Astro Foorumi

Heipä hei,
avaan tämän foorumin viesteilyni ystävyys aiheella. Näin kolmekymppisenä naisena lapsuuden ja nuoruuden ystävät on valitettavasti jääneet jonnekin ja jos olenkin aikuisiällä saanut uusia ystäviä niin ne eivät ole kestäneet tai sitten kyse on ihan sellaisesta tuttavuudesta, jossa ei jaeta kovin henkilökohtaisia. Onko syy sitten persoonani vai elämäntilanteet/olosuhteet. En tiedä.

Jouskarinaisena olen aina ollu läheisin toisten naisjouskareiden kanssa. Heidän kanssaan on tullut jaettua paljon ja tullut sellaista sydänystävyyttä, mutta valitettavasti nämä ystävyydet ovat sitten myös loppuneet kaikista ikävimmin. Tai jos nämä ystävyydet ovat haalistuneet niin se on harmittanut ja satuttanut eniten.

Valitettavasti nykyään minulla ei ole sellaisia sydänystäviä, koska olen kokemuksista vähän lannnistunut. Enkä helposti avaudu. Tänään junassa eräs nainen kysyi, että mitä luen. Olin ihan että ai minä vai?  :crazy2: Ja kysyin, että kuinka niin. Hän vain sanoi, että ihan vain kiinnostui mitä luen. Aloin tästä miettiä, että ehkä minua ei todellakaan ole helppo lähestyä ja olisin ehkä voinut suhtautua tuohon keskustelun avaukseen hiukan toisella tavalla. Mutta aloin siis miettimään ystävyyttä. Olen ajatellut, että ehkä en ole kiinnostava tai sitten luonteeni on muuten hankala tai mikä vaan, mutta ehkä en myöskään nykyään ole helposti lähestyttävä. Jotenkin koen aika usein olevani ulkopuolinen kaikenlaisissa porukoissa. Tämä on ollut ihan nuoresta asti.

Minkälaisia kokemuksia muilla? Olen kyllä nuorempana tuijotellut ystävieni karttoja ja sieltä on löytynyt tiettyjä linkkejä omaan karttaani. Mutta minulla on Kuu 11.huoneessa jota kai pidetään petollisten naisten huoneena? Siksikö minulla ei ole naisystäviä tai ne ystävyydet ovat loppuneet ikävästi? Ei paljon miehiäkään, mutta miesten kanssa olen aina kokenut tulevani juttuun suhteellisen hyvin. Olen siis jouskari, nouseva rapu, kuu kalat ja 6.huone painottunut kartalla. Siis sellainen rauhallinen, joka tykkää olla ihmisten kanssa, mutta kokee sen välillä vaikeana. Onko ystävyyteni tuhoon tuomittuja vai onko toivoa?

En usko, että on mitenkään tuhoon tuomittua. Etkä sitäpaitsi voi syyttää vain itseäsi, kaikella on kaksi puolta.  :) Ehkä kannattaisi miettiä, mitä jatkossa haluat ystävyydeltä/millainen olisi se ystävyys mitä haet. Ei kaikkien todellakaan tarvitse viihtyä toisten seurassa joka hetki, eivätkä suomalaiset yleensä toisille yleisillä paikoilla juttele, olisin varmaan vastannut ihan samoin.  :D Sitä paitsi, jokuhan tuli sentään juttelemaan sinulle, tuskin nyt niin luotaantyöntävä olet.  ;)

Höpöhöpö, en kyllä usko, että ketään olisi luotu epäonnistumaan kaikissa ystävyyssuhteissa :)  Mutta siinä olen samaa mieltä Eileithyian kanssa, että millaista ystävyyttä haet. Kannattaa suhtautua ihmisiin avoimin mielin ja tutkailla, onko ko. suhteessa jotain, joka kasvaisi hedelmää ja kehittyisi ystävyydeksi. Ne lapsuudenajan ystävät kun eivät välttämättä ole niitä koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita - ainakin omalla kohdallani kävi niin, että "kasvoimme erillimme" niiden lapsuudenajan parhaiden ystävien kanssa ja näin aikuisiällä emme enää välttämättä juurikaan pidä kontaktia. Uusia ystävyyssuhteita sen sijaan on astunut kuvioihin.

Jouskarina olet sosiaalinen ja kaipaat "vilinää ympärillesi" (juu, itsekin olen  :aurinko: :jousimies: ). Nousu-Rapuna läheiset suhteet ovat lähestulkoon elinehto, joskin käperryt kuoreesi syvemmin ja vetäydyt, jos koet vastoinkäymisiä. Tätä vahvistaa  :kuu: :kalat: , joka on erittäin herkkä sijainti Kuulle. 6. huoneen painotus voi antaa muille kuvan melko varautuneesta, ehkä jopa kylmästä ja asiapainotteisesta tyypistä - höpöhöpö! Tuolla painotuksella punnitaan ne "jyvät akanoista" ja kun oikeat ystävyydet on seulottu, olet kyllä luotettava ja huolehtivainen ystäviäsi kohtaan :)

Aspektoiko sulla  :kuu:  :neptunus: :ksen kanssa? Silloin voisin ainakin itse olettaa, että naispuolisissa ystävyyssuhteissa on jotain "hämärää". Kuu itsekseen 11. huoneessa tuskin tarkoittaa mitään sen kummempaa - muuta kuin että ystävyyssuhteet ovat erittäin suuressa roolissa elämässäsi.

Itselläni on puolestaan  :askendentti: :kauris: - olen kyllä kuullut monilta, että vaikutan siltä, etten ole kiinnostunut ihmisistä lainkaan. Päinvastoin, olen erittäin kiinnostunut ihmisistä, mutta turhanpäiväiset suhteet ja energiasyöpöt raivataan nopeasti pois elämästä. Pitkään vihasin tätä Kauris-luontoa itsessäni, mutta sittemmin olen oppinut pitämään siitä - keskityn aina vain olennaiseen ja kaikki turha siivotaan pois elämästä :)  Totta on, että olen kuitenkin kiinnostunut enemmän itseni kehittämisestä ja erinäisistä projekteista kuin heilumisesta erinäisissä cocktail-kutsuissa. Viihdyn paljon itsekseni, tarvitsen erittäin paljon omaa aikaa. Oma aika, jolloin pääsen puuhailemaan omien projektieni/harrastusteni parissa, on sitä aikaa, jolloin lataan akkuja ja rentoudun.

Oman ajan tarpeeseen vaikuttaa tuon  :askendentti: :kauris: :iin lisäksi 11. huoneen  :venus: , joka oikein huutaa itsenäisyyttä. Ko. Venus-sijainnin takia viihdyn enempi miesporukoissa ja nykyisin lähimmät ystävät ovatkin miehiä - kun on  :aurinko: :merkurius: :venus: :jousimies: , niin eipä meikäläisestä kovin naisellista saa... :D  Olen kuullut muilta, että tutussa seurassa olen oikea ihmisten naurattaja, umpihullu höpöttäjä, vitsinviljelijä jne.  ;D  Niin, kunhan tuo  :askendentti: :kauris: -kuori on ensin saatu murrettua - uudessa porukassa olen aluksi aina varautunut ja hiljainen, tarkkailen ympäristöä, teen havaintoja ja etsin porukasta ne sopivimmat ihmiset. Sen jälkeen jää Kauriin kuori taakse ja pulppuileva Jousimies-luonne vapautuu :)  Mutta koska tarvitsen paljon omaa aikaa, ystävät ovat joutuneet tottumaan siihen, etten aina ole tavoitettavissa - ja ne, jotka eivät asiaa hyväksy, ovat saaneet mennä.

Mulla on lapsuuden suhteet tosiaan pitkälti jo lopahtaneet, asiaan ei liity mitään suurta dramatiikkaa. En ole jaksanut haikailla niiden suhteiden perään, jotka ovat tuntuneet siltä, että niitä pidetään vain velvollisuudentunnosta pystyssä, kun joskus muksuna luvattiin toisillemme "pysyä ikuisesti ystävinä" :)  Elämä kuljettaa, suhteita loppuu ja uusia tulee tilalle. Silmät vaan auki - nykyisin ainakin somessa on kuuluteltu ystävien perään. Olisiko tämmöinen nykyaikainen tapa mitään löytää uusia sydänystäviä? Kaikkea kannattaa ainakin kokeilla, eikä jäädä surkuttelemaan tilannetta! :)

Onnea ja menestystä! Toivottavasti löydät uusia sydänystäviä :smitten:  Sekä ihanaa Joulua ja entistäkin parempaa Uutta Vuotta!

Kiitos kovasti vastauksista. Huomaan, että olette molemmat jousimiehiä. Jotenkin en ylläty.  :D Itsellä sama sumppu  :jousimies: kuin sinulla Mc82 ja siinä vielä  :uranus: mukana. En voi sanoa, että olisin ihan perinteisin "naisellinen nainen" mutta toisaalta :neptunus: :saturnus: tr.  :venus: on saanu miettiin, että mitä se sitten tarkoittaa.

Mutta joo, jokainen ystävyys on tavallaan tehtävänsä tehnyt. Ehkä Rapu minussa harmittelee, ettei ystävyydet kestä ikuisesti, vaikka jouskari minussa taas pulppuaa ja tykkää kun saa vaan olla. Välillä myös yksin. Joskus naisten maailma on niin pieni.  :crazy2: Olen huomannut tämän jo nuorempana ja myöhemmin naisvaltaisilla työpaikoilla. Se  :kuu: :kalat: muuten tekee kartallani  :aspect_squ: :neptunus: ja ehkä siksi näissä ystävyyksissä on ollut jotain "hämärää", joka on muuten reipasta jouskaria jääny vaivaan. Juurikin, että onko se minussa vai muissa vai molemmissa? Johtuuko se juuri tuosta kuviosta, että naisten maailma tuntuu minusta niin pieneltä ja sitten ahdistaa eikä tunnu löytyvän samanhenkisiä ihmisiä?

Juuri luin hyvän kolumnin lehdestä tästä, että sekä perheelliset että sinkut kaipaisivat  eräänlaista ystävien tinderiä. Mikä ettei netistäkin voisi etsiä ystäviä. Olenkin tavannut muutamia sitä kautta, mutta siitä ei ole syntynyt mitään ihmeempää. Ajatus on kyllä uusi ja jotenkin deittailussa nyt on jonkinlaiset pelisäännöt, mutta miten tuollaisilla "ystävätreffeillä" ja jotenkin se tuntuu nololta. Vähän kuin nettideitit joskus ammoin, että pitäisihän se tapahtua jotenkin "luonnollisesti".

Mulla on tällä hetkellä tr.  :pluto: dc:llä ja aika kranttu olen kyllä ollut ja varmasti vaikutan välillä tylyltä. En vain myöskään jaksa niitä tyhjänpäiväisyyksiä ja toisaalta sydänystäviksi ei tulla hetkessä. Ja tosiaan en ehkä itsekään tarkkaan tiedä mitä haluan ystävyydeltä. Luulenpa, että tuon Pluton kanssa sitä vielä selvittelen... Mutta uusi vuosi alkamassa, ehkä se tuo ystäviä, kuka tietää jopa niitä sydänystäviä. Kiitos samoin, erinomaista uutta vuotta!  :smitten: