Astro Foorumi

Rakas isoäitini kuoli viikko sitten, rauhallisesti. Voimat olivat vähentyneet ja kertoi edellisenä iltana äidilleni, että hän ei enää selviä tästä. Siihen asti oli toivonut pääsevänsä kotiin. Seuraavana päivänä päivällä hän nukkui pois, tasan viikko sitten siis.

Uskon siihen, että sielu jatkaa matkaansa kehon kuoleman jälkeen. Milloin sielu on "perillä" teidän mielestänne? En ole koskaan käynyt meediolla, mutta nyt ajattelin mennä. Milloin voisi olla mahdollista saada yhteys hänen sieluunsa?

Hän oli todella huonossa kunnossa jo viime maaliskuussa, mutta olo kohentui vielä. Silloin hän "näki" sänkynsä päässä sairaalassa kolme hahmoa, ja kyseli keitä nuo tuolla sängyn päässä on? Me emme nähneet siellä ketään. Hän näki myös unta siitä, että äiti ja isä pyysivät häntä jo Taivaaseen. Nyt ei ollut mitään tuollaista, olin hänen luonaan muutaman päivän noin 1,5 viikkoa ennen hänen kuolemaansa. Kyselin silloin minkälaisia unia hän on nähnyt jne.

Onneksi olitte isoäitinne rinnalla loppuun asti ja pystyitte hyvästelemään hänet. Jos hänelle vielä jäi jotakin oleellista sanottavaa, todennäköisin aika sille on seuraava viikko, pari, hautajaisiin asti.

luultavasti olivat saattajia nama kolme henkiloa, jotka naki.
henkeen voi saada nopeastikin yhteyden. riippuu tietysti hengesta, onko han hyvaksynyt
kuolemansa nopeasti. olen myos kuullut, etta jos henki on ollut esim. pitkaan sairaana, ensin
henki lepaa.

Isoäitini ei puhunut kuolemasta oikeastaan mitään. Sanoi vain näyttävänsä samalta kuin oma siskonsa tämän lähestyessä kuolemaan. Me omaisetkaan ei sitten otettu asiaa esiin. Mutta hän lähti levollisena ja edellisenä iltana tietoisena lähestyvästä poismenostaan.

Jotenkin tuntuu, ettei hänellä jäänyt mitään sanottavaa. Itse en vain olisi halunnut hänestä luopua, mutta samalla näin vanhan ihmisen voimien hiipuvan.

Toivon, että voisin saada häneen yhteyden. Viime yön heräsin siihen, että mielessäni soi "heinillä härkien kaukalon.."-joululaulu ja sen laulun yhdistän häneen. Mietin unenpöpperössä  yöllä onko hän läsnä, mutten tuntenut läsnäoloa ja ajattelin asian olevan vain omaa surutyötäni.