Astro Foorumi

Hei!

Lähdin miettimään et mitenkä teillä vaikuttaa musiikki tunteisiin? Tuli tälläinen vastaan ja kaveri sanoi että saa energiaa tästä biisistä.. Kun kuuntelin ekan kerran niin itkin hillittömästi koko biisin ajan?  :crazy2: sanaakaan en ymmärrä kyseisestä laulusta.. jätin sitte laulun hetkeksi rauhaan ja kun sitten ajan saatossa kuuntelin uudestaan tuli muutaman kerran itku ja nykyään vain rakastan laulua vaikken vieläkään sanaakaan ymmärrä?   :smitten: :idiot2: :angel:

https://youtu.be/F9mA9swyiAQ

Unohdin laittaa linkin  ;D

No, mulla musiikki vaikuttaa tunteisiin tosi vahvasti. Nykyisin kuuntelen lähinnä
enää klassista musiikkia, se on sopivan rauhoittavaa ja toimii lukemisen taustamusiikkina.

Noinkohan vaikutus olisi ollut yhtä voimakas ilman tuota intensiivistä kuvitusta,
eli olisit kuullut laulun esim. radiosta?

Itselleni rytmi on musiikin tärkein elementti. Tuo biisi on minun makuuni rytmillisesti
melko tylsä...

 

Tää tuli vaan sellaisena shokkina kun oon aina menny teksti edellä, kaikki keskittyminen ollu tekstin ymmärtämisessä..  ::) ja jos en oo jaksanu keskittyä tekstiin niin se on ollu vaan taustameluna.. nyt tuntuu siltä että jääny paljosta paitsi kun ei ole antanu musiikin tai rytmin tai minkä tahansa viedä mukanaan.. :o

Ja sideman  kuuntelin sen silloin silmät kiinni

Vaikuttaa tunteisiin, koska siinä niin uppoutuu siihen tunnelmaan. Itse kuuntelen enemmän itse sävelmää ja rytmiä, sanat tulee vasta sitten. Ja sitäkin ennen vielä se kuinka puhtaasti lauletaan, onko vähän alavirettä tai ylävirettä ja mitä missäkin kohtaa.  ;D Itsellä musiikkitaustaa niin se sitten varmaan painaa päälle.

Mutta tietenkin se kokonaisuus yleensä synnyttää kaikista voimakkaimman tunnereaktion, tai ainakin jos oletetaan, että sanat ja melodia menevät hyvin yksiin. Kaikenlainen musiikki menee, vähän mielialan mukaan vaihtelee mitä milloinkin tekee mieli kuunnella. Hevi ja raskas rock ovat mieleeni, kuoromusiikki, kansanmusiikki, jumputusmusiikki  ;D , disney-rallatukset, iskelmä, pop, kaikki eri tavallaan. Heviin purkaa energiaansa, sukeltaa syville vesille, ahdistuu, vihastuu. Huomaan kyllä että ihan kuin lempi hevibändini Children of Bodomin musiikki menisi niin syvälle, että tuntee tekstien taustalähteen, kokemukset, kaiken itsetuhoisuuden ja holtittomuuden, mikä siellä on ollut joskus tekstien sanoittajalla. Sillä tavalla että tekee pahaa kuunnella. Mutta sitä musaa pitääkin kuunnella vain silloin kun on itse tarpeeksi "pinnalla" ja hyvissä fiiliksissä, ettei mene liikaa siihen mukaan vaan ottaa siinä musiikissa olevan energian ennemminkin vapauttavana energianpurkauksena, jossa voi samalla nauttia taiturimaisista sävellyksistä.
Musiikki on parhaimmillaan kuin vertaistukea eri elämänvaiheisiin ja -tilanteisiin.