Astro Foorumi

Heippa!

Voiko jotain henkilöä kieltää energeettisesti ajattelemasta sua "kokoajan" / "intensiivisesti". Miten?
Sellainen olo, että tyyppi tunkee koko ajan, ei osaa hellittää ihastuksestaan.

Vai onko syy minussa?

Joo, tästä määkin haluan kuulla.
Kun osaan jo suojata itteni, mutta...se ei toimi, ei ainakaan koko aikaa.

Niin samoin. Ongelma on ettei esim. energiakytkösten katkaiseminen toimi tän kanssa  :-\

No juu, kokemusta on mutta olen yrittänyt opetella blokkaamaan tuollaiset, jatkuvat ajatusenergiat. Joskus onnistun paremmin joskus hieman huonommin mutta se vaati harjoittelua. Joskus tämä yhteys voi olla tiedostamaton, tarkoitan sitä että molemmat ei varsinaisesti tiedosta tietoisesti että käy kolkuttelemassa toisen energioita, kun taas toiset yhteydet ovat sitä osaa että ajattelemme jotain ihmistä alinomaan.
Itse voin sanoa että minulla oli sellainen yhteys ja kasvun paikka yhden ihmisen kanssa että tuntui että päivät kului näissä mietteissä ja opetuksissa, mutta silloin pyysin kyllä suojan meidän väliin että emme kärsi tästä vaan saamme olla rauhassa.
Välillä suljen nämä ns kanavat kokonaan ja olen omassa rauhassa ja välillä tiedän milloi vastapuoli ajattelee. Harjoittele ja pyydä oppaaltasi apua niin toivottavasti alkaa helpottamaan.
Itse teen näin. Joka ilta kun menen nukkumaan sanon että blokkaan tämän ja tämän henkilön kokonaan ja kaikilta tasoilta, haluan nukkua rauhassa ja olla omissa energioissa. Sama kaava toistuu aamulla, haluan olla rauhassa koko päivän ja blokkaan kaikki pois ja samalla suljen kaikki psyykkiset kanavat ja visualisoin pienen hatun päähän.

Mulla tällaisissa tapauksissa jokin kumma kytkös mussa itsessäni haluaa pitää tuota linkkiä avoinna. Yritänkin näissä tapauksissa muodostaa suhdetta tähän ihmiseen tuntumaan mahdollisimman neutraalilta. Neutraali, neutraali, neutraali, ei mitään muuta tunnetta. Sillä oli mun tunteeni mikä tahansa, se on kuitenkin aina vaste sille toisen tunteelle. Mutta hankalia osaa välillä olla. Sitä voi silti psykologisoidakin jos tykkää, että miksi haluaa tuota linkkiä pitää avoinna.. mitä siitä haluaa?

Ehkäpä juuri se, että ei viestitä toiselle väärin. Jos vähänkään annat itsestäsi jonkun "avoimen" kohdan, pikkurillin tai muun takaoven, niin ei se silloin onnistu. Neutraali voi olla, mutta jotkut tulkitsee ystävällisyyden tuollaisissa tapauksessa takaovena, ellet itse sitä tietoisesti pidä, niinkui Ave^^ mainitsi "linkkinä".

Tarpeeksi monta kertaa kun tuo itsensä esiin neutraalina, niin toinenkin lopulta tottuu ajatukseen.
Mitä itse haluat tuolta henkilöltä loppujen lopuksi? Jos se ei vastaa viestimääsi, niin probleema on sinun tavallaan siis.
Jos haluat katkaista kaikki häneen, niin olisit sen jo tehnyt?

Niin toiminne samassa organisaatiossa ja näin väkisinkin joudumme olemaan välillä tekemisessä. Olimme myös aikoinaan samassa koulussa ja tunnemme siis suhteellisen paljon samoja ihmisiä tässä kaupungissa..johon hän on palannut takasin muutaman vuoden jälkeen. Siksi en voi ns. katkaista kaikkia välejä häneen.

Minussa herättää suuttumusta se, että joudun rajoittamaaa olemistani, käyttäytymistäni ja ystävieni näkemistä sen vuoksi, että hän on päättänyt "ihastua" minuun. Valheellisesti niin kuin asian koen. Pikemminkin hän on projisoinut omat toiveensa ja himonsa minuun kun samalla erosi pitkäaikaisesta kumppanistaan. Käy siis mielestäni omaa eroaa kauttani lävitse. Tilanne saa minussa aikaan vihantunteita häntä kohtaan. Varsinkin kun olen jo suoraan sanonut ettei välimme voi olla mitään. Tilanne ei kuitenkaan palautunut normaaliksi vaikka olin mielestäni ainakin lähes reilun toverillinen vielä tilanteen alkuvaiheessa. Hän käyttäytyi aivan kuin olisin jotakin velkaa hänelle!? Yrittäen pakottaa minun kanssakäymiseen kanssaan..herranjumalasentään! Inhottaa hänen himoitsevat katseensa ja vielä vähemmen haluan olla tyypin kanssa edes hyvänpäivän tuttu..aikasemmin olimme ihan ok työkavereita. Ymmärrän kyllä, että kylmä kohtelu surettaa häntä. Mutta ainakin soittelu/tekstarit ja facepommitus on nyt loppunut. Vain tuo ikävä tunne, että ajattelee minua ja tunkee auraani(?) Kai tämäkin kokemus tulee jonkinlaisena kasvunpaikkana/oppina minulle.

Muoks. Suoraan sanottu v***taa, että minun tulee olla se joka pyrkii pitämään tilannetta neutraalina (ja ymmärtää ja voivoi). Miksi toinen ei ota vastuuta tunteistaan ja teoistaan. Jos tää olisikin eka kerta kun näin käy mutta kun ei ole. Anteeksi avautuminen  :-\

Niin, että matkaa tuohon neutraaliin suhtautumiseen on valitettavasti tällä hetkellä. Tiedän, että syytä on minussakin..varsinkin tämä hämmentävän vihamielinen reaktioni ja oman reviirin puolustaminen hämmentää itseänikin. Siihen ehkä juuri neuvoja kaipaan.

Niin, eihän neutraali ole sama asia kuin ymmärtää. Neutraali on vain neutraali. Ilman tunteita. Sehän voi toisesta tuntua julmaltakin, kun ei ole mitään tunnetta, viha taas kertoo, että asioilla on merkitystä.

Mutta tiedän, se voi olla tosi vaikeaa jos oikein kunnolla inhottaa. Mutta vihaa jos on kyseessä, silloin miettisin mistä tuo oma viha kumpuaa. Inhotuksen tai tungetellun olon olen saanut vähenemään systemaattisella neutraaliuteen pyrkimisellä. Visualisoin siis mielessäni suhteen tuohon ihmiseen täysin neutraalina ja vain toistan ja toistan sitä. Viha taas ei välttämättä laukea tällä, vaan vaatii aikaa ja/tai käsittelyä. Sillä toisaalta se oma ärsytyskin on ihan ok, eli ei ole pakko aina vain ymmärtää ja olla kuin ei mitään. Saa ärsyttää jos ärsyttää.  :coolsmiley:

Sehän on täysin itsestäsi kiinni. Varsinkin kun omat reaktiosi ovat tuollaisia, jos sinulla on pieniä asioita mistä haluat pitää kiinni tuosta ihmisestä, saattaa toiselle merkitä aivan jotain toisenlaista, ja tietyille ihmistyypeille se saattaa osoittaa läpitunkevaa energiaa.
Stoppi asioihin, jos itse niin haluat. Jos annat vasta energiaa ja pientä taka-ovee, se ei välttämättä menekään niin miten itse halusit.

Luulen, että se vihaisuus liittyy suurempaa kontekstiin eikä pelkästään häneen henkilönä/ tähän tapaukseen. Siihen miksi asiat menevät (aina) näin päin. Miksi minun, naisena, pitää muokata omaa käytöstäni. Miksi ympäristö, niin koen, ei vaadi sitä häneltä vaan minulta. Miksi minua hyssytellään, kehotetaan ymmärtämään. Ja suurimpana: miksi minun vapauttani valita ei kunnioiteta. Mutta kiitos Ave^^ alan heti kokeilemaan tuota visualisointia.

Ymmärrän mitä tarkoitat. Ehkä tämä on myös surutyötä (itsesääliä?  :P )..miksi asiat eivät voi olla niinkuin ennen..miksi en saanut pitää rauhaani..miksi toinen "pilasi" kaiken..jne. Surullista menettää joku? Vaikkakin toope. Ehkä se on sitä. Vaikka ei niin merkittävässä roolissa ole ollut elämässäni.

Ehkäpä... jälkeenpäin miettiminen, että miksi näin kävi, miksi miksi miksi...
Ehkä löydät sisimmässäsi että minkä takia toimit tuollain. Ei kaikkiin välttämättä tarvitse pitää yhteyttä, vaikka pienet asiat siltä tuntuukin.
Jos hälytyskellot soi, niin luota niihin. Menettämisen pelko voisi olla yksi asia mihin kannattaa pureutua. Joskus elämässä täytyy kestää sekin, että joku ei mätsää itelleen. ja täytyy jättää ihmisiä taakseen, mitkä on liian energiaa syöviä, ketkä ei sovi omaan elämään. Eikä se tee ihmistä tunteettomaksi, eikä siitä tarvi tuntea syyllisyydentuntoa. Jos asian esittää toiselle oikein, ja yrittää olla neutraali niin asiat menee omalla painolla eteenpäin. Mutta tietenkin mitä aiemmin sanoin, että jos jättää takaovia, niin ne on aina kolkuttelemassa siellä.
Mieti että mitä se ihminen toisi elämääsi, ja miksi pidät häntä linkkinä?
Itsetutkiskelun paikka?  :)

Ei voi. Kukin voi tykönään ajatella kenestä tahansa ihan mitä tahansa ihan kuinka paljon haluaa. Syynä on vapaan tahdon laki, eli se että millään energeettisillä tms. keinoilla ei voi tällä fyysisellä tasolla puuttua toisten vapaaseen tahtoon. (Vain maallisin  keinoin siis voi ja siitä sitten saattaa räpsähtää karmaa.)

Energiakytkösten katkaiseminen toimii taatusti, sinun vain täytyy ehkä tehdä se monta kertaa ja lisäksi 'parantaa' tai 'sulkea' valolla niiden poistettujen energiakytkösten kohdat kehossasi. Jos homma ei onnistu, kyse voi olla ihan vaan siitä että et itse alitajuisesti halua sen onnistuvan. Energiakytkösten katkaiseminen onnistuu ihan kenen kanssa tahansa, kyse on TAAS vapaan tahdon laista.

Se mitä voit tehdä on laittaa itsellesi kunnon suojat ja lisäksi ottaa ihan maallisesti etäisyyttä tyyppiin ja ehkä vielä lisäksi sanoa ihan suoraan 'ei kiinnosta' niin monta kertaa kuin on tarvis, jotta asia menee perille. Vihasi on itse tuottamaasi ja johtuu siitä, että et ole maallisella tasolla ilmaissut tälle ihmiselle 'ei kiitos, ei kiinnosta' riittävän selvästi. Aina kun annamme rikkoa rajojamme puuttumatta siihen, varastoimme sisällemme vihaa!

Ei, koska sellainen olisi hänen vapaaseen tahtoonsa puuttumista, mikä on täällä fyysisellä tasolla sallittua vain fyysisen tason keinoin. Suora maallinen puhe tms. on siis ainoa mitä voi tehdä vaikuttaakseen toisen ajatuksiin.

Ja sillä jatkuvalla ihastuneella ajattelullahan voi sitten aiheuttaa itselleen TISMALLEEN saman hormonimyrskyn, mikä tulee myös molemminpuolisessa rakastumisessa! Eli ihminen voi tosiaan sitten rakastuttaa itsensä toiseen, vaikka tämä toinen ei olisi hänestä ollenkaan kiinnostunut. (Tästä syystä pidän itse tiukkaa sääntöä: Ei fantasiointia oikeista olemassaolevista ihmisistä joita kohtaan arkipäivässäni!) Ja riesaahan siitä tulee, mutta suosittelen tosiaan mallista suoraa puhetta. Muut keinot eivät toimi.

Toki suojat on syytä pitää kunnossa ja katkaista tiedostamattomat/luvattomat energiakytkökset, mutta siinä se sitten onkin ja loput on tehtävä ihan maallisin keinoin. Ja JOS ne suojat ovat kunnossa eikä energiakytköksiä ole, niin sen toisen jatkuvalla ajattelulla ei todellakaan ole yhtään mitään vaikutusta ajatusten kohteeseen! Vaikutus tulee vain maallisesti sitä kautta että fantasioija rakastuttaa itsensä ja alkaa sitten ihan maallisesti käyttäytyä tunkeilevasti.

Ja vielä kommenttina ylläolevaan: Oletettu syy-seuraussuhde ei ole noin päin, vaan jokaista tunnetta EDELTÄÄ ajatus. Niinpä jos jotain pitäisi neutraloida, niin ne olisivat ne ajatukset. Vapaan tahdon lain mukaan siihen nyt vain ei ole lupaa.

Sitäpaitsi tällä pakonomaisella ajattelulla itsensä ihastuttaneella voi olla aivan hyvin ohjelmassa ihan ikioma oppimiskokemus, jossa ihastuksen kohde on vain sivuosanäyttelijä (joskin hänellä voi olla omat oppimisensa esim. suoraan sanomisen osuudesta omien rajojen  suojelemisessa, jossa tämä ihastuja on myös sitten vain sivuosanäyttelijä). Hänen sielunsa on ehkä halunnut oppia tässä inkarnaatiossa, miten omat ajatukset niihin omiin tunteisiin vaikuttavat ja miksi ei kannata pakonomaisesti ajatella ihastuneita asioita ihmisestä joka ei ole kiinnostunut.

Pakko kommentoida, että "tunnetta edeltää aina ajatus" on vain yksi näkökulma, vahvasti kognitiivinen. On monia muitakin näkökulmia asiaan, ja todellisuus ehkä on jotakin siltä väliltä, eli ovat vahvasti sitoutuneita molemmat toisiinsa, tunne ja ajatus.

Lukuunottamatta kahta erikoistapausta - mantelitumakereaktio ja tunnetartunta - jokaikistä tunnetta edeltää ajatus. Hämäävää on vain tässä se, että ei se ajatus välttämättä ole mikään selkeä lause jonka voisi kirjoittaa paperille (vaikka ne Automaattiset Negatiiviset Ajatukset sellaisia toisaalta ovatkin), vaan se ajatus voi olla mikrosekunnin ajan välähtävä kuva, muisto tai muu ei-verbaalinen ajatus.

Jos siis laajennettaan ajatuksen käsitettä myös muihin kuin selkeästi verbalisoituihin ajatuksiin, pysyn edelleen siinä kannassani että jokaikistä tunnetilaa edeltää ajatus. Se on sitten taas ihan toinen juttu, että monasti on vaikea ehtiä edes huomata sitä ajatusta itse, jolloin tuntuu että sellaista ei ollut. Ja jos tuntuu ettei sellaista ollut, niin silloin asiasta on vaikea ottaa itse vastuuta ja/tai tehdä asialle yhtään mitään. Tästä syystä ns. tarkkaileva havainnonti on erittäin tärkeässä osassa, kun esimerkiksi haluaa ANA-tyyppisisistä ajatuksista eroon.

Toki sitten se ajatuksen tuottama tunnetila luo lisää ajattelua joka muuttaa tai vahvistaa tunnetilaa jne. eli kun prosessi lähtee käyntiin, on toki ajatusten ja tunteiden 'vuoropuhelua' odotettavissa,  mutta jos oletetaan nyt tässä johonkin asiaan tai tapahtumaan liittyvää ihkaensimmäistä tunnetta, niin satavarmasti sitä edelsi jonkinlainen ajatus.

Jos "ajatus voi olla mikrosekunnin ajan välähtävä kuva, muisto tai muu ei-verbaalinen ajatus", niin missä vaiheessa on kyseessä tunne ja milloin ajatus? Jos mielessäni välähtää muisto tai intuitio tai vastaava, se näin kinesteettisenä ihmisenä välähtää usein tunteena, josta seuraa vasta ajatus eli kognitio. Ajatus eli kognitio siis on tietoista tai vähemmän tietoista eli automaattista asian käsittelyä. Riippuu ihmisestä ja tilanteesta asiat, ei siis niin kauhean ehdotonta.

Jos kinesteettisellä ihmisellä muisto välähtää kehollisena tunteena, se on silti tavallaan ajatus, se on vain kinesteettisen ihmisen kehollinen ajatus.  ;D (Olen itse myös ensisijaisesti kinesteettisesti suuntautunut, joten ymmärrän kyllä tuon kokemuksen.)

Ajatus eli kognitio ei ole todellakaan aina tietoista! Nimenomaan nämä Automaattiset Negatiiviset Ajatukset tuppaavat tunkemaan päähän joskus halusipa tahi ei ja sen vuoksi niistä eroon työskenteleminen on välillä kovaa työtä. Ihminen voi aivan hyvin ei-tietoisesti pyöritellä päässään lapsuudessa opittuja ajatushokemia, jotka tuottavat negatiivisia tunnetiloja.

Mitään ongelmaa ei olisikaan jos kognitio olisi aina tietoista ja tahdoalaista. Tällöin ei olisi sitä ongelmaa että ajatukset ovat isäntinä, eivätkä rengin paikalla minne ne kuuluvat.

Tarkkailevan havainnoinnin (käsite on peräisin Buddhalaisesta psykologiasta) tarkoitus on juurikin selkeyttää asoita tässä suhteessa ja auttaa oppimaan huomaamaan mitä kaikkea päässä ennen tunnetilaa pyörii, olipa se sitten verbaalista, visuaalista tahi kinesteettistä.

"Ajatus eli kognitio siis on tietoista tai vähemmän tietoista eli automaattista asian käsittelyä." eli näinhän se  tuossa oli.. Mutta en näe pointtia siinä, että tunnetta edeltäisi kehollinen ajatus (?), sillä mitä tunne tällöin enää on? Onhan niitäkin näkökulmia, joiden mukaan tunne syntyy kehollisena reaktiona ympäristön ärsykkeistä, tai niitä, joiden mukaan ne ovat opittuja suhtautumismalleja.

Ajatusten jakaminen kehollisiin, verbaalisiin jne. on hyvä keino hahmottaa asioita yhdellä tapaa, mutta kyllä se kehollinen ajatus minusta aika lailla tarkoittaa tunnetta.

Tottakai uskon noituuteen, olenhan shamaani, joka on yhdenlainen noita.

Mutta mihinkään sellaisiin taikoihin en usko, joilla pyritään vaikuttamaan toisten ihmisten vapaaseen tahtoon (esim. lemmenjuomat), koska ne ihan yksinkertaisesti eivät voi sen vapaan tahdon lain vuoksi toimia.

On aivan mahdollista olla noita ja tehdä taikoja puuttumatta toisten ihmisten vapaaseen tahtoon. Itseäni koskevia rituaaleja ja taikoja minulla on lupa tehdä ihan niin paljon kuin huvittaa. Täytyy vain ymmärtää pitää ne näpit irti toisten vapaasta tahdosta.  ;)

Mua on aina mietitityttänyt mistä voi tietää mikä on vapaaseen tahtoon puuttumista ja milloin joku toinen toimii karmavelkan maksun välikappaleena? Näyttää, että ihmiset tulkitsee noi aina niin kuin itselle on sopivinta missäkin tilanteessa ::)

Kehollinen reaktio ympäristön ärsykkeisiin ILMAN minkäänlaista edes lyhyenlyhyttä ei-verbaalistakaan ajatusta? Jää kyllä minun mielessäni todistamattomaksi hypoteesiksi tuo ihan sen vuoksi, että on paljon kokemusta siitä kuinka huonosti ihmiset tiedostavat edes niitä omia ajatuksiaan, eivät siis ilman harjoitusta ihan yksinkertaisesti HUOMAA että tuli ajateltua tavalla tai toisella se tunnetilan tuottanut ajatus.

Opittuja suhtautumismalleja ne Automaattiset Negatiiviset Ajatukset sen sijaan nimenomaan ovat, ne ovat eräänlaisia 'virheohjelmointeja' jotka on opittu lähiympäristön aikuisilta varhaislapsuudessa. Juuri sen automatisoitumisen vuoksi ihmisen on vaikea itse ilman harjoitusta edes huomata niitä!

Mutta JOS oletettaisiin että tunteita ei edellä ajatus, vaan ne ilmaantuisivat jotenkin itsestään, se olisi erittäin masentava uutinen kaikille ahdistuksesta ja paniikkihäiriöstä kärsiville. Silloin myös KAIKKI paniikkihäiriötä ja ahdistusta hoitavat psykiatritkin olisivat silloin erehtyneet kovasti niin siinä, miten olettavat noiden häiriötilojen syntyvän sekä myös siinä miten he niitä hoitavat. Psykiatrian nykykäsitys näiden näiden häiriöiden synnystä perustuu siihen että ne aiheutetaan niillä omilla ajatuksilla ja niiden hoitokin perustuu suurelta osin siihen, että ne ajatukset jotka nuo häiriötilat aiheuttavat, laitetaan sieltä isännän paikalta rengin paikalle.

Toisen vapaaseen tahtoon puuttuminen on ihan kirjaimellisesti sitä itseään: Sitä että tavalla tai toisella saa toisen tekemään jotain mitä hän ei olisi itse ilman tuota puuttumista tehnyt. Maallisella tasolla se ON mahdollista ja siinä luodaan silloin karmavelkaa, keinoina esim: Uhkailu, kiristys, syyllistäminen, valehtelu, manipulointi, henkinen ja fyysinen väkivalta.

Minun vapaa tahtoni fyysisellä tasolla ulottuu vain itseeni ja omiin tekemisiini, eli kaikkea mitä voin tehdä ihan itsekseni voin tehdä, mutta heti kun hommaan tarvitaan millään tavoin mukaan toinen ihminen, hänen on siihen itse suostuttava.

Sen sijaan energeettisesti eli noituudella tms. ei toiseen voi vaikuttaa, voi vain luulla vaikuttavansa ja siten haaskata omaa energiaansa.

En itse puuttuisi toisen vapaaseen tahtoon maallisin keinoin ikinä millään tavoin, en todellakaan ryhtyisi pohtimaan vaikkapa 'minä nyt tässä vähän puutun, se on varmaan vain sitä että maksan karmavelkaa takaisin.' (Sitäpaitsi karmastaan voi nykyään kokonaan irtisanoutua, olen itse tehnyt niin noin 5 vuotta takaperin ja KAIKKI ihmissuhdesaippuaoopperat loppuivat siihen.)

Ihmisillä on tapana käyttää tekosyinä vähän sitä sun tätä perustellakseen toimintaansa, mutta se on sitten ihan toinen juttu.  ;D

Nykyään terapia esimerkiksi masennuksen hoidossa perustuukin juuri vahvasti kognitiiviseen näkökulmaan. Tästä on jonkin verran kuullut kritiikkiä siitä, että onko tämä näkökulma se ainut oikea. Toinen yleisesti terapiassa käytetty näkökulma on sitten se psykodynaaminen, joka taas on varsin hidas prosessi. Joitakin suuntauksia taitaa olla muistakin, mutta toistaiseksi kognitiivinen näkökulma vain on suosituin, ei se mitään muuta tarkoita.

Tuosta biologisesta näkökulmasta sen verran, että se pohjaa näihin kun näet käärmeen, pelkoreaktio aktivoituu -tyyppisiin juttuihin, joita on sitten yleistetty enemmänkin. Ihan pohtimisen arvoisia kaikki näkökulmat, en näkisi että yksikään niistä olisi ainut oikea tai kokonaan väärä.

Pakko nyt jauhaa vähän off-topic, kun en oikein jaksa ehdottomuutta.

Ylläoleva on selkeä mantelitumakereaktio, joka onkin se toinen niistä poikkeustapauksista, joissa tunnetta EI edellä ajatus.  :) Suunnilleen kaikilla kädellisillä on melko automaattinen pelkoreaktio käärmeisiin, esimerkiksi simpanssit saa ihan  kumikäärmeen häkkiin heittämällä aivan hysteerisiksi. Tärkeitä hengissäselviämiseen liittyviä reaktioita sekä sitten ihan itse aiemmilla vaaran-tunne-kokemuksilla hankittuja reaktioita tietynlaisiin tilanteisiin on tosiaan varastoituna sinne mantelitumakkeeseen, mm. juuri tämä käärmeiden pelko.

(Toki se käärmeiden pelko voi olla myös ihan itse omassa elämässä saatu, ihmiset esimerkiksi täysin käsittämättömästi saattavat huvitella pelottelemalla lasta asialla jota tietävät tämän pelkäävän.)

(Toinen poikkeus on sitten se tunnetartunta, jonka voi saada aivojen peilisolujen aiheuttamana kun on naamakkain sellaisen ihmisen kanssa joka on voimakkaasti näkyvässä tunnetilassa. )

Ehkä hintsusti provo pohdinta, ei suunnattu kenellekään mutta vastata saa:

Jos kerran toisen voi aistia ajattelevan sinua, ja se aistimus on häiritsevä, niin onko se vapaaseen tahtoon puuttumista jos tekee asioita, jotka estävät tuon?

Eikö toinen puutu sinun vapaaseen tahtoosi, jos siellä tykönään kelailee "ah kun olisin luonasi" tms. intensiivistä, ja se energiatasolla on aistittavissa ja häiritsee?

Voimmeko me tosiaan valita, mitä aistimme?

Itsekin ollut tilanteessa, jossa olen hokenut ihmiselle lopeta, mene pois, älä enää ihan maalliseen yhteydenpitoon liittyen, ja radiohiljaisuudesta huolimatta aistin hänen päällekäyvät energiansa siihen asti, kunnes hän itse antoi minulle tiedoksi, että oli katkaissut ne. Ja todella olin itse pystytellyt suojia ja katkonut yhteyksiä ja puhdistanut itseäni, mutta se vain lievensi asiaa, ei lopettanut.

Ko. henkilö osasi myös omien sanojensa mukaan mustaa magiaa.

Samaa pohdin! Ja tuollaista estämistä tarkoitinkin kun kysyin aluksi voiko asialle tehdä jotain energeettisesti.

Ehkä aistikanavat voi jollain tapaa sulkea, mutta toinen kysymys on se, haluaako niin tehdä? Jos sulkee silmät, niin sitten ei näekään mitään. Ihmiset eivät luonnostaan ole oppineet niin helposti sulkemaan näitä energioiden aistimiskanavia, mutta toisaalta se voisi olla kohtalokastakin jos ajattelee esim. eläinten vaistoja.

muok. yleisimmin nuo kanavat kai suljetaan automaattisesti ylikuormitustilanteissa, esimerkkinä traumat ja kieltämiset, stressireaktiot yms.?

Toisen ei voi aistia ajattelevan sinua. Ainakaan kukaan ei ole vielä kuitannut telepatialla niitä suurehkoja rahapalkkioita, joita ovat yliluonnollisen ilmiön tuottamisesta luvanneet sekä Skepsis ry, että taikuri James Randi.  ;D  Keskustellaan siitä mahdollisuudeta vaikka uudelleen sitten kun joku jommankumman palkkion nimenomaan telepatialla kuittaa.  ;)

Jos toinen on tehnyt mielenkiintonsa ihan maallisella puheella/lähentelyllä tiettäväksi, niin silloin voi toki KUVITELLA että toinen ajattelee itseä ja KUVITELLA tuntevansa tämän ajatuksen. Tosiasiassa niitä ei kuitenkaan voi tuntea. Paitsi ehkä jos suojat ovat niin olemattomat, että muutenkin siitä seuraa jatkuvaa häiriötä arkipäivän elämään, mikä ei siis ole millään tavoin suositeltavaa.

Lisäys, eli vastaus itse kysymykseen: Toisen ajattelua ei voi estää yhtään millään tavoin, joten eipä tule ongelmaksi myöskään se olisiko se vapaaseen tahtoon puuttumista jos niin voisi tehdä, tosin olisihan se toki.  Jokaisen vapaa tahto käsittää hänet itsensä ja hänen omat toimensa ja tietenkin kaikki omat ajatuksensa, ei muuta.


Ei puutu, koska ihmisen omat ajatukset ovat tietenkin ihmisen oman vapaan tahdon alaiset ja kukaan ei pakota ajatusten kohdetta kulkemaan suojat niin epäterveellisen alhaalla että sen aistii. Eikä sitä yleensä aisti edes silloin: JOs on tietoinen toisen ihastuksesta, kaikki 'aistimukset' siitä että hän kohdetta ajattelee, voivat olla kohteen omaa kuvittelua.



Tiettyyn pisteeseen asti siinä mielessä, että suojat kannattaa olla päällä, ilman niitä kuljeskelu on harvoin hyväksi tai terveellistä. Toisaalta: En itse usko että kovin moni pystyy edes olemattomin suojin aistimaan toisten ajatuksia, se ei siis ole sellaista mihin edes normallisti pystytään. Poikkeus tästä on, että perheenjäsenten tai erittäin läheisten ihmisten välillä, joilla todennäköisimmin on välillään positiivisia tahallisia energiasidoksia, voi esiintyä telepatian kaltaisia ilmiöitä, olen itsekin kokenut niitä äitini kanssa. Mutta ei-toivotun ihailijan kanssa niitä ei todellakaan pitäisi edes olla.


MIstä tiedät että todella aistit ne, etkä vain tuottanut itse kuviteltua tuntemusta hänen energioistaan? Kyllähän sellainen ihan maallnen tilanne jossa toinen tulee lähemmäksi kuin haluaisi tavalla tai toisella tuottaa painostavan olotilan. Mutta ei se tarkoita sitä että moinen olisi siitä toisesta ihmisestä lähtöisin, pikemminkin se voisi olla lähtöisin omasta tilannetta koskevasta tietoisuudesta. Kun kerran olit tietoinen tämän ihmisen päällekäyvyydestä, on jotakuinkin mahdotonta saada selville aistitko jotain, vai loitko itse sen mitä koit aistivasi. Placebo-ilmiö jyllää nimittäin kovasti näissä asioissa...


Ko. henkilö osasi siis haaskata omaa energiaansa aivan hukkaan ilman että se vaikuttaa mitenkään keneenkään ja luuli siten osaavansa mustaa magiaa.  ;D  Vapaan tahdon laista ei ole poikkeuksia.

No mä ainakin koen, että sen voi tuntea/aistia jos joku toinen ajattelee. Lukemattomia arkisia esimerkkejä löytyy omasta elämästäni; näkee toisesta unta ja tapaa tämän seuraavana päivänä vaikka ei olla nähty vuosiin. (Teininä näin paljon unia ihmisistä, jotka tulevat seuraavana päivänä vastaan. Ihmisistä jotka eivät asu samassa kaupungissa siis. Ja näin kävi myös aina.) Joku ihminen tulee mieleen ja hetken päästä puhelin soi ja sama henkilö soittaa. Tietää, että siskolla on joku hätänä toisella puolella Suomea koska tulee tuntemus.  (=useimmilla on varmaan tälläisiä kokemuksia:))

Lisäksi mä ainakin tunnen ajatteleeko joku minua intensiivisesti hyvällä tai pahalla. En aina välttämättä tiedä kuka se on. Tunnen esim. kun siskoni rukoilee puolestani. Siis hänen hyvän tahtonsa minua kohtaan ja se on erittäin hyvä tuntemus. En tosin osaa sanoa miten se valikoituu edes, että milloin ja keneltä tuo tuntemus tulee läpi aistittavaksi ja milloin ei. (Koska joskus saa tiedon jonkun ihan mielestäni minulle merkityksettömän hyvänpäiväntutun kohtaamisesta seuraavana päivänä esim.)

Samalla tavoin tulee "tiedon sanoja" läpi myös maailmakaikkeudelta tai miksi sitä haluaakaan sanoa. Mielestäni se on henkinen rikkaus.

Ja mielestä suojauksen ei tarvitse olla tällöin heikko? Ehkä ihminen on vain herkkä.

Ja kysymys ei mielestäni ole toisen ajattelun estämisestä vaan siitä miten sen voi estää pääsemästä läpi minun luokseni. Ihan sama mitä joku fantasioi kunhan se ei "leiju pilvenä" minun päälläni.

Muoks: Eiks tuo telepatia ole eri asia. Koska ei ainakaan mulle tule läpi kenenkään ihmisen ajatuksia ajatuksina...ne eivät tule sanoina. Tiedon sanat kylläkin tulevat lauseina päähäni. Mä vaan tunnen sen toisen energian ja sen laadun. Onko hyvää tarkoittavaa, negatiivista jne.

Mitä eroavaisuutta on telepatiassa ja kanavoinneissa?

Heitän tähän yhden kokemuksen. Siireltiin huonekaluja lasten kanssa kotona ja meidän tytär on erittäin kömpelö ja siinä kun ähkittiin pojan ja tyttären kanssa sängyn kanssa niin aistin sanan "vammainen". Siinä kysyin kiukkusena lapsilta että kuka tässä on nyt sitten vammainen ja poikani katsoi minua pitkään silmät suurina ja hämmentyneenä ja punastui.. Joten, ei ehkä kokonaisia lauseita telepatiana ja todistettavaksi mutta kyllä sieltä jotain tihkuaa joskus  ;)

No, tuolloin minä koin uudenlaisen rauhallisen, viileän olon jota ei ollut ollut aikoihin, ja vasta sen jälkeen sain tietää yhteyden katkenneen. Ei toisinpäin. Juu, jos olisi ollut toisinpäin, pitäisin aika vuorenvarmana että asian kuuleminen helpotti oloani riippumatta siitä, onko energioille tehty jotain vai ei. ::)

Muulloinkin on tämän tyyppistä tapahtunut. Tulee juuri tietynlainen lämmin olo ihan useita sekunteja ennen puhelimen sointia, kun kyseessä on rakas ihminen (voi olla myös muu kuin oma rakastettu tai perheenjäsen, jos on tarpeeksi läheinen). Tai sitten kun minä soitan ja toisella puhelin soi ensin aikansa, tulee sama lämmin olo juuri ennen kuin hän vastaa. Monesti on toiminut myös sähköpostien kyseessä ollessa, ja minä en ole niitä ihmisiä jotka tarkistavat sähköpostinsa minuutin välein ja sitten riemastuvat, kun on sattumalta hikoiluttanut just ennen kuin jotain pullahtaa lootaan.  :2funny:

Aviciin kuvaileman kaltaista olen muuten kokenut todella usein, mutta lähes ikinä en ole uskaltanut sanoa ääneen mitä mielessäni on häivähtänyt, koska olen ajatellut vain satunnaisesti pyöritteleväni tilanteeseen sopivia juttuja.

Vaikuttaa että olet todella perehtynyt tähän aiheeseen, mutta oletko lukenut Rupert Sheldraken tuijotuskokeista? Hän oli ansioitunut biologi kunnes päätti vaihtaa alaa ja tutkia tieteellisesti psykologian reunailmiöitä. Hän järjesti tieteellisen kokeen, jossa tutkittiin, voiko ihminen aistia toisen tuijotuksen. Tuloksena oli yllätys: tuijottaminen aistittiin heikosti, mutta sen verran merkittävästi, ettei tulos mahtunut virhemarginaaliin. Kiinnostavasti ilmiö toistui myös, jos ihmistä tarkkailtiin valvontakameran kautta. Tästä ei ole enää kovin pitkä matka pelkkään ajatukseen ja sen aistimiseen. Tässä vielä tarkemmin tieteellisistä tutkimuksista: http://www.sheldrake.org/research/sense-of-being-stared-at/scientific-papers-on-staring

Olen melko varma, että ihmisen aivot kykenevät periaatteessa aistimaan ainakin toisen ihmisen ajatusten emotionaalisen
latauksen, vaikka eivät välttämättä semanttista sisältöä. Sitäpaitsi ajatteluhan ei liene ainoastaan verbaalista.  Lähes
kaikki meistä lienevät nähneet telepatiakokeissa käytettävät kuviokortit. Kuvioita on muistaakseni viitisen tsipaletta...

Oli miten oli, yoga-suutrain mukaan 'citta-saMvit' eli toisen (ja oman alitajuisen?) mielen tietäminen, mitä ikinä se
sitten tarkoittaneekaan, on mahdollista kohdistamalla meditaatiotekniikka nimeltä saMyama (sanjama) 'sydämeen' (hRdaya)
= anaahata-cakra??

hRdaye citta-saMvit.

    hRdaya    n. (ifc. f. %{A}) the heart (or region of the heart as the seat of feelings and sensations ; %{hRdaye-kR} , `" to take to heart "') , soul , mind (as the seat of mental operations ; %{capala-hRdaya} , `" fickleminded "') RV. &c. &c. ; the heart or interior of the body RV. AV. TBr. MBh. ; the heart or centre or core or essence or best or dearest or most secret part of anything AV. &c. &c. ; true or divine knowledge MW. ; the Veda ib. ; science ib. ; (with %{prajApateH}) N. of a Sa1ma

citta    mfn. `" noticed "' see %{a-ci4tta} ; `" aimed at "' , longed for ChUp.vii , 5 , 3 ; `" appeared "' , visible RV. ix , 65 , 12 ; n. attending , observing (%{tira4z@cittA4ni} , `" so as to remain unnoticed "') , vii , 59 , 8 ; thinking , reflecting , imagining , thought RV. VS. S3Br. &c. ; intention , aim , wish RV. VS. AV. TBr. &c. ; (Naigh. iii , 9) the heart , mind TS. i S3vetUp. vi , 5 MBh. &c. (ifc. f. %{A} Pan5cat.) ; memory W. ; intelligence , reason KapS. i , 59 Yogas. i , 37 ; ii , 54 Veda7ntas. ; (in astrol.) the 9th mansion VarYogay. iv , 1 ; cf. %{iha-} , %{cala-} , %{pU4rva-} , %{prA4yaz-} , %{laghu-} , %{su-} , %{sthira-}.

saMvid    1 f. consciousness , intellect , knowledge , understanding (in phil. = %{mahat}) VS. &c. &c. ; perception , feeling , sense of (gen. or comp.) Ra1jat. BhP. Sarvad. ; a partic. stage of Yoga to be attained by retention of the breath Ma1rkP. ; a mutual understanding , agreement , contract , covenant (acc. with %{kR} or Caus.of %{sthA} or %{vi-dhA} , to make an agreement with "' , instr [with and without %{saha} , or gen.] or `" to "' [inf. or dat.] ; with Caus. of %{laGgh} or %{vyati-kram} "' , to break an agreement "') TUp. Mn. MBh. &c. ; an appointment , rendezvous BhP. ; a plan , scheme , device Ra1jat. ; conversation , talk about (comp.) MBh. Ka1v. &c. ; news , tidings MBh. ; prescribed custom , established usage S3is3. xii , 35 ; a name , appellation ib. ; satisfying (= %{toSaNa}) S3is3. xvi , 47 (Sch.) ; hemp L. ; war , battle L. ; a watch-word , war-cry W. ; a sign , signal ib. ; (%{-vit}) %{-prakAza} m. %{-siddhi} m. N. of wks. ; (%{-vid}) %{-vyatikrama} m. breach of promise , violation of contract Cat. (cf. Mn. viii , 5 and IW. 261) ; (%{-vin}) %{-maya} mf(%{I})u. consisting of intellect Nr2isUp.

(Jostain minulle tuntemattomasta syystä sanakirjoissa loppu-t usein vaihtuu deeksi...)  :-[

Oikeastaan siihen taitaa olla hyvin yksinkertainen selitys, miksi paranormaaleita ilmiöitä, kuten
vaikkapa telepatiaa, on äärimmäisen hankala todistaa länsimaisen tieteen kriteerit täyttävällä
tavalla: aaltofunktion romahtaminen!  Tyyppi yrittää selittää sitä videon alkuminuuteilla:

https://www.youtube.com/watch?v=VjpCKZ7cEoY&list=FLJq4dWKwstYaCOzEgEWZU-A

 :crazy2:

Tässä ei nyt ollutkaan kyse tuijotuksen aistimisesta, mikä on aivan toinen asia. Itsekin aistin tuijotuksen. Silloin ollaan samassa tilassa tuijottaja ja tuijotettu ja tuijottajalla on se katsekontakti kohteeseen.

Tässä puhuttiin nyt kuitenkin toisen ihmisen ajattelun aistimisesta, ellei nyt sanasta sanaan, niin ainakin tietoisuutena siitä että toinen ajattelee. Aivan eri asia kuin tuijotuksen aistiminen. Ja juu, hyvin läheisten ihmisten kohdalla on tällaista 'telepatiaa', olen itsekin kokenut sitä äitini kanssa. Sellaiset tapaukset eivät yhtään siis ihmetytä, enkä pidä niitä epätavallisina.

Tässä ketjussa oli kuitenkin kyse siitä voiko aistia EI TOIVOTUN ihailijan pakkomielteiset ajatukset. Siihen mielipiteeni on edelleen että ei voi, koska suhde ei ole niin läheinen että tuollaista tyypillistä perheenjäsen-telepatiaa syntyisi. Ja on vielä myös placebovaikutuksen osuus: Jos ajattelun oletettu kohde tietää että se ajattelija on hänestä pakkomielteisen kiinnostunut ja tekee tykö vaikka on tehty selväksi ettei kiinnosta, on hyvin hyvin helppoa luoda ihan itsekseen itselleen tunne että 'juuri nyt se taas ajattelee minua' ihan vain sen vuoksi, että eivät ne ei-toivotut ihailijat kovin mukavia yleensä ole ja stressaavista/ikävistä tilanteista tulee ihan itse usein ajateltua kaikenlaista.

Summa summarum:
Jos tuntuu että tuntee toisen ajatukset, niin suojat päälle ja huomio siihen tunteeko oikeasti, vai olisiko mahdollista vain kuvitella tuntevansa. Sen toisen ihmisen ajatuksille ei voi mitään tehdä, sillä ne ovat hänen oman vapaan tahtonsa alaisia.

Uskon itse, että ihmiset usein aiheuttavat itselleen turhia hankaluuksia keskittymällä jonkun tilanteen energeettisiin/rajatiedollisiin puoliin samaan aikaan, kun EIVÄT keskity sen maallisia oppitunteja antavaan puoleen. Tässäkin tapauksessa todella suora puhe joka muuttuu kerta kerralta tylymmäksi kun saman asian joutuu uudelleen ei-toivotulle ihailijalle sanomaan, olisi ollut se oikea tie. Tarvittaessa voi pyytää yhteisiä tuttuja paikalle todistajiksi kun sanoo TAAS kerran ei-toivotulle ihailijalle sen 'ei kiitos.' Ketjun aloittaja on jo ehtinyt aiheuttaa itselleen vihan tunteita olemalla liian  kiltti asiassa, AINA kun annamme rikkoa rajojamme tavalla tai toisella, keräämme sisäämme vihaa.

Minusta tässä tapauksessa pitäisi keskittyä siihen maalliseen puoleen ja suoraan ei-kiitos ilmaisuun, ei suinkaan yrittää ratkaista asiaa kautta-rantain jollain ajatuksiin vaikuttamisen härdellillä. Tämän koko tapahtumasarjan tarkoitus kun voi aivan hyvin olla se, että sielu on tilannut itselleen kokemuksen siitä, mitä tapahtuu kun EI sano suoraan ei-kiitos (riittävän monta kertaa, tarvittaessa kaverit tukena!). Täysin maallisilla kokemuksilla ja niihin ihan maallisesti reagoinnilla voi olla sielunsuunnitelmallinen ja siten 'korkeampi' merkitys kuin kuvittelemmekaan.

Jos joku pystyisi aistimaan minun ajatukseni vaikka olen laittanut suojat päälle, se tarkoittaisi sitä että lukemattomista lähteistä kanavoitu vapaan tahdon laki ei pitäisi paikkaansa. Silloin mitkään muutkaan osat vapaan tahdon lakia eivät pitäisi paikkaansa, mikä tarkoittaisi sitä että suht kaikki ihmiset voisivat vaikuttaa toisiinsa kaikenlaisin energeettisin ja rajatiedollisin keinoin. Pidän moista melkoisen epäuskottavana ihan vain sen vuoksi että jotakuinkin jokaikinen kanava viimeiset noin 40 vuotta on tolkuttanut tuon vapaan tahdon lain ehdottomuutta.

 KUKAAN joka on yrittänyt aistia minun ajatuksiani ei ole KOSKAAN onnistunut. Ei niin kasvokkain kuin keskustelupalstoillakaan. Aina välillä joku yrittää ja rupeaa sitten vielä kaiken kukkuraksi kinaamaan että 'kylläpäs aistin' kun kerron että telepatiayritys meni pieleen.  ;D

Tämä asia on tärkeä sen vuoksi että sillä on maallinen puoli: Se että väittää tietävänsä toisen tunteet tai ajatukset, eikä usko kun tämä sanoo että arvaus meni pieleen, vaan rupeaa inttämään omaan arvaustaan oikeaksi on toimintahäiriöistä käyttäytymistä. Jos sellaiseen suostuu, sairastuu myös itse. Alkoholistiperheissä yms. toimintahäiriöiden läsnäollessa nimenomaan on tyypillistä että siinä kuviossa mukana olevat väittävät tietävänsä toisten ajatuksia tai tunteita ja siitähän soppa vain pahenee ja ihmiset sairastuvat lisää.

Ja tilannehan ei siitä muutu miksikään, vaikka se arvailija aivan aidosti luulisi olevansa jonkinasteisesti telepaattinen ja tietävänsä toisen ajatukset paremmin kuin tämä itse. Moiseen suostuminen sairastuttaa silti.

Rakkaiden läheisten ihmisten väliset telepatian kaltaiset kokemukset (esim. tietää toisen soittavan kun puhelin soi tms.) sen sijaan tuntuvat minusta ihan aidoilta, mutta siitähän ei nyt ollut kyse: Se vaatii oikeaa todellista läheisyyttä.

Niin kai tuollaisessa häiriköivissä psyykkisissä asioissa saattaa olla kyse siitä, että tuollainen henkilö tulee karmallisesti elämään. Opetukseen voi kuulua juuri se, että osaa vetää rajat siihen mitä muut voivat sinusta huolimatta tehdä. Pelko siitä, että joku voi häiritä loputtomasti kauempaakin on tärkeässä osassa. Omien uskomustensa uudelleenjärjestäminen voisi auttaa. Vapaaseen tahtoon ja itseensä/itsensä voimaan uskominen esimerkiksi voi helpottaa. Toistan varmaan samoja asioita, mutta tuleepahan tiivistettyä. :)

Missä vaiheessa aistiminen ja telepatia on sama asia? Mää en ainakaan koskaan ole aistinut kenenkään ajatuksia, vaan tunteita. Ja semmonen intuitio, että jokin on nyt vialla, niin se epämiellyttävä olo seuraa kyllä tasan tarkkaan niin kauan, kun se ihminen on jollain tapaa minussa kiinni.

Mutta eklellä taitaa olla paljon puhumansa suojat hyvät tai jostain muusta syystä en ole aistinut hänestä mitään tunnetta koskaan. Vaikka teksti noin loogisesti ottaen sisältäisi tunteen, niin ei mitään. Täysin blanko paperi. Vähän skitsofreeninenkin olo tulee, kun yleensä aistii monista nettiviesteistäkin jonkin hämärän tunteen. Silleen ihan sosiaalisessa mielessä, ei nyt mitään kummempaa mystiikkaa.

Mielenkiintoinen aihe ja toivoisin vinkkejä mitä tehdä.

Aloitin uuden harrastuksen keväällä ja siellä on mies, joka vaikuttaa ihastuneelta minuun. Hän tekee itseään tarpeettomasti tykö ja yrittää päästä kosketuksiin aina ohimennen. Hän kyselee vain minun kuulumisiani ja on liian kiinnostunut minusta muutenkin. En tiedä mikä tämä juttu on, mutta se kuvottaa minua. Toisaalta mitään sellaista ei ole tapahtunut mistä pääsisin sanomaan hänelle ja siksi minua ahdistaa entisestään. En haluaisi lopettaa harrastustani tämän vuoksi.

En tiedä mitä tämä on. Mitä uskomuksiani voisin muuttaa, en tiedä? Suojaukset eivät tehoa eikä välttelykään tuota tulosta.

Suojauksethan tehoavat energeettisiin aistimisiin yms. eivät suinkaan ihan tavallisee maalliseen olemiseen ja elämiseen. Millään suojilla ei voi estää ihmistä tulemasta luokse ja aloittamasta keskustelua.

Se mitä voit tehdä, on käyttää torjuvaa ruumiinkieltä ja käytöstä aina kun tyyppi tulee juttelemaan:
Rintamasuunnan kääntäminen hieman poispäin vaikka kasvot olisivat kohti, kädet ristissä rinnalla tai vielä mieluummin lantiolla niin että kyynärpäät sojottavat sivulle - se on klassinen 'jätä minut rauhaan!' ele. Jos istutte, älä vain liikuta jalkojasi, jalkojen liikuttamattomuus on myös torjuntaele. Älä koskettele kasvojasi tai hiuksiasi kun juttelette, se on houkutusele. Pyri olemaan peilaamatta, eli älä ota samankaltaisia seisoma- ja istuma-asentoja kuin mies, vaan pyri nimenomaan olemaan aina eri asennossa. Lyhennä silmiin katsomisen määrä ehdottomaan kohteliaisuusminimiin, koeta vaikka vaikuttaa hajamieliseltä, poissaolevalta ja ei-kovin-kiinnostuneelta kun mies tulee juttelemaan, älä kerro omista asioistasi yhtään mitään ellei ole pakko, pyri käyttämään yksinkertaisia kyllä-ei vastauksia, eli älä lähde keskusteluun mukaan, vaan koeta aina torpata se niin lyhyeen kuin mahdollista jne.

Sitten jos tuo kaikki ei riitä, jäljelle jää se että sanot miehen huomion tuntuvan epämiellyttävältä. Ei miehen tarvitse tehdä mitään erityistä mistä pitäisi voida sanoa, jotta voisit sanoa että 'ole hyvä ja jätä minut rauhaan.' Sellainen on lupa tehdä ihan muuten vain myös. Kenelläkään ei nimittäin ole velvoitetta olla kaikkien kaveri.

On myös hyvä tietää, että miehillä on ihan tutkitusti taipumus tulkita väärin naisen signaalit ja luulla AINA naista kiinnostuneemmaksi ja suostuvaisemmaksi kuin mitä tämä oikeasti on. Luultavasti moinen on joskus ennen maailman aikaan edistänyt miesten geenien leviämistä. Mies siis saatta tulkita ihan tavallisen normaalin kohteliaisuuden kiinnostukseksi. Kun olet tästä tietoinen, et ehkä tunne itseäsi niin tylyksi, jos joudut miehen torjumaan ihan verbaalisesti jos/kun muut keinot eivät auta.

Ainoa uskomus jota kannattaa muuttaa on se, että muka pitäisi olla kaikkien kaveri ja viihtyä kaikkien seurassa ja se uskomus että 'kiltit tytöt eivät ikinä pahoita kenenkään mieltä' - jos sellainen uskomus on, siitä kannattaa myös hankkiutua vilkkasti eroon.  :)

Mukava kuulla että suojat toimivat.  ;D
Minulla ne ovat jotakuinkin automaattiset, luulenpa että sieluni on tiennyt minun elävän Suomen suurimmassa väestökeskittymässä jotakuinkin koko ikäni ja sen vuoksi valinnut kropan jolla on automaattisuojat, automaattimaadotus ja joka ei piittaa metelistä tai sähkömagneettisesta säteilystä niin sitten vähääkään. Vaikka itse olen kaupunkielämän stressille sangen immuuni, pystyn hyvin eläytymään siihen että herkemmin aistiville kaupunki voi olla stressi vaikka oma elämä olisikin suht rauhallista. Olen sielulleni kiitollinen, että otti ja valitsi oikein 'mittatilauskropan' kaupunkielämää varten.  :)

Minulla asia taitaa olla päinvastoin kuin muilla, eli minulla suojat ovat päällä aina ja minun täytyy tietoisesti laskea ne, jos haluan että joku jotain minulle katsoo. Toisaalta uskoisin, että naamakkain kohdatessa minusta saisi ihan kohtuullisen hyvin selkoa tunnepuolella, olen nimittäin aika lailla elehtiväinen kun olen kinesteettisesti orientoitunut ja ihmisten kommunikaatiosta on kuitenkin 70% sitä ruumiinkieltä kun ollaan naamakkain. Toisaalta olen nykyään mieleltäni aika tasaisen tyyni ja onnnellinen, enkä siis tuota mitään isompia tunnemyrskyjä myöskään aistittavaksi, aina ei ole asia ollut niin...

Hei ihanaa, kiitos vastauksistanne! Sain selkeyttä asioihin.

Olen tosiaan kiltti ja haluan olla kaikkien kaveri. Ennenkuin tajusin, että tämä tyyppi on jotenkin erilainen kuin muut (jotain sosiaalista osaamattomuutta, hieman jälkeenjääneisyyttä tai jotain) olin kuunnellut hänen pitkän monologinsa saamatta sanottua mitään väliin. Ehkä hän sitten tulkitsi ystävällisyyteni joksikin. Kun tajusin, että hän luulee jotain, aloin kylmäkiskoisemmaksi häntä kohtaan, mutta hän ei tajua. Joudun luultavasti nostamaan kissan pöydälle ja se tulee olemaan minulle vaikeaa. Ehkä se on minun opetukseni: pystyä puhumaan asioista suoraan.

Kun täällä nyt puhuttiin noista aistikanavien sulkemisista, niin kuinka montaa on häirinnyt intuitio?

Yleensä semmonen "nyt on jotain jäänyt huomaamatta" -olo on hyödyllinen, kun se pistää etsimään sitä juttua kunnes se löytyy. Mutta kun se osaa samalla olla fyysisesti todella epämiellyttävän tuntuista. Nytkin on olo, jonka ehkä tiedän mihin liittyy, niin samanlainen jännitysolo fyysisesti, kuin jos pelkäisi lavalle menoa ja olisi menossa esiintymään. Ja jos tuo liittyy siihen mihin luulen, niin en nyt voi ainakaan asialle tehdä mitään tai en tajua sitten mitä pitäisi tehdä. En siis halua sulkea näitä, kun niistä on hyötyä, mutta osaavat silti olla häiritseviä. Kaipa mun pitää kokeilla tuota antamaani neuvoa neutraloinnista tähänkin.  :P

Mitenkähän eräänlainen shokkihoito toimisi: feikkaat jonkin aikaa kiinnostusta ja sitten aivan odottamatta osoitat jotenkin
hyvin kouriin- ja sydämeentuntuvasti, että ei kiinnosta pätkääkään?

 ???

En todellakaan suosittele kahdesta eri syystä:

Ensinnäkään ei toimi - jos miehet tulkitsevat kiinnostumattomuudenkin virheellisesti kiinnostukseksi toisin kuin naiset - niiin ei nyt herranjestas innostaa ainakaan kannata!

Toiseksi: On ilkeää ja sydämetöntä toisen ihmisen pompottamista, sekä epärehellistä. Karman kertyminen mahdollista tuollaisesta tempusta...

Rehellisesti ja suoraan, mutta silti kohteliaasti ja asiallisesti sanottuna asia menee parhaiten jakeluun.

Kuulostaisi aika karulta alkaa leikkimään toisen kiinnostuksella. Tuskin hänkään kuitenkaan kovin paha ihminen on jos koettaa keskustella/etsiä kumppania? Itselleni luonnollisin tapa olisi joko näyttää ettei kiinnosta tai sitten kysyä/sanoa suoraan mikä on homman nimi. Tuollaiset mindgamesit tuppaavat tuottamaan ainoastaan vaikeampia solmuja köysiin.

Jätän kyllä tällaisen toiminnan väliin. Karmaa tuosta varmasti saisi. Ja pahan mielen kaikille.

Mjoo ihan hyvä. Ainahan voi testailla, mutta ennen sitä voi miettiä haluaisiko itse kokea saman mitä on suunnittelemassa.

Ave^^ enpä ole ennen ajatellut, että intuitio voisi häiritä. Stressin tulkitsen tuollaiseksi epämukavaksi yleiseksi tunteeksi, mutta yleensä juuri intuition kuunteleminen on auttanut saamaan tämän paikalleen pysähtyneen energian liikkeeseen. Omalla kohdallani näkisin, että tuo intuitio tulee väläyksinä/ideoina eikä jatkuvana fiiliksenä. Mielenkiintoista. Intuitio on kyllä viimeinen asia, jonka haluaisin estää nyt, kun olen löytänyt luottamuksen siihen kunnolla. :)

Olisi kiva, että jos etsii kumppania niin huomioisi myös vastapuolen parisuhdestatuksen. Tai sitten väsyneet perheenäidit on niitä helppoja nakkeja?  8)  Minun ihailijaa kun ei nää seikat tunnu häiritsevän.

Jos sinulla on sormus sormessasi, pidäpä kättä oikein osoittelevasti näkyvillä. Kesekustelussa ujuta perhe ja lapset sekä puoliso mukaan ihan jokaikiseen puheenaiheeseen, liittyipä se siihen tahi ei ja hehkuta oikein perheonnea ja rakkautta. Luulisi että sellaisella käsittelyllä into laantuisi ennen pitkää.  ;)

Eikös se ole päivänselvää, että varatut "kohteet" kiinnostavat sekä miehiä että varsinkin naisia
yleensä huomattavasti enemmän kuin sinkut? Jos joku naimaikäinen on sinkku, se herättää
useimmissa epäilyksen, että hänessä on jotain pahasti vialla, eivätkä itseään kunnioittavat "saalistajat"
alennu juurikaan poimimaan ylijäämäkamaa??

 ::)

Intuitiota ei tosiaan haluaisi estää, ei todellakaan. Ehkäpä homman nimi on siinä, että se ei tule kuitenkaan niin kirkkaana, että sanoisi mitä pitää katsoa, vaan kokoajan on sellainen tunne, että jotain on jäänyt huomaamatta. Mulla on tuollaisia aika usein. Sitten se tunne häviää, kun löytää sen jutun mikä piti huomata.

Valheellisen kiinnostuksen näyttäminen ja sitten dumppaaminen on riskialtista siinäkin mielessä, että sillä juuri harmittomasta ihastujasta saa ahdistelijan tai jopa katkeran kostajan tms. Sitä tuskin haluaa kasvattaa sen ihastuneen tunteita itseään kohtaan.

Luolamiesaikoina olisin ollut kovaa valuuttaa,koska kykenen todistetusti lastentekoon.  :laugh:  :knuppel2:

Mietin jo sellaistakin, että pyydän miestä heittämään minut harrastukseeni (lapset mukana tietty) ja sitten heittäisimme siinä pitkiä jäähyväisiä kuin konsanaan jostain elokuvien kohtauksesta.

Tai sitten selviän tästä vain suoralla puheella.

Intuitio lienee sukua ahaa-elämykselle. En ole pitkään aikaan saanut sellaista, mutta kun se tuli marketin
parkkipaikalta poispyöräilemään lähtiessä, hymyilytti vielä puolen kilsan polkemisen jälkeenkin.

Olin nimittäin monta kertaa ihmetellyt, miksi ostoskärrykatoksen räystäästä roikkuu lentävää
haukkaa esittävä puu- tai muovihahmo. Luultavasti minua enemmän toisten kanssa tekemisissä oleville tuo
on ikiwanhaa tietoa, mutta tuntui todella kliffalta hoksata, mikä haukkahahmon funktio on...

 :D

Eikös juuri torjuminen tee kohteesta haasteellisemman ja kiintoisamman, jos kyseessä on Don Juan -tyyppi,
joka harrastuksenaan vikittelee naisia?

 ???

Loogisesti ei pitäisi kiinnostaa, koska jos mies on valmis pettämään vaimoaan minun kanssani, ei hän taatusti kykene minullekaan olemaan uskollinen. Varatun tavoittelu onkin siinä mielessä itsetuhoista puuhaa, ei se miehen petollisuus siitä mihinkään muutu puolisoa vaihtamalla.

Jostain syystä kuitenkin tosiaan joitain naisia varatut kiinnostavat, yllläolevan valossa en itse näe moisessa mitään järkeä.

Sama pätee tilanteessa jossa varattu vikittelisi minua. Niissä tilanteissa sanonkin aina suoraan jotakuinkin näin:
"Kuule, jos olet nyt valmis pettämään vaimoasi minun kanssani, et kykene olemaan minullekaan uskollinen. Yrittämällä minua sormus sormessasi diskasit itsesi ikuisiksi ajoiksi minua kiinnostavien miesten joukosta." Suosittelen, eipä ole kukaan enää tuon jälkeen yrittämistä jatkanut.  ;D

Silloinhan on vain tullut osoitetuksi, että kyseessä on Don Juan -tyyppi, eli muutenkaan ei kiinnostava tyyppi. Näissä tilanteissa käytän itse seuraavanlaista lausetta: "En ole kiinnostunut miehistä, jotka eivät kunnioita minua sen vertaa että ottaisivat todesta kun sanon ei. Diskasit itsesi juuri käytökselläsi ikuisiksi ajoiksi minua kiinostavien miesten joukosta." Don Juan siirtyy nopeasti tässä vaiheessa tavoittelemaan otollisempaa kohdetta.

Tämä minun tyyppini ei ole Don Juan vaan enemmänkin peräkammarin poika. 

Tuo onkin hyvä perustelu sille, että ei ruveta turhaan toisen tunteilla leikkimään ja että kannattaa se torjuntakin sitten kun/jos se on pakko tehdä ihan suorin sanoin, tehdä niin ystävällisesti ja rakkaudellisesti kuin suinkin.  :)

Kokemukseni mukaan tuollaiset sinnikkäät "ihailijat" käyttäytyvät usein painostavasti kohtaamistilanteissa. Ihan kuin naisen olisi velvollisuus kuunnella sitä jargonia ja heidän oikeutensa tunkea vaikka toinen osoittaa esim. pidättyväisyydellä ettei seura ole toivottua. Ja sitten omien kokemuksieni mukaan tunnelma saattaa muuttua myös uhkaavaksi kun nainen haluaa laittaa tilanteelle stopin. +syyllistämistä ja asian vähettelyä tyyliin: ota hei vitsillä ja kehuna kun ahdistellaan.

Luulen, että näissä tekijöissä on aika vähän peräkammarin poikia.

^
Juuri tuo on ahdistavaa ja kumman yleistäkin tietyn tyyppisten ihmisten kesken. "Ota hei vitsillä", että sitten on tosikko ja niuho ja ties mikä peniskammoinen, kun ei koe asioita miellyttäväksi. Tai se toinen "ota vitsillä", joka ei ymmärrä, että ei kiinnosta, vaan jatkaa tuolla verukkeella, että "älä oo tosikko hei".. Mutta näissä en ole kauheasti kokenut, että kyseessä olisi ihastuminen, vaan jotain muuta.  :buck2:

Hmmm...liekö uskollisuus kuitenkin lähinnä juutalais-kristillistä hapatusta ja melko tuore käsite
mm. Homo sapienksen historiassa??

 ::)  :coolsmiley:

Kaikki lähentely ei ole tarkoitukseltaan sellaista että oikeasti toista edes haluttaisiin.

Miehet käyttävät seksuaalista ahdistelua keinona näyttää naiselle tämän paikka (=mieluiten hellan ja nyrkin välissä näiden miesten mielestä), laittaa tämä takaisin ruotuun. Erityisesti työpaikoilla tapahtuva seksuaalinen ahdistelu ja vihjailevat puheet ovat tätä kategoriaa. Nimenomaan nämä vitsinheittäjät ovat hyvin usein tätä kategoriaa.

Suosittelen vastaiskuksi vitsailua siitä miten mikroskooppisen pieni penis saa miehet usein kompensoimaan tätä ominaisuuttaan
esittämällä kovaakin naistemiestä ja iskujätkää.  ;D

Ei. Ihmislapsi tarvitsee hengissä selvitäkseen ja menestyäkseen siellä luonnonoloissa kaksi vanhempaa. Lauma toki auttaa jos joku nyt yksinhuoltajaksi jää, eli ei sitä ehkä ihan suoranaisesti kuole, mutta lähtökohdat ja siten geenien leviäminen on heikompaa kuin kahden huoltajan lapsella.

Ehkä paras määritelmä on, että ihminen on 'sarjayksiavioinen:' Perättäisiä yksiavioisia suhteita, jotka kestävät sen aikaa että jälkeläiset ovat kasvaneet tarpeeksi isoiksi, jolloin voikin sitten solmia uuden liiton jne.

Jos ihminen ei olisi luonnostaan taipuvainen olemaan vain yhden kanssa kerrallaan, niin tuskin pettämisestä tulisi niin väkeviä tunnereaktioita kuin tulee. Ja varmaan yritykset olla poly-suhteissa eivät särkisi niin suurta määrää sydämiä, jos ne olisivat normaali juttu. Monen olen nähnyt sellaista viritelmää yrittävän, ja aina ne ovat kaatuneet nopeasti.

Se taas on kulttuurillinen asia, missä kohtaa suhdetta on korrektia olla seksuaalinen. Aika monessa uskonnossa ei saa kuunnella itseään asiassa, vaan täytyy odottaa avioliittoon.

En oikein ymmärrä, mitenkä tuo estää (varsinkin alfa-)urosta esim. käymässä "naapuriluolissa" paineita purkamassa...

Sanoinko että se estää? Homman juju vain on se, että yleensä moinen täytyy tehdä salassa. Ja ihmislajin urosten lisääntymisstrategiaan kuuluukin nimenomaan se, että yhden naaraan kanssa perustetaan perhe ja pidetään itsekin huolta jälkeläisistä, mutta sen lisäksi siementä jaetaan enemmän tai vähemmän salaisesti ihan kaikille joille vain kelpaa.

30-150 hengen ihmislaumassa - lajimme lauman luonnollinen koko - häntäheikille ei vain ehkä ennen pitkää anna kukaan, kun sana leviää. Muistutan TAAS, että luonnontilassa alfoja tarvitaan VAIN metsästyksenjohtajina, muuten lauma hallitsee itse itseään anarko-kommunismissa konsensuskeskusteluilla ja liian vallan (tai kaikkien naaraiden) itselleen horimista yrittävät alfat tapetaan tai heitetään ulos heimosta.