Astro Foorumi

Kuka tunnustaa lukeneensa?  :) olisi erittäin mielenkiintoista kuulla kommenttejanne kirjan pääparista astrologian kannalta. Herra Christian Grey nyt ainakin on oikea Persoona.

Joojoo, on ihan hömppäkirjoja eikä niin hyvin kirjoitettujakaan mut joku niissä vaan on  :laugh:

Luettu on. Grey on ehdottomasti joku tulimerkki, mun ehdotus on Leijona. Ja ihan sillä perusteella, että mua ärsytti se kertojanainen niin paljon, niin sanoisin että se on negatiivinen esimerkki kuuveskarista (jollainen itsekin olen), kun se ei koskaan oikein itselleen myöntänyt että tykkäsi siitä kink jutusta niin paljon kuin tykkäsi.

Grey on syntynyt 20.6 ja Anastasia 10.9., luki kirjassa  :)

Ai niin olikin! Eli Grey on rajatapauskaksonen, vai meneekö ravun puolelle jo? En ole koskaan kaksosmiehiä deittaillut (olen kaksonen itse) joten en heidän parisuhdekemiastaan niin tiedä, mutta minusta Grey on ihan liian "yksioikoinen" ollakseen kaksonen. Ensinnäkin se kauhea mustasukkaisuus ja omistavuus kielii enemmän skorpionista kuin kaksosesta. Eli olisko kuu skorpionissa? Nouseva merkki saa sitten olla vaikka se leijona tai jouskari, hänhän on jo kolmenkympin korvilla jolloin alkaa toteuttaa nousumerkkiään sitten enemmän ;)

Narsismi kyllä osuu kaksoseen sitten, ainakin jonkin verran.

10.9. taitaa osua Neitsyeen. Ana on siis järjestelmällinen ja maanläheinen maamerkki, johon liittyy myös se neuroottisuuskin. Kontrollifriikkeys kohtaa tämän seksuaalisen submissiivisuuden, ja siinäpä se soppa onkin jo. Mutta toisaalta tietty miellyttämisenhalu ois sitten ehkä siellä veden puolella, jos veikkasin Analle kuuveskaria niin voisin sitä vaihtaa jopa ihan kalojen puolelle. Venus vois olla vaa'assa, ja mars sitten jossain terävässä leijonassa tms.

Vaikea munkin olis Greytä mieltää ihan normi-Kaksosiksi, jotenkin kirjoja lukiessa tuli neljä merkkiä mieleen: Skorpioni (ylläri), Rapu, Leijona ja Kauris. Juurikin tuo omistushalu, mustasukkaisuus, takertuvuus, menettämisen pelko, hallitsevuus, valta, menestys... Listaa vois varmaan jatkaa loputtomiin :D Silti jotenkin se on musta hirveen symppis tapaus pohjimmiltaan, niinkun kirjassakin viitattiin monesti siihen kovia kokeneeseen pikkupoikaan. No, muhun nyt vetoaa muutenkin kaikki hoivaa tarvitsevat ihmis- ja eläinrievut  ::)

Anastasiasta en juurikaan lisättävää tohon sun tulkintaan löydä, perfect!  :)

Eikös muuten kirjailija itse ole Kalat, varmaan jotain osaa itsessään tuo myös Anassa esille.

Kun kaksosista yleensäkin tulee mieleen että he viihtyy monenlaisissa paikoissa, niin minusta Grey on liian mukavuudenhaluinen jet-set elämässään, että hän ei sitä varmaan vaihtaisi pois. Toisaalta kaksonen on usein bisnesmenestyjä (jos ei ole renttukaksonen niin kuin minä ;) ), osaa näyttää "oikeat kasvot" oikeille ihmisille silti tinkimättä karismasta. Mutta edelleen, ajattelisin enemmän Leijonaa Greylle :)

http://www.dailymail.co.uk/tvshowbiz/article-2408996/Fifty-Shades-Of-Grey-movie-casts-Charlie-Hunnam-Dakota-Johnson-lead-roles.html
Nyt on sit valittu näyttelijätkin leffaan. En oo vielä kyl ihan vakuuttunu, katsotaan miltä lopputulos näyttää =)

En ole lukenut - sen sijaan olen lukenut kirjoituksia ko. kirjasta joten tiedän mistä on kyse (modernimpi versio O:n tarinasta, joka ei sekään kiinnosta) eikä kiinnosta, koska alistuminen ei ole minulle se juttu. Kirja viihdyttänee niitä  naisia, joille alistuminen on se juttu tai niitä miehiä joille alistaminen on se juttu.

Eiks nää ole jotain pehmopornokirjallisuutta? Meinasin lukea mutta jätin sen sitten. Minulla on itselläni niin vilkas mielikuvitus etten tarvitse tällaisia kirjoja  8) ;D ;)

Eklektikko, en nyt sanoisi ihan noinkaan - itseäni ei kiinnosta alistuminen myöskään mutta kirjat olivat silti erittäin viihdyttäviä  :-* Jos nyt unohtaa sen mitä tuossa aiemmin jo mainitsin etteivät mitään kirjallisuuden helmiä edustakaan, vai lieneekö vika suomennoksissa  :idiot2:

MInä en halua lukea, koska eläydyn voimakkaasti lukemaani fiktiokirjallisuuteen ja tulee tosi ikävä olo, kun pitäisi eläytyä johonkin, mikä on itselle ahdistavaa ja vastenmielistä. Minä ymmärrän SM-seksin pointin ja sen että se on kivaa niille jotka siitä tykkäävät ja voi jopa olla osalle porukkaa terapeuttista, mutta minulle jolle kaikki vallankäyttö on perimmältään henkisesti/hengellisesti korruptoivaa, se vain ei nappaa.

Lisäksi feministinen pointti: Alistumisfantasioiden suosio naisten keskuudessa (ja tämä muuten sitten ei ole minun keksimäni juttu, vaan jotain minkä olen monesta paikkaa lukenut) johtuu osin siitä, että edelleen naiset on aivopesty siihen että hieno nainen/kunnon nainen/ei-huora-nainen ei voi olla  seksissä halukas, aktiivinen ja aloitteellinen osapuoli. Alistumisfantasiat antavat tämän aivopesun omaksuneen naisen nauttia seksistä ja olla silti ei-huora-nainen, koska kun toinen pakottaa, niin pakkohan sitä on...

Minä en ole koskaan omaksunut tuota käsitystä naisen seksuaalisuudesta ja ehkä sen vuoksi alistumisfantasiat ovat minulle täysin tarpeettomia.

Eklektikon kanssa samaa mieltä.
Usein sitä ei tiedosta omia alitajuisia asioita kunnes joku tilanne, jos puhutaan nyt alistamisesta tulee esille. Tosin, näen itse nämä alistumisleikit ihan seksuaalisena leikkinä jossa kunnioitus säilyy masterin ja alistettavan välillä.
Itse en myöskään pidä alistumisesta niinkään, siinä voi äkkiä käydä niin että piilossa olleet tunteet tulee leikin aikana esille, se vaatii omanlaista vahvuutta. Jokainen joka on joutunut alistetuksi tietää kyllä miltä se tuntuu ja siinä on leikki kaukana.

Korostaisin edelleen että eipäs yleistetä - minua ainakaan ei tosiaankaan kiinnostaisi olla sidottuna ym., kyllä tossakin kirjassa se pääviehätys on tuo herra Greyn persoona mikä on erittäin mielenkiintoinen  :crazy2:

Ei silti että mua haittaa toisten alistumisfantasiat, senkus vaan kunhan luottamus on molempiin suuntiin 100 %  :)

No sinä vaan sitten osaat lukea fiktiota eläytymättä lainkaan henkilöihin, jos kerran ei kiinnosta eikä silti ahdista.

Minä opin lukemaan vähän ennen kuin täytin viisi ja olen lukenut koko ikäni todella paljon. Kun luen, todella uppoudun henkilöihin ja minun on vaikea olla tekemättä sitä lukiessani fiktiota. Sen vuoksi mies-alistaa-naista-fantasiat eivät nappaa, kun tosielämässä mies joka yrittäisi sitä saisi heti minulta kenkää. Eikä minua hirveästi kiinnosta alistamisesta tykkäävän miehen persoonakaan; Yksinkertainen diagnoosini on että pelkää vahvoja/itsenäisiä naisia ja tykkään sen vuoksi alistamisesta.  :D

Oisko niinkin, että alistumisesta pitävä nainen, tai vastavuoroisesti alistamisesta nauttiva mies, pääsee tuolloin roolileikissä toteuttamaan sitä puoltaan, jota  ei välttämättä tässä maailmanajassa pääse? Miesten täytyy olla aivan jotain muuta, kuin mitä heiltä vaadittiin ajalla jolloin meitin laji kehittyi, ja  naisten täytyy olla kovia suorittajia, vaikka perimässä on ehkä ohjelmoituna jotain muuta?
Ajatus vain.

OT - Erään saksalaisen joogalentäjän idoli tuntuu olevan Benjamin Creme. Oletko
hänestä mahdollisesti jotakin lukenut?

Hmm, oletteko te edes lukeneet tuota kirjaa? Mielestäni on HIEMAN kärjistettyä sanoa että kyseessä on mikään naisen alistaminen. En itse ainakaan tosiaankaan näe asiaa sillä tavalla  :o Mutta miten kukin tulkitsee, tietysti.

Minen oo lukenu mitään, kuhan vaan hyppäsin keskusteluun mukaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fifty_Shades_of_Grey

Kirja sisältää kuvauksia mm sadomasokismista. Kerro nyt sitten itse miten näet tämän asian?

Joo, mulle tuli kans just semmonen olo etten viitti edes vastata enää :D

Minäkin olen muuten suuri toisen maailmansodan "ystävä", enpä silti oikeasti sotaa fanita tai todellakaan toivo.

EVVK. Olen lukenut ja kuullut, että kirjallisuutena teos on ns. sitä ihtiään....  ::)

Ymmärsit täysin pieleen mitä tarkoitin: Minä eläydyn lukemieni kirjojen henkilöihin, eikä se tarkoita silti sitä että olisin heidän kaltaisensa tai kannattaisin heidän aatteitaan. Kyseessä on henkilöön eläytyminen, ei aatteeseen. En viitsi lukea myöskään vanhaa kirjallisuutta, koska haluaisin läiskiä jokaista menneen maailman alistajamiestä turpiin ja karjua niille naisille 'pidä puolesi!'

50 shades of gray muuten aloitti elämänsä Twilight-sarjaa koskevana fanfictionina, joten en yhtään ihmettele että tuloksena on sm-henkinen kirja jossa nimenomaan naista alistetaan: Twilight-sarja on MORMONIN kirjoittama ja sisältää kieroa uskonnollista propagandaa rivien välissä (ei saa antaa ennen kuin pappi sanoo aamen jne). Mormonismia pidän itse muutenkin naisten-helvetti-uskontona. Jenkeissä ratsattiin hiljattain yksi suljettu yhteisö, jossa mormonimiehillä oli hirveä läjä teini-ikäisiä vaimoja per nuppi. Että vaikka virallisesti ko. uskonto on luopunut monivaimoisuudesta, se sisälsi sen alunperin ja edelleen osa porukoista pitää useita vaimoja, vaikka onkin virallisesti naimisissa vain yhden heistä kanssa.

AlistUmisessa ja alistAmisessa on iso ero. Jos nainen tai mies tykkää siitä, että partneri määrää, niin sehän on sillon kiva niin. Mutta jos joku haluaa alistaa kumppaniaan ilman suostumusta, kyseessä on väkivalta. 50 shadessakin on muutama rajatapaus-kohtaus, joissa väkivallan määrittely menee jo tosi lähelle. Päähenkilö ei myöskään tykkää ihan kaikesta mitä herra Grey pyytää, eikä niitä sitten koskaan ainakaan kirjassa tehdä.

Mutta propagandaa täältäkin kirjasta löytyy. Greyn obsessiivinen mustasukkaisuus pitäisi nähdä romanttisena, vaikka täyttää kaikki tuntomerkit vainoamisesta. Pääosa keskustelee koko ajan itsestään kolmessa persoonassa, jumalattarena, pinkona ja omana itsenään: pinko on liian pinko nauttiakseen seksistä, jumalatar ei voi estää itseään. Miksei tämä järkevä nainen näe itseään kokonaisuutena joka pystyy nauttimaan seksistä ilman tätä "jumalattaren" roolia. Ja viimeisen kirjan lopetus, naimisiinmeno ja lapset, on vain ällöä naisille tarkoitettua propagandaa avioliitosta "ikuisena onnena", joka ei tänä päivänä päde puolissa avioliitoissa.

Kaiken tämän jälkeen, jos pystyy kirjoja lukemaan ja tykkää niistä, niin hyvä :) minäkin tykkäsin ihan silleen, mutta kolme kirjaa oli minusta liikaa. Ihan kuin Twilightkin olis pitänyt lopettaa ajoissa, niin ois pitänyt tämäkin.

Luin kirjan, koska halusin tietää mistä vouhkataan mediassa, viime vuonna.

Minä en ihan ymmärtänyt kirjassa kuvaillun suhteen romanttisuutta ja hienoutta. Minä näin vaan sairaalollisen mustasukkaisen, traumatisoituneen vaanijan ja kontrollifriikin miehen, joka tahtoo rankaista naista piiskaamalla. Nainen on koko ajan ahdistunut ja itkuinen. Ja tästä on saatu eroottinen ja romanttinen teos.
Not for me.

Mutta kiva niille jotka siitä saivat irti jotain muuta :)

Just näin. Tässä sen näkee kun kumpikin osapuoli ei osaa ottaa sen hetkellisenä roolileikkinä ja nauttia siitä vaan siitä tulee totisinta totta  >:(

Nimenomaan. Mutta olihan siellä niitäkin hetkiä joissa kumpikin oli "leikissä" mukana eikä haudanvakavaa peliä. Aikuisten leikkejä ei kannata ottaa tosissaan ;) eri asia sitten jos on leikki kaukana.