Astro Foorumi

Moi.

Jäin pohtimaan tätä asiaa ihan karmallisesta näkökulmasta.

Itse en ole vielä kovin innokas karman kannattaja, etenekään jos mennään kauemmaksi kuin tämä nyt oleva elämä mutta olen avoin keskusteluille ja mielipiteille.

Olen havainnut kuinka vaikeaa on toisilla ihmisillä (ajoittain myös itselleäni ) kantaa henkilökohtaista vastuuta omista teoista, sanoista ja valinnoista.
(Ketään ei saa johdattaa harhaan jne.)

Havaitsin että menneisyyttään ei pääse pakoon ja yksi rakkaussuhde olikin aika pitkälle menneisyyden (tämän elämän rakkaussuhteet ja avioliitto) työstämistä.

Menneisyyttään kun ei pääse pakoon, se tulee vastaan enemmin tai myöhemmin ja on parempi ottaa opikseen ja ymmärtää kun lähteä pakoon tai haistattaa paskat koko hommalle.

Kokemuksia? Oletteko havainneet että sen minkä taakseen jättää sen edestä löytää?

"Pikakarmasta" on joskus ollut puhetta, siihen suhtaudun myönteisesti  :)

Mutta. Onko tämä teille selvää pässinlihaa?  ;D

Sitähän se karma nimenomaan on. Ympäri mennään, yhteen tullaan. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Nämä ovat sitkeästi eläviä sanontoja ihan syystä. Ihmiset toisensa jälkeen huomaavat, että näinhän se on.

Hmm, tuon toisen ketjun keskusteluihin liittyen tuli mieleen, että jos on taipuvainen ajattelemaan niin, että virhe itsessä tarkoittaa sitä, että on täysin paha ihminen (joka voi hyvinkin juontua jostakin mitä on kokenut elämässään), niin vastuun ottamista omista teoistaan voi aika lailla paeta. On helpompi selitellä niitä erilaisilla tavoilla kuin tuomita itsensä olemaan paha ihminen. Jossain sanottiin, että armollisuus itseä kohtaan on jokin itsekkyyden mahdollistava motto, mutta mielestäni se on toisinpäin. Jos on armollinen omia virheitään kohtaan, niistä on helpompi ottaa myös vastuu ja tunnustaa mitä teki väärin ja mitä ei enää halua tehdä.

FWIW, Bhagavad-giitaa'n, hindujen "Uuden Testamentin", näkemystä karmasta eli toiminnasta:

http://asitis.com/3

Chapter 3, Verse 4

Not by merely abstaining from work can one achieve freedom from reaction, nor by renunciation alone can one attain perfection.

Chapter 3, Verse 5

All men are forced to act helplessly according to the impulses born of the modes of material nature; therefore no one can refrain from doing something, not even for a moment.

Chapter 3, Verse 6

One who restrains the senses and organs of action, but whose mind dwells on sense objects, certainly deludes himself and is called a pretender.

Chapter 3, Verse 7

On the other hand, he who controls the senses by the mind and engages his active organs in works of devotion, without attachment, is by far superior.

BG:n 3. luku kokonaisuudessaan alkukielellä; sana karma eri taivutusmuodoissaan
esiintyy siinä yli 30 kertaa:

arjuna uvAcha .

jyAyasI chetkarmaNaste matA buddhirjanArdana .
tatki.n karmaNi ghore mA.n niyojayasi keshava .. 3\-1..
vyAmishreNeva vAkyena buddhiM mohayasIva me .
tadekaM vada nishchitya yena shreyo.ahamApnuyAm .. 3\-2..

        shrIbhagavAnuvAcha .

loke.asmin dvividhA niShThA purA proktA mayAnagha .
j~nAnayogena sA~NkhyAnA.n karmayogena yoginAm .. 3\-3..
na karmaNAmanArambhAnnaiShkarmyaM puruSho.ashnute .
na cha sa.nnyasanAdeva siddhi.n samadhigachChati .. 3\-4..
na hi kashchitkShaNamapi jAtu tiShThatyakarmakR^it .
kAryate hyavashaH karma sarvaH prakR^itijairguNaiH .. 3\-5..
karmendriyANi sa.nyamya ya Aste manasA smaran .
indriyArthAnvimUDhAtmA mithyAchAraH sa uchyate .. 3\-6..
yastvindriyANi manasA niyamyArabhate.arjuna .
karmendriyaiH karmayogamasaktaH sa vishiShyate .. 3\-7..
niyata.n kuru karma tvaM karma jyAyo hyakarmaNaH .
sharIrayAtrApi cha te na prasid.hdhyedakarmaNaH .. 3\-8..
yaj~nArthAtkarmaNo.anyatra loko.aya.n karmabandhanaH .
tadartha.n karma kaunteya muktasa~NgaH samAchara .. 3\-9..
sahayaj~nAH prajAH sR^iShTvA purovAcha prajApatiH .
anena prasaviShyadhvameSha vo.astviShTakAmadhuk .. 3\-10..
devAnbhAvayatAnena te devA bhAvayantu vaH .
parasparaM bhAvayantaH shreyaH paramavApsyatha .. 3\-11..
iShTAnbhogAnhi vo devA dAsyante yaj~nabhAvitAH .
tairdattAnapradAyaibhyo yo bhu~Nkte stena eva saH .. 3\-12..
yaj~nashiShTAshinaH santo muchyante sarvakilbiShaiH .
bhu~njate te tvaghaM pApA ye pachantyAtmakAraNAt .. 3\-13..
annAdbhavanti bhUtAni parjanyAdannasambhavaH .
yaj~nAdbhavati parjanyo yaj~naH karmasamudbhavaH .. 3\-14..
karma brahmodbhava.n viddhi brahmAkSharasamudbhavam .
tasmAtsarvagataM brahma nityaM yaj~ne pratiShThitam .. 3\-15..
evaM pravartita.n chakraM nAnuvartayatIha yaH .
aghAyurindriyArAmo moghaM pArtha sa jIvati .. 3\-16..
yastvAtmaratireva syAdAtmatR^iptashcha mAnavaH .
Atmanyeva cha santuShTastasya kAryaM na vidyate .. 3\-17..
naiva tasya kR^itenArtho nAkR^iteneha kashchana .
na chAsya sarvabhUteShu kashchidarthavyapAshrayaH .. 3\-18..
tasmAdasaktaH satataM kAryaM karma samAchara .
asakto hyAcharankarma paramApnoti pUruShaH .. 3\-19..
karmaNaiva hi sa.nsiddhimAsthitA janakAdayaH .
lokasa~NgrahamevApi sampashyankartumarhasi .. 3\-20..
yadyadAcharati shreShThastattadevetaro janaH .
sa yatpramANaM kurute lokastadanuvartate .. 3\-21..
na me pArthAsti kartavyaM triShu lokeShu ki~nchana .
nAnavAptamavAptavyaM varta eva cha karmaNi .. 3\-22..
yadi hyahaM na varteya.n jAtu karmaNyatandritaH .
mama vartmAnuvartante manuShyAH pArtha sarvashaH .. 3\-23..
utsIdeyurime lokA na kuryA.n karma chedaham .
sa~Nkarasya cha kartA syAmupahanyAmimAH prajAH .. 3\-24..
saktAH karmaNyavidvA.nso yathA kurvanti bhArata .
kuryAdvidvA.nstathAsaktashchikIrShurlokasa~Ngraham .. 3\-25..
na buddhibheda.n janayedaj~nAnA.n karmasa~NginAm .
joShayetsarvakarmANi vidvAnyuktaH samAcharan .. 3\-26..
prakR^iteH kriyamANAni guNaiH karmANi sarvashaH .
aha~NkAravimUDhAtmA kartAhamiti manyate .. 3\-27..
tattvavittu mahAbAho guNakarmavibhAgayoH .
guNA guNeShu vartanta iti matvA na sajjate .. 3\-28..
prakR^iterguNasammUDhAH sajjante guNakarmasu .
tAnakR^itsnavido mandAnkR^itsnavinna vichAlayet .. 3\-29..
mayi sarvANi karmANi sa.nnyasyAdhyAtmachetasA .
nirAshIrnirmamo bhUtvA yudhyasva vigatajvaraH .. 3\-30..
ye me matamidaM nityamanutiShThanti mAnavAH .
shraddhAvanto.anasUyanto muchyante te.api karmabhiH .. 3\-31..
ye tvetadabhyasUyanto nAnutiShThanti me matam .
sarvaj~nAnavimUDhA.nstAnviddhi naShTAnachetasaH .. 3\-32..
sadR^isha.n cheShTate svasyAH prakR^iterj~nAnavAnapi .
prakR^iti.n yAnti bhUtAni nigrahaH kiM kariShyati .. 3\-33..
indriyasyendriyasyArthe rAgadveShau vyavasthitau .
tayorna vashamAgachChettau hyasya paripanthinau .. 3\-34..
shreyAnsvadharmo viguNaH paradharmAtsvanuShThitAt .
svadharme nidhana.n shreyaH paradharmo bhayAvahaH .. 3\-35..

        arjuna uvAcha .

atha kena prayukto.ayaM pApa.n charati pUruShaH .
anichChannapi vArShNeya balAdiva niyojitaH .. 3\-36..

        shrIbhagavAnuvAcha .

kAma eSha krodha eSha rajoguNasamudbhavaH .
mahAshano mahApApmA vid.hdhyenamiha vairiNam .. 3\-37..
dhUmenAvriyate vahniryathAdarsho malena cha .
yatholbenAvR^ito garbhastathA tenedamAvR^itam .. 3\-38..
AvR^itaM j~nAnametena j~nAnino nityavairiNA .
kAmarUpeNa kaunteya duShpUreNAnalena cha .. 3\-39..
indriyANi mano buddhirasyAdhiShThAnamuchyate .
etairvimohayatyeSha j~nAnamAvR^itya dehinam .. 3\-40..
tasmAttvamindriyANyAdau niyamya bharatarShabha .
pApmAnaM prajahi hyenaM j~nAnavij~nAnanAshanam .. 3\-41..
indriyANi parANyAhurindriyebhyaH paraM manaH .
manasastu parA buddhiryo buddheH paratastu saH .. 3\-42..
evaM buddheH paraM buddhvA sa.nstabhyAtmAnamAtmanA .
jahi shatruM mahAbAho kAmarUpaM durAsadam .. 3\-43..

Niin no juu, onhan tämä tuikin tavallista että luonne ei anna periksi myöntää virheitään tai että on toiminut väärint tmv. Ylimielisyys ja ylpeys on usein esteenä. Kokee vain itsensä uhriksi eikä näe omaa osuuttaan asiassa.

Olisin hieman varovainen jos tuomitsee itsensä pahaksi ihmiseksi.

Toki paha ihminen voi tämän tiedostaa mutta noin pääsääntöisesti voi toki käydä tuon lävitse mutta näkisin että tämä ns pahan kokeminen on vain jäänne jostain väärästä toiminta tai kasvatus mallista.

Niin. Karmaan uskominen vaati uskomusta myös jälleensyntymästä myös mikä voi olla monelle esteenä.

Itse sisäistän tämän vastuunoton mielelläni vain yhteen elämään kerrallaan koska hieman vielä vierastan ajatusta että pitäisi ottaa vastuun jostain sellaisesta elämästä jota ei muista.

Sukukarma sen sijaan on ihan jees ajatus. Opit kulkee sukupolvesta toiselle kunnes jonkinsorttinen oivallus tapahtuu mitä virheitä ollaan sukupolvesta toiseen kannettu mukanaan.

Ei se minun mielestäni vaadi edes sitä. Itselläni ainakin karma tuli tutuksi ensimmäisen kerran siten, että kolmekymppisenä tuli ihan varhaisaikuisuuden tekemisistä "tiliote" ja sain mielestäni ihan ansioni mukaan ja paransin monia huonoja tapojani sen jälkeen. Tällaisissa tapauksissa syyn ja seurausten jatkumo on helppo ymmärtää.

Niin tottahan tuo.

On itsellekin tullut intuitiivisesti mieleen että nyt hoidan vanhoja asioita ja olen yrittänyt parhaan mukaani tehdä oikein.

Rankkaa oli mutta palkitsevaa sitten loppupelissä.

Mutta ihan näin raskasta kierrosta en enää kovin mielelläni ota muutamaan vuoteen. Nyt on pakko saada levähdettyä.