalosauvaksi,saat olla sitä loppuikäsi,
joku raja johonkin,
oma läksynsä kaikilla opittavanaan
nimim.kokemusta on

Heips Nikita.

Ei ole kukaan vielä sillalla ollut, mutta puhelut tulevat oikeastaan aina juuri silloin kun "kaikki menee päin veetä". Olen kyllä jonkin verran vuosien kuluessa vähentänyt tätä "hyväntekeväisyyttäni" koska kyllä se raja on tosiaan johonkin vedettävä... Sen huomaa siinä vaiheessa, kun omat energiat laskevat nollaan yhden puhelun takia...

Pikkiriikkinen korjaus. En ole lähihoitaja, opiskelen sairaanhoitajaksi ihan lukiopohjalla...  ;)

Olen itseasiassa miettinyt tuota katsehommaa. Minulla on suuret silmät ja perusilmeeni on on lämmin, vastaanottava ja ymmärtävä. Katson ihmisiä aina silmiin puhuessani ja kuunnellessani. En vain osaa katsoa tuimasti silloin kun pitäisi.

Äitini käski minun heti tehdä itselleni "suojapanssarin" auranvahvistusmeditaatiolla. Eli kuvitella ympärilleni vahva, puhtaita ja kirkkaita Jumalallisia energioita oleva symmetrinen aura, joka päästää sisäänsä vaan positiivisia energioita ja estää minua luovuttamasta liikoja energioita toisille ihmisille. Näin teen ja se minua suojelkoon negatiivisita energioilta!

Ehkä se on sitten Nousu-Rapuni vaikutusta, mutta välillä olen todella avoin ja varmasti empaattisuus ja myötätunto loistavat minusta kilometrien päähän. Mutta sitten taas on niitä mielentiloja, jolloin koko olemukseni huutaa että "Pysykää erossa minusta". Silloin kun olen siinä kuoressani niin kukaan ei kyllä lähesty minua ellen niin välttämättä halua. No ei tietenkään aina, vaikka haluaisinkin, mutta siis tuo on minun suojakeinoni niitä energiavampyyrejä vastaan. Toimii välillä paremmin välillä huonommin...

Ystävyys suhteiden pitäisi olla aina tasa-arvoisia eikä juttu mene niin, että aina puhutaan vain toisesta ja toiselle jää kuuntelijan rooli. Ei se ole ystävyyttä. Mutta ymmärrän, että haluat auttaa ja tuskin itsekään voisin kylmästi lakata vain vastaamasta toisen soittoihin ellei olisi jokin painava syy. Mutta tuli siis mieleeni, että jos mahdollista niin yrittäisit ainakin pitää nämä puhelut suhteellisen lyhyinä vaikka 20 minuuttia niin se ei varmaan tekisi niin paljon sinun energioillesi hallaa? Siitä huolimatta toinen saisi kokemuksen siitä, että hänestä välitetään. Joka ehdottomasti on tärkeää jokaiselle.

Tuo auranvahvistusmeditaatio on epäilemättä hyödyllinen.  :smitten:

Kiitos muuten korjauksesta. Sairaanhoitaja on silti yhtä riskialtis ala...  ::) Että muista kuunnella myös omia energioitasi. :)

Abba jee, löysin sekä miesystäväni että omasta kartastani ainakin yhden selittävän tekijän näillä uusilla toiminnoilla. :)

KULTAINEN KOLMIO (Teksti lainattu, kirjoittaja Seppo)

"Kartallesi rakentuva tasasivuinen kolmio on yksi toivotuimmista kuvioista astrologisella kartalla, sillä se kertoo kolmesta tai useammasta keskenään suuressa harmoniassa olevasta planeetasta, joiden valmiudet yhdistämällä muutat kullaksi kaiken mihin satut koskemaan.
Omistushalu on yksi pahimmista vihollisistasi etenkin ihmissuhteiden alueella, sillä tämä kuvio takaa täyden oikeuden säilyttää riippumattomuutesi kaikissa olosuhteissa. Koska et tarvitse muiden apua onnistuaksesi kaikessa mihin ryhdyt, tuntee sinuun ihastunut ihminen itsensä erittäin turvattomaksi ja pyrkii siksi sitomaan sinun voimasi omalla avuttomuudellaan. Sinulle on naurettavan helppoa pitää toista ihmistä pystyssä ja sen lisäksi elää itsekin jopa siedettävää elämää.
Sisällesi useiden elämien aikana kehittyneet valmiudet ja mahdollisuudet etsivät kuitenkin jatkuvasti kasvavalla paineella uusia ilmentymismuotoja eikä mikään saa sinua lopulta pidettyä aisoissa. Ennemmin tai myöhemmin saat sellaisen heureka elämyksen jostain asiasta ettei siinä yksi avo- tai avioliittokaan paljoa paina. Jos elämäsi siis maistuu puulta niin kysymyksessä ei ole mikään muu kuin tukahdutettu valmius jatkuvaan etenemiseen ja menestymiseen elämässäsi. Seuraavat aspektitulkinnat valottavat tämän kultaisen kolmion eri olemuspuolia, joten ota niistä ajoissa onkeesi."

Että tälläistä.. jatkan tutkimuksia.. ;)

Iloa, valoa ja rakkautta  :smitten:

Itselläni on ollut hieman vastaavanlainen tilanne. Koulussa se olin minä jonka kaikki häiriköt ottivat kohteekseen, koska olin liian kiltti enkä olisi tehnyt mitään pahaa kenellekään. Baarissa kaiken maailman hyypiöt myös tuntuvat erityisesti tulevan minun seuraani, jouduin hetken kärsimään ahdistelijastakin joka ei ymmärtänyt mitä "ei kiinnosta" tarkoittaa, ja tuota sai oikeasti pelätäkin. Öisillä kaduilla liikkuessani olen vetänyt porukkaa perääni, ja joutunut sen takia pysyttelemään julkisilla paikoilla kotiin menemisen sijaan, sillä tietäähän sen mitä siinä käy jos poikkean hieman hämärämmälle kadulle tuollainen tyyppi perässä. Myös elämässä hieman rappioituneemmilla henkilöillä tuntuu olevan erityinen inho-suhde minuun, rautatientorilla yksi nainen lähes kävi päälle ja usein ohi kävellessäni minua kohtaan tulee näiltä porukoilta epämääräisiä "mitä tuo kuvittelee olevansa"-ilmeitä. Olen onneksi noiden kokemusten kautta oppinut olemaan töykeämpi silloin kun tarvitsee, ja minusta ei enää saa kynnysmattoa. Kartalla paljon neitsyttä ja vaakaa, Ceres ja Antivertex 12.huoneessa... että tällaista mukavaa.

Mitkä jutut syntymäkartallasi Missa koet sellaisiksi, jotka voisivat aiheuttaa tuota?
Olisin hyvin kiinnostunt tietämään ja ymmärtämään.  :)

Olen itse ollut koulukiusattu ja kyllä, vedän edelleenkin kaikki häiriintyneet puoleeni ihan kaikkialla, mutta nykyisin osaan jo suhtautua tavalla, että se on niinkuin oksat pois ja leikki lyhyeen, jos minua alkaa rasittamaan.  :knuppel2:

Tosin nuo exät tahtoo jäädä roikkumaan ikävällä tavalla vielä ja tässä yritän ymmärtää itsessäni tuon, miksi minä tuollaista aiheutan ja ottaa ikään kuin homma hanskaan ja hanskat käteen.  ;)

Iloa, valoa ja rakkautta sinulle  :smitten:

Haa... Oivallus. Häiriköinti niin hyvässä kuin pahassa... Ajattelin tätä vain liiallisen ihailun kohdistumana... En ajatellutkaan tätä koulukiusauksen näkökulmasta aikaisemmin. Ala-asteella ja yläasteella olin kaikkien häiriköiden silmätikku. Ilman mitään syytä. En ollut mitenkään massasta erottuva, oudon näköinen tms. Olin vain kiltti.

Yläasteella luokallani oli kolme "vähän" häiriintynyttä jätkää, jotka huutelivat rumia ja ilkkuivat kaikista mahdollisista asioista (todella pahaa henkistä väkivaltaa), heittelivät lumipalloilla ja jos istuin käytävällä nojaten seinään ohimennessään potkasivat seinää pääni vierestä. Tätä kesti kaksi ja puoli vuotta. En kertaakaan sanonut kellekään heistä mitään pahaa, en kertaakaan puolustanut itseäni. Itkin monta kertaa viikossa illalla ennen nukkumaan menoa ja rukoilin että pääsisin siitä helvetistä... Sitten ysiluokan puolivälissä se vain loppui kuin seinään.

Mutta ilman tuota en olisi se joka olen nyt...

Kyllä minä jotenkin mielessäni näen, että koulu -ja/tai työpaikkakiusatulla tai muuten vain sontamagneetilla ja/tai ihailua ja kiinnostusta herättävä henkilö voi kokea kaikkea näitä osa-aluieta elämänsä eri vaiheissa ja niille on samat aspectit syntymäkartalla. :idiot2:

Mitä mieltä viisaammat ovat?

Valonkantaja! Kuulostaapa kovin tutulta, sillä itse sain osakseni myös koulukiusausta. Pääasiassa henkistä, mutta myös fyysistä. Tönimistä ja tavaroiden rikkomista, sylkemistä yms. Ala-asteen kolmannelta kuudenteen luokkaan asti kärsin tuosta kiusauksesta. Kiusaajina olivat luokkani pojat.  :o

Tarkkaa syytä siihen miksi minua kiusattiin en minäkään tiedä. Olin kai jotenkin vain erilainen. Osasyynä kyllä oli varmasti tuolloinen ujouteni ja punaiset hiukseni. Vihasin tuolloin luonnonpunaisia hiuksiani ja olisin mieluusti ne värjännyt. Nyt aikuisena olen ymmärtänyt arvostaa hiusteni väriä ja pidän niistä.  :coolsmiley:

Jostain syystä sain itseni aina vain uudelleen kouluun, vaikka väkisin hammasta purren. Ajattelin jo tuolloin härkämäisen sisukkaasti, että minähän en anna niiden lannistaa minua. Sisimmässäni myös vain tiesin, että tämä oli kestettävä ja että kestäisinkin. Tiesin, että sillä oli jokin tarkoitus jo tuolloin, vaikka monesti niin pahalta tuntuikin.  :'(

Tuohon aikaan koulukiusauksesta ei juuri puhuttu vaan siitä vaiettiin. Vanhempanikaan eivät ottaneet minua todesta, kun aluksi kerroin. Sitten pian vaikeninkin totaalisesti heille. Siskoni olivat ainoat jotka kuuntelivat ja ymmärsivät tuolloin.  :smitten:

Mutta niinhän se on, että en minäkään olisi minä ja näin vahva ellen olisi tuota elämänkoulua läpi käynyt. Nyt tajuan, että tuon kaiken kiusaamisen kokemisen tarkoituksena olikin vahvistaa minua elämäntehtävääni varten. Sillä siinä jos missä tarvitsen tuota vahvuutta ja rohkeuttakin.  :angel:

Ai niin... Tuo koulukiusauksen johdosta minulle on ollut aina kovin läheinen ja symbolisesti kuvaava satu rumasta ankanpoikasesta.
Tuolloin nimittäin koin sellainen olevani, kun vielä pojat minua kiusasivat. Itsetuntoni oli aikuisuuden kynnykselle asti melko huono, johtuen koulukiusauksesta ja lapsuudestani muutenkin...

Aikuiseksi kasvettuani "ihme" kuitenkin tapahtui ja minusta kasvoi vahva ja hyvän itsetunnon omaava "joutsen". Tajusin oman arvoni niin sisäisesti, kuin ulkoisestikin. Ulkoisen "arvoni" tajuamiseen auttoi osaltaan se, että yllätyksekseni sain huomata monen miehen olevan kiinnostunut minusta. Minua kehuttiin kauniiksi jne.
Kaikkea sitä elämässä sattuu ja tapahtuukin...  ::)

Ööh... Meniköhän tuo nyt vähän ohi aiheen...  :-\ Tosi typerältä tuntui lukea tuo edellinen viestini. Tarkoitukseni ei ollut mitenkään ylpeillä tms.  :-[ vaan tuoda esille sen, että jokainen on arvokas ja kaunis "joutsen" juuri sellaisenaan. Sen minäkin oivalsin tuolloin...

Höh, no älä nyt tuollaista anteeksi pyytele  :).

Kyllä ihminen saa itsestään tykätä. Ulkonäöstäänkin. Ja saa olla ylpeäkin! Eihän se sitä tarkoita että heti pitää itseään muita parempana!

 :smitten:

(sori, myöskin ohi aiheen)

 :smitten: :smitten: Ihana juttu!  :smitten: :smitten:

Vaistoavatkohan nuo kersat ja muut keskenkasvuiset jotenkin sen orastavan erilaisuuden, vaikka se olisi ikään kuin piilossa vielä?  :idiot2:

Minä olen ollut sekä ruumiiltani, että ajatusmaailmaltani aina massasta poikkeava ja kolhuja, niitä pahojakin, on tullut, mutta siihenkin ikään kuin tottuu.  :)
Toisaalta sillä on sekin puoli, että se on tehnyt niin vahvaksi, että uskaltaa tehdä ja sanoa vaikka mitä kaikkea elämässä ja kuinka päin vain, vaikka mahan pohjassa välillä tuntuukin. :D

Jotenkin tuo kiusattuna oleminen antoi aikoinaan sen, että ohjakset pysyvät omissa käsissäni varsin tiukasti, vaikka mutkat ja mäet ovat hurjia ja koirat haukkuvat. ;)

Iloa, valoa ja rakkautta  :smitten:

Tänään se taas nähtiin. Päätin illalla lähteä ulos kaupungille kävelemään (olisi ollut kiva mennä keikalle, mutta taloudellinen tilanne ei sitä sallinut). Kun poistuin asunnosta ja lähdin kävelemään, yhtäkkiä minua useita metrejä edellä kävellyt mies pysähtyy ja kääntyy ja alkaa kävelemään minua kohti. Hän oli melko sekavan oloinen, mutta en antanut sen häiritä ja jatkoin kävelemistä, ajattelin että hän pyytää ehkä tulta tai yrittää pummata tupakkaa. Yhtäkkiä mies alkaa huutamaan jotain täysin sekavia herjauksia ja lyö minua, yritti tarttua tämän jälkeen kiinni, mutta onneksi ehdin sivummalle ja lähdin juoksemaan säikähtäneenä. Katsoessani taakse tyyppi sekoili yleisesti keskellä tietä ja huusi jotain toiselle naiselle joka tuli vastaan, mutta onneksi nainen tajusi lähteä juoksemaan siinä samalla. Ei ole taas vähään aikaan pelottanut yhtä paljon kuin tänään kotiin palatessa, onko se sama sekopää yhä täällä.  :-\

Tiedän ihmisiä jotka ovat asuneet koko elämänsä täällä päin eikä heille ole koskaan sattunut mitään. Miksi minä törmään näihin tilanteisiin tuon tuosta? Saako Suomessa kantaa minkäänlaista aseistusta mukana itsepuolustukseksi? Kaikenlaiset teräaseet ainakin ovat tietääkseni laittomia...

Saako sua Missa vähän halata. Ihan näin netin kautta.

Ikävä että noita sekopäitä sattuu vastaan itse kullekkin. Olen itsekkin juuri baarista tullut ja hieman huppelissa :) mutta kuitenkin.

Kaverinikin toiselta paikkakunnalta ilmoitteli omista huolistaan. Hänellä jokin sydänrasitus.
Käyn hakeen toustit tosta glillstä ennenkuin kärventyvät.

pusuja ja haleja sinulle  :-* :smitten:

Tässä myös hoitoalalla työskentelevä. Minulla on Ceres 12.huoneen Oinaassa, sekä Scorpionissa suurensuuressa 6.huoneessa Neptunus/Venus melkein päällekkäin. Työhön liittyen elämän loppupuoli sairauksineen on tullut tutuksi. Lastenoikeudet ovat lähellä sydäntä ja koulukiusaaminen on asia, jonka puolesta olen noussut ja nousen barrikaadille.
Kartallani on 5.huoneessa Pluton ja Kuun yhtymä Neitsyessä. Olisiko siinä selitystä, että oma rauha löytyy tarvittaessa.

Hyvä, että tätä voi muokkailla. Ei taida noilla mainituilla ollakkaan niin paljon tekemistä työni kanssa, kuin Marssilla Kaloissa 12.huoneessa.
Myös  :neptunus: :aspect_sex: :kuu: ja Chironin aspektit:  :aspect_sex: :merkurius:,  :aspect_sex: :aurinko:,  :aspect_tri: keskitaivas.

Onhan noita autettavia ollut työn ulkopuolellakin, mutta eivät ole kiusaksi asti olleet.