Astro Foorumi

Hei,
Onko väärin jos uskoo henkiin ja jumalaan? Onko henkien olemassaoloon uskominen Saatananpalvontaa? Olen alkanut miettiä loppuelämääni, en halua olla Saatananpalvoja ja joutua helvettiin. Uskon Jumalaan, ainoaan jumalaani, Jeesukseen Kristukseen ja pyhään henkeen. Toisaalta uskon myös henkien olemassaoloon. Olenko nyt tuomittu elämään ikuisuuden helvetissä siihen uskomisen takia ja syntieni vuoksi? Ja onko jälleensyntymiseen uskominen saatananpalvontaa yms?... En haluaisi olla leimattu "paha" ihminen.

Eeeei kun ihan oikeesti olen huolissani D: ja varmaan kaikki kuolemansynnit olen tehnyt. Taidan joutua helvettiin  :-[

Mikähän mahtaa olla uskonnollinen taustasi, ts. kodin vaikutus noihin ajatuksiisi?

Minun mielestäni ei ole väärin uskoa henkiin ja jumalaan (maailmankaikkeuteen, korkeimpaan minään). Nimiä voi olla monia, mutta sama energia vaikuttaa.   :smitten:

Äiti uskoo jossain määrin Jumalaan, muttei Jeesukseen. Isä ei usko kuin tieteeseen.

Eli tämä uskonnollisuus on ihan oma juttusi.

Tällä palstalla tuskin kukaan on sinua helvettiin tuomitsemassa. Katso vaikka puheenaiheita! Täällä puhutaan astrologiasta, henkimaailman ilmiöistä, jälleensyntymästä, selvännäöstä, auroista, chakroista yms. Mielipiteet taivaasta ja helvetistä ovat yleensä peruskristillisestä näkemyksestä poikkeavia, kuten esim. että helvetti on täällä maan päällä. Oma elämä voi olla helvettiä ja taivasta, todennäköisesti molempia yhden elämän aikana.

Sinuna lähtisin etsimään totuutta hieman nykyistä avarakatseisemmin. Lue, koe, kyseenalaista se, mikä sinulle on valmiiksi pureskeltuna tarjoiltu. Omien aivojen käyttäminen on sallittua uskonasioissakin.

*hymiö, joka hakkaa päätään tiiliseinään*

Kristinusko väittää olevansa ainoa uskonto, joka "tietää" että kaikki muu touhu on saatanasta, mutta siitäkin huolimatta se on vain yksi uskonto muiden joukossa. Se vain sattuu kunnioittamaan muita uskontoja vähemmän kuin moni muu maailmanuskonto.

Itsekin olen tuon ajatuksen kanssa paininut useita vuosia, koko ajan oli semmoinen "mitä jos, mitä jos" takaraivossa. Olen kuitenkin lopulta tullut siihen tulokseen, että koska kerran kristinuskon seuraaminen vaatisi minulta jokapäiväistä itselleni selittämistä, se ei sellaisenaan ole minulle oikea ohjenuora.

Lisäksi olen opiskellut hypnoosiin liittyviä asioita sen verran, että olen ymmärtänyt usean herätyskokouksen olevan aivan täynnä suggestiolle pohjautuvia ilmiöitä. Siis voihan Jumalakin siellä vaikuttaa, mutta pointtini on se, että aivan täysin samat jutut saa jyrkälle ateistillekin aikaan hypnoosilla. Sen tähden herätyskokousten ilmiöt eivät ole mikään vedenpitävä todiste siitä, että juuri he ovat oikeassa.

Tuli nyt vähän avautuminen...  ;)

Suosittelen että käyt papin juttusilla, hän osaa ehkä avata sulle perusteellisemmin tätä kristinuskon asiaa tai sitten toinen vaihtoehto on että alat tutkimaan erilaisia uskontoja ja katsot mikä istuu sinun sydämeesi parhaiten.

Tietysti voi ajatella niin, että on olemassa persoonallinen Jumala joka rankaisee meitä synneistä, tai sitten vaikkapa niin että maailmankaikkeudessa toimii tietty persoonaton syyn ja seurauksen laki (karman laki).
Mutta kuinka olisi väärin uskoa henkiin ja jumalaan? Eivätkö henget ole Jumalan luomia (tai lähtöisin siitä), ja ovathan ihmissielutkin henkiä. Esimerkiksi spiritualismissa on kristillisiä piirteitä, ja siinä on hengillä tärkeä rooli.