Astro Foorumi

Lacto Seven

KOOSTUMUS
Vuorokausiannos 1-2 tablettia sisältää:

1-2 miljardia cfu elävää maitohappobakteeria**
Lactobacillus acidophilus
Lactobacillus plantarum
Lactobacillus rhamnosus
Lactobacillus casei
Lactobacillus reuteri
Bifidobacterium longum
Streptococcus thermophilus  
inuliinia 300-600 mg

1 delsilitra piimää/jugurttia = 300 miljoonaa probioottista bakteeria.
1 desilitra kefiirisienellä kotona tehtyä kefiiriä = 300 miljardia probioottista bakteeria:
http://users.sa.chariot.net.au/~dna/kefirpage.html#microflora

Ja 2 unssissa hapankaalia on enemmän hyödyllisiä bakteereja kuin 100 kpl purkissa tuontyyppistä maitohappobakteerivalmistetta:
http://nourishingplot.com/2014/06/21/sauerkraut-test-divulges-shocking-probiotic-count/

Että ihan ruuastakin voi saada ne probiootit ja paremmin itse asiassa saakin ja ennen kaikkea halvemmalla.

Onkohan noiden kaikkien kuuden mh-bakteerin saanti taattu ruo'itse? (Streptokokki ei liene mh-bakteeri...)

Hups! Näkyy sittenkin olevan!   :D

Wiki:

S. thermophilus is one of the most widely used bacteria in the dairy industry. USDA statistics from 1998 showed that more than 1.02 billion kilograms of mozzarella cheese and 621 million kilograms of yogurt were produced from S. thermophilus.[7] Although its genus, Streptococcus, includes some pathogenic species, food industries consider S. thermophilus a safer bacterium than many other Streptococcus species. In fact, yogurt and cheese that contain live cultures of S. thermophilus are thought to be beneficial to health.[8] Live cultures of S. thermophilus make it easier for people who are lactose intolerant to digest dairy products. The bacteria break down lactose, the sugar in milk, that lactose-intolerant people find difficult to digest.

Monet streptokokit ovat yleisiä juustolabakteereja joita kutsutaan myös laktokokeiksi, esim. streptococcus lactus. Kefiirissä on monenlaista mikrobia, koska siinä on sekä niitä jotka hapattavat maitoa ja sitten niitä, jotka rakentavat niitä kefiirijyväsiä koko mikrobiporukan asunnoksi. Niillä jyväsillä (joita suomessa siis sieneksi kutsutaan) on myös ihan omat terveysvaikutuksensa. Kyseessä on monimutkainen symbioosissa elävä porukka.

Tässä kefiirin tyypilliset lactobacillukset, neljä samaa löytyy mitä on kaupallisessa valmisteessa josta kirjoitit ja sitten vielä aika monta muuta lisää:

Lactobacillus acidophilus
Lb. brevis [Possibly now Lb. kefiri]
Lb. casei subsp. casei
Lb. casei subsp. rhamnosus
Lb. paracasei subsp. paracasei
Lb. fermentum
Lb. cellobiosus
Lb. delbrueckii subsp. bulgaricus
Lb. delbrueckii subsp. lactis
Lb. fructivorans
Lb. helveticus subsp. lactis
Lb. hilgardii
Lb. helveticus
Lb. kefiri
Lb. kefiranofaciens subsp. kefirgranum
Lb. kefiranofaciens subsp. kefiranofaciens
Lb. parakefiri
Lb. plantarum

Minä saan taatusti riittävästi ravinnon bakteereja, koska käytän noin 0,4 litraa kotona kyytön luomusta raakamaidosta tehtyä kefiiriä päivässä. Eli kun desissä on se 300 miljardia bakteeria niin saan 12 000 miljardia päivässä ihan pelkästään kefiiristä. Siihen sitten vielä ajoittain syöty hapankaali päälle. Mutta ihan kenelle vaan riittäisi varmaan se pari unssia (noin 60 g) pastöroimatonta kotimaista hapankaalia päivässä, niin sittenpä ei tarvitse erikseen maksaa kaupallisesta valmisteesta.

 Itse lähellä tuotetut tuoreet asiat ovat yleensä hyödyllisempiä kuin jostain kaukaa kotoisin olevat jotka on tavalla tai toisella prosessoitu (esim. pakastekuivattu). Eli jos jaksaa itse tehdä vaikka hapankaalia, kefiiriä tai hapattaa volgansienellä juomaa itselleen, niin tuollaiset valmisteet jäävät melkoisen turhiksi.

Mutta eivät hapatetut tuotteet ole kuitenkaan se ainoa tärkeä mikrobilähde: Kannattaa suosia myös multaporkkanoita ja multaperunoita yms. avomaalla kasvatettuja vihanneksia/juureksia aina kun vain on mahdollista ja kotimaisia nimenomaan, koska se vatsan mikrobisto tykkää myös monista maaperän/mullan bakteereista.

Siihen on syynsä miksi pikkulapset pistävät tietyssä ikävaiheessa kaiken löytämänsä suuhunsa.  ;D

Onkohan esim. LIDL'in hapankaali lähes kelvotonta bakteriologisessa katsannossa?   ???

En tiedä, kun en tiedä millaista hapankaalia se on (Lidl edelleen boikotissa...).

Mutta minulle selvisi tuossa jokin aika takaperin, ettei sillä itse asiassa ole niin väliä ovatko ne maitohappobakteerit elossa vai eivät, sillä vatsalaukussa ne kuitenkin kuolevat: Vatsahappojen tehtävä ei nimittän suinkaan ole sulattaa ruokaa (se tapahtuu vasta ohutsuolessa), vaan desinfioida ruokamassa eli tappaa siitä bakteerit. Ohutsuolikin on jotakuinkin steriili ja niitä bakteereja alkaa löytyä sitten vasta paksustasuolesta, jonka ihan siinä alkupäässä on se suurin massa bakteereja.

Se miten syödyt mikrobit hyödyttävät suolistobakteereja tapahtuukin niin, että niille riittää se että suoleen päätyy niiden vatsalaukussa jo kuolleiden mikrobien DNA:ta, josta ne sitten poimivat mielenkiintoisia ja hyödyllisiä pätkiä omaan käyttöönsä. Ja muuten myös kopioivat niitä kavereilleen ja vaihtavat keskenään.  Koska bakteerit lisääntyvät suvuttomasti eli jakautumalla, tuo on se keino millä niiden evoluutio etenee.

Minusta tuo on söpö ajatus, kun muutenkin kuvittelen sekä soluni että elimistöni bakteerikannan eräänlaisina barbapapoina, niin pystyn ihan näkemään bakteerit hihkumassa innosta löytäessään ohutsuolesta tulevasta ruokamassasta mielenkiintoisen dna-pätkän ja vaihtelemassa niitä kuin koululaiset kiiltokuvia.  ;D

Mieluiten kyllä syön eläviä bakteereja, sillä varmaan niistä jotain jää ruokatorven pinnallekin, mutta kyllä se hyvä bakteeri-DNA sinne sigmasuoleen pääsee hyödynnettäväksi vaikka olisi peräisin pastöroidusta hapankaalista tai olisi viimeistään menettänyt henkensä vatsalaukun hapoissa.

Miksi mhbakteerivalmisteisiin sitten laitetaan eläviä tai eläviä ja kuolleita sekaisin?
Entäs antibioottikuurilla? Eikö silloin tarvittais niitä eläviä?

Toistan:
Suurin osa kaikista ruuan mikrobeista kuolee vatsahapoissa ja se on tarkoituskin.
Suolistobakteerit osaavat käyttää hyväksi, poimia omaan käyttöönsä, DNA pätkiä kuolleistakin bakteereista.

Tämän artikkelin  mukaan ei näyttäisi olevan erityistä hyötyä siitä että esim. maitohappobakteerit olisivat elossa, tosin tarkempaa tutkimusta kaivattaisiin: http://newhope360.com/health/probiotics-dead-or-alive

En tiedä maitohappobakteerivalmisteista juuri mitään, koska en käytä sellaisia. Pyrin mahdollisimman pitkälti saamaan kaiken tarvittavan ihan oikeasta ruuasta, en kapseleista/pillereistä. Voisin veikata, että markkinoinnilliset syyt eli voiton tuottaminen osakkeenomistajille on tärkein motivaatio aina kun kehutaan jonkin lisäravinteen ominaisuuksia seikkaperäisesti.  ;D

Toisaalta kapselin sisällä olevat pakastekuivatut maitohappobakteerit voisivat teoreettisesti säilyä hengissä ohutsuoleen ja siitä eteenpäin, jos se kapseli vaan on niin tiukkaa tavaraa, että itsessään kestää vatsahapot rikkoutumatta.

Kovien antibioottikuurien jälkeen tehokkaimmaksi keinoksi on kuitenkin käytännössä osoittautunut ulosteensiirto, eli sekin näyttäisi viittaavan siihen että yläkautta toimitettuna on melko vaikea saada paksuunsuoleen saakka eläviä mikrobeja. Varmaan antibioottikuurin jälkeen voisi olla hyvä kokeilla kaikkea mahdollista, kapseleita, maitohapatettuja tuotteita ja ei hei unohdeta multaporkkanoita ja muita avomaalla kasvatettuja vihanneksia, joista mainitsin aiemmassa viestissäni!

L-seven pakkauksen perspuolella väitetään, että bakteerien "kaksoispäällystys säilyttää bakteerit elävinä."

 ???   :o

Eli juuri niinkuin spekuloinkin, tarpeeksi tiukka kapseli sitten säilyttää ne elävinä. Mutta se ei välttämättä ole sen hyödyllisempää, kuin jos paksuunsuoleen päätyisi vain  hyödyllisiä DNA-pätkiä kuolleista bakteereista (ks. edelliseen viestiin linkittämäni artikkeli).

Markkinoinnillisesti kyllä erittäin hyvä kikka sikäli, että suurin osa ihmisistä luulee että bakteerin hengissä säilymisellä on jotain merkitystä. Niin minäkin luulin vielä puolisen vuotta sitten...  ;D    (Onneksi on tuttu mikrobiologi, joka valisti asiasta.)

Enpä luule enää. Syy siihen miksi mieluiten saan hyödylliset mikrobini kotona tehdystä kefiiristä ja pastöroimattomasta hapankaalista on se että tykkään mahdollisimman vähän teollisesti prosessoidusta ruuasta. Ja ekologinen näkökulma: JOkaisella ruuan prosessoinnin vaiheella on oma hiilijalanjälkensä. Ja niin on kaikenlaisten lisäravinteiden valmistuksella, pakkaamisella, kuljetuksella ja mainostuksellakin.

Ja vielä: Hapankaalissa on muutakin kivaa kuin vain se maitohappobakteerien DNA:
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=3204