Astro Foorumi

Hei kaikille!

Olen todella kiinnostunut ajatuksesta, että löytäisin henkioppaani. Ja mitä olen lukenut foorumia ja huomasin, että niin monet ovat löytäneet ns. omansa. Varmasti on henkioppaita on paljon liikenteessä, mutta miten saan häneen yhteyden. Haluaisin oppia kanavoimaan ja työskenetelemään auttamalla muita.

Kiitos jo kaikille etukäteen  :)

Kannttaa lukea klassikko "Sanaya Roman, avaudu kanavaksi" kirjaa, löytyy varmasti kirjastosta. Sieltä löytyy ihan ohjeita.
Have fun  :)

Aika paljon tämän asian helppoudesta riippuu myös siitä, mitä/millaisia/missä sijaitsevia uskot oppaidesi olevan. Kerron siis nyt vain omasta tavastani hahmottaa tätä asiaa, saat varmaan myös muita/erilaisia vastauksia viestiisi. MInun näkemykseni oppaista perustuu Kryon-kanavointeihin. (www.kryon.com) Ja on mielestäni helpoin tapa hahmottaa tätä, mihin olen itse törmännyt.

 Niiden mukaan oppaamme - niitä voisi kutsua opas-sopaksi, koska se energia on moniulotteista, eli yhtä aikaa äärettömän monta ja yksi ainoa - asuvat meidän DNA:mme magneettisissa säikeissä. Nämä rakastavien sielukavereiden energiat + omaa sieluenergiaamme (Kyllä, olemme kaikki myös itse omia oppaitamme!) tekevät jo ennen tänne fyysiselle tasolle syntymistä kanssamme sopimuksen tulla mukaan opas-soppaamme.

Näinollen oppaamme ovat kanssamme joka hetki, joka sekunti ja haluavat olla kanssamme kontaktissa ihan koko ajan. Ainoa mikä tätä rajoittaa, olemme me itse: Koska tämä on vapaan tahdon planeetta, oppaamme eivät voi auttaa meitä yhtään missään ilman, että annamme erikseen luvan auttaa - ja vielä erikseen luvan joka kerta kun apua haluamme; ei voi antaa mitään 'saatte auttaa aina kun se on tarpeen' -yleislupaa. Silloin kun emme huomaa/muista oppaitamme tai tiedosta edes niiden olemassaoloa, ne eivät voi auttaa meitä. Ne ovat kuitenkin silloinkin läsnä, rakastavat meitä joka sekunti, eivätkä koskaan tuomitse mitään mitä teemme. Ne tuntevat syvällisesti kaikki ajatuksemme ja tunteemme ja rakastavat sekä kunnioittvat meitä ihan vain sen vuoksi että olemme sitä mitä olemme: Sieluja joilla on ollut rohkeutta inkarnoitua tälle vaativalle fyysiselle tasolle yhä uudelleen ja uudelleen. Kaikki sielut eivät suinkaan näin tee, me olemme eräänlaisia fyysisen tason eksperttejä.

Yleinen periaate on, että fyysinen taso huutaa, mutta henki kuiskaa. Oppaisiin, korkeimpaan, omaan korkeampaan minäänsä jne. saa parhaiten yhteyden hiljentymällä. Hiljentymisen muodon voi valita itse. Voit vaikka vain istua rauhassa ja hiljentyä jonkin aikaa ja pyytää sitten vain ihan vapaamuotoisin sanoin oppaitasi olemaan apunasi, olemaan lähelläsi, tai vaikka auttamaan jossain  yksittäisessä asiassa joka on ajankohtainen. Voit myös pyytää oppaitasi ottamaan sinua käsistä kiinni - minä tunnen tuolloin kihelmöivän energian käsissäni. Joskus minun oppaani myös silittävät hiuksiani tai puhaltavat lempeän ilmavirran poskelleni.  :smitten:

Oppaat ovat joka hetki kanssasi, elämäsi alusta sen loppuun saakka. Sinun vain täytyy itse muistaa jutella niille. Oppailleen voi jutella kuin rakkalle perheenjäsenelle, ei tarvitse aina olla jotain mitä pyytää. Minä sanon omilleni huomenta joka aamu, kommentoin niille päivän tapahtumia ja välillä ihan vaan kerron miten paljon niitä rakastan ja miten onnellinen olen siitä että ne ovat joka hetki tukenani. Illalla toivotan niille hyvää yötä ja kutsun ne olemaan lähelläni kun nukun.

Minä annan omilleni ihmishahmoja ihan vain sen vuoksi, että se on helpottava 'käyttöliittymä' minun fyysisen tason olennon ja heidän energeettisten moniulotteisten olentojen välillä. Tiedämme kummatkin kuitenkin, että kyse on vain siitä, että olen päättänyt näin tehdä. Yhtä hyvin voisin olla tekemättä niin ja ajatella opas-soppaani vain energiakokonaisuutena (joskus teenkin niin).

Tällaisia uuden energian ajan ajatuksia nyt esitän. Uskon itse, että vaikka ihmiskunta puhuu kaikenlaisista enkeleistä, hahmoista ja muista ihmisen ulkopuolisista oppaista, kyse on silti aina ollut tästä jokaisen omasta opas-sopasta, joka asuu siellä omassa DNA:ssa. Ihmiset puhuvat myös siitä, että oppaat vaihtuvat: Itse näen sen niin, että eivät vaihdu, se on se sama opas-soppa-energia, mutta kun minä kehityn ja opin, se energia ottaa ystävällisesti aina minun kehitykseeni sopivamman uuden muodon. Se on silti se sama rakastava energia, joka on tukenani ja mukanani koko elämäni ajan.

On kyllä.

Mutta aihe on aika intiimi. Netissä kulkee kaikenlaisia hörhöjä. En ole valmis jakamaan kokemuksiani täällä. En halua, että joku tulee mitätöimään kokemuksiani, tai julistaa ainoaa oikeaa tapaa tai ainoita oikeita oppaita. Yleisellä tasolla voin sanoa, että yhteys on ja kommunikointi toimii pätkittäin.

No, tuo on kyllä totta. Ajattelin, että tämä palsta olisi hyvä tällaisestakin asiasta keskustelemiseen. Olisi ollut mukava näitä kokemuksia puida, mutta en tiedä, missä sen voisi tehdä. Ei kai oikein missään...Mitään fanatismia en kuitenkaan minäkään kaipaa, enkä myöskään sitä "julistamista". Sellaiseenhan sitä ensimmäisenä törmää.

Innostuin kokemuksestani liikaa, semmoinen olen. Hörhö  ;D

Poistin kuitenkin viestini, en sitten halunnut jättää sitä tänne pelkästään luettavaksi. Vaikka se olikin riisuttu versio ilman tarkkoja detaljeja... Ehkä niin on paras. Kiitos kun vastasit :)

MIkä tahansa kenelle tahansa sitten toimiikin, on juuri hänelle se paras mahdollinen tapa.  :)

Mikään mitä kukaan sanoo minulle ei voi mitätöidä omia kokemuksiani, koska jokaikisen omat kokemukset ovat hänelle itselleen aina niitä siihen hetkeen täydellisiä. Koska se joku  muu ei ole minä, hänen kokemuksensa voivat olla täysin erilaisia ja silti hänelle sopivia ja täydellisiä.

(Raamattu muuten mitätöi suorastaan helvettiin asti kaikki jotka eivät hyväksy sen  uskontunnustusta. En silti ota siitä itseeni ja koe itseäni mitätöidyksi sen vuoksi. Jos en ajattele että minua mitätöidään, en koe myöskään tunnetta että olen tullut mitätöidyksi.)

Ei minunkaan kokemusta voi minulta mitätöidä. Mutta en jaksa vääntää oikeaoppisiksi itseään  luulevien kanssa.

Valitettavasti näissä hörhöfoorumeissa on niitäkin, jotka käyttävät saamaansa tietoa väärin. Joskus hirvittää, kun joku kertoilee oppaidensa tai enkeleidensä nimiä. Mutta kukin tyylillään.

MIten voi käyttää väärin tietoa toisen ihmisen oppaan nimestä?  :o

(MIten voi itse asiassa käyttää väärin mitään tietoa, tilanteessa jossa kukaan ei tiedä toisen oikeaa nimeä?)

Minulla ei ole oikein muuta kontaktia oppaisiini kuin intuitioni, ja lopulta on aivan sama onko se yliminäni vai oppaani, joka siellä ohjailee, koska luottoni yliminääni on horjumaton. (Ja pidän sitä filtterinä siihen, mitä elämääni tulee.) Itse myös ihmettelen tuota nimien paljastamista. No eihän siitä kyllä hyödy sinänsä mitään, että kertoo vaikka oman nimensä tai oppaiden nimen täällä. Ennemminkin juuri lisää riskejä. Mutta mikä siinä on, että oppaan nimellä vaarantaa jotain? Tiedän, että on jotain mustan magian tarinoita ihmisistä, jotka osaavat käyttää niitä hyväkseen? Harmi vaan, etten usko moiseen. ;) Mutta asiasta olisi kiva saada lisätietoa.

Nosiis, oikeaa nimeäni en todellakaan paljastaisi millään netin keskustelupalstalla, mutta juuri siitä syystä useimpien muiden asioiden kertominen onkin täysin turvallista. Paitsi tietysti jos ei usko vapaan tahdon lakiin eli siis uskoo mustan magian mahdollisuuteen.

(Minun oppas-soppani oppaiden nimet lauletaan valona siellä moniulotteisessa todellisuudessa, joten niille ei ole mitään ihmisen tajuttavaa vastinetta täällä fyysisellä tasolla. Voisivat ehkä kertoa niitä nimiä joita heillä on  ollut ihmisiksi inkarnoituneina silloin kun ollaan oltu yhtä aikaa inkarnoituneina, mutta en koe tarpeelliseksi itse asiassa minkäänlaisia nimiä.)

Olisipa mielenkiintoista kuulla, millaisia väärinkäytöksiä on tapahtunut. Aika suppeiksi keskustelut menee, jos kukaan ei uskalla kertoa kokemuksiaan edes nimimerkin suojissa. Puhutaan kun poliitikot, ympäripyöreitä. Mitä hyötyä tai kiinnostavuutta enää on keskustella sitten lainkaan?

Komppaan Suomityttöä: Varsinkin jos varoittelee toisia ikävistä seurauksista, olisi kyllä kiva että myös perustelisi kunnolla tai kertoisi esimerkkejä.

No niin, vääntö alkaa taas!  :2funny: ;D :2funny:

No niin, yritetään. Onneksi löytyy tätä suomalaista sisua.

Kaikki on energiaa, myös kirjoittelumme täällä. Ajatus on energiaa ja menee aina kohteeseensa. Voimme lähettää esim hoitoa toisillemme pelkän nimimerkin turvin. Moni näkijä nostaa kortteja ja selväkatsoo nimimerkeille. Kun joku henkilö potuttaa, sekin energia menee kohteeseensa. Se, että joku ärsyttää tahallaan, ei välttämättä ole merkki hyvistä suojista. On myös niitä, jotka käyttävät negatiivista energiaa "ravinnokseen". En tietenkään väitä, ettei jollakin voisi olla niin teflonpinta, ettei mikään pääse läpi. Mille mahtaa tuntua sellaisten suojien sisällä? Varmaan aika tyhjältä ja yksinäiseltä. Olen joskus tiukan paikan tullen joutunut pitämään "kilpeä" yllläni. Se oli tosi kamalaa, kun mikään inhimillinen energia ei liikkunut. Esim seksi tutun pitkäaikaisen kumppanin kanssa tuntui kamalalta, koska tunteet eivät siirtyneet.
Moni on varmaan huomannut, että riitaisat ketjut vievät voimia ja tuntuvat tunkkaisilta. Ihan harmitonta ja muusta elämästää erillään olevaa touhua tätä kirjoittelu ei ole.

Alemmalla astraalitasolla on matalampia henkiä, jotka pyrkivät vaikuttamaan ihmisten valintoihin ja elämään. Vaikka uskonkin vapaan tahdon lakiin, on olemassa tahoja, jotka eivät sitä kunnioita.
Tiedän mm tapauksen, jossa ihminen kertoi oppaansa nimen. Väsyneenä ja muutenkin heikossa hapessa hänelle kävi niin, että paikalle tuli opas. Nimeä kysyttäessä osasi sanoa oikean nimen, koska oli napannut sen "eetteristä". Loppu olikin aika rumaa jälkeä.
Kyllä tämä ihminen on taas nokka veden pinnalla, mutta monta tuskallista mutkaa tuli tehtyä.

minä aloin liikaa selvittämään omaa henkiopastani, ja ei ollut hyvä juttu!
tai henkioppaita ylipäätään.

täytyi tehdä totaalinen inventaario fyysisesti ja henkisesti.
onneks lopetin ajoissa...
olen kyllä aika uusi näissä, ja siinä se kostautui...

menin vastavirtaan omien tuntemuksieni nähden... mitä en edes tiedostanut, koska
en tiennyt. nyt tiedän.

mulle kävi vähän samoin mitä Tiger, kerroit...
mutta nyt tiedän ja tiedostan...

parempi näin. nyt. nooh, aina oppii virheistään, ja nokka kohti eteenpäin.
ei liikaa mitä ei itse kestä, ja ei liikaa uteliaisuutta.
joidenkin asioiden on parempi olla niin, miten on. eikä kaikkee tarvi kaivella...
tartutin vielä omat säikähdykset ja pelot muihinkin...
hitsit mikä sekasotku...

parempi että pysyn erossa näistä hengellisistä jutuista, koska selvästikkään,
ne ei mulle kuulu, Ei oo mun juttu. mulla on muut jutut.

vähän poikkesin liikaa raiteilta...

MUOKS: OLIN TYHMÄ!

ja rajaan taas tän niin, että tämä oli puhtaasti omia kokemuksia,
ja kenenkään ei tarvitse samaistua, tai ajatella samoin.
jokaisella on oma juttunsa, oma tajunta.

Itse en noista nimistä niin perusta, niin en pelkän nimen takia luottaisikaan mihinkään oppaaseen. Siltä voisi kysyä vaikka mitä kysymyksiä, eikä tarvitsisi hypätä umpimähkää mihinkään. Muutenkin uskon, että ihmisen omakin yliminä joka näyttäytyisi olisi pelottava, jos sen tietoisuus olisi paljon korkeammalla tasolla kuin itsellä siinä hetkessä. Ihminen pelkää helposti sitä mitä ei ymmärrä. Ja uskon yliminäni todellakin filtteröivän kaiken pois mikä ei palvele korkeinta hyvää/rakkautta elämässäni. Siksi en niitä suojiakaan "käytä" vaan ne ovat automaattiset. Tietysti omia sisäisiä asioitaan täytyy tarkkailla vaikeissa tilanteissa ja koittaa pysyä rakkaudessa mahdollisimman paljon. Jos eteeni tulee jotain pelottavaa, niin katson sitä ymmärtävästi ja hyväksyn sen olemassaolon, jolloin sen voima katoaa ja muuntuu rakkaudeksi. Tai sitten en edes törmää enää ns. pelottaviin asioihin, koska niillä ei ole enää niin paljon opetuksia annettavana. Mutta vaikeita kokemuksia löytyy itseltänikin, eikä niissäkään ole käynyt kovin huonosti, vaikka olin ihan eri tietoisuuden tasolla silloin kuin nyt.

Mielenkiinnosta, mikä on tuo "eetteri" josta nimiä tai muita tietoja nappaillaan? Eikö nuo henkiolennot pysty nappailemaan asioita ihan pelkistä ajatuksistakin? (Kysyn tätä ihan vakavissani, koska olen tumpelo ja tietämätön näissä asioissa)

Hmm. Alkaa tuntua, ettei tämä henkisyys taida olla ihan minunkaan juttunu  :-\

Jaaa - minulle eetteri merkitsee ajatusenergiaverkkoa tms. En oikein osaa sanoa sitä. Ja silläkin rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ja rakkaalla sanalla montta merkitystä.

Ei kannata luovuttaa. Mutta järjenkäyttö on sallittua. Ja moni pärjäilee ihan hyvin, vaikka sukeltaa innolla henkimaailman seikkailuihin. Joskus oma into tai ajattelemattomuus voi aiheuttaa vauhtisokeutta.
Henkisyys on todella antoisaa ja voimaannuttavaa.

Henkisyyttä on niin monenlaista. Jokaiselle se on omanlaistansa. Ei kannata kiirehtiä, muuten voi tulla vaan enemmän takapakkia. Sitä mukaa tutustuu asioihin kun hyvältä tuntuu. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää heti, vaan ne itselle todelliset asiat vahvistuu oman kokemuksen kautta sykleissä.

kyllä, henkioppaille, mutta ei ehkä niille keillä on henkioppaita.
Jos ei ole valmis, tai tiedä, niin omasta kokemuksesta, ei kannata lähteä sellaiseen mistä ei tiedä...
siis vain omasta kokemuksesta.

ja vähän ehkä pätee kaikkeen muihinkin asioihin, jos ei tiedä asioista, niin "ei umpimähkässä" osaa oikein tehdä mitään.
kun ei ole kokemusta tarpeeksi. Ja joillekin joku asia ei sovi, joillekkin sopii.

Ei kannata nyt suinkaan kaikkea lytätä, mutta asioita voi pikkuhiljaa lähestyä, jos siltä tuntuu.
Itse menin vähän "perse edellä puuhun"...

Itsetutkiskelua :) Mikä tuntuu hyvälle ja mikä ei.
pikkuhiljaa. Jokaisella oma tuntuma...

tuo mitä kerroin oli vain oma kokemus,
eikä se välttämättä sovi, eikä sovikkaan kaikkeen,
mutta se oli esimerkki vain, mitä voi tapahtua.

ja henkisyys on monenlaista, henkioppaat, on yksi asia niistä :)
minä vedin vähän oman johtopäätökseni, kokeiltuani monia muitakin tähän aiheeseen liittyviä juttuja,
mitkä koin itselleni epäsopiviksi....

jokaiselle sopii omat juttunsa.

vauhtisokeus! se oli se!
"slow down you me"  :D

Joo no tuo on ihan tuttua kauraa. Vaikeita asioita on menty läpi. Ei niissä ole huonosti käynyt. En ole kyllä törmännyt mihinkään kovin pelottavaan, eikä mitään sellaista ole tullut vastaan, mikä olisi elämäni sekoittanut. Valossa ja rakkaudessa pyrin pysyttelemään.

Eikös se ole ihan "normaalia" että jossain vaiheesssa henkistä polkua vastaan voi tulla kokemuksia niistä matalemmista energioista?
Koskaan en ole kuullut että opastyöskentelyssä tai tutustumisessa oppaaseen olisi ollut ongelmia pimeän puolen suhteen.
Tigerwomanin kuvaus suojauksesta on myös aivan vieras. Mulla on suoja 24/7 ja aistin silti usein liian voimakkaasti kanssaihmiset ja muutkin energiat.
Jännä miten erilaisia ihmiset on.

Ai kysymyksen kysyminen on vääntöä?  :o :idiot2:

(Olen aidosti hämmentynyt tästä, miten voi saada selville mitä toinen tarkoitti, ellei kysy?)

Kommentteja Tigerwomanin viestiin. Vapaan tahdon laki on jotakin, joka ei ole oma keksintöni ja vaikka kaikki eivät siihen usko, en suinkaan ole ainoa tällä foorumilla joka uskoo.


Minun maailmankatsomukseni mukaan  nimenomaan ei mene ellei vastaanottaja anna hoidolle LUPAA mennä perille. Ja näin kyllä sanovat myös kaikki tuntemani energiahoitajat. Tämä on se vapaan tahdon lain juttu nimenomaan: Mitään energeettistä hommelia ei voi toisille tehdä ilman heidän lupaansa.


Ei mene, jos on suojat päällä. Vapaan tahdon laki jälleen.


Se että joku ärsyttää toista tahallaan ei ole minkäänlaista energeettistä toimintaa, se on täysin maallista toimintaa jolla ei ole mitään tekemistä niin suojauksen kuin suojaamattomuudenkaan kanssa. Toisaalta mistä sen tahallisuuden tietää ellei ole telepaatti? 
(Tahallisuus on myös usein ärsytyksen kokijan oma ja välillä virheellinenkin tulkinta tilanteesta, ärsytyksen tunnehan luodaan omilla ajatuksilla siitä mitä tuo toinen sanoi/kirjoitti. Jos ajattelee 'nyt se TAAS ärsytti tahallaan!' voi olla aivan väärässä asian suhteen ja aiheutti ihan itse sen oman ärtymyksen tunteensa.)


En tiedä, koska minun automaattisuojani estävät vain NEGATIIVISTEN energioiden yritykset päästä läpi, sekä muiden ei-toivottujen energioiden läpipääsyn.  ;D :2funny:  Kaikki muu kulkee kuten se normaalistikin ihmisten välillä kulkee.


Kauan ennen kuin kirjoittelin millekään foorumille, tai olin edes kiinnostunut mistään hengellisestä, aiheutin omilla ajatuksillani siitä mitä muut minulle sanoivat esim. juuri riitatilanteissa paljonkin voimia vieviä negatiivisia tunteita. Onneksi otin vastuun omista ajatuksistani ja sitä kautta myös tunteistani. Nyt muiden ihmisten minkäänlaiset sanomiset eivät aiheuta minussa negatiivisia tunteita, koska olen tietoisesti opetellut ymmärtämään että on hyvin tärkeää kiinnittää huomiota siihen mitä minä itse niistä sanomisista ajattelen. Suosittelen, säästyy energiaa tärkeämpiin asioihin ja jaksaa paljon paremmin. Toisten ihmisten kanssa kasvokkain keskustelu ei ole yhtään sen vaarattomampaa tai vaarallisempaa kuin foorumikirjoittelukaan, koska siihen pätee tämä aivan sama asia.


Ylläolevassa on ristiriita: Vapaan tahdon lailla yleensä tarkoitetaan sitä, että mikään taho ei voi valita kunnioittaako vapaan tahdon lakia vai ei, vaan sitä on PAKKO kunnioittaa. Sen vuoksi sen nimi on LAKI eikä SUOSITUS.  ;) (Ja tämä ei ole minun keksimäni juttu.)

Näen itse asian niin, että puhtaasti se ettei usko vapaan lain tahdon sitovan kaikkia tahoja laskee ne suojat ja antaa luvan tulla läpi.

Kommentoin myös nyt vähän, koska aiemmassa viestissä mietin näitä samoja asioita, mutta en yksityiskohtaisesti. Olen myös samaa mieltä, että täällä ihmiset antavat kyllä luvan niille hoidoille. Ja toisaalta tuosta, että jotain ihmistä potuttaa vaikka minun kommenttini, niin en kyllä sitä itse huomaa. Tai jos huomaan, niin nauran ja muutan sen rakkaudeksi, että kiitos vaan potuista nekin ovat ravitsevia! Enkä ole huomannut, että riitaisat ketjut vievät voimia. Joko en kommentoi niihin, tai sitten kommentoin ja se on siinä. Ei mitään ylimääräistä tunteilua tai pähkäilyä päässäni tarvittavan lisäksi. Ja olen tuosta Eklektikon kanssa samaa mieltä, että jos uskoo, että jotkut eivät kunnioita vapaan tahdon lakia, niin sitten omassa uskossa on "reikä". Tai siis jotkut uskottelevat, että he voivat rikkoa sitä, mutta ne joille he sitä rikkovat, suostuvat siihen.

Kaikkea ei sitten kannata uskoa mitä puhutaan.  ;)

Meidän täytyy itse löytää vastaukset, löytää se ymmärrys, eikä se ole älyllistä litaniaa, vaan todellista tietoa.

Ihminen voi pyytää ymmärrystä, ja se on ainoa mitä voimme itsellemme pyytää, mutta sitä voimme pyytää vaikka kuinka paljon.
Esimerkiksi meditoinnin / mietiskelyn aikana voimme näin tehdä, pyytää tietoa kysymykseen joka meillä on.

Jeps.. juurikin tuosta syystä minua ei oikeastaan edes kiinnosta onko se minä, henkioppaat, yliminä vai jumala joka minua ohjaa. Asialla ei ole minulle paljoakaan merkitystä, koska toimistani ja tuntemuksistani näen, olenko rakkaudessa vai jossain muualla. Nämä kaikki eri termit ja oliot sekoittavat helposti pään. Ja ihminen ulkoistaa oman viisautensa. Mutta kaikki tiet ovat oikeita ja täydentävät toisiaan.

Ja jonkun tie voi hyvinkin olla se että antaa negatiivisille energioille ensin itse luvan tunkeutumiseen, kunnes huomaa että niin ei ole pakko tehdä ja oppii suojaamaan itsensä. Usein oma kehitys vaatii sen, että kerta kaikkiaan ryytyy itse siihen miten on ennen asiat tehnyt ja vasta siitä aiheutunut riittävä tuska motivoi muuttumaan. Ihminen on luonnostaan muutosvastarintainen olento, sillä kai on jotain tekemistä sen kanssa, että luonnontilassa eläessä muutos on aina potentiaalisesti vaarallinen juttu.

(Omalla kohdallani tällainen tapahtui juuri siinä vastuun ottamisessa omista ajatuksista ja niiden tuottamista tunteista; piti aiheuttaa itselle aikamoisia tunnemyrskyjä ennen kuin suostun tajuamaan että kukaan muu kuin minä itse ei voi tehdä sille asialle mitään.)

Totta, me ollaan erilaisia ja koetaan asiat eri tavalla. Lisäksi sama ihminen kokee asioita eri tavalla elämän eri tilanteissa.
En puhunut normisuojista, vaan erikoistilanteessa käytettävästä kilvestä.

Olen samaa mieltä, jokainen kohtaa jossain vaiheessa henkistä polkuaan matalia energioita ja muuta kökköä. Joskus sitä vaan toivoo, että joku voisi välttää ne ottamalla opiksi toisten kokemuksista.

Oma intuitio ja järki on parhaat matkakumppanit. Joskus vaan joillakin lähtee menemään liian lujaa ja varoitukset ohitetaan.

Omalla kohdallani intuitio, tunteet, unet ja toistuvat numerosarjat ohjaavat jatkuvasti. Jos opettelee kuuntelemaan, niin vastauksia kyllä tulee.

Suojauksesta on ollut paljon puhetta. Näkisin asian niin, että pelko vetää puoleensa vastaavanlaista energiaa, samalla siis luoden tarpeen suojaukselle. Suojaus on siis vain yksi tapa voittaa pelko. Jos ei siis ole pelkoa, ei ole myöskään tarvetta suojaukselle. Avainsana tähän onkin jo aiemmin ketjussa esille tullut rakkaus. Pelottaviin/negatiivisiin asioihin voi myös opetella suhtautumaan vähän kuin omaan varjoonsa. Tiedostaa niiden olemassaolon, mutta ei anna niille enempää valtaa.

Näin se menee minullakin. Myös synkronisiteetti eli mielekkäät yhteensattumat ovat hyvin tyypillinen opastuksen tapa. Ne yhteensattumat ovat joskus todella uskomattomia. 

No niin, heti tuli keskustelua kun ymmärsin vetää avautumiseni pois. Hyvä.

Onneksi keskustelu ei näytä täysin jumittuneen millekään tylsälle yleiselle tasolle. Yleistä tasoa saa ihan tuutin täydeltä netistä, jos tahtoo. Kyllä itse luen mieluiten toisten henkilökohtaisia kokemuksia. Astrologiankin puolella viittaus johonkin henkilökohtaiseen avaa usein silmiä tajuamaan jotakin kiintoisaa. Koska kaikki ovat täällä nimettöminä, enkä ainakaan minä tunne täältä ketään, ei henkilökohtaisten kokemusten avaaminen minusta ole mitenkään vaarallista. Kunhan ei paljasteta mitään mistä voisi tunnistaa. Ei pidä vainoharhaisesti kuvitella,että heti on joku kiusimassa, jos jotakin paljastaa - jos ei nyt ihan oikea ihminen, niin sitten vähintään matalaa energiaa hohkaava paha mörököllipeikko.

Semmoisiin saa toki uskoa jos haluaa, se varmaankin kutsuu niitä luo. Niin kuin pelkokin. Kas, jos maalaat pirun seinälle, mitä odotat siellä näkeväsi? Tyhjän seinän vai?  ;)

Mutta yhtä hyvin semmoiset saa torjua, ja niin ainakin minä olen tehnyt. Konstit on monet. Rukouksesta selkeään kieltoon. Vapaasta tahdosta täällä puhuttiinkin. Hiukan epäilyksellä suhtaudun tarinoihin siitä, että matalat energiat pystyisivät kenenkään elämää sotkemaan, mikäli niitä nyt sitten jostain kehittyisi. Mutta olen kyllä nähnyt ihmisiä, jotka ovat sotkeneet asiansa ihan itse.

Valoisuus, positiivisuus, huumori. Ne ovat parhaita suojia. Pelollekin voi nauraa. Yllättäen voi käydä niin, että huomaakin sen olevan poissa.

Valoisaa viikonloppua kaikille!  :smitten:

 

Tämä menee hieman sivuun opasasiassa mutta kirjoitan nyt kuitenkin
koska tähän liittyy pieni pelko
Mua on lähestynyt hahmo henkimaailmasta kaksi kertaa kuukauden sisällä.
Seuraavalla kerralla kun se ilmestyy,koitan kerätä rohkeuteni ja kysyä kuka olet?
Miksi tulit?
Se saattaa olla ex-mieheni mutta täyttä varmuutta ei ole. Ex-mieheni kuolemasta tulee 30.11 kaksi vuotta eli kuolipäivä lähestyy, samoin hänen syntymäpäivänsä.
Mulla on aavistus että hän tulee käymään lähiaikoina.
Täällä aukeilee kaapinovet itsekseen ja pari kertaa ikkuna on ollut auki aamulla vaikka olen sulkenut kaikki yöksi
Saas nähdä uskallanko tehdä tuttavuutta hengen kanssa.

Tsemppiä Pikkari!  :smitten:

Lumililja. Minäkin luen mielelläni toisten kokemuksista.

Itselläni on sen mitä on negatiivista ollut elämässäni, ne ovat aiheutuneet aivan omista sisäisistä syistäni. Ei ole mikään ulkopuolinen mörökölli käynyt niitä tuomassa.

Voi pikkari, tsempit minulta myös!  :smitten: Kyllä on myönnettävä, että pelko on ymmärrettävä tuossa kohtaa. Ei ole kysymys minusta vaan sinusta, mutta tiedän kyllä miltä tuntuu, kun keittiön kaapin ovet paukkuu. Been there. Henkimaailma haluaa joskus huomiota osakseen. Jos ei muuten, niin paukuttelemalla. Siinä asunnossa ei onneksi kauan tarvinnut olla. Paukuttelija oli siellä jumissa. Ei sitä tarvinnut pelätä, mutta häiritsihän se normaalia elämistä moinen napsauttelu.

Enpäs ihmettelisi, jos miehesi siellä kopistelisi. Onhan poismenostaan niin vähän aikaa. Pyydä vastaus uneen, niin ei ole hätkähtämisen vaaraa. Kannattaisi varmaan mielessä siunata koti. Itse teen kodille niin aika ajoin, samoin kesämökille. Samalla visualisoin ne mielessäni valoon. Ikoneja on seinillä aina  :)

Suomityttö, ihana viesti   ;D Sama homma täällä!  :smitten:

nooh, kun muutkin uskaltaa "avata" kokemuksiaan,
niin mullekkin ilmesty 3 kertaa hahmo.
ja en tykännyt. joko se oli omaa pelkoa kohdata asioita,
tai sitten se oli joku muu mörkö.

niin kolmannella kerralla käskin pois.
koska haluaisin rajata asiat niin, että en halua nähdä niitä.
tai vielä ainakaan...ehkä olin liian hätänen "taas", ja varmuuden vuoks,
tein ison valokilven....

mutta monien asioiden summana noikin tapahtui.
enkä nyt vieläkään tiedä että mikä oli homman nimi...

ja nuo tapahtui suunnilleen tuossa loka-marraskuun vaihteessa...

Tsemppiä pikkarille! mitä ikinä nyt meinaatkaan  :)

MUOKS: joo tumma hahmo täälläkin!

alauda, ei tuo minustakaan henkioppaalta vaikuta.

Henkioppaat ovat paikalla silloin, kun elämässä on tapahtumassa jotakin tärkeää ja sinun on myös syytä olla tietoinen näistä oleellisista tapahtumista. En ole kuullut, että haahuilu kuuluisi oppaan toimenkuvaan.  ;)

Tuossapa hyvä ohjenuora!  :D

Täällä maapallolla on vaikka minkälaisiä vipeleltäjiä  ;D
On lunnonhenkiä, eritasoisia avaaruuskavereita, oppaita, enkeleitä, korkeampia valo-olentoja
Sellaisen kohtaaminen olisikin upea juttu. Sanotaan että ihmistä ja enkeleitä korkeamman valo-olennon kohtaaminen on suuri kokemus ja siunaus - sillä on jokin tehtävä ihmisen elämässä  :smitten: :smitten:

Itse aiheesta vielä: voiko oppaan tavata unen aikana?
Onko kenelläkään kokemusta kohtaamisesta?







 

Minä olen tavannut henkioppaani unessani useammankin kerran -tosin epäilen hänen vaihtuneen, sillä en ole enää saanut häneen yhteyttä. Opas kertoi nimensä olevan "Heikki" ja sain vaikutelman, että hän olisi inkarnoitunut jossakin elämässä Suomeen. Siitä ehkä nimi? "Löysin" hänen luokseen unissani ihan vain kutsumalla häntä nimeltä.

Ensimmäinen tapaaminen oli ehkä vaikuttavin ja luulin tuolloin tavanneeni kaksoisliekkini. Kysyin häneltä asiasta, mutta opas totesi vain tyynesti: "Älä mene asioiden edelle." Hän jätti kerran kirjeenkin minulle unessa, jossa kerrottiin mm., että "vielä on paljon puhdistusta tehtävänä". Luulen oppaan viitanneen sisäiseen puhdistustyöhön, jota kävin ja osin käyn läpi edelleen.

Pari kertaa tapasin myös "vale-Heikin": hahmon, joka esittäytyi minulle Heikkinä, mutta jonka energia oli täysin erilainen (=synkkä). Opin testaamaan energiaa ja selvittämään, oliko kyseessä todella oppaani -pari kertaa siis sain törmätä myös vähän synkempiinkin energioihin. Pelkäsin kyllä, mutta onneksi olin saanut aiemmin tietää, miten toimia tuollaisessa tilanteessa :)

Tällaisia henkioppaan tapaamisia siis minulla -kaikki tapahtuneet joko unessa tai unenkaltaisessa tilassa. Valitettavasti näitä ei vain ole tapahtunut enää moneen kuukauteen. Opastani jo kovasti kaipailen :D


EDIT:
Nyt vasta luin tuon alkusivujen keskustelun oppaan nimen paljastamisesta ja totean omalla kohdallani seuraavaa: oppaani nimi on mitä on vain "minua varten". En uskonut hetkeäkään, että Heikki olisi Heikki "kaikissa maailmoissa", vaan lähinnä meidän keskinäisessä kanssakäymisessämme helpottaakseen asioita minun kannaltani. En pelkää nimen paljastamista siksi, että olen sopivan epäilevä ja kuten jo totesin, luotan ensisijaisesti omiin tuntemuksiini energioista ja vasta toissijaisesti siihen, mitä minulle uskotellaan. Ajattelenkin, että "vale-Heikin" tapaaminen oli minulle tärkeä oppitunti! Uskon, että olen (tai sieluni on) täysin elämäni ohjaksissa eivätkä mitkään synkät energiat voi minua vahingoittaa ilman alitajuista tai tietoista suostumustani.

Näin siis omalla kohdallani, mutta ymmärrän ja kunnioitan myös niitä, jotka päättävät toisin :)

Kiva kuulla :) Noinhan se vissiin menee.
nimi on vain nimi, mikä saattaa vaihdellakin...?
Anteeksi kaikille muille, kun sekoitin asioita.
Ne oli omia ajatussekoitelmia.

Mulla varmaan vaihtui kans henkiopas, tai sitten se on se aina ja sama.
ja nyt kun oon miettinyt, niin mitä kirjoitin aiemmin, ei ehkä sittenkään liity samaan asiaan.
eikä liitykkään. Osittain joo, siinä määrin, että koin isompaa värähtelyä, ja sitten oli alttiimpi muille asiolle.

ja noista henkioppaista, justiinsa, että olen kyllä tiedostanut niiden olemassa olon, ja ne on aina ollut siinä rinnalla,
mutta mitä aiemmin kirjoitin, niin se oli eri juttu. ihan erillinen.

Kuulostaa omaan järkeeni ja kokemukseeni loogiselta tuo Ginger86:n teksti. Mietin vaan sitä vielä, että on turha kieltää henkioppaiden olemassaoloa tai mahdollisuutta.. mutta onko mahdollista, että eri elämän vaiheissa oma yliminäkin näyttäytyisi eri tavoilla ja myös testaisi kehityksen vaihetta erinäisillä tavoilla? Ilman, että olisi jotain pahoja voimia tai tai muuta vastaavaa? Tällä yritän vain tuoda sitä esille, että omalla maailmankuvalla ja tavalla hahmottaa asioita, voi poistaa elämästä ajatuskuvioita, jotka erillistävät eivätkä yhdistä niin paljon kuin olisi mahdollista. Jos ihminen on lukittautunut kokemukseen, joka ei kehity (aina voi olla rakkaudellisempi eri tavoilla) niin yliminä voi keksiä radikaalimpiakin tapoja muuttaa asioita lopulta rakkaudellisemmiksi, täysin ihmisen omien uskomuksien mukaisesti.

^^ Ei kai omia ajatuksiaan tarvitse anteeksi pyytää! Sitä toki voisi pyytää jos ilmaisi ne tökeröllä, toisia loukkaavalla tavalla, mutta ei kai tuossa siitä ollut kyse? :) Kukin opimme miten opimme, yksi yhdellä ja toinen toisella tapaa.

Itse uskon myös, että henkiopas/oppaat vaihtuvat kehitystason ja/tai aikakauden mukaan -eihän peruskoulussakaan sama opettaja voi kaikkea opettaa ;D Tosin ymmärrän myös Eklen ajatukset, mutta itselleni asia on helpompi sisäistää näin. Ajattelen myös, ettei "yhteyden katoaminen" ole mitään minun kiusaamistani vaan lähinnä toimenpide, jolla varmistetaan keskittymiseni siihen, mikä on olennaista. Heittomerkit siksi, ettei yhteys oikeasti mihinkään ole kadonnut -"suorien keskustelujen" puuttuminen vain tosiaan varmistaa sen, että pidän fokukseni oikeassa paikassa. Toisinaan minulla on tapana "hukkua" henkisyyteen, jolloin fyysinen maailma jää liian vähälle huomiolle ja siitä seuraa ongelmia.

Tälläkin hetkellä käyn elämässäni läpi todella, todella vaikeaa jaksoa ja kaipaan kovasti keskusteluja henkioppaani kanssa. Ymmärrän kuitenkin myös sen, että näihin asioihin ei ole olemassa oikotietä ja ne täytyy pohtia yksin läpi, ennen kuin ne voi todella sisäistää ja ymmärtää. Siksi myös "yhteydettömät" jaksot ovat mielestäni tärkeitä: niiden aikana tapahtuu usein suurta kasvua!

Ritsa, olen itsekin pohtinut tuota "testaus-mahdollisuutta" ja pidän sitä myös yhtenä vaihtoehtona. Pyrin itse siihen, etten lukitse mielipiteitäni liian tiiviisti sillä olen saanut jo useasti huomata olleeni väärässä. Jälkikäteen on kuitenkin selvinnyt, että myös se väärässä oleminen on palvellut minua jollakin tapaa! Siksi en (enää) liikoja stressaakaan sitä, onko uskomusmaailmani "oikea" vai ei: se on varmasti "oikea" tässä hetkessä, huomenna ehkä enää ei ;D

Oppaat toimivat minulla pitkään unien kautta, mutta lapsen syntymän jälkeen tämä tapa on syystä tai toisesta hylätty. Nyt näyttäisi toimivan taas synkronisiteetti.

Joka tapauksessa en muista oppaani/oppaiden koskaan kertoneen nimeään, eivätkä he ole puhuneetkaan mitään muuta kuin aivan satunnaisesti. Yleensä tapana on - unista kun on kyse - järjestää jokin näkymä, jota sitten siinä saatan oppaalle ääneen ihmetellä. Hyvin tavallista on ollut myös, että uni konkretisoituu seuraavana päivänä ihan tavallisessa elämässä. Tästä tiedän, että nyt pitää olla valppaana.

Oppaat ovat antaneet unissa usein myös aivopähkinöitä pureskeltaviksi. Niitä pureskelen joskus pitkäänkin, mutta ainakin niin kauan, kunnes tajuan, mikä tämän arvoituksen ratkaisu oli.

Astrologiaa olen lähtenyt myös opiskelemaan oppaiden sinnikkään hiillostuksen myötä. Tuskin olisin muuten perehtynyt asiaan. Useimmat astrologian harrastajat näyttävät saavan ensikosketuksen aiheeseen yleensä jo teini-iässä, mutta minä aloitin umpiskeptikkona vasta 35-vuotiaana. Sitten kun astrologialle antoi pikkusormen, niin siinä menikin koko käsi.

Nyt viime aikoina olen työstänyt erästä ideaa, jonka niin ikään olen saanut unissani 5-6 vuotta sitten. Kyseessä on sellainen idea, jota en olisi tullut ajatelleeksikaan päivätajunnassa, eli mielestäni opas antoi minulle taas pähkinän purtavaksi. Viimeisen vuoden aikana on sitten ollut tämän ajatuksen ympärillä ollut oikea synkronisiteettisuma ja on hyvin suuret mahdollisuudet, että idea voidaan testata oikeasti. Oleellista on ollut saada oikea tiimi tekemään tätä työtä, yksin en siihen pysty. Nyt näyttää siltä, että oikeat ihmiset ovat löytyneet ja asia edistyy.

Aikani kun opiskelin astrologiaa ja harjoittelin tulkintojen tekoja, sain sen toimimaan aika hyvin. Keksin sille pian ihan oikeaakin käyttöä, eli ei se hiillostus turhaa ollut.

Sain vähän salamasta nuolaisua itse ja sen jälkeen jotenkin eksyin astrologian pariin, vaikka en uskonut asiaan oikein millään tavalla. Sen voi laskea uskomusjärjestelmiin, mutta sen vaan sanon, että jos jota kuta kiinnostaa todistaa itselleen toimiiko se, niin mikään ei ole esteenä. Tutkii ensin kaikki merkitykset ja säännöt, sitten katsoo elämänsä tärkeimpiä päiviä ja sattumia, ja katsoo onko transiitit olleet silloin omalle kartalle mitenkään merkitykselliset. En ole itse löytänyt vielä yhtäkään tapahtumaa muististani jonka transiitit olen tarkistanut, joka ei olisi osunut juuri oikean planeetan transiitille. Aina voi epäillä, mutta aina voi myös todistaa. Tosin ei kovin helposti muille, mutta itselleen, ja se riittää. Tosin silloin on tarpeellista olla avoimin mielin. Sama pätee oppaisiin, ilman avointa mieltä heidän on kovin vaikea opastaa?

Muokkaus: Toisaalta eiliseltä esimerkki. Katsoin ehkä 6-8 taiteilijan karttoja, jotka ovat tuntuneet resonoivan itseni kanssa elämäni aikana. En ole tehnyt tälläistä testiä ennen, mutta sattumalta tuli mieleen. Tässä muutama:

http://www.astrotheme.com/astrology/Brian_Littrell
http://www.astrotheme.com/astrology/John_Legend
http://www.astrotheme.com/astrology/The_Weeknd
http://www.astrotheme.com/astrology/Brad_Pitt

Kuten huomaa, niin kaikilla näistä neljästä on Mars Kauriissa ja tällä hetkellä Mars liikkuu Kauriin merkissä. Se on myös minun syntymäkartalla Kauriissa. 4/8 kartasta mitä katsoin oli näin, ja muilla oli sitten muitakin yhtäläisyyksiä omaan karttaani. Samoja painotuksia merkeissä jne. Tarkoitan vain, että astrologiaan on vähän pakko uskoa, kun tälläisiä asioita tulee jatkuvasti eteen, ja erittäin harvoin sellaisia asioita, jotka mitätöisivät sen toimivuutta. Ja olen kyllä kriittinen ihminen. Tästä huomaa myös, että oppaat/yliminä saattavat ohjata erinäisillä tavoilla. Julkkisten karttoja tarkastelemalla näkee myös erittäin hyviä todisteita, että astrologia toimii.

Astrologian harrastajat/ammattilaiset sanovat muuten yllättävän usein, että he eivät valinneet astrologiaa, vaan astrologia heidät. Niin minullekin kävi.