Astro Foorumi

Onko valotyö olemassaoleva tosiasia? Vai onko se jotain muuta, esim. uskomus että voisi auttaa enemmän kuin oikeasti pystyykään?

Mitenkä tätä nyt pohjustaisi. Monet varmaankin tuntevat asian, ja täälläkin on ollut siitä jotain keskustelua. Itse luin mooonta vuotta sitten kirjan: James F. Twyman: Valon lähettiläs. Se oli huikea kertomus. Amerikkalainen tyyppi lähti jonnekin sodan keskelle meditomaan. Draamaakaan ei puuttunut.

Jos aihe on jollekin ihan uusi, niin lyhyesti kyse on siitä että joukko ihmisiä lähettää energiaa sinne missä sitä kipeiten kaivataan, tyypillisesti kriisialueille. Valotyöntekijät voivat olla itse paikanpäällä tai sitten he voivat toimia vaikka Lievestuoreelta käsin. En ole asiantuntija joten korjatkaa jos tarvetta on.

Kysymys siis kuuluu: Onko sillä todellista vaikutusta? Oletteko itse olleet mukana a) lähettämässä, b) vastaanottamassa valotyöenergiaa?

Se on olemassa oleva tosiasia, ja luulen ettei pelkkä uskomus. Ehkä olen kuitenkin väärä ihminen tästä puhumaan, mutta kyse on siitä että ihminen on linjassa näitten energioiden kanssa ... tarkoittaen siis ettei jakautuma ei sitä voi tehdä, siksi sana "linjassa" . Välimatkalla ei sinänsä ole mitään merkitystä. Kuitenkin hämmentävää on nähdä ”persoonallisten” ihmisten tekevän tätä ? ... voisiko siis olla niin, että myös tässä asiassa meillä voi olla atavistisia kykyjä.

Nyt en ihan pysynyt mukana ???   Viittaatko persoonallisilla ihmisillä esim. Jamesiin? Vai ihan muuhun? Miten se liittyy toiseen virkkeeseen? Herätit mielenkiinnon.

En tarkoittanut Jamesia, vaan kävi mielessä yksi toinen henkilö ... mutta ei sillä nyt niin väliä.  ;)

Atavistinen kyky on tavallaan "jäänne" menneiltä ajoilta, eli niiltä ajoita jolloin meillä kaikilla oli näitä kykyjä ... ainekin selvänäköisyyttä jos ei muuta, heistä yleensä sanotaan, "hän on ihminen jolla on erikoinen auttamisen lahja"  Tällaisen ihmisen kyky on kuin jokin ulkoinen voima ja jota siis hänen kauttansa ohjataan.
Mutta silti persoona on läsnä, esim. hän voi laveasti kertoa erikoisista kokemuksista mitä juuri hän on elämässä kokenut jne.
 
Mutta jos ihminen kulkee henkistä tietä, niin se vanha koettu elämä, persoonallinen hapatus katoaa, sitä ei edes muista, eli mielikuva omasta itsestä katoaa joko lopullisesti tai siirtyy kauaksi syrjään  ja tilalle tulee ihmeellinen myötätunto kaikkea olevaista kohtaa, tässä tilassa esim. valotyökin on mahdollista, niin kuin moni muukin asia.
Valotyössä on vaan se että se kohdistuu jonnekin, mutta tuo myötätunto (parempaa sanaa en nyt keksinyt) ei varsinaisesti kohdistu, vaan se on kuin auringon paiste, ei sekään paista valikoivasti, vaan kaikille.

Ehkä valotyöntekijän kuuluu ollakin ”persoonallinen” jotta sitä energiaa voidaan kohdistaa.

Okei, se selvensi. Minä ainakaan en ole törmännyt siihen että valotyöntekijällä ei saisi olla persoonaa. Enemmänkin olen käsittänyt että ne on aika tavallisia ihmisiä, mitä nyt osaavat lähettää jotain voimakasta, näkymätöntä energiaa vaikka toiselle puolelle palloa. ;)  Eikös useimmat "huuhaa" ihmiset olekin melko tavallisia tallaajia lopulta, esim. meediot, selvänäkijät, henkiparantajat, ennustajat, noidat jne.

Sekä lähettämässä että vastaanottamassa on tullut oltua. Sinänsä kanavoijahenkilön arkiminällä ei ole mitään merkitystä kunhan hän noudattaa pyyteettömästi universaalin rakkauden periaatteita tätä energialähetystä tehdessään. Maallisen minän tiettyjen piirteiden häipyminen toki auttaa kehittymään rakkaudessa.

Puhtaalla sydämellä tehdyt valolähetykset tulevat kohteeseensa sillä ehdolla että ne otetaan vastaan (joko tietoisella tai alitajuisella hyväksynnällä). Vapaan tahdon lakia ei pidä rikkoa. Kun taas puhutaan lähetysten tehosta, pitää muistaa se että suurin osa valotyöntekijöistäkin on sen verran kehittymättömiä energioiltaan ettei mitään mullistavaa voi odottaa tapahtuvan instanttina ellei koolla ole suuri ryhmä todella kehittyneitä välittäjähenkilöitä. Mutta lähetetty valo ei koskaan mene harakoille.