Astro Foorumi

torstaina 6.7. on runon ja suven päivä,Eino Leinon päivä,
sopivasti  :jupiter: :aspect_con: :kuu: :skorpioni::ssa,
jos joku löytäisi syntymäraamit,
etten turhaan oi turhaan,tartu ma hetkehen kiinni
jostain syystä Leinon runot ovat soineet Loirin lauluina päässäni viime aikoina,
ja Leinon ystävät
kaivakaa se lempisikermänne tänne,
tietysti muusakin tähän liittyy,
L.Onervaa
itselle se on varmaankin Nocturne

en ma iloitse,en sure huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven,johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen,mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Morjens Nikki - ja tietysti kaikki muut myös! :)

Astro Logoksessa numero 28 (ilmestynyt Elokuussa 1998) on Annika Sipilän juttu Eino Leinosta. Siinä mainitaan syntymäajaksi 6.7.1878 klo 7:30 EET Paltamo, 27E49 64N26, lähteeksi jutussa mainitaan Eino Leinon muistelmat ja Annika Sipilän rektifiointi.

Tuolla kartalla Aurinko on siis tietenkin Ravussa, yhtymässä Merkuriukseen - kuinkas muutenkaan ja myös runoilijalle sopivasti sekstiilissä Neptunukseen. Kuu sijaitsee Skorpionin viimeisessä asteessa mm. oppositiossa Saturnukseen (kuvaisi hyvin Leinon lapsuuden ankeutta ja köyhyyttä ja toisaalta vaikeuksia naissuhteissa) - ja kuvio näkyy myös Leinon runoudessa, joka suurelta osaltaan on kuitenkin melko vakavaa, ehkä synkkäsävyistäkin. Nousumerkiksi tulee tuolla kellonajalla Leijona ja kekseliäs Uranus asteentarkasti Ascendentille. Ascendentille tulee myös Pluton vahva neliö. Tässä siis vain pieni pintasilaus ihka ensimmäiseksi silmiin osuvista, kartan peruskuvioista. Jos joku haluaa tutkailla karttaa syvemmin, niin olisi mukavaa lukea! :)

Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk´ ei aina esille loista.

Oi, sama täällä! Leinon kartta löytyy muistaakseni myös Raimo Nikulan Synastria-kirjasta, ellen aivan väärin muista.

Ja jostain syystä se rakkain Leinon runo (myös lauluna) on Hautalaulu:

Levoton on virta ja vierivä laine, meri yksin suuri ja meri ihanainen.
     Nuku virta helmassa meren.

Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.
     Nuku lehti helmassa laakson.

Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
     Nuku tähti helmassa päivän.

Nikille ja muillekin pari Eino Leino -linkkiä:

http://www.einoleino.com/E1_ELelama.htm
http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm

Tuo Mayn lainaama pätkä on muuten oma lempparini Leinon tuotannosta. :) Kokonaisuudessaan tuokin runo eli Hymyilevä Apollo löytyy tuolta toisen linkin runotietokannasta. Sieltä kun valkkaa Eino Leinon ja laittaa hakusana-kentän tyhjäksi, löytyy runsaasti Leinon runoja aakkosjärjestyksessä.

Tässä vielä samaisesta Hymyilevä Apollo -runosta:

Kuka tietävi, mistä me tulemme
ja missä on matkamme määrä?
Hyvä että me sitäkin tutkimme.
Ei tutkimus ole väärä.
Mut yhden me tiedämme varmaan vaan:
Me olemme kerran nyt päällä maan
ja täällä meidän on eläminen,
miten taidamme parhaiten.

Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnytettiin vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks,
käy kulkukin helpommaks.

Mut emmehän tuiskussa kuljekaan,
kun oikein me aattelemme.
Vaikk' elämme kaikki me päällä maan,
niin maassa tok' kiini emme.
Tääll' onhan niin paljon muutakin
kuin multaa, on kaunista, kultaakin,
kun oikein, oikein me etsimme vaan.
Niin kaunis, kaunis on maa.

 :-* Kiitos Ajatus  :smitten: :smitten: ja kaikki Runojen ystävät  :smitten:

kuin myös suurkiitos,
chiron mc:llä Leinolla on tehnyt tehtävänsä,
ja pallaskissa
olemme ilmeisesti kuu-herkkiä,Leinon kuu oli neitsyessä (ei skorpparissa)
niinkuin se oli vasta tuolla taivaalla,
pilven reunalta runoja satelee,

Oli tenhoa ilmassa,tiesin ma sen,
mut ett ero oisi niin tuskallinen,
ei arvata saattanut kukaan;
ma pelkään,sun öin sekä päivin ma nään,
mut ennen kuin lohtusi lankahan jään,
vien kultaiset muistoni mukaan.

Ja runosuoni kukkii... ;D Myhäilee itsekseen.  ;)

miksi myhäilee?

Ha, paitsi kuuhulluus, minua "vaivaa" myös pyhän runouden ja laulun muusa Polyhymnia (asteroidi) täsmälleen syntymäkartan nousulla :D

Pakko laittaa myös oma suuri Leino-suosikkini.Leino kirjoittaa aivan täysin runoissaan siitä mitä me opettelemme elämässämme juuri nyt ja tässä raikkaassa aukenevassa ajassa. Olen jostain lukenut ja tunne siitä on vahva, että hänen oli "piilotettava" viisautensa Lönnrotin tavoin, tästä suomalaisuuden syvästä olemuksesta.

OPETTAJA

Sana olen. Opetan ma, mitä luovat Luojat,
Armottaret antanevat, tuulen tyynen tuojat.
Tuli olen. Tuijotan. Ma palan hehkun, palvon.
Siksi monta vaivan yötä istun, itken, valvon.

Henki olen. Heräjän kuin sydän taikka syvyys,
jolle ole outoja ei hymy eikä hyvyys.
Peto olen. Peljätän, kun näytän näköpääni.
Monen tuskan poltinpora järkähytti jääni.

Pisar olen. Pienenen tai suurenen kuin tahdon.
Kide olen. Kummeltelen vaikka halki vahdon.
Säde olen. Elämäni entää niinkuin lyhyys,
vaan on pitkä päivieni pyrkimys ja pyhyys.

(Teoksesta Virta venhettä vie. Eino Leinon elämä ja runot)

Hän kirjoitti jo tuolloin keitä me olemme. :smitten: Hyvin kaunista.

suomalainen sana r u n o  on sama kuin ruotsalainen r u n a,
joka on vanha goottilainen sana ja alkuaan merkitsee
"salaisuus,salainen tieto" ja "loitsu",
vaikka se sittemmin tarkoitti riimukirjaimia
    Pekka Ervastin (1875-1934) kirjasta Kalevalan avain

Leinon  :ceres: :chiron: :neptunus: mc.llä on päässyt käsiksi tähän "salaiseen tietoon",syvältä mullasta härän venuksella ilmiannettu,
 :uranus: :askendentti::llä läpivalaisee leijonan harjankin,
runoissa on rytmi,liike,"sähköinen"lataus,(myös  :mars: leijonassa 12 huoneessa,energia tulee vetten valtakunnasta auringonkimalluksena,
tämä on myös hurmannut  :venus: :kaksoset: vaihtelunhalun myötä)
 :pallas: kaloissa 8 huoneessa,oivalluksia syntyjen syvien ääreltä,
kuoleman läsnäolon tajuaminen jokaisella kuunkierrolla,kun se satoansa korjaa
neitsyessä,
eikä keho jaksanut uranuksen kosmista säteilyä kovin vanhaksi :jupiter: :aspect_opp: :mars:,
mutta hän on vakiinnuttanut paikkansa tunteiden tulkkina meidän kaikkien sydämissä,tehnyt loitsuja loitsun perään :aurinko: :aspect_con: :merkurius: :rapu: 11 huone

Vinkki: http://www.runoviikko.fi/?id=artist_17&v=2  :D

Voi kun pääsisi tuohon Ippuska :) kun ei ole edes kuin 350 metriä matkaa! :D

No min'en päässyt vaikka halusin ja suunnittelin, mutta jos olit(te) niin kertokaahan kommentteja  :smiley6600:

"
KUKA ON HÄN?

Kuka on hän? Kuiskeko kuutamo-yön,
maan haltia, metsien haave,
vai lauluko laulajan rinnasta vain
ja henkeni yöllinen aave?

En tiedä, mut aave jos ollut hän lie,
niin johtanut ei hän harhaan,
ja jos oli laulu hän rinnastain,
niin lauloin ma lauluni parhaan.
"
*Eino Leino*

Ihana. Pittää kaet tutustua enemmältikki. Tattis

Itseasiassa Eikka on syntynyt Paltaniemellä Hövelössä, joka oli ennen osa Paltamoa, sen jälkeen Kajaanin mlk:aa, mutta nykyään kuuluu Kajaanin kaupunkiin. Leinon todelliset koordinaatit ovat siis lähempänä Kajaania kuin Paltamoa. Kajaanin keskustaan on 8 km:n matka ja Paltamoon taitaa olla siitä Paltaniemen kirkkolaiturista Oulujärven yli noin 10 km. Paltaniemen tarkatkin koordinaatit varmaan löytyvät, älkää sekottako sitä Paltamoon.

Eino Leinon vanhempien hauta on siinä Paltaniemen kirkon kupeessa ikihonkien alla, lähellä oman isäni hautaa. Paltaniemi on esillä Leinon runoissa, varsinkin juuri tämä hautausmaa, jota hän kutsuu Vainajien varvikoiksi. Siellä kävelin nuorena tyttönä syksyisin, syyssateen vihmoessa kasvoja ja katselin vanhoja hautoja.

Jos olette menossa joskus Kajaaniin, varatkaa hetki aikaa ja käykää Paltaniemellä katsomassa Eino Leinon restauroitua syntymäkotia. Vaikka se onkin uudisrakennus, vanhan rakennuksen tarkkojen mittojen mukaan tehty, siellä on vallan viehko tunnelma. Varatkaa myös aikaa ja käykää Paltaniemen vanhassa kuvapuukirkossa. Sieltä löytyy se ajanpatina,joka heijastuu Leinon runoista...

"Minust´oli kuin olisi soudettu
 me kirkasta järvenpintaa..."

www.paltaniemi.com

Kiitos inkeriv ihanasta vinkistä! 

"
HAUTALAULU

Levoton on virta ja vierivä laine,
meri yksin suuri ja meri ihanainen.
     Nuku virta helmassa meren.

Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.
     Nuku lehti helmassa laakson.

Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
     Nuku tähti helmassa päivän.
"
*Eino Leino*