Astro Foorumi

Onko kukaan teistä testannut tätä rikkiyhdistettä?
Pakkauksessa on MSM+c-vitamiini+orgaaninen molybdeeni yhdistelmä.
Aloitusannossuositus on 1/2 tl päivässä ja nosto omaan tahtiin 1-2 rl päivässä

"Luontainen rikki on tärkeä sidekudosten, nivelten, kynsien ja hiusten kasvun rakennusaine. Riittävä rikin saanti ruoasta ja lisäravinteena tukee näitä toimintoja"

Ongelma on siinä että olen kuullut rikin voivan aiheuttaa pahoinvointia joten olen siirtänyt päivästä toiseen aloittamista koska pelkään huonovointisuutta/oksentamista
ja mulla on niin herkkä elimistö etten tiedä missä tahdissa tota nostoakaan voi tehdä ja pitäiskö aloituskin olla vielä pienempi kuin puoli tl/pv
Voisiko joku valaista hieman miten toimia?
 

Eikö rikki kandeis mieluummin ottaa vaikkapa valkosipulista??

 :o

Tässäpä oli siitä v.sipulista.http://www.huippukuntoon.fi/ravitsemus/valkosipulia-terveydeksi
 :coolsmiley:

Mä haluan ihanat hiukseni takaisin ja siks ajattelin kokeilla tätä tököttiä.
Kiitos vs-vinkistä
Energiahoidon aikana tuli esiin tää kirjainyhdistelmä ja senkin takia haluisin testaa

Pikkari: Mitenkäs sinkinsaanti? Kroppa käyttää sinkkiä hiustenkasvun ohella myös stressihormoni kortisolin neutralointiin ja taatusti pistää sen etusijalle hiuksiin nähden. Jos on siis paljon stressiä, ehkä heikko sinkinsaantikin, niin se voi vaikuttaa hiuksiin. (Lisäravinteena sinkki on sitten nautittava niin että 2 viikkoa kuuri, sitten 2 vkoa ilman, sitten taas 2 vkoa sinkkiä jne. Muuten laskee immuunivaste.)

Minun ammoiset hiusongelmani paljastuivat nimenomaan sinkinpuutteen aiheuttamiksi, lihan ottaminen takaisin ruokavalioon (kasvikunnan sinkki imeytyy  huonommin), viljansyönnin lopettaminen (viljojen fytiinihappo estää sinkin, magnesiumin ja raudan imeytymistä) sekä alkuvaiheessa sinkin syönti lisäksi vielä myös purkista toivat hiukset takaisin.

Ku tykkään tuosta vadelmasta niin.. :-* ::) :smitten:
Nii siitä täss. :coolsmiley:
 Vadelma

Luonnonvaraisia vadelmia löytyy koko Suomesta tuoreitten kangasmetsien aukioilta, metsänlaiteilta ja teiden varsilta. Luonnonvatut ovat yleensä puutarhavattuja maukkaampia. Tosin mikään ei estä kasvattamasta luonnonvattuja puutarhassa. Vatut ovat hyviä sellaisinaan tai niitä voi pakastaa, tehdä mehua, lisätä hedelmä- ja marjasalaatteihin, rahkaan, jogurttiin, hilloihin, leivonnaisiin, kiisseleihin. Niitä voi myös kuivata.

Niissä on runsaasti folaattia, joka parantaa hemoglobiinia ja torjuu mmuun muassa eri vitamiinien puutteesta syntyvän aminohappo homokysteiinin lisääntymistä torjuen riskiä sairastua tulehduksellista alkuperää oleviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja dementiaan.
Vattujen biotiini parantaa ihon ja hiusten kuntoa ja auttaa jaksamaan. Niiden fenolit, kuten ellagihappo, ellagitanniini, kversetiini ja kemferoli torjuvat tehokkaasti bakteereja ja viruksia kuten helikobakteeria ja suolistobakteereja sekä allergioita, kipua ja tulehduksia. Vatut auttavat immuunipuolustuksen ylläpidossa; siksi vatut ja vattumehu on hyväksi flunssan aikana.

Vadelmien runsaskuituisuus auttaa suolistoa toimimaan ja ehkäisee peräpukamia. Vattujen lehdissä on monia fenolisia aineosia, haihtuvia öljyjä ja parkkiaineita. Niitä voi nuorina silputa salaattiin ja niistä saa hyvää teetä syksyyn asti joko tuoreena tai kuivattuina talven varalle. Ne sopivat hyvin henkilöille, jotka kärsivät nopeasta suolen toiminnasta ja ripulista. Ne alentavat veren sokeriarvoja ja rauhoittavat; esimerkiksi iltateenä ja parantavat yöunta. Lehdet auttavat myös ruoansulatus- ja virtsatievaivoihin, suun limakalvotulehduksiin ja hiivasienitulehduksiin. Lehtiteekin voi helpottaa fbentsoehappoglykosidin vuoksi, jos ne saadaan heti kylmään. Varmin tapa on kuitenkin pakastus. Niitä voi myös hillota,