Astro Foorumi

Kun olin joogalentokurssilla viime vuosituhannella, huomattava osa yli sadasta
osanottajasta alkoi joogalentoharjoituksien aikana röhkiä, ammua, kaakattaa, jne.

Tuntui että oli joutunut keskelle Piippolan vaarin farmia (Old Macdonald's farm).
Kurssin vetäjät selittivät, että "animal values are coming out". Lopulta suositeltiin
jengiä tietoisesti välttämään eläimien ääntelyä, koska se nyt kumminkin on
jokseenkin noloa.

Itse en muista aiemmin kokeneeni mitään eläimeksi taantumista. On sitä saattanut
toki tapahtua, mutta ei ihan heti tule mieleen moista.

Tänä aamuna, kun pitkästä aikaa tein lentoharjoitusta, aloin yht'äkkiä täysin spontaanisti
nuuhkia kuin koira tai susi (kai sudetkin nuuhkivat?). Hetken aikaa tuntui, että muutuin
sudeksi tai koiraksi. Karvat nousivat pystyyn, kun kokemus oli sen verran vaikuttava,
ynnä tulivat vedet silmiin ja melkein rupesin vollaamaan! Sitä kesti ehkä minuutin tai
pari, tuota koirana/sunna olemista! What gives??

 ???

Kuulostaa terapeuttiselta. :laugh:

Niinpä! Tulee joskus aina mieleen, miksi en tee sitä useammin, kun se tuntuu
niin sikahyvältä. Ihan kuin fyysinen roppa katoaisi kokonaan.

Suurin syy  on ehkä se, että hyvä fiilis kestää useimmiten korkeintaan muutaman
tunnin, ja sitten voi tulla todella flätti olo, ikäänkuin mentaalinen kankkunen.
Ei toki aina, mutta kun se tulee, se on melko masentavaa. Aivot eivät kertakaikkiaan
kykene pitämään yllä tuota tilaa kovin kauan.

Toinen syy saattaa olla se, että ihmisarkana wanna-be aspergerina koen todella
kiusalliseksi sen, että lentoharjoituksen päivänä esim. naiset kaupan kassajonossa
saattavat tulla miltei persiiseen kiinni!

Muoks: olisi kiva tietää kuinka paljon tuo johtuu siitä, että omaan "neekeripikajuoksijan"
pakarat,  vaikka en olekaan hyvä juuri muussa kuin perusluistelussa...

Ja yksi kummallinen seuraus on se, että
varsinkin jotkut ulkomaan elävät tulevat kysymään tietä jonnekin, vaikkapa uimahallille.
Erittäin huonon suuntavaiston omaavana koen tuon sangen stressaavaksi.

 >:(