Astro Foorumi

Enkeli- ja tarot-korttiapua

Olen käyttänyt tarot-korttejani yli kymmenen vuotta ja enkelikorttejani myös useita vuosia omien asioideni katsomiseen ja välillä myös ystävillenikin. Olen saanut elämäni aikana apua korttien lukioilta ja kanavoijilta, kun on ollut vaikeita hetkiä ja tiedän, että se apu helpottaa, kun tulee ulkopuoliselta ihmiseltä - aina yksin ei saa sitä tarvittavaa tukea. Nyt haluaisin koittaa auttaa muita korttieni, intuitioni ja tietenkin auttavien enkeleiden avulla.

Jos haluat apua johonkin askarruttavaan asiaan, niin toivoisin, että kysyisit jotain yhtä tärkeää asiaa. Toivoisin, että asettelisit kysymyksen selkeäksi, jotta vastauksestakin tulisi mahdollisemman selkeä sinulle. Olisi mukava myös, että tämän lisäksi, jos kuvailisit asiaa, että ymmärrän varmasti asian laidan. Koen, että minun tulisi aloittaa kevyemmin tämä auttaminen. Vastaan yksityisviestien kautta. Jos haluat apua laajemmalti, niin laita viestisi yksityisviestinä. Tällöin tulkinta maksaa hieman.

Minulla on tapana nostaa kortti kysymystä varten (tarpeen tullen nostan lisäkortin selvittämään asiaa). Korttia nostaessa pyydän enkeliä/ enkeleitä osoittamaan minulle oikean kortin koskettamalla kättäni - tunnen sen tietynlaisena energiana kämmenselälläni. Korttia tulkitessa luotan ensimmäisiin ajatuksiini ja tuntemuksiini, että ne kertovat asian oikean laidan. Välillä minulle itselleni on käynyt myös niin, että en tunne "enkelin kosketusta" ja tällöin olen kokenut, että en voi nostaa korttia, sillä se ei kertoisi miten asiat ovat. Yleensä tämän takana on se, että olen kysynyt asiasta liikaa ja minulla on jo tähän vastaus. Toivottavasti tulkinnoistani olisi teille apua askarruttavissa asioissa.

Auttavaisin terveisin Helleni

Hei,

Voinko kysyä sinulta neuvoa tästä :

Olen avioliitossa elävä 35-vuotias nainen. Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 10-vuotta ja meillä on kaksi kouluikäistä lasta. Liittomme on ollut suhteellisen hyvä, mutta minä olen useamman vuoden toivonut enemmän läheisyyttä ja huomiota. Mieheni on hoitanut lapsia kotona ja olemme tehneet asioita paljon yhdessä, mutta minusta on tuntunut, että hän ei huomioi minua juurikaan, eikä välitä minusta. Puhuimme tästä usein ja mieheni ei ymmärtänyt tunteitani, vaan hänen oli vaikea ymmärtää, miksi tunnen näin. Hänen mielestään hän on ollut paljon läheisempi kuin kukaan muu hänen tuntemansa ihminen vaimoilleen.

Olen myös kokenut, että mieheni ei jaksa pysyä tahdissani. Hän vain yrittää tasoittaa minua. Tämä on tullut varsin selväksi esim. sellaisina päivinä, kun olen ollut kipeä, niin hän on tyytyväisenä huokaillut, että on mukavaa, että minä välillä rauhoitun. Itse taas olen todella menevä, sosiaalinen ja tykkään siitä, että elämässä on väriä. Mm. tästä syystä päädyimme aikoinaan siihen, että minä kävin töissä ja mieheni sai jäädä hoitamaan kotiin lapsia. Hän on vähän erakkoluontoinen, eikä viihdy niin paljoa sosiaalisissa ympyröissä kuin minä. Kun hän sai olla rauhassa paljon kotona, jaksoi hän useimmiten lähteä minun kanssa yhteisiin kyläilyreissuihin tms. 

Viimeisen vuoden aikana miehenikin meni töihin ja minä koin, että lähes kaikki kotityöt jäivät minulle. Hän oli myös erityisen väsynyt ja jaksoi töiden päälle vain katsella televisiota. Minusta tuntui, että minä kohta maadun tänne ja hoidan omien töiden lisäksi kaiken. Mieheni on ollut myös lapsillemme kiukkuinen tai hän on koko ajan käskevä ja tämä ärsyttää minua. Mieheni komentelee käskevästi lapsia, eivätkä lapset usko häntä ollenkaan. Minä kun pyydän lapsia toimimaan jotenkin, he eivät vastustele niin kovasti.

Olen aina ollut aika meneväinen ja kevään aikana tapasin miehen, johon ihastuin aika kovasti. Pidimme yhteyttä ja ihastuin enemmän. Kotona meillä oli mieheni kanssa vaikeaa. Kevään aikana myös päädyin pettämään miestäni.

Olemme keskustelleet näistä kaikista asioista mieheni kanssa ja hän haluaisi yrittää vielä. Hän ymmärtää, miksi olen päätynyt ihastumaan toiseen mieheen ja miksi petin häntä. Hän näkee vaikeudet, mitä meillä on liitossamme ollut ja haluaisi jatkaa.

Hän on sanonut, että jos liittomme loppuu, hän ei ole enää missään tekemissä lastemme kanssa. Minusta tämä tuntuu kiristämiseltä ja väärältä. Että lapset joutuisivat kärsiä äitinsä valinnoista. Mieheni on sanonut minulle selvästi, että minä valitsen, onko lapsillani isää vai ei.

En itse näe tulevaisuutta miehen kanssa, jonka kanssa petin miestäni tai yhtään kenenkään muunkaan kanssa. Mutta jotenkin tämänkin liiton jatkaminen tuntuu äärettömän vaikealta ajatukselta. Samalla tuntuu vaikealta myös liiton lopettaminen, koska tällöin minä jään täysin yksin lapsien kanssa ja lapset menettävät isänsä.

Mieheni on nyt yrittänyt tsempata ja olla huomioiva. Hän yrittää olla hellä ja jaksaa touhuta kotona. Hän myös haluaa keskustella paljon. Minusta taas tuntuu, etten jaksa. Totta kai välitän miehestäni, mutta en tunne häntä kohtaan mitään suurta rakkautta. Tuntuu, että kaipaisin aikaa, omaa tilaa ja tilaisuuden ajatella asioita kaikessa rauhassa.

Minun tunteeni ovat ikään kuin hävinneet kokonaan jonnekin. Haluaisin vain pystyä elämään omaa elämääni, enkä olemaan koko ajan tilivelvollinen jollekin ihmiselle kaikesta.

Onko tulevaisuuteni yhtä takkuinen vielä pitkään, vai löytyykö tilanteeseen helpotusta? Tämän miehen kanssa vai uusi polku?

Heippa!

Mulle voi katsoa.
Jos kysyisin vaikkapa, että mitä on tulossa raukkauselämässä tämän vuoden puolella?
En kaipaa mitään tapahtumia, ja siltä näyttääkin ettei mitään häppeninigiä ole tulossa, mutta ap. kartta näyttää toisenmoiselta sen mukaan saattaisi olla vaikka ja mitä,, mutta ei ole näkynyt.
Turhaako huolehdin?

Moi
Mulla on nyt ollut useamman vuoden "suhde" erääseen mieheen, lähinnä yksipuolinen, ainakin mun mielestä.  Miten juttu etenee? Vai olisiko parasta unohtaa koko tyyppi?

Kiitos jo etukäteen

Kurkkaisitko vähän rakkauselämääni :) Olen 42 vuotias, vuosi sitten eronnut, 2 lapsen äiti. Huhtikuusta alkaen olen alkanut katsella ympärilleni miesten suhteen ja onhan tässä kaikenlaista pientä ollut. Nyt tässä olisi sellainen alkava suhde, miten näet sen etenevän?

Kiitos viesteistänne. <3

Voisisitko katsoa rakkauselämääni? Olen viestitellyt erään naisen kanssa tässä nyt monta viikkoa. Viestittely on ollut iloista molemminpuolin, mutta välillä hän yhtäkkiä vastailee kylmästi tai tympeästi. Nyt hän pyysi minua luokseen, mutta olimme viettäneet iltaa eri osoitteissa eikä kyyti mahdollisuuksia sen vuoksi ollut. Kerroin asiasta hänelle etten pääse tulemaan, jonka jälkeen hän on ikäänkuin jättänyt vastaamatta viesteihin. Pelkääkö hän vain osoittaa tunteitaan ja on vielä epävarma? Olen itse avoimempi ihminen enkä pelkää osoittaa tunteitani, jos niitä on. En ole tähän negatiivisuuteen, jos sitä hänen puoleltaan on tullut, niin lähtenyt mukaan vaan antanut hänelle tilaa selvittää tunteitaan.

Kysymys on: onko meidän välillemme tulossa suurempaa rakkautta?

Kiitos jo etukäteen, jos ehdit vastaamaan.

 :smitten:

Minulle yksi kortti pyydän, miten olisi hyvä suhtautua paluumuuttoon? Milloin, missä merkeissä? Kiitos.

Hei,
Minulle on aiemmin sanottu että elämäni on tulossa kumppani. Tästä on jo aikaa. Näkisitkö yhtään että minkälainen tyyppi, tai että mistä tunnistan jos löydän jonkun erityisen - jos tämä informaatio nyt vielä pitää paikkansa. Mietin vain että kannattaako minun panostaa uusien ystävien löytämiseen (uusilla ystävillä tarkoitan oikeastaan 'vanhoja ystäviä' jotka toivottavasti löydän uudelleen), vai panostanko johonkin deittailuun. Mistä piireistä sitten löydänkään etsimäni. Kaipaisin eniten luotettavaa ystävää, mutta ensin minun pitää saada itseni 'ihmisten ilmoille'.

Hei saisinko vastaukse rakkaus,koulu ja talouteen liittyen?

Helleni: miksi noin hirvittävä vaivannäkö uteliaiden keräämiseksi ympärillesi?

Helleni, laitoin sinulle yksityisviestiä.

Hei! Minulle voit nostaa kortin myös

Hei kauttajatunnus1,

Pahoittelen myöhäistä vastausta - olit ehtinyt poistaa tilisi. Jos kuitenkin satut lukemaan tätä ketjua, niin voit laittaa uuden viestin. Pistän ylös kortit, jotka sait.

Helleni <3

Olen laittanut pari viestiä, vastaisitko sittenkin jälkimmäiseen heti kun ehdit ja jaksat. Kiitos  :smitten:

Jos tsekkaisit (tarot pakasta) terveyteni tulevaisuuden, olen sairastanut kroonista migreeniä, joka laukaisee pahoinvoinnin ja jumittaa selän. Olen kyllästynyt käyttämään nappeja, kun koko ajan täytyy tilata vahvempia lääkkeitä. Milloin terveys kääntyy reippaampaan suuntaan? Olen toivoton tapaus, koska tuntuu siltä että muut luulee migreeniä vain pikkupäänsäryksi, eivätkä ymmärrä että se sokaisee/halvaannuttaa väliaikaisesti eikä se heti lääkkeen otettua parane pois.

Olen lähes 26v oinasnainen.

Kiitos  :smitten: :smitten:

Laitoin sinulle yv  :smitten:

Hei

Minulla on ollut 2 kk todella intensiivinen suhde mieheen. Hän käyttäytyi todella rakastavasti minua kohtaan aluksi mutta sitten lopetti yhteydenpidon 5 päivää sitten ja pyysi jättämään rauhaan ja sanoi näkevänsä minut nykyään vain täysin kaverina.

Haluaisin tietää, onko hänen tunteensa minua kohtaan todella vain kaverilliset? Rakastaako hän minua edelleen vai rakastiko ikinä? Olen todella murtunut sillä rakastan häntä ja autoin henkisesti hyvin paljon sillä hän oli niin murtunut entisestä suhteestaan jossa oli tullut petetyksi. Hän on todellakylmä nyt minua kohtaan. Mutta jaoimme kaiken, kivun ilon tuskan yhdessä. Mitä hän kokee minua kohtaan?



Rakkautta ja kiitos!❤️

Hei,
Pahoittelen, jos on jäänyt jollekin vastaamatta. <3

On ollut paljon kaikkea tässä ja energiat todella vähissä. Palailen, kun on enemmän energiaa.

Iloa ja valoa,
Helleni