Astro Foorumi

Heips, haluaisin kysyä tästä aika tunnetusta ilmiöstä, mutta josta silti en tiedä juuri mitään.

Tämän syksyn aikana on tullut niin paljon ja usein deja vu kokemuksia, että oikeasti alkaa mietityttään. Vähitellen alkaa oleen sellanen päiväni murmelina fiilis.

Help!

Ymmärrän kysymyksesi. Joka kerta se on minullekin yhtä hämmentävä, ihan kuin pelleiltäisiin toisen mielellä. Siis he jotka siihen pystyvät. :tickedoff:

 :angel: :angel: :angel:

Aina karvat pystyssä. Tämä on tapahtunut ennenkin.
Johtuukohan siitä että aavistaa myös tulevaa. :coolsmiley: :coolsmiley: :coolsmiley:

:-\ ::) :-\

Juu, sitä on ilmassa ja monesti naurattaa kun ei tiedä onko vanhassa vai uudessa mutta kuitekin samaan aikaan molemmissa  :o :)

Itse liitän sen vain siihen sielutietoisuuteen joka muistuttaa itse itseään jostain mistä jo tiesi  ;D

usein musta tuntuu, että deja vú [ 8)] johtuu siitä että olen nähnyt unta kyseisestä tilanteesta, mutta en kunnolla muista sitä.. mutta tämä nyt on minun ajatuksiani.  :)

joskus koen tripla deja vúitakin. se on outoa,.  ;D

Deja Vu ilmiöt ovat jänniä. Itselleni niitä tulee harvemmin kylläkin mutta kun tulevat niin tulevat vahvasti.

Moi,

Minulle on kans taasen tullut paljon näitä Deja vu-ilmiöitä, mutta en osaa kertoa mistä ne johtuu. Joskus 16-vuotiaana koin niitä todella paljon ja jatkuvasti, mutta sitten ne loppuivat vuosiksi ja nyt taas niitä on tullut esiin. Jos alan miettimään liikaa niitä kun ne ilmenee, se häviää nopesti. On ne kyllä jänniä tuntemuksia  ja mielelläni niitä koen! Se vaan, että kun ei tiedä sitä jujua, mitä ja miksi ne on. ::)

T: Karoliina  :)

Minä en pitkään uskonut niihin ilmiöihin, mutta sitten uuden harrastuksen parissa niitä tulee usein. Harrastan nyt itsepuolustuslajia, joka on vanhaa aasialaista perua. Ehkä olen jossain elämässä osannut kyseistä lajia ja asunut Aasiassa...

Minulla menee myös tuo deja vu hyvin kausittain/vuosittain. Tänä vuonna on ollut taas paljon deja vuita, lähinnä unissa nähtyä. Viime viikolla sattui töissä ihan uusin deja vu. Näin aikaisemmin (kuukausia sitten, ennen kuin edes olin täällä hommissa) unen, jossa puhuin jonkun kanssa kännykkään. Kädessäni oli kolmisivuinen lista, josta minun piti etsiä erään henkilön yhteystiedot. En löytänyt niitä millään ja olin ihan ymmälläni - kyllä sen tiedon kuuluisi olla siellä!

Noh, viime viikolla Lahti täytti 100v ja vastasin juhlavalokuvauksesta sekä meditiedotteesta. Esimieheni soitti ja kysyi erääseen valokuvaan Hämeen Rykmentin edustajan nimeä. Katsoin edessäni olleesta juhlavastaanottolistasta asiaa, mutten löytänyt mistään Hämeen Rykmenttiä. Olin ihan ymmälläni - kyllähän se Rykmentti siellä oli onnittelemassa, itse vielä valokuvasin se, mutta miksei nimi lue täällä listassa! Lista oli 3 sivuinen, nidottu yläkulmasta kiinni ja puhuin kännykkään esimieheni kanssa. Deja Vu, hyvin vahva sellainen vielä  ;)

Erittäin tuttu ilmiö myös minulla. Ja juuri noin että olen varma että olen unessani nähny saman tilanteen, ja pari sekkaa "muistan" vielä tulevan tapahtuman etukäteen. Joskus noita tuli ihan päivittäin, vähemmän näinäpäivinä. Matrixissahan se tarkoittaa että matrixia muutetaan  :)

Jahas joo, jännä juttu että olette nähneet ne ensin unina. Kun mun mielestä ne ei oo unia ollenkaan. Vai onko enneuni sama kuin Deja vu?  ::)

T: Karoliina  :)

Heissan, mukavia kommentteja on tullu, kiitos.

Aloin kans miettiin samaa kun Karoliina jo tossa mainitsi, että ei ne yleensä kyllä tunnu, että olisin unessa nähny ne aikasemmin. Jotain eri kun unet mun mielestä.  ???

Jam0 kiitos, mietinkin että mistä olen saanut päähäni että deja vu sisältäisi jonkin vihjeen, että jotain muuttuu. Niin elokuvat taas... olishan se pitänyt
arvata  :D :smitten:

Voiko olla niin, kuin olen kuullut.
Olemme itse laatineet/tutustuneet sielunsuunnitelmaamme?


Kaakki

Tämä on Alzbeta yks mun mieliaiheista, paitsi justiin, etten mä tiedä siitä paljon mitään!  ???

Mutta tuo Kaakkimarjatan ehdotus vois aivan hyvin pitää paikkansa, vai kuinka? Että jos ollaankin jo nähty oma elämä, kiinnostava ajatus.  ;)

T: Karoliina  :)

Juuri eilen käsiin osui vanha Ultra-lehti, jossa oli parisivuinen juttu entisistä elämistä. Artikkelin mukaan jokainen voi muistaa pätkiä edellisistä elämistään deja vu-tuntemusten muodossa. Toisaalta kun nyt muistelen omia deva ju kokemuksiani, mielestäni ne eivät ole olleet heijastuksia menneestä vaan kuvanneet enemmänkin juuri sen nykyhetken aiempaa kokemusta ihan sellaisenaan. Toisin sanoen, odottaessani deva ju:n aikana esim. linja-autoa kerrostalojen vieressä, deja vu:n tullessa muistan kokeneeni sen ihan samanlaisena aiemmin - ja jos se olisi jostain menneestä elämästä, niin olisiko siinä silloin ollut linja-auton odotus ja kerrostalot...  :o Voi olla, että olen väärässä ja Ultra-lehti oikeassa ja niin todennäköisesti onkin...

Perin kummallisen tulkinnan deva ju:sta olen lukenut myös eräältä neurologiselta sivustolta, jossa lääkäri kertoi deja vu:n voivan olla merkki lievästä ohimolohkoepilepsiasta..  :o  Lääkärin mukaan deja vu:n aikana aivosähkökäyrä vain jostain syystä pätkäisee ihan niinkuin se voi pätkäistä esim. väsyneenä tms... Mutta täytyy sanoa, että kyllä tuo lääkärin näkökanta kuulostaa kovasti paljon tylsemmältä kuin Ultran tulkinta...

Juu, May, mielestäni olet oikeassa etkä värässä siitä Ultra-lehden jutusta, ajattelen itse samoin kuin sinä. Ja sen tietää, ettei ne ole sillä tavoin menneitä elämiä, vaan ennemminkin sitä tulevaa tai sitä hetkeä, mutta ei menneen elämän muodossa.
Meniköhän taas liian monimutkaiseksi tuo mun ajattelu?  ???

Ja samaten tuo ohimolohkoepilepsia, olen kans lukenut sellaisesta, mutta en usko että se niin on. Jotenkin sen vain tietää, että se ei ole mitään epilepsiaa, eikä muutenkaan ole mistään fyysisestä asiasta kysymys. Näin koen tämän asian.  ::)

T: Karoliina :)

Olen ymmärtänyt deja´vu ilmiön sillä tavalla, että kun me käymme tulevaisuuden "vaihtoehtoja" läpi ja teemme siis päätöksiä tulevaisuutta silmällä pitäen, niin siitä syntyy tämä kummallinen ilmiö. Toisin sanoen, ette ole nähneet unia vaan käytte esim. vaikka seuraavan päivän asioita läpi yöllä henkitasolla ja teette päätöksiä tulevaisuuteenne. Asiat voivat olla suuria tai pieniä, kunhan vain ovat tulevaisuuden suunnitelmia. :)

Deja vu:t ovat omasta mielestäni tiedostamattomia ja tahattomia kurkistuksia elämänsuunnitelmaamme. Sitten jälkeen päin tulee olo, että "hei, tämähän on tapahtunut ennenkin". Oikeastaan kyse on siitä, että olen vain suunnitellut, että näin tapahtuu, näen sen jossain vaiheessa (esim. unen aikana) ohimennen, unohdan ja muistan taas, kun tilanne itse tulee. ^_^

Deja vun aikana tapahtuu varmasti myös fysiologisia muutoksia, jotta tuon kokeminen olisi mahdollista. Näin minä ymmärtäisin. Tieteen ja henkisyyden tulisi kulkea käsi kädessä. Paras esimerkki tästä on erilaiset sairaudet ja niiden parantaminen. Ei hoideta vain sitä ruumista vaan myös henkistä syytä siihen. Sama Deja vussa - ei mietitä vain sitä, mitä aivoissa tapahtuu vaain pohdittaisiin myös, että mitä se kertoo henkisestä elämästä.

En ole lukenut Ultran juttua, mutta ei tuo millään tunnu minustakaan oikealle teorialle... Voihan toki joissain olle kyse entisistä elämistä, itselläni se tulee mieleen esim. tietyn värisestä, erikoisesta taivaasta. Tiedän vain, että olen nähnyt jossain muuaalla samanlaisen taivaan, mutta se ei ole tätä elämää. Se ei varsinaisesti ole deja vu, eikä tunnu siltä. Asia vain tuntuu tutulle.

Moi  :)

Voiskohan aikakäsitteellä olla mitään tekemistä tämän asian kanssa?

Pohdin vain sitä, että sanotaan että aikaa ei ole ja koemme kaikki ns yhtäaikaa, niin tuolloin me vain virittäydytään sille "oikealle" ajalle, eli olisikohan spiraaliin, eli ollaan yhtäaikaa vanhassa/oikeassa aikakäsitteessä ja koetaan sen, eli muistetaan samaan aikaan mitä ollaan päätetty ja samaan aikaan eletään se, eli ollaan siinä ns
yhdistymäkohdassa?

Jaa-a, tulikohan tästäkään mitään tolkkua  ???

Tuli siitä :)

Olen myös kuullut siitä spiraalista ja että mennyt, nyt ja tuleva on tässä.

Nyt muutenkin esiintyy spiraaleja useissa yhteyksissä, näin olen kuullut :)


Jaana

Kuulostaa hyvin todennäköiseltä mahdollisuudelta.  :coolsmiley:

Olen itsekin joskus pohtinut samaa, pallotellut eri vaihtoehtoja, jotka tässä ovatkin nousseet esille.

Otetaan nyt esimerkiksi se, että olet käymässä paikkakunnalla, jolla et juurikaan käy. Odotat bussia siellä, ja yhtäkkiä tulee deja vu.... Kysessä voi siis olla
- muistuma tapahtumasta, jonka on sisällyttänyt elämänsuunnitelmaansa .. tällöin tulee mieleen, että miksi se linja-auton odottaminen pysäkillä olisi voinut olla niin olennaisen tärkeää
- menneen elämän muisto, tämän voisi olettaa todennäköiseksi, jos kyseessä on esim. vanha kaupunki, jossa on aiemmin elänyt tms.
- aikaspiraalin ohentuma, verho raottuu, ja kokee yhtä aikaisesti sekä vanhaa että tätä hetkeä


Tämä käsitteellinen aikahan on harha. Tämä on luotu kollektiiviseksi todellisuudeksi: sekunteja minuutissa 60, minuutteja tunnissa 60, tunteja vuorokaudessa 24, vuorokausia kuukaudessa... mielivaltainen määrä riippuen siitä kuka keisari on ollut vallassa ...julius 31 augustus 31 ... talvi ei tunnu niin pitkältä, jos otetaan muutama päivä pois vaikka helmikuulta ;D
ja niin päin pois.

Olisiko meillä kenties mahdollisuus päästä tietoisesti aikaspiraaliin toteuttamalla 13 kuun kalenteria? Olisiko astrologia täydempi, jos mukaan otettaisiin Käärmeenkantajan tähdistö - 13 toteutuisi siinäkin. 13 on tärkeä luku, tasapainottaja tällä planeetalla... kerrotaan eräällä vaikutusvaltaisella kirvesmiehen pojalla olleen 12 opetuslasta, itse oli 13. - tuli oikea määrä täyteen.
 :o

Aivan Hopeatähti, aikaa ei ole olmassakaan. On menneisyys, on tulevaisuus, Ja  hetki [/shadow]joka meni jo.
Mutta on olemassa eri "aika" ulottuvuuksia, joissa ylitetään kvantti rajat.
Etiäinen on juuri tälläinen ilmiö, jossa mieli, hetkellisesti ylittää huimasti ajan kvantti rajan.
Tästä asiasta tulemme saamaan lähiaikoina kokemuksia. Jotka sekoittavat mailman järjestyksen. Ja uskon käsitykset romahtavat.
Kropasta irtautuminen on monelle arkipäivää. Mutta kun irtautuessa ylitetään ajan kvanttiraja, on tehty huima hyppäys eteenpäin. ( kohta niitä on täällä forumilla :uglystupid2:)

 :coolsmiley: :coolsmiley: :coolsmiley: :coolsmiley:

P.S.Ja lääkärit saavat herkellisen mielenhäiriön,yrittäessään selittää asiaa epilepsialla. :2funny: :2funny: :2funny:

Ja tiede raukka laahaa auttamattomasti jäljessä, kunnes suostuu itsekin hyppäämään kelkkaan!  :2funny: :2funny: :2funny:

Hitto,  tuossa minun tekstissäni on painovirhe paholainen ! Tarkoitus oli kirjoittaa: hetkellisen. Sorge :-[

Onhan se inhottavaa ajatella: hei apua mä tiedän mitä toi aikoo sanoo seuraavaks. ja tietää mitä tapahtuu.

Minä nään usein enne unia. Ne ovat unia joita ei muista kunnolla aamulla ja ne usein unohtuu nopeasti heräämisen jälkeen. Muistikuva unesta tulee takaisin kun uni toteutuu.. Hassuja juttuja noi deja vut ja sen sellaset..

Hei
Minulla on ollut paljon deja vu kokemuksia, tarkkoja unia jotka ovat tapahtuneet jopa kolmen vuoden paasta ja myos hetkia etta hei olen jo ollut tassa tilanteessa.Minusta deja vu ilmiot ovat kuin kannykat eli saat tietylla aaltopituudella tiettya informaatiota ja tietyn yhtion kannykat toimivat paremmin kuin toisen...
eli hyvaa joulua kaikille samalla aaltopituudella oleville ja muillekin...
Diamond

Minulla ainakin KAIKKI Deja vu ilmiot ovat tulevaisuudesta olleita unia.Kerrompa tasta yhden vuonna 2001 nahdysta unesta; ajan ilmassa Kuolleelle merelle, loysin siella puisen sillan ja roomalaisia rahoja(en tieda mista paattelin niiden olevan roomalaisia rahoja) ja jatkoin hiukan eteenpain ja loysin roomalaista lasia.
Dalei Lama pyysi minua kirjoittamaan unen muistiin ja ihme: vuonna 2003
palattuani Suomesta aloitin tyoni Qumranilla turistikeskuksessa ja moin vanhoja roomalaisia rahoja ja roomalaista lasia.Siellahan on vanha argeolinen alue jossa on vanha silta ja kuin salama olisi iskenyt minuun hetkella noustuani sillalle ja varmasti muistan sen unen.Ilmeisesti unella oli myos muukin tarkoitus koska siita aukeni uusi urani koruihin ja timantteihin!
terkkuja Diamond

Mahtava kokemus Diamond!

Olisipa mukavaa kokea jotai vastaavaa! :santa_wink:

Nuorempana (joskus 16-17 vuotiaana) koin useinkin deja vu välähdyksiä ja nykyäänkin säännöllisesti mutta selvästi harvemmin. Jonkin verran on tietenkin tullut pohdittua mistä moiset johtuu. Tiede on selittänyt ilmiötä aivosähkötoiminnan hetkellisenä sekunnin tuhannesosien kestävänä katkoksena, joka tuottaa sen eletyn hetken kokemuksellisen kahdentumisen, jolloin tulee tunne kuin sama olisi tapahtunut ennenkin. Omasta mielestäni tuota tieteen selitystä ei täysin voi tyrmätäkään.

Ite ajattelen että sieluntason ajattomuus ehkä voisi sen tuottaa, sielu tasolla kun eletään kaikkia hetkiä samanaikaisesti niin miksipä sieltä sielutuetoisuudesta ei voisi "vuotaa" muistikuvia tapahtuneesta.

Toinen ajatelma on, että jos ja kun sielu ennen maanpäällistä syntymää suunnittelee elämänsä niin nämä olisivat näitä muistivälähdyksiä.

Itselläni ainakaan unet eivät mitenkään liity näihin omiin deja vu kokemuksiin. Muutamia enneunia olen nähnyt ihan arkipäiväisistä ja yleensä seuraavan päivän tapahtumista, mutta samanlaista deja vu tunnetta se kokemus ei aiheuta.

Kuinka pitkiä nuo deja vu kokemukset ovat teillä olleet? Itselläni ne ovat aina erittäin lyhyitä, maksimissaan sekunnin kestävä tuntemus. Mietin että onko kenelläkään kokemus kestänyt selvästi pitkään, edes useita sekunteja?

Freelancer

Moi! Olen samaa mieltä tuosta unijutusta, se tunne ei ole samanlainen kuin uni. Ja tuo pituus, kyllä minulla on pidempään kestänyt, mutta ei kovin kauan kuitenkaan. Muutaman sekunnin, kyllä, mutta alle puolen minuutin kuitenkin. Esim. kun olen ollut auton kyydissä ja menty tietyn kohdan ohi tai kun olen kirjoittanut ystävälle niin siinä on kestänyt olevana pitkään.

T: Karoliina    :santa_cheesy:

P.S. Ai niin, ja mullakin tuo 16-17 vuotiaana oli säännöllisemmin noita kokemuksia kuin nykyään, tosin tuntuu, että ne nyt ovat taas lisääntymässä.

Taitaa olla muuten aika yleistä että ollaan herkempiä just tuossa iässä. Itse koin noihin aikoihin enneunia, selkounia deja vu välähdyksiä yms. useinkin mutta pikkuhiljaa kokemukset hiipuivat ja vähän päälle parikymppisenä oli parin vuoden jakso etten kokenut juuri mitään eikä ko. asiat olleet edes mielessä, nyt taas viimeiset vuodet on herkkyys ollut kasvussa ja kokoajan lisääntymään päin.  :)

Mielenkiintoista. Itselläni kokemukset ovat todella lyhyitä aina, muutaman sekunnin pieniä välähdyksiä, jostain.

Mutta jos nyt oletetaan, että deja vu -kokemus liittyisi jotenkin sielunsuunnitelmaamme niin yleensähän ne ovat todella arkisia ja merkityksettömiä asioita mistä deja vu tulee. Eli itselleni herää kysymys kuinka yksityiskohtainen sielunsuunnitelmamme oikeen sitten on?

Loisto kyssäri Alzbeta! Ajatuksena yksityiskohtainen sielunsuunnitelma aiheuttaa harmaita hiuksia  :o  kun samalla yrittää mieltää sitä että ihminen kokoajan alitajuisesti luo omaa todellisuuttaan asenteillaan, tuntemuksillaan, uskomuksillaan, peloillaan, toiveillaan yms. Jos sielunsuunnitelma olisi millintarkka ja jo lukkoonlyöty niin se ai antaisi ihmiselle sijaa oman todellisuutensa luomiseen, ja eikös tietoisen luomisen opetteleminen taas ole yksi idea maanpäällä taaplaamisessa?

Ehkä meidän pitäis erotella toisistaan sielunsuunnitelma ja sitten se fyysinen todellisuus ( kokemuskenttä ) joka hetkihetkeltä luotuu reaaliaikaisesti. Ehkä sielunsuunnitelmassa on määritelty elämälle vain tietty tavoite ( esim. valaistuminen ) ja sovittu ne henkilöt ja tapaamiset joiden kanssa tavoitteeseen yritään päästä, plus tärkeimmät pääkohdat, vanhemmat, koulutus jne.

Ehkä se on sitten tuo luonnissa oleva kokemuskenttä joka deja vussa välähtelee, koska eikös se kokemuskenttä ole jonkin matkaa tästä hetkestä eteenpäin suht lukkoon lyötyä todellisuutta? Eli jo tänään sisin olemus tietää mitä huomenna tapahtuu.

Jos sielunsuunnitelma menee suurien linjojen mukaan esimerkiksi vanhemmat niin eikö Sielu kuitenkin tiedä yksityiskohtaisesti millaisia valitsemamme vanhemmat ovat, eli näin ollen suuret linjat ja yksityiskohdat kuuluvat sielunsuunnitelmassa yhteen.  :o

Uskoisin että valinta hetkellä sielu tuntee hyvinkin tarkaan vanhempien sen hetkiset (energiset)ominaisuudet, jonka avulla sielu laskee että on todennäköistä että näillä ominaisuuksilla varustetut vanhemmat tarjoaisivat ne tarvittavat opinpaikat ja lähtökohdat sielunsuunnitelman toteuttamiseksi.

Mutta eikös valinnasta eteenpäin, siis kun on synnytty, kaikki olekin periaatteessa avointa? Siis avointa vaikka onkin olemassa todennäköisyys. Kun ajatellaan vanhempien sen hetkistä energiaa kun sielu tekee valinnan, se on vain todennäköisyys sillä valinnan hetkellä, kukaanhan ei tod.näk pysty tietämään sitä miten se energia fyysisellä tasolla sitten lopulta ilmenee jatkossa, koska fyysisen tason persoonallinen aspekti joka tapauksessa vaikuttaa ennalta-arvaamattomasti tapahtumiin. Hmm.. meniköhän hankalaksi..  :)

Vielä ainakin pysyn mukana   :D

Eli siis kun Sielu valitsee vanhempiaan hän näkee vain näiden energeettiset ominaisuudet, ei persoonallisuutta. Joka toden totta sitten voisikin olla se tekijä X kun sitä läksyä täällä oikeasti opetellaan. Aivan samalla tavalla Sielu tekee muutkin päätökset elämäntyön ja kumppanin suhteen, energeettisiin ominaisuuksiin pohjaten. Näin ollen sitä on sitten täällä vaikeampi tunnistaa kun on keho ja mieli sekoittamassa...

Nyt aloin miettimään, että tietääkö Sielu lopulta itsestäänkään millaisen persoonan saa kun tänne syntyy? Olisihan se jotenkin kummallista jos ei tietäisi. Näin ollen mietin miksi se ei sitten näkisi myös vanhempien persoonallisuutta? Tai miksi se ei muistakaan asioista tietäisi niiden konkreettista olemusta??

Toisaalta ihmisen mieli on niin rajoittunut, ettei sitten täällä ollessa enää muista kaikkea mitä tiesi.

Mutta siis palatakseni Deja vu ilmiöihin niin huomaan, että itselläni näitä kokemuksia on aina paljon sellaisina aikoina kun mietin paljon jotain tiettyä asiaa ja se askarruttaa. Olisiko se siis jonkinlainen hämärä muistikuva siitä, että sitä asiaa on Sielukin jo miettinyt aikaisemmin?

Hyvä että pysyt mukana, vaik sun silmät pyöriikin jo vähän siihen malliin että..  ;D ..mut ei se mitään, niin pyörii täälläkin..  :D

Uskoisin että sielu näkee tuon persoonallisuudenkin, mutta se ei vain voi täysin tietää miten se tulee käyttäytymään. Näkeehän sielu tulevaisuuteenkin, mutta se näkee vain sen todennäköisen toteuman mitä ihminen just nyt on luomassa, se mitä sielu nyt näkee vaikkapa vuoden päähän, voi olla taas huomenna "nähtynä" jotain ihan muuta. Jos esim ihminen saa jonkin suuren oivalluksen tai vapautuu jostain menneisyyden pelkotilasta tms niin se luonnissa oleva tulevaisuuskin voi siinä samassa oivalluksen rytäkässä muuttua dramaattisestikin.

Uskon että sielu tietää minkälaiset lähtökohdat se persoonana saa syntyessään, mutta ei voi yksyhteen tietää sitä minkälaiset voimat siihen persoonaan tulee elämän aikana vaikuttamaan, esim. vanhempien vaikutteet ovat aina voimakkaat ja muokkaavat lapsuuden aikana persoonaa voimakkaasti. Luulisi kyllä että sielu näkee kaikkien asioiden konkreettiset olemukset, eikös kuitenkin siinä vaiheessa kun sielu syntyy kehoon, kaikki eteneminen ole sen persoonan oman kehittymisen varassa? Vaikkakin kyllähän oman sisimmän ääni voimistuu maanpäällä taaplaamisen ja henkisen kehityksen myötä, ja pikkuhiljaa alkaa myös osallistumaan etenemiseen.

Hmm.. eikös muuten ihmispersoonalle ole annettu vapaa tahto ja päätöksentekokyky siksi jotta persoonasta itsestään lähtöisin oleva oppimisen aspekti voisi toteutua?

aaargh nyt joo kyllä rönsyilee ohi deja vuun..  :o

Voiskohan deja vu ilmiöt aktivoitua sulla siksikin että kun sulla on asia joka askarruttaa, niin sun keho ja mieli terästäytyy etsimään ratkaisua. Tällaisessa terästäytymisessä yhteys korkeimapaan minään avautuu voimakkaammaksi ja deja vu kokemuksetkin voivat lisääntyä?

Hei, nostanpas tämän, tässä näitä edellisiä mietteitä de ja vusta, jos joku kiinnostunut haluaisi lukea.
Siis siksi, kun oli tuolla toisessa osiossa tästä puhetta.

T: Karoliina  :)