Astro Foorumi

http://areena.yle.fi/tv/2191322

Joutilaisuus on kaiken pahan alku:

The word school derives from Greek σχολή (scholē), originally meaning "leisure" and also "that in which leisure is employed", but later "a group to whom lectures were given, school".[1][2][3]

Maanviljelys mahdollisti joutoajan lisääntymisen exponentiaalisesti? Ja tässä sitä ollaan, kaulaa myöden
tieteen ja tekniikan "siunauksellisuuden" suossa!

Jos se tyyppi, joka keksi jyväjemmauksen, oli mies, hänet pitäisi ns. hirttää munistaan, ja vielä useita kertoja!   >:(    ::)    ;D

Ei oo koskaan liian myöhästä..alkaa syömään..hyvin yksinkertaisesti. ;) :o
Kyl sitä pittää osata relatakkin..naattia elämästä. ;) ::) :P

Se mahdollisti paikallaan asumisen ja paljon suuremman ihmismäärän ruokkimisen samalta maa-alalta. Metsästäjä-keräilijä -yhteisöissä tehtiin (ja tehdään) työtä paljon vähemmän kuin agraari- ja teollisuusyhteiskunnissa. Mutta onhan sellainen elämä toisaalta paljon yksinkertaisempaakin (ei ehkä huono asia?)

Noh, voisi kuvitella, että agri-kulttuuri oli tärkeä tekijä matematiikan, tuon tieteistä kenties eksakteimman,
kehittymisessä jättiharppauksin, mikä lopulta mahdollisti mm. Hiroshiman pommin ja vuotavat ydinvoimalat
esim. Tshernobylissä sekä Fukushimassa?

 ???

Niin taisi olla. Kiinnostava näyte metsästäjä-keräilijöiden taidoista > https://en.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6bekli_Tepe
Tuon ajoitus muuten menee jo aika lähelle Platonin Atlantiksen uppoamisaikaa, n. 9600 eaa.

Maanviljelys 2-3 kertaisti työpäivän pituuden, joka metsästäjä-keräilijöillä on noin 3,5 tuntia. Joutoaikaa oli sen jälkeen vain sillä rikkaalla eliitillä, joka maanomistuksen ja omaisuuden kertymisen myötä alkoi sitten repiä oman elantonsa ja joutoaikansa suurten massojen selkänahasta.

Munista joo, mutta aivan eri syistä.

Poikkesiko viljely sitten alkuaikoinaan olennaisesti siitä, mitä se on vaikkapa Suomessa nykypäivänä: jyvät sun muut maahan,
toivotaan hyviä kelejä, ja sato korjataan syksyllä? Tai korkeintaan muutaman kerran vuodessa? Eli niitä työpäiviä ei esim.
vehnänviljelijälle rutkasti kertyne vuodessa?

Saatan olla tuon suhteen toki pihalla kuin lumiukko...  :)

Viljely alkoi Vähän-Aasian alueella ja nimenomaan on tullut tänne pohjoisen huonosti viljelyyn sopiviin olosuhteisiin myöhään. Vaikka Suomessakin on viljaa viljelty aika pitkään, määrä on ollut vähäinen ja vielä 1500-luvulla suuri osa ravinnosta tuli kalastus-metsästys-keräily-meniningillä.

Eli älä nyt ainakaan vertaa Suomeen, jos vertaat yhtään mihinkään, vaan paljon paljon etelämmäksi.

Ja siellä etelässä missä se maanviljelys alkoi, se työpäivän pituus 2-3 kertaistui metsästäjä-keräilijän 3,5 tunnin työpäivään nähden.

Mutta käsittääkseni m-k. vaatii jonkin verran useamman työpäivän per vuosi kuin mv...??

(Tulipa deja-vu, heh...)

Työmäärä KOKONAISUUTENAAN 2-3 kertaistui, kunhan asia nyt vain on ilmaistu ilmaisulla 'työpäivän pituus'.

Eli älä ajattele modernin ihmisen viikonloppuja, arkipyhiä tms.kun mietit elämää 10 000 vuotta sitten kun maanviljelys alkoi.  ;D
Emme nimittäin tiedä miten ne työnsä jaksottivat silloin aikoinaan, pointti lähinnä että ylipäätään työmäärä 2-3 kertaistui.

Täällä pohjolassa ennen kaikkea kalastus ja hylkeenpyynti, sekä metsästys ja keräily olivat erittäin olennaisia siis aina 1500-luvulle saakka ja täällä ilmasto-olosuhteet myös ovat tehneet sen että maanviljelys tuottaa vähemmän, jolloin muilla ruuanhankkimistavoilla on ollut suurempi merkitys.

Wikipediasta:
Metsästäjä-keräilijän tarvitsee yleensä tehdä työtä korkeintaan 2–3 päivää viikossa. Vapaa-aikaa käytetään esimerkiksi nukkumiseen, vierailuihin, koruompeleiden tekemiseen ja tanssimiseen. Vastakohtana sivilisaatioille metsästäjä-keräilijöiden yhteiskunnan kompleksisuuden aste on erittäin alhainen. Koska lisääntyvä kompleksisuus tuottaa kasvavia kustannuksia henkeä kohden, selittää matala kompleksisuuden aste myös metsästäjä-keräilijöiden runsaan vapaa-ajan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-ker%C3%A4ilij%C3%A4t

Siis joutoaika ei kai sitten olekaan perimmäinen syy "korkeammanasteisten", itsetuhoisten sivilisaatioiden synnylle.

Liekö todellinen syntipukki runsaampi energiansaanti, niin että sitä riittää enemmän suhteellisen energiasyöpön
 keskushermoston käyttöön?

 ???

Ei joutoaika, ei energiamäärä, vaan:

 Paikallaan pysyvän hierarkkisen, eliitille omistusta keskittävän ja sille etuja pönkittävän, orjatalouden tuottavaksi tekevän, resursseja hamstraavan, syntyvyyttä säännöstelemättömän eli ylikansoitusta tuottavan ja siten sotia tarpeelliseksi tekevän yhteiskuntajärjestelmän syntyminen maatalouden myötä.

Ei kannata etsiä ravinnosta syytä asioille, joiden syy ei ole ravinto.  ;)

(Elimistö varmistaa joka tapauksessa keskushermoston energiansaannin, myös alikaloreilla. Eläinkunnan tuotteiden osuuden väheneminen maatalouden synnyn myötä sen sijaan on johtanut siihen että aivojen koko on jo ruvennut pienentymään kivikautisesta ja ohutsuoli puolestaan pitenemään.)

Miksi sitten ihmiskunta on päässyt, luultavasti lopulta epäonnekseen, lähelle(?) luonnon perimmäisten salaisuuksien paljastamista
muutama tuhat vuotta maanviljelyksen alkamisen jälkeen, kun ties kuinka kauan metsästäjä-keräilijä -kulttuurit
pysyivät objektiivisen tiedonhankinnan suhteen likimain status quo'ssa?

Lisäys: äkistään tulee mieleen, että maatalous ja  sen lieveilmiöt  synnyttivät tarpeen kielen graafiselle tallentamiselle,
tarkalle (maan) mittaamiselle ja aikaisempaa monimutkaisemmille laskutoimituksille??

En ollenkaan kiistä sitä että maanviljelys tuotti sekä mahdollisuuden että kiinnostuksen (=joutilas yläluokka + ammattiryhmien erikoistuminen) kaikkeen siihen mikä on kulttuuria tai tiedettä edistänyt.

Ei se, että maanviljelys on tuottanut kaikenalaista ikävää mitenkään loogisesti sulje pois sitä, että se on myös tuottanut kulttuurin, tieteen edistymistä ja keksintöjä. En edes oikein ymmärrä, miksi yrität etsiä näiden väliltä jotain fiktiivistä vastakkainasettelua.

Metsästäjä keräilijöitä ei ehkä olisi voinut vähempää kiinnostaa, sen verran mukavaa sellainen elämä on silloin kun luonnonolot ovat oikeat. (Ja silloin kun eivät ole, pyritään vaeltamaan sinne missä on).

Pyörälenkin puitteissa hiffasin, että kenties ihmisen aivot ovat kuin ovatkin pienentyneet varsinkin viimeisimpien
2000 vuoden aikana. Ei pitkään aikaan enää ole tainnut putkahtaa maailmaan vaikkapa Aristoteleen,  Platonin
tai Pythagoraan kaltaisia järjen jättiläisiä!

Viime aikoina maailmaan menosta ja meiningistä ovat vastanneet esim. Adolf Hitlerin tai
 George Walker Bush'in kaltaiset älykääpiöt?!

Kreikan hengenjättiläisten aikakautena oli heillä apulaisia pilvin pimein, eikä töllötin tai musa- /huumehömpötykset vieneet aikaa keneltäkään. Elettiin myös huomattavasti enemmän paikkakunnittain, matkustelu oli vaikeaa eikä aikaa tahdottu hukata reissulassena.
Nykyisinkin todelliset tieteilijät juurikaan reissaa, on sitä sun tätä apuvälinettä ottaa yhteyttä suoraan yli valtamerten ja avaruudenkävijät myös halk' ilmojen.

Todella tehokkaat ajattelijat käyttävät aikansa laiskan tavoin = karsivat kaiken turhan pois ja keskittyvät oman näkökulmansa kannalta kaikkein olennaisimpaan. Näin toimien osaavat tuottaa tehokkaasti muillekin uutta ajateltavaa.

Tällai ymmärrän miksi järjenjättiläisiä ei nykypäivänä kovin paljon ole:
Kuvitellaan että pitää mennä pää kolmantena jalkana ja näyttäytyä heti ajatuksen iskeydyttyä päähän sitä muille tyrkyttämään.

Vain luomalla ideoitten ympärille soveltamisteorioita voi ajatteleva ihminen tuottaa tieteellisesti noteerattavaa uutta.