Astro Foorumi

Noh, saaMkhya (lausu: saankhja) filosofian mukaan sthuula-bhuutat eli karkeat elementit ovat

aakaasha (tila; luultavasti "tyhjä" tila esim. atomin ytimen ja elektroniverhon välissä)
vaayu  (vaaju; ilma)
tejas (teedsas) tahi agni (tuli)
jala (dsala; vesi)
pRthivii (prithivii; maa)

Muistaaksemme aayurvedan (aajurveedan) doSat (dooshat) koostuvat seuraavalla tavalla:

vaata: aakaasha ja vaayu
pitta  : tejas ja jala
kapha : jala ja pRthivii

?????
Pelastustoimi puhuu samasta aiheesta, mutta sillä tavoin, että veden pintajännite poistetaan, jolloin vesi on kastelevampaa eli tukahduttaa tulipalon tai kydön helpommin.

Tuo oli vasta johdatus oolong-teen valmistamisen "saloihin".   ;)

En muista ulkoa noiden dooshain ominaisuuksia, mutta yksi veden ominasuuksista
taitaa olla raskaus, joka tekee siitä "kaphaista".

Kenties viikonlopun kuluessa jaksan kaivaa netistä esille noita ominaisuuksia vähän tarkemmin...

Asian ydin on tämä: vuosia sitten muistan lukeneeni, että noin 10 minuutin hiljaa poreileva keittäminen
vähentää veden kapha-ominaisuutta nimeltä "raskaus" (siis painavuus)*.

(Tulipahan mieleen, että tietääkseni huippuravintoloiden kaikista hienoimpia kastikkeita
keitetään jopa tuntikaupalla!?)

Kuitenkin teenkeitto-ohjeissa sanotaan, että vesi ei saa kiehua. Minulle on jäänyt epäselväksi,
tarkoittaako tuo sitä, että vettä ei saa ollenkaan saattaa kiehuvaksi, vai sitä, että teelehtien
päälle kaadettaessa sen tulee olla esim. alle 95-asteista (uulong) tai jopa alle 85-asteista (vihree).

Oli miten oli, mielestäni teestä tulee jotenkin virkistävämpää, kun veden antaa kiehua hissukseen
ainakin joitakin minuutteja.

* Qualities of Kapha: Heavy, slow, steady, solid, cold, soft, oily

http://www.chopra.com/kapha

Interesting... Jotain siinä pitempään keittämisessä selvästikin tapahtuu. Varsinkin puuhellalla poristessa. Ei mulla kyllä ole puuhellaa.

Sellainen sauna jossa vesi kuumennetaan padassa on mahdottoman autuaaksi tekevä. Ja vesi tuntuu pehmeämmältä. Enpä ole koskaan ennen tullut ajatelleeksi syytä siihen.

Hiukankin koulutettu kokki muhittaa kastikkeita pitkään, jolloin maukkuus lisääntyy. Pika pikaa kokoon huitaistu kastike ei ole muuta kuin nimeltään sitä - lientä johon ruokaa voi kastaa. Ennen muinoinhan ihmistä pyydettiin ruokapöytään sanomalla: "Tulkaahan kastaamaan palasta" tai "Tulkaahan palastelemaan". Tämä seurasi siitä, kun kastike oli hyvin tärkeä osa tavallistakin ruokailua.

Yleensä laaturavintoloissa kokki keittää ns. syy-liemen laadukkaitten lihojen jäännöspaloista sekä erilaisista kalvojen ja rasvojen roippeista (ammattikieltä), jotta liemeen saataisiin vahva ja aito maku. Pitkään keitettäessä myös rasvasolukko hajaantuu pienemmiksi ja siten on huomattavasti muikeampaa kuin pikakeitoksena.

Samoin kalaliemen keitos pidetään muhittelemassa pitkään lieden kulmalla, mutta kasvisliemet kiehautetaan ja jätetään muhimaan alle kiehumispisteen olevassa lämmössä, jotta ravinteet kasviksista eivät menisi pilalle.
Tuli aikoinaan käytyä ravintola-alan kursseja, kun toisena tai kolmantena työnä pyörin alalla eri tehtävissä. Vain vastaavana hoitajana tai omistajana en ole ollut.

teevesi nimenomaan ei saa kiehua vaan, sen täytyy jäädä sinne 95 tai 85 asteiseksi.. se ei ilmeisesti ole ollenkaan sama asia, että se jäähtyy.. jotain on jo ehtinyt liikaa haihtua tai koostumus muuttunut..

Esim. magnetisoitu vesi ei ole enää niin "raskasta".. veden koostumus muuttuu, siitä poistuu metallisuus ja vesi imeytyy paremmin kehoon.. ei tule sitä vesi hölskyy mahassa lenkillä efektiä.. vesihän on luonnossa jo magneettista, koska maaperä on magneettinen.. vesijohdoissa seikkailu muuttaa vettä huomattavasti.. magnetisointi palauttaa veden ominaisuuksia takaisin enemmän "luonnon tilaan"..

touhulan palasen kastaminen on meillä Savossa tarkottanut leipäpalasen kastamista hirvi- tai karjalanpaistiin,
joka on haudutettu leivinuunissa ja sitten nostettu keskelle pöytää ja jokainen on siinä palastaan kastanut.
Herkkua, varsinkin jos esim. hirvipaistiin on käytetty rasvaisen sianlihan asemesta reilusti voita kuten äiti  :aurinko: :harka: teki.

Veden keittämisestä olen oppinut, että 5 minuutin keittäminen tappaa siitä bakteerit,
eli jos ei ole niin kovin puhdasta vettä, tai esim. keväällä kaivoon pääsee pintavesiä.
Kaivosta kannettu vesi, hapetettu eli säilytetty terässangossa on ihan eri makusta kuin vesijohtovesi.
Siitä keitetty kahvikin maistuu ihan erilaiselle.
Jos ja kun kaivovesi on hyvää.
Keitetyllä vedellä putsasin aikoinaan vauvan rähnäköhnä silmiä.

Ja tuo padassa lämmitetty vesi, sama juttu.
Oon kantanut kertynyttä sadevettä pataan ja kiehuttanut sen kunnolla.
Ja pessyt näillä sadevesillä hiukset eikä pehmeemmät vois olla.
Järvivesi sama juttu.
Ja siinä on sekin, ettei vesi tule paineella putkistosta vaan kaadetaan koussikalla pesuvadista saunatiloissa.
Vanhanaikainen ulkosauna on meillä maalla.  :)

Miten kahvin vesi? Pitäisikö myös vain lämmittää, ei keittää? Eikös se paras lämpötila ole jotain 90, riippuen varmaankin kahvilajikkeesta. Suodatinjauhatuksesta siis puhun.

kahvista ei mitään hajua.. eikös kahvinkeitin sen tiedä mikä lämpötila on oikea.. eikä se kyllä kiehu.. pannukahvi onkin sitten jo ihan oma taiteen laji.. tuskin sitäkään kuuluu keittää keittää..

Mulla on manuaalinen kahvinkeitin (vedenkeitin + suodatin --> mukiin). Jotkut keittimet muuten on huonoja sen takia kun ne turauttaa sen veden liian kuumana, tulee liian kitkerää.

sama juttu kuin esim. valkoisen teen kanssa.. jos vesi on liian kuumaa tai jopa kiehuvaa, teestä tulee kitkerää..
älkäämme siis keittäkö kahvi ja tee vettä.. :D

Pannukahvi vain hellästi pulpautetaan. Siitä maistaa kyllä jos on päässyt pitempään kiehumaan, ja ei o hyvä muutos maussa se.

Nyt taisi tulla minun nimeeni kirjoitettua sinun -nikki- ajatuksiasi. Jospa minä selitän oman tietoni ja sinä omasi. Sopiiko?

En ole vielä tarvinnut elämässäni ajatusteni seli-selittäjää, joten aion ihan eläkkeelle joutua niin, ettei ajatuksiani ja tietojani tarvitse suomentaa, ellen kirjoita niitä jollain muulla sujuvasti osaamallani kielellä.

Ydinfysikkaakin tuntee käsitteen "raskas vesi".

Siinä vedyn raskaampi isotooppi, deuterium on H2O molekyylipalleroisen osasena.

Ydinfysikaalisesti raskasta vettä voi tehdä kotioloissakin elektrolyysillä (naapurin sähköliittymää kannattaa lainata :))

Sitä voi jopa nauttikin, pieni määrä tekee "höpöä", isompi määrä "katoa",koska raskas H20 käyttäytyy molekyylisidoksissa tavisvedestä poikkeavasti.

Valtamerten syvänteissä raskasta vettä on tonnikaupalla!

Kerropas ikuisuuden (-8-) matkalainen, mitä tuo deuterium aiheuttaa isoina annoksina? Mull on naapureissa opiskelija-metelöijiä. Saattais 'raskas'vesi auttaa paukun osana, jospa hiukan rauhoittuisivat - ajatuksella 'toistaiseksi'.

No oisko tuo, että keitettäessä vedestä poistuu ainakin kovuutta aiheuttavat kaasut. Mulla äiti ei koskaan kastellut kukkia ellei se ollut "yön yli vetäytynyt huoneenlämmössä". Ideana juuri tuo veden lämpiäminen huoneenlämpöön + kaasujen poistuminen.

Nyt kun asun kovan veden alueella, niin huomaan kyllä keitetyn ja kraanaveden eron maussa. (siis vaikka olisivat samanlämpöisiä)

Paras teeveden suodatuslämpötila on sitten noin 80 astetta. Varsinkin vihreälle teelle tärkeä, muuten siitä tulee kitkerää kuin mikä! Just vaimo ihmetteli, kuinka mun keittämä tee on niin pehmeän makuista kun hänen tarjoilemansa on aina niin karvasta. No, oon opetellut katsomaan veden poreista sen lämpötilan...siksi!

Paukun suuruudesta riippuen saattavat rauhoittua liikaakin. Raskas vesi tosi ei ole myrkyllistä, mutta jos sitä hörppii viikkokaupalla, niin siihen lopulta kuolee koska se korvaa elimistön solunesteissä tavallisen veden...toimimatta kuitenkaan tavallisen H2O lailla...kätevä tapa tappaa hitaasti joku eivätkä varmaan saa patologian laitoksella kuolinsyytä selville?  Pahaa karmaa saa kyllä tuollaisesta tempauksesta roppakaupalla.

Muuten vesi on kyllä sangen mielenkiintoista ainetta ihan noin tieteenkin kannalta!
http://www.tiede.fi/artikkeli/1582/tosi_kuin_vesi

Oli miten oli, hindujen Wanhan Testamentin, Rgvedan (rigveedan) luomishymnissä (maNDala X, suukta 129,
tuttavallisesti naasadiiya-suukta) todetaan aluksi tälleen:

naasad aasiin no sad aasiit tadaaniim (pada-paaTha: na asat aasiit na u sat aasiit tadaaniim)  elikäs
'Silloin [ennen Big Bangia?] ei ollut ei-olevaista (a-sat) eikä olevaista (sat)'.

Muutamaa riviä myöhemmin:

ambhaH kim aasiid, gahanaM gabhiiram? 'Was there water, unfathomable and profound'?

Kolmannen värssyn toka rivi:

apraketaM salilam sarvam aa idam. 'Indistinguishable, all this was water'.

Noh, sana 'salilam' siis tavallisesti käännetään sanalla 'vesi', mutta mielestämme
se etymologisesti voisi tarkoittaa "yksinkertaisesti" 'virtaava', ollen sen mitä ilmeisin
juuri (kantaverbi, dhaatu) 'sR' siis 'sri'; itäisessä, klassisen sanskritin murteessa läntisen
murteen 'R' (vokaalinen r) ja 'r' (konsonanttinen r) edustunevat l-äänteenä.

   sR, sisarti, sarati, -te   , pp. {sUta3} (--- act. & pass.), & {sU3rta} [[-,]] (q.v.) run, glide, flow, hasten, speed (w. {vA3jam} & {Ajim} run a race); go to, pass over (acc.). C. {sArayati} cause to run or flow, (liquify, melt*), set in motion; M. {sAra3yate} begin to flow. D. {sisIrSati} wish to run. I. {sarIsarti} run hither and thither. -

salila   a. waving, flowing, inconstant; n. flood, stream, water.

Ota tuosta nyt sitten jotakin tolkkua! LoL!

 :crazy2:

"Kemistien mukaan myrkky on määrässä: kaikki on myrkyllistä, jos annos on liian suuri. Vesi muuttuu myrkyksi, jos sitä nauttii noin 10 prosenttia ruumiinpainosta. Aikuiselle miehelle reilu korillinen olutta riittää aiheut­tamaan vesimyrkytyksen. Oluesta 95 prosenttia on vettä, ja myrkytys syntyy, kun elimistöön kertyy vettä niin paljon, että aivot turpoavat ja joutuvat puristuksiin."

 :o   Juokaa viinaa ihmiset, ei kaljaa! :laugh:

Kyseessähän on muuten alunperin itsensä Paracelsuksen sanomaksi väittämä lausahdus: ""Sola dosis facit venenum"  eli "annostus tekee myrkyn".

Agenttipartisiippi (yllä "väittämä") tuntuu olevan ylivoimaisen hankala useille suomalaisille. Kaiketi tarkoitit "väitetty"??
Sori, jos olen väärässä!

 :-[

Tämähän täsmää Raamatun ensimmäisen kirjan tekstiin, jossa kerrottiin olevan vain vettä ja ilmaa, pilviä - ei edes valoa ollut. Sitten ilmestyi aurinko ja pilvet alkoivat väistyä...jne.
Olisikohan se 'raskas' vesi sitä, mikä ei pysy taivaalla - usvana tms...?  ;)

Tiedemiehethän ovat todistaneet tämän jo suurimmalta osin. Alkuaineet ovat syntyneet keveimmistä alkaen ja yhtyessään ovat luoneet uusia. Tähänhän myös Raamatun -ja muittenkin uskontojen peruskirjat- kertomuksillaan viittaavat.

P.S. Jälleen yksi todiste siitä, mitä Idän Viisauden Kirja pitää sisällään ja kuinka sen viisaus silkkitietä ja muita vanhoja kauppateitä kulkeutui toisiin heimoihin, kansoihin ja siellä lomittui paikallisiin riitteihin. Siten syntynyt useita uskontoja mm. Intiaan, Persiaan, Kaksoisvirtain maahan,  Arabian niemimaalle ja nykyisen Israelin alueelle. Aivan kuten koulussa typistetysti aikoinaan minullekin opetettiin. Helpommin nämä tiedot pystyy ymmärtämään ja sisäistämään, kun ne aikuisena ja kiinnostuksen pohjalta ajatuksella lukee.