Astro Foorumi

Kysymys siis kuuluu näin, että kuinka kauan teillä on kestänyt omien henkisten "kanavien" aukeaminen? Mitä kaikkea olette harjoittaneet tai tehneet sen eteen, jotta saatte paremman yhteyden henkioppaisiin ym.?

Odotan ehkä itseltäni vähän liikoja, tai olen liiaksi kärsimätön kehityksessäni, mutta tuntuu että oikein mitään ei tapahdu vaikka kovinkin yrittäisi :D Tuntuu vaan että toisilta se käy niin luontevasti, mutta itse jumittaa aina vaan. Olisikin siis kiva kuulla omia kokemuksianne henkisestä polustanne; milloin ja miten alkoi, miten kehittyi eteenpäin etc.

Näin minä näen tämän asian (lähteenä paljolti Kryon-kanavoinnit):
Opas-soppa, moniulotteinen energiasoppa, jossa on rakkaiden sielujen energiaa mutta myös omaa sielunenergiaamme - olemme kaikki siis myös omia oppaitamme - on aina paikalla, sillä se on meidän DNA-ssamme, ei mitenkään meidän ulkopuolellamme. Tärkein on tämä:

Maailma huutaa, mutta henki kuiskaa.

Eli maailman ja mielen hälinän hiljentäminen on se juttu. Mutta sitten kaikki riippuukin ihmisestä ja hänen omista valinnoistaan juuri tähän inkarnaatioon: Itse esimerkiksi olen selvätuntoinen enkä edes halua kuulla tai nähdä mitään ihmeempiä, niinpä minä tunnekin oppaani kosketuksena; tunnen kuinka minua otetaan kädestä kiinni tai päätäni silitetään. Mutta joku toinen voi sitten kuulla jotain tai nähdä jotain.

Minä aloin tuntea opas-soppani suht pian (vuodessa-kahdessa) sen jälkeen kun ylipäätään olin kiinnostunut näistä asioista ja alkanut tasapainottaa itseäni ja etsiä lisää tietoa näistä jutuista. Uskon itse ettei mitään vaatimuksia ole; vain se tarve hiljentyä. Ja olisi voinut tapahtua nopeamminkin, mutta törmäsin ylipäätään tietoon oppaista vasta vähän myöhemmin ja sitten alkoikin heti tapahtua.

Odotuksia ei myöskään kannata olla; jos minä olisin odottanut näkeväni tai kuulevani jotakin olisin pettynyt, koska minulla homma toimii tuntoaistin kautta.

Jokaisella nämä jutut toimivat hänen omalla tavallaan ja mitään kummempia sääntöjä ei ole. Kannattaa kuitenkin muistaa että vapaan tahdon laki tekee sen, että opas-soppa ei voi tehdä mitään ilman että joka kerran annetaan erikseen lupa: Ei voi esimerkiksi sanoa 'annan luvan auttaa asiassa X aina kun se on tarpeen' vaan ihan joka tapahtumaa varten tarvitaan erikseen se lupa.

Kyseessä ei myöskään ole hierarkkinen systeemi, vaan tasa-arvoinen: Opas-soppamme on perhettämme, ei mitään ihmeellisiä korkeita mestareita. Opas-sopan tärkein tehtävä on olla tukenamme rakastavana läsnäolona. Voihan se sitten auttaa myös synkronismin järjestelyssä jne, mutta kehittymisen tärkein tekijä on oma korkeampi minämme jne, ei suinkaan opas-soppa.

Mitään suurta avautumista ei ole ollut, ehkä oppaat vain aktivoituivat sopivassa elämäntilanteessa ja minulla oli tarpeeksi herkkyyttä huomatakseni niiden toimintatavat. Sopiva elämäntilanne alkoi 1 päivä sen jälkeen, kun muutin kotoa pois omilleni 21-vuotiaana. Oppaat toimivat pitkään lähinnä synkronisiteetin eli mielekkäiden yhteensattumien kautta. Sitten kun minulla oli suurempi transformaatio meneillään vähän päälle kolmekymppisenä, oppaat siirtyivät toimimaan pääsääntöisesti unien kautta. Välillä niistä ei kuule mitään - elämäntilanne on se aktivaattori, jolloin ne ilmestyvät.

Ennen helposti yrittämättä pelkällä hetkessä elämisellä ja mielen hiljentymisellä. Omat kokemukset ovat tuntemuksia ja visuaalisia. Varsinaisesta kanavoinnista puheeksi/ajatuksiksi ei ole vielä kokemusta tai sitten en tunnista niitä...

Tällä hetkellä tuntuu että eniten asiaan vaikuttaa omat uskomukset ja sitä kautta rajoitukset. Esim. on vaikeaa aukaista kanavia, vaatii paljon harjoittelua... tai se vie paljon aikaa. Toinen juttu on sitten saada mieli toiseen asentoon ja muuttaa uskomukset muotoon, kaikki tapahtuu nyt ja helposti... vielä työn alla  :)

Tuo rajoittavien uskomusten luettelo onkin sitten itsestä kiinni ja jokaisella erilainen, omien ajatusten seuraaminen on itsellä auttanut löytämään solmukohtia.