Astro Foorumi

Päivän sanskrit-sana olkoon vaikkapa guru, koska se tarkoittaa myös esimerkiksi planeetta Jupiteria.

   guru   , f. {gurvI} a. heavy, weighty (w. abl. also = {gurutara}), big, large, great, long (prosod.); strong, vehement; difficult, hard; bad, evil; important, valuable, venerable. Comp. {gurutara & ga3rIyaMs} heavier, weightier, etc. than (abl.); very heavy, weighty etc.; superl. {gariSTha} very big or swollen. -- m. any venerable person, as father, mother (du. the parents), teacher (also pl.), esp. Brhaspati as the teacher of the gods, any elder relative; chief of (---). f. {gurvI} pregnant, a pregnant woman.

Siis guru on perusmerkitykseltään adjektiivi, tarkoittaen se heviä! Tuossa sanakirjaentryssä ei näköjään mainita Jupiteria, mutta laajemmassa MW:ssa se toki esiintyy:

`" preceptor of the gods "' , Br2ihaspati Mn. xi ; (hence) the planet Jupiter Jyot.

Planeettamerkitys tulee näköjään siitä että Jupiter on myös Brihaspati, joka devaa eli jumalolentoa tarkoittaessaan viittaa jumalten opettajaan?

Pregnantti nainen on gurvii, guru-sanan feminiinimuoto! Hauskasti(?) assosioituu suomen sanaan kurvi(kas)?

Olkoon toinen sana vaikkapa yoga (jooga). Sen kantaverbi (dhaatu) on yuj (judsh), jolla näkyy olevan aika liuta merkityksiä:

yuj   [...taivutusmuotoja karsittu...] to yoke or join or fasten or harness (horses or a chariot) RV. &c. &c. ; to make ready , prepare , arrange , fit out , set to work , use , employ , apply ib. ; to equip (an army) R. ; to offer , perform (prayers , a sacrifice) BhP. ; to put on (arrows on a bow-string) MBh. ; to fix in , insert , inject (semen) S3Br. ; to appoint to , charge or intrust with (loc. or dat.) MBh. VP. ; to command , enjoin BhP. ; to turn or direct or fix or concentrate (the mind , thoughts &c.) upon (loc.) TS. &c. &c. ; (P. A1.) to concentrate the mind in order to obtain union with the Universal Spirit , be absorbed in meditation (also with %{yogam}) MaitrUp. Bhag. &c. ; to recollect , recall MBh. ; to join , unite , connect , add , bring together RV. &c. &c. (A1. to be attached , cleave to Hariv.) ; to confer , or bestow anything (acc.) upon (gen. or loc.) BhP. Ma1rkP. (A1. with acc. , to become possessed of MBh. ; with %{Atmani} , to use for one's self , enjoy Mn. vi , 12) ; to bring into possession of , furnish or endow with (instr.) Mn. MBh. R. &c. ; to join one's self to (acc.) RV. ; (in astron.) to come into union or conjunction with (acc.) VarBr2S.: Pass. %{yujya4te} (ep. also %{-ti} ; aor. %{a4yoji}) , to be yoked or harnessed or joined &c. RV. &c. &c. ; to attach one's self to (loc.) Hit. ; to be made ready or prepared for (dat.) Bhag. ; to be united in marriage Gaut. MBh. ; to be endowed with or possessed of (instr. with or without %{saha}) Mn. MBh. &c. ; (in astron.) to come into conjunction with (instr.) VarBr2S. ; to accrue to , fall to the lot of (gen.) Pan5cat. ; to be fit or proper or suitable or right , suit anything (instr.) , be fitted for (loc.) , belong to or suit any one (loc. or gen.) , deserve to be (nom.) Mn. MBh. &c. ; (with %{na}) not to be fit or proper &c. for (instr.) or t

Perusmerkityksiä on siis iestää, liittää, kiinnittää, jne. Verbin alkuperäinen indo-eurooppalainen muoto lienee alkanut i-äänteellä, ja muistikuvamme mukaan suomen ies/ikeen on sukua sille!

Substantiivilla yoga on ymmärrettävästi myös rutkasti merkityksiä, jokseenkin yllättäviäkin:

yoga   m. (1. %{yuj} ; ifc. f. %{A}) the act of yoking , joining , attaching , harnessing , putting to (of horses) RV. MBh. ; a yoke , team , vehicle , conveyance S3Br. Kaus3. MBh. ; employment , use , application , performance RV. &c. &c. ; equipping or arraying (of an army) MBh. ; fixing (of an arrow on the bow-string) ib. ; putting on (of armour) L. ; a remedy , cure Sus3r. ; a means , expedient , device , way , manner , method MBh. Ka1v. &c. ; a supernatural means , charm , incantation , magical art ib. ; a trick , stratagem , fraud , deceit Mn. Katha1s. (cf. %{yoga-nanda}) ; undertaking , business , work RV. AV. TS. ; acquisition , gain , profit , wealth , property ib. Kaus3. MBh. ; occasion , opportunity Ka1m. Ma1rkP. ; any junction , union , combination , contact with (instr. with or without %{saha} , or comp.). MBh. Ka1v. &c. (%{yogam} %{i} , to agree , consent , acquiesce in anything R.) ; mixing of various materials , mixture MBh. R. VarBr2S. ; partaking of , possessing (instr. or comp.) Mn. R. Hariv. ; connection , relation (%{yogAt} , %{yogena} and %{yoga-tas} ifc. in consequence of , on account of , by reason of , according to , through) Ka1tyS3r. S3vetUp. Mn. &c. ; putting together , arrangement , disposition , regular succession Ka1t2h. [856,3] S3rS. ; fitting together , fitness , propriety , suitability (%{yogena} and %{yoga-tas} ind. suitably , fitly , duly , in the right manner) MBh. Ka1v. &c. ; exertion , endeavour , zeal , diligence , industry , care , attention (%{yoga-tas} ind. strenuously , assiduously ; %{pUrNena@yogena} , with all one's powers , with overflowing zeal) Mn. MBh. &c. ; application or concentration of the thoughts , abstract contemplation , meditation , (esp.) self-concentration , abstract meditation and mental abstraction practised as a system (as taught by Patan5jali and called the Yoga philosophy ; it is the second of the two Sa1m2khya systems , its chief aim being to teach the means by which the human spirit may attain complete union with I7s3vara or the Supreme Spirit ; in the practice of self-concentration it is closely connected with Buddhism) U

Astronomiassa ja -logiassa sillä on seuraavia merkityksiä:

 (in astron.) conjunction , lucky conjuncture La1t2y. VarBr2S. MBh. &c. ; a constellation , asterism (these , with the moon , are called %{cAndra-yogAH} and are 13 in number ; without the moon they are called %{kha-yogAH} , or %{nAbhasa-yogAH}) VarBr2S. ; the leading or principal star of a lunar asterism W. ; N. of a variable division of time (during which the joint motion in longitude of the sun and moon amounts to 13 degrees 20 minutes ; there are 27 such Yogas beginning with Vishkambha and ending with Vaidhr2iti) ib. ;

Legend: A = aa; I = ii; U = uu

Olkoon kolmas sana vaikkapa kaama (löytyyköhän Kaamasen tieltä?)

Kantaverbi on kam:

kam   2 [...] pp. {kAnta} (q.v.) wish, desire, love. C.

kAma (kAma)   m. wish, desire, longing for (gen., dat., or loc.); love, inclination, lust, pleasure; pers. as the god of desire or of love;

kamaa lyhkäsellä ekalla ja pitkällä tokalla a-äänteellä sensijaan tarkoittaa:

kamA   f. loveliness , beauty , radiance L. (kamaan, beibi!)
 
Useimmille kaama lienee tuttu opuksen nimestä kAma sUtra?

(Liekö enkun come-verbin erityismerkitys alluusio tuohon skrt-sanaan? Hold on, I'm comin')

https://youtu.be/AREppyQf5uw

(lissäys) Rgvedassa kaama esiintyy ainakin naasadiiya(?)-suuktassa eli Luomishymnissä,
värssyssä 4, säkeet a ja b:

kaamas tad agre sam avartataadhi,
manaso retaH prathamaM yad aasiit

kaamas tad agree sam avarttataadhi,
manasoo reetaf* prathamañ jad aasiit...

Macdonell'in käännösyritelmä:

Desire in the beginning came upon that, (desire) that
was the first seed of mind.

* p-äänteen edellä visarga (H) kuullostaa ähvältä?
Hmmm... ei tuo mitenkään selvästi ainakaan tässä kuulu:  https://youtu.be/nN5xgf9gFeo?t=58

Mikä suomen kielen sana meille tulee mieleen tästä:

udara   n. (adj. --- f. {A} & {I}) belly, womb, cavity, interior, inside;

Jos emme keksi, katsokaamme täältä:

https://fi.wiktionary.org/wiki/udar

Wiki:

Mukula on versokasvien turpeiden ja maltoisten, vararavintoa sisältävien osien yleisnimi.[1][2] Tällainen kasvinosa toimii talvehtimis- ja lisääntymiselimenä. Mukulajuuri (juurimukula) on muodostunut juuresta ja mukulavarsi (varsimukula) varresta.[2]

"Nykysuomen" sanakirjan mukaan mukula-sanalla on myös arkinen, halventava, lasta tarkoittava merkitys: penska, pentu, kakara.

Sanskritissa mukula-sanan primaari merkitys on nuppu (kukan "lapsi"?):

mukula   n. (m. g. %{ardharcA7di} ; ifc. f. %{A}) a bud (also fig. `" a first tooth "')

 :)

Näillä ei liene mitään tekemistä suomen homonyymisten sanain kaa:

lauha   mf(%{I})n. (fr. %{loha}) made of copper or iron or any metal , coppery , iron , metallic Gr2S3rS. MBh. &c. ; red MBh. ; toki pilvet usein lauhalla ilmalla näyttävät punertavilta?

sauma   mfn. (fr. %{soma} , of which it is also the Vr2iddhi form in comp.) relating or belonging to Soma VP

lauma   mfn. (fr. %{loman}) g. %{saMkalA7di} and %{zarkarA7di}. (adjektiivi, johdos sanast loman = hius)

rauma   m. (fr. %{ruma}) N. of a man Ra1jat. ; (pl.) = %{raumya} VP. ; n. (fr. %{rumA}) a kind of salt procured from the Ruma1 district L

kaula on johdos sanasta kula, joka merkitsee aika lailla samaa kuin suomen kylä (lingvistien suosima kirjoitusasu on  külä, virossa küla):

kaula   mf(%{I})n. (fr. %{ku4la}) , relating or belonging to a family , extending over a whole family or race R. iv , 28 , 9 ; heritable in a family BhP. xii , 3 , 36 ; sprung from a noble family L. ; belonging or particular to the Kaulas Kula7rn2

ruma   m. N. of a man RV. ; (%{A}) f. s.v.

pula   mfn. extended , wide L. ; m. horripilation

kuva   n. a water-lily , lotus L.

Voisiko tämä sensijaan selittää nimeä Puulavesi:

puula   m. a bunch , bundle Ma1nGr2. Ka1tyS3r. Sch. (also %{-ka}) ; pl. straw A1s3vS3r. Sch.

Siis "ruokojärvi"; vaan ei taida olla kovin ruokoinen järvi,   ;D

Vesi taitaa sen sijaan olla stunningly kirkasta ja puhdasta?

puu   2 mfn. cleansing , purifying (

 :)

Siis puhto-lajärvi?   :2funny:

Tää on yks "hauskimmista" etymologioilla leikittelyn näkökulmasta:

kuupa   m. (fr. 1. %{ku} and %{ap}? ; cf. %{anUpa4} , %{dvIpa4}) , a hole , hollow , cave RV. i , 105 , 17 AV. S3Br. &c. ; a pit well

Kuten huomaamme, etymologia ku ap (missä vesi?? ) on epävarma.

Joka tapauksessa, suomen kannalta voidaan leikillisesti rinnastaa tuo sana joko sanaan kuuppa/kuupan tahi sanaan kuoppa, murteellisesti kuappa/kuapan. Molemmat liittyvät jotenkin veteen, varsinkin (löyly)-kuuppa? Sana ei ehkä ole lainautunut suomen kielen edeltäjään i-e -kantakielestä, tai jostain, mutta hämmästyttävän usein suomi "palauttaa" sanoja muotoon jotka ovat lähellä sanskritia. Esim. kiila taitaa olla laina ruotsin sanasta kil (tshiil) mutta sanskritiksi kiila (wedge) on, well, kiila*. Ainoa ero suomen kielen vastaavaan on se, että sanskritissa lyhyt a ei ole puhdas kuten suomessa, vaan hintsusti redusoitunut (esim. oohon tahi tahi äähän vivahtava?) kuten esim. enkussa usein.

* kiila   m. (ifc. f. %{A}) , a sharp piece of wood , stake , pin , peg , bolt , wedge

Varmoja esimerkkejä suomalais-ugrilaiseen kantakieleen lainatuista indo-eurooppalaisista
sanoista ovat mm: petkel, porsas, vasara ja viha. (Kaisa Häkkinen, Mistä sanat tulevat, s. 238. SKS. Pieksämäki, 1990)

Viha lienee siis sukua sanskritin sanalle visha, myrkky:

viSa* (=~ visha)   2 n. venom, poison; adj. f. {A3} poisonous.

Joillekuille voi olla tuttu fraasi käärmeen vihat, joka lienee alunperin tarkoittanut käärmeen myrkkyä,
mutta myöhemmin(?) on tullut metaforisesti merkitsemään negatiivista tunnetta, johon liittyy mm. aggressio?

Vasara puolestaan lienee sukua sanalle vajra (~vadsra).

* S on retrofleksinen "suhu-ässä", jossa kielen kärkeä käännetään hintsusti taaksepäin kohti kitalakea!

laNDa*   n. (cf. %{leNDa}) excrement BhP. x  `" hard excrement , as of horses "'; kantaverbi viitannee heittämiseen:

laND   (cf. %{olaND}) cl. 10. P. %{laNDayati} , to throw or toss up Dha1tup. xxi , ii , 9 ; to speak  (puhua pas...ööö...lantaa?)

leNDa   (cf. %{laNDa}) excrement BhP.  (lanta lentää, LOL!)

* Virolaiset ääntäisivät tuon kai siten että se on lähempänä lantaa...


 ;D

Yksi meitsin suosikeista on siima (sanakirjamuoto [skm] on siiman; vrt. karma, skm: karman*):

1   sIman   m. (see 2. %{sI} and %{sItA}) a separation or parting of the hair so as to leave a line AV. Br. AitUp. ; a suture of the skull L. ; f. or n. a boundary , border , bounds , limit , margin , frontier (lit. and fig.) Ya1jn5. Ka1v. Pur. ;

Eka merkitys taitaa olla jakaus? Mutta enkussa line tarkoittanee myös siimaa??    :angel:

Koska tuo sanakirjaentry kehotti katsomaan (sii) myös entryä sii, tehdäämpä se sitten:

sI   2 (either invented to account for %{sItA} below or a lost root meaning) `" to draw a straight line "'

(Lisäys) Oppia ikä kaikki! Minulla on ollut se käsitys että Raaman vaimon nimi Sita merkitsee valkoista,
mutta näköjään oikea muoto onkin siitaa, joka on vähän enemmän seksistinen(?), tarkoittaen vakoa (furrow)!

2   sita   2 a. white, bright, clear, pure.
3   sItA ( siitaa)   f. furrow; N. of the daughter of Janaka and wife of Ra1ma (said to have sprung from a furrow).

Hyvä esimerkki siitä kuinka tärkeätä sanskritissa (kuten suomessa) on vokaalien pituuksien huomioonottaminen,
esim. suom. kusi vs. kuusi!

 :)

* Tämän taivutusparadigman sanoissa on alunperin ollut kaiketi ännän tapainen äänne lopussa, mutta perusmuodossa (nominatiivissa, ja  neutrisukuisissa sanoissa myös akkusatiivissa se on "kulunut" poies, säilyen monissa obliikvisijoissa, esim. genetiivi/ablatiivi: karmaNaH [edeltävä r muuttaa dentaalisen n-äänteen retrofleksiksi N-äänteeksi, jota äännettäessä kielen kärki taipuu hintsusti ylös-taaksepäin, mikä on yksi niistä foneettisista piirteistä jotka saavat monien intialaisten enkunääntämyksen kuulostamaan hassunhauskalta! Esim. Simpsonien rasistisena poistettu Apu taitaa ääntää enkkua tuolla tavoin; itse en ole katsellut Simppareita Herran aikoihin, joten en tuota muista satavarmasti...])

Eilen porilaissyntyinen kilpailija ilmeisesti hurmasi Jaajon Miljonäärissä, koska tämä
halasi häntä (her) peräti kolme kertaa!

Kisaaja olisi tiennyt oikean vastauksen jopa 60 donan kyssäriin (kuka oli eka jenkki nais astronautti, tai jotain),
mutta ei uskaltanut riskeerata, ollen melko epävarma näkemyksensä oikeellisuudesta.

Pluton (= rikkaudet?) hallitsemana :skorpioni: -na tietysti mietimme, että mitenkähän paljon mahtaa kaduttaa
kun olisi saanut vastaamalla tuplattua pottinsa!

Sanskritiksi katumus taitaa olla pashcaat-taapaH (pashtshaat-taapahaa), kirjaimellisesti jälki-kipu (tApa m. heat, ardour, pain, affiction.), tsjp.

Noh, pashcaat näyttää olevan yksikön ablatiivi (ekavacanaa pañcamii vibhakti? yksi-puheen viides jako, modifikaatio?) sanasta

pazca (z = sh - sidis)   mfn. hinder , later , western

Lienee mahdollista että tuo on ollut varhemmassa I-E kielimuodossa pashka, tjsp, vrt. esim. sanaa neljä, catur  liettuan* vastaavaan sanaan keturi. Eli siis leikillisenä Wettenhovi-Aspa -henkisenä kansanetymologiana, paska tarkoittaisi jotain peräpäästä tulevaa...

 :)

* Liettuan maalaismurteet lienevät (eurooppalaisista kielistä?) lähimpänä vedain kieltä, klassisen sanskritin edeltäjää, jota Suomessa taidetaan kutsua tai aiemmin kutsuttiin muinaisintiaksi! (Viittaako tuo siihen, että, kuten Tilak uumoili kirjassaan Arctic Home in the Vedas,
arjalaiset vaelsivat todellakin mm. nykyisen Fenno-skandian kautta ilmastonmuutosta pakoon tuhansia vuosia sitten, päätyen lopulta enimmäkseen nykyisen Intian alueelle?)

http://vilnews.com/2011-04-incredible-indian-lithuanian-relations-2

 It is no surprise then that they proudly quote the French linguist Antoine Meillet, who said, that anyone who wanted to hear old Indo-European should go and listen to a Lithuanian farmer. The 19th century maxim - the older the language the better - is still alive in Lithuania.

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Arctic_Home_in_the_Vedas
 

Amerikkalainen TV-ryhmä kävi aikoinaan tekemässä jutun suomalaisesta tangosta.

Yksi haastatelluista oli tangokuningatar Arja Koriseva. Hän totesi että suomen kielen ai lav juu,
eli minä rakastan sinua, kuulostaa jotenkin nololta. Haastattelija totesi jotain sentapaista kuin
You look almost embarrassed when you say that!

Sanskritissa rakta näkyy tarkoittavan mm. rakastettua; taitaa olla samaa kantaa kuin rajas, joka ei kuitenkaan
taida tarkoittaa rakasta*:

rakta   mf(%{A})n. coloured , dyed , painted Br. Gr2S3rS. Mn. &c. (cf. Pa1n2. 4-2 , 1) ; reddened , red , crimson S3a1n3khGr2. MBh. Ka1v. &c. (said of 5 or 7 parts of the body which ought to be red MBh. iv , 253 VarBr2S. lxviii , 84) ; `" coloured or modified by nasalization "' , nasalized (said of a vowel) RPra1t. (cf. %{raGga}) ; excited , affected with passion or love , impassioned , enamoured , charmed with (instr.) , attached or devoted to , fond of (loc. gen. or comp.) Mn. MBh. &c. ; beloved , dear , lovely , pleasant

Paha mennä varmuudella sanomaan, onko kyseessä vain satunnainen samankaltaisuus...

Verbi rac tarkoittaa mm. rakentaa, mutta siitä ei näytä löytyvän k-llista muotoa kuten substantiivista Rc (lausu ritsh -> Rk + veda = Rgveda)

rac   cl. 10. P. (Dha1tup. xxxv , 12) %{racayati} (pf. %{racayAm-Asa} Katha1s. ; irr. fut. %{raciSyati} Hariv. [with v.l. %{kariSyati}] ; and ind. p. %{racayitvA} Vet.) , to produce , fashion , form , make , construct , complete , cause , effect

* FWIW, wiktionary'sta löytyi tälläisiä muotoja:  From Proto-Germanic *rekwaz, from Proto-Indo-European *h₁régʷos. Elikä rekonstruoidussa PIE-muodossa on ollut k-äänteen soinnillinen vastine g! Eiköhän Rauman murteessa rakas ole ragas, tai jotain sinneppäin... heh heh... nyt alkaa mennä puurot ja vellit ihan sekasin!

Sanskritissa kala tarkoittaa mm. mykkää ja kaala (kAla) mm. aikaa, kuolemaa tai mustaa:

1   kala   a. dumb, indistinct, low, soft (of sounds); n. adv. -- f. {kalA3} q.v.
2   kalA   f. a small part, esp. a sixteenth of the moon's orb; a cert. small division of time; an art (there are 64).
3   kAla   , f. {I} 1 dark-blue, black, m. the black part of the eye, E. of Rudra-€iva; N. of sev. kings etc., also = {kAlasarpa} q.v.; f. {I} E. of Durga etc.
4   kAla*   2 m. time, esp. the right or proper time (w. gen., dat., loc., inf., or ---); opportunity, case; season, mealtime (twice a day); the half of a day, hour, age, era, measure of time, prosody; time as ruler or destroyer of the world, i.e. destiny, fate; end; death or the god of death. --

Mitä tod. näköisimmin yhteys suomen kalaan on vain satunnainen. (Toki kalat taitavat olla aika mykkiä...) Hurrrjaa ajatella että suomen (yleis)kieli on säilyttänyt sanan samanlaisena kuin se ilmeisesti oli tuhansia vuosia sitten:

https://en.wiktionary.org/wiki/kala#Finnish

Esimerkiksi unkarissa se on muuttunut muotoon hal!

(Lisäys) kali näkyy olevan ihan oma sanansa:

kali   1 m. the One-side of a die; the last and worst of the 4 ages of the world; quarrel, strife (personified in all mgs).

Siis kali-yuga näköjään tarkoittanee riidan (sotien?) aikakautta, joka lienee kärjistymäisillään ydinselkkauksen partaalle...

(Suomessa miekan kalistelu muodostanee näennäisen yhteyden tuohon mahdolliseen sota-merkitykseen... huoh!)

* Krishna (kRSNa) toteaa Bhagavad-giitaa'ssa Arjunalle:
kaalo 'smi loka-kSaya-kRt... (kaalaH + asmi) - Olen Aika/Kuolema, (maailma-tuho-tekijä:) maailman tuhoaja!   :o

http://www.bhagavad-gita.org/Gita/verse-11-30.html

Tuo liittynee siis siihen, että kun Arjunaa kauhistuttaa listiä omia sukulaisiaan ja tuttaviaan kaurava-pahiksien armeijassa,
Krishna lohduttaa häntä toteamalla että ilman suakin (Rte 'pi tvaam = Arjunaa) Hän listisi kaikki vastustajan taistelijat!

Vokaalinen eli syllabinen r (R) on melko yleinen sanskritissa, esim. RSi (rishi), Rgveda (rigveeda) jne.
(Vokaalinen tarkoittaa siis sitä, että äänne kykenee yksinään muodostamaan tavun.)

Jos "tää" muistaa oikein, vokaalinen L sensijaan on sikaharvinainen.

Voipi olla jopa niin että kLp on ainoa verbijuuri (dhaatu), jossa tuo äänne esiintyy?

(Harvard-Kiotossa tuon verbin translitteraatio on melko omituinen klRp!)

   klRp, kalpate   , pp. {klRpta3} (q.v.) be in order or right, succeed; [[,]] answer or correspond to, accord or agree with (instr.); be fit or serve for, help to (dat.); get at, partake of (dat.); fall to the share of, be partaken by (loc., dat., or gen.), become, be (nom. or dat.);

Kuten huomaamme, sen yksikön kolmannen persoonan indikatiivin preesens (suomen kielen terminologialla) on kalpate (kalpatee) "(se) kelpaa".
Mielestämme to be fit for on  merkitykseltäänkin aika likellä suomen verbiä kelvata/kelpaa?

Read more:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lateraali#Vokaaliset_lateraalit

Slaavilaisista kielistä tšekissä, slovakissa ja joissakin serbian kielen murteissa esiintyy vokaalinen l. Esimerkiksi tšekin kielen sana vlk 'susi' lausutaan aivan kuten suomalainenkin sen lukisi: [vl̩k]. Intiassa puhutussa sanskritin kielessä oli myös vokaalinen l, ja onpa indoeurooppalaiseen kantakieleenkin rekonstruoitu peräti kaksi vokaalista lateraalia: lyhyt l̥ (IPA [l̩]) ja pitkä l̥̄ (IPA [l̩ː]).

WTF! Siis tarkoittaako suomen siittää alunperin jotakin sentapaista kuin laittaa siementä vakoon??   :2funny:

bheda   m. breaking, splitting, breach, division, separation, seduction, winning over (of another's ally), interruption, disturbance, hurt, injury; bursting, expanding, blossoming; alteration, change, difference; fissure, cleft, pudendum muliebre; part, portion; species, variety.

Norjan Euroviisuesityksessä, joka taisi saada eniten yleisöpisteitä, oli mukana joikua.

Tuosta meille pulpahti mieleen, että joguu (dsooguu) tarkoittaa kovaäänistä(?) laulua:

jógū, a., laut singend, lobsingend

(Tuo "heittomerkki" oon yläpuolella tarkoittanee [melodista] udaatta*-aksenttia...)

 ???  

*  The pitch accent of Vedic Sanskrit, or Vedic accent for brevity, is traditionally divided by Sanskrit grammarians into three qualities, udātta "raised" (acute accent, high pitch), anudātta "not raised" (unmarked, low pitch) and svarita "sounded" (grave accent, high falling pitch). It is most similar to the pitch-accent system of modern-day Japanese.

(Lisäys) Meille asseille   :D  :

Notation
In Latin script transcription, udātta is marked with an acute accent, independent svarita is marked with a grave accent, and other syllables are unaccented, and not marked.

In Devanagari editions of the Rigveda samhita:

svarita is marked with a small upright stroke above a syllable: ◌॑ (Unicode: U+0951).
anudātta is marked.
If it is right before an udātta or an independent svarita, it is marked with a horizontal line below the syllable: ◌॒ (Unicode: U+0952).
If the first syllable in a pada is anudātta, that syllable and all following syllables that are anudātta are marked with the horizontal line up to but not including the first syllable not an anudātta.
If an independent svarita syllable is right before an udātta syllable, instead of putting the anudātta mark and the svarita mark on the same syllable, a numeral 1 (१) (if the svarita vowel is short) or a numeral 3 (३) (if the svarita vowel is long) is written between the syllables in question, and the numeral bears both the svarita mark and the anudātta mark: अ॒प्सु (apsú) + अ॒न्तः (antáḥ) → अ॒प्स्व१॒॑न्तः (apsvà(1)ntáḥ), or क्व॑ (kvà) + इ॒दानीं॑ (idā́nīṃ) → क्वे३॒॑दानीं॑ (kvè(3)dā́nīṃ) [1]
All other syllables are unmarked.

Arvatkeepa mitä paras taata (sandhista riippuen myös esim. taataH/taato/taatash, jne) voisi tarkoittaa?

 ;)

para   a. far, distant, different; either in space, i.e. remote, opposite, foreign, hostile--or in time, i.e past, previous, former, ancient, old; subsequent, future, later, last, extreme; --or in number, order, & degree, i.e. exceeding, more than; following, standing after, worse, worst; surpassing, superior, better, best (in the compar. mgs mostly w. abl. or ---).

Yksikön nominatiivi absoluuttisessa lopussa: paraH; ennen mm. t-äännettä: paras

taata   m. father; voc. also i.g. reverend, dear.

Ei siis isoisä!

Kuuntelin juuri Suplan podcastia, ollen vieraina  :neitsyt: Petri Sarvamaa ja oululaista priimapopulaa
edustava skorppari Heidi Hautala, ehdoton suosikkimme EU-vaaleissa! Auringot sekstiilissä??

https://www.supla.fi/audio/3415089

Mutta mitä voisi tarkoittaa Sarvamaa? Suomen kielen perusteella emme keksi tuolle mitään
eksaktia merkitystä, mutta sanskritin perusteella kenties kokomaa tahi kaikkimaa??

sarva   a. whole, entire, all; m. sgl. everyone, pl. all (w. {api} all together); n. sgl. everything.

Esimerkki kontekstissa, tunnettu mahaavaakya eli megamöläytys: sarvam* khalvidaM [khalu + idam: tämä] brahma. Kaikki tämä (koko mualimankaikkevus) on oikeesti brahma(ni)a. Tarkoittanee sitä että brahma(n) on ainoa tosioleva, joka maayaa-
voimallaan luo illuusion aistein havaittavasta eksistenssistä??
 
* neutrin yks. nom/akk; siksi m-äänne lopussa!

zizu ( = shishu -- sidis)   m. (fr. 1. %{zU} = %{zvi}) a child , infant , the young of any animal

Tuo substantiivi perustunee verbin zuu/zvi (shuu/shvi), desideratiivimuotoihin, eli halua tahi tahtoa ilmaiseviin:

zvi   (connected with %{zU} ; sometimes written %{zvA}) [...] to swell , grow , increase [...] Desid. %{zizvayiSati}

Muidenmuassa desideratiivimuodoissa eka tavu tuplataan joko sellaisenaan (esim. mumukSu mfn. desirous of freeing , wishing to deliver from (abl.) MBh. ; eager to be free (from mundane existence) ) tai hieman muuntuneena.

zizuka ( = shishuka; yks. nom. esim. t-äänteen edellä: shishukas)  m. a child , young AV. &c. &c. ; a kind of aquatic animal

(Huom! Käsittääksemme varsinkin Intian eteläisillä dravida-alueilla esim. Shiva translitteroitaneen usein muodossa Siva, joten onko shishu sitten "heille" sisu?)

Kuhan kysyn, notta missä kuha on? Ahvenen, hauen, särjen, jne. voinee nähdä rantavesissä,
mutta käsittääksemme kuha elelee aika paljon syvänteissä? Tuo ei kuitenkaan loppuviimeksi
taida pitää paikkaansa...

Sanskritissa/"muinaisintiassa" (RV = Rgveda) kuha näkyy olevan sekä substantiivi että kysyvä partikkeli:

kuha    a rogue , cheat .
kuha    where? RV.

(Suomen kuhan) Etymology 1

From Proto-Finnic *kuha, borrowed from Proto-Germanic *guza-, compare Swedish gös. Cognate with Estonian koha, Karelian kuha, Veps kuha, Votic kuha. (*-merkki tarkoittanee, että muoto on hypoteettinen rekonstruktio sukukielien muotojen perusteella...)

Heh, vriihii on siitä "hauska" sana että vaikka merkitys on sama kuin suomen sanalla riisi, yhteistä
alkuperää noilla kahdella ei taida olla, sen paremmin kuin suomen sanalle riihi-kään!

vrIhI   m. (of doubtful derivation) rice pl. grains of rice

Lyhkäsellä loppu-i:llä tuo sana esiintyy adjektiivisessa yhdyssanassa bahu-vriihi:

   bahuvrIhi   mfn. possessing much rice ; m. a relative or adjective compound (in which , as in the word %{bahu-vrIhi} itself [cf. %{tat-puruSa}] , the last member loses its character of a substantive and together with the first member serves to qualify a noun) Pa1n2. 2-2 , 23 ; 35 &c. ; %{-vat} ind. like a Bahu-vrilhi or relative compound Pa1n2. 8-1 , 9.

Nokian intialaisen toimitusjohtajan sukunimi sanskritin ääntämyksen mukaan lienee Suuri (HK: sUri) tai Suurii.
Sanasta näkyy olevan peräti viisi homonyymistä versiota ( suomessa esim. kuusi ja kuusi [6] ovat homonyymejä
eli samannäkösii mut eri merkityksisii sanoi)


2   sUri   1 m. a learned man , sage (often ifc. after names , esp. as a title given to Jaina teachers) Ka1lid. VarBr2S. &c. ; N. of Br2ihas-pati (the sage among the gods) or the planet Jupiter VarBr2S. ; of Kr2ishn2a W. ; of a poet Cat. ; = %{yAdava} and %{sUrya} L. ; (%{I}) f. Un2. iv , 64 Sch.
3   sUri   2 m. `" inciter "' , the institutor of a sacrifice (= %{yajamAna} in later language) RV. AV. ; a lord , chief (also of gods) RV. ; (%{I4}) f. TS.
4   sUri   3 m. a presser or extractor of Soma , Soma sacrificer RV.
5   sUri   m. (fr. %{sR} ; cf. %{sUrta}) a course , path (= %{saraNi}) RV. i , 141 , 8 (Sa1y.)
6   sUrI   see f. of 1. %{sUra} and 1. 2. %{sUri}.

Hmm... tarkemmin tuota listaa tshiigatessa huomaa että suurii näyttäisi olevan feminiinimuoto sanasta suura:

   sUra   1 m. the sun RV. AV. ; Calotropis Gigantea (= %{arka}) MW. ; a wise or learned man , teacher (= %{sUri}) L. ; N. of the father of Kunthu (the 17th Arhat of the present Avasarpin2i1) L. ; of various authors (also with %{bhaTTa} and %{mizra}) Cat. ; (%{I}) f. N. of Kunti1 (as married to the Sun before her marriage with Pa1n2d2u) Pa1n2. 4-1 , 48 Va1rtt. 9 Pat.

aj   cl. 1. P. (defect. , supplemented fr. %{vi}) , ajati , %{AjIt} , %{ajitum} , to drive , propel , throw , cast:

Korostettu muoto vastaa savon murteen muotoa ajaapi. Toki ääntämys on enimmäkseen suunnilleen adsati, mutta
olemme hoomoilasena kuulleet Rgveda-pandiittien ääntävän muodon juhvati* lähes täysin samalla tavalla kuin
se äännettäisiin suomen kielen ortografian mukaan!

"Varsinainen ajaminen" sensijaan on menemistä:

aya   m. going (only ifc. cf. %{abhyastam@aya}) ; (with %{gavAm})

Tuon kantaverbi on i (sic!); esim. muoto ayaama merkinnee pohojalaasittain ajamma; no ei, vaan menemme...  ;)

Sideerisestä astrologiasta lienee monille tuttu ayanaaMsha (ayana + aMsha: the amount of precession), joka on alkuosaltaan johdos tuosta verbistä!

* Verbistä hu, to sacrifice; huu sitävastoin on heikkovartaloinen muoto verbistä hve, joka tarkoittaa huutaa, kuitenkin lähinnä kutsumismerkityksessä; esim. Börje, äitis huutaa sua!

(Lisäys) "Asperger-hauskoja" monet muodot, esim. huhurire:

   hve   cl. 1. P. A1. (Dha1tup. xxiii , 39) %{hva4yati} , %{-te} (Ved. also %{ha4vate} and %{huva4ti} , %{-te} ; other present forms are %{hve} AV. ; %{hvAmahe} VS. ; %{ho4ma} , %{hUma4he} , %{juhUma4si} RV. ; p. %{huvAna4} [with pass. sense] ib. ; %{hvayAna} MBh. ; pf. %{juhAva} , %{juhuvuH} S3Br. &c. ; %{juhve4} , %{juhUre4} RV. ; %{juhuve} , %{huhurire} Br. ; %{hvayAM-Asa} and %{hvayAM-cakre} MBh. ; aor. %{a4hvat} , %{ahvata} [or %{ahvAsta} Pa1n2. 3-1 , 54] RV. &c. &c. ; %{ahvi} AV. ; %{a4hUmahi} , %{ahUSata} RV. ; %{ahvAsIt} [?] GopBr. ; fut. %{hvAtA} Gr. ; %{hvayiSyati} , %{-te} Br. ; %{hvAsyate} S3a1n3khS3r. ; inf. Class. %{hvAtum} ; Ved. %{ha4vitave} , %{hva4yitum} , %{-tavai4} ; %{huva4dhyai} ; ind. p. Class. %{hUtvA} ; Ved. %{-hU4ya} and %{-hAvam}) , to call , call upon , summon , challenge , invoke (with %{nAmnA} , `" to call by name "' ; with %{yuddhe} , `" to challenge to fight "') RV. &c. &c. ; to emulate , vie with W.: Pass. %{hUya4te} (aor. %{a4hAvi} , or %{ahvAyi}) , to be called &c. RV.: Caus. %{hvAyayati} (aor. %{ajUhavat} or %{ajuhAvat}) , to cause anyone (acc.) to be challenged by (instr.) Vop.: Desid. %{juhUSati} , %{-te} Gr.: Intens. %{johUyate} or %{jo4havIti} (%{johuvanta} , %{ajohavuH} , %{jo4huvat} , %{jo4huvAna} RV. AV. BhP.) or %{johoti

BTW, Huawei äännetään suunnilleen hvaawei...

Sana joka kuulunee kategoriaan satunnainen samankaltaisuus:

carya (tsharja; vrt. sm. karja)   mfn. (Pa1n2. 3-1 , 100) to be practised or performed Mn. iii , 1 ; m. (= %{cara}) the small shell Cypraea moneta L. ; n. ifc. driving (in a carriage) MBh. viii , 4215 ; (%{A}) f. going about , wandering , walking or roaming about , visiting , driving (in a carriage , %{ratha-}

Tajunnassamme sanan karja semanttiseen kenttään kuuluu ainakin marginaalisesti leedinä jopa skutsissa dallaaminen;
voi olla että mielikuva on erheellinen...

Huomaa että esim. sanan karma perustana olevan verbin, kR (kri), reduplikaatiotavu, eli sanan ensimmäisen
tavun joka sellaisenaan tai hieman muuntuneena toistava tavu on ca (tsha), esim. sanassa cakra (alimmalla rivillä, tavallisesti
translitteroituna muodossa chakra); samalla vähän näytteitä muotorunsaudesta, LOL:

kR   1 Ved. I. cl. 2. P. 2. sg. %{ka4rSi} du. %{kRtha4s} pl. %{kRtha4} ; A1. 2. sg. %{kRSe4} ; impf. 2. and 3. sg. %{a4kar} , 3. sg. rarely %{a4kat} (S3Br. iii , xi) [301,1] ; 3. du. %{a4kartAm} ; pl. %{a4karma} , %{a4karta} (also BhP. ix) , %{a4kran} (aor. , according to Pa1n2. 4-2 , 80 Ka1s3.) ; A1. %{a4kri} (RV. x , 159 , 4 and 174 , 4) , %{a4kRthAs} (RV. v , 30   , %{a4kRta} (RV.) ; %{akrAtAm} (S3a1n3khS3r.) , %{a4krata} (RV. AV.): Impv. %{kRdhi4} (also MBh. i , 5141 and BhP. viii) , %{kRta4m} , %{kRta4} ; A1. %{kRSva4} , %{kRdhva4m} ; Subj. 2. and 3. sg. %{kar} pl. %{ka4rma} , %{ka4rta} and %{kartana} , %{kran} ; A1. 3. sg. %{kRta} (RV. ix , 69 , 5) , 3. pl. %{kra4nta} (RV. i , 141 , 3): Pot. %{kriyAma} (RV. x , 32 , 9) ; pr. p. P. (nom. pl.) %{kra4ntas} A1. %{krANa4}. II. cl. 1. P. %{ka4rasi} , %{ka4rati} , %{ka4rathas} , %{ka4ratas} , %{ka4ranti} ; A1. %{ka4rase} , %{karate} , %{ka4rAmahe}: impf. %{a4karam} , %{a4karas} , %{a4karat} (aor. , according to Pa1n2. 3-1 , 59): Impv. %{ka4ra} , %{ka4ratam} , %{ka4ratAm}: Subj. %{ka4ram} , %{ka4rANi} , %{ka4ras} , %{ka4rat} , %{ka4rAma} , %{ka4ran} ; A1. %{karAmahai} ; pr. p. (f.) %{ka4rantI} (Naigh.) III. cl. 5. P. %{kRNo4mi} , %{-No4Si} , %{-No4ti} , %{kRNutha4s} , %{kRNma4s} and %{kRNmasi} , %{kRNutha4} , %{kRNva4nti} ; A1. %{kRNve4} , %{kRNuSe4} , %{kRNute4} , 3. du. %{kRNvai4te} (RV. vi , 25 , 4) ; pl. %{kRNma4he} , %{kRNva4te}: impf. %{a4kRNos} , %{a4kRNot} , %{a4kRNutam} , %{a4kRNuta} and %{-Notana} (RV. i , 110 ,  , %{a4kRNvan} ; A1. 3. sg. %{a4kRNuta} pl. %{a4kRNudhvam} , %{a4kRNvata}: Impv. %{kRNu4} or %{kRNuhi4} or %{kRNutA4t} , %{kRNo4tu} , %{kRNuta4m} , %{kRNutA4m} , 2. pl. %{kRNuta4} or %{kRNo4ta} or %{kRNo4tana} , 3. pl. %{kRNva4ntu} ; A1. %{kRNuSva4} , %{kRNutA4m} , %{kRNvA4thAm} , %{kRNudhva4m}: Subj. %{kRNa4vas} , %{-Na4vat} or %{-Na4vAt} , %{kRNa4vAva} , %{-Na4vAma} , %{-Na4vAtha} , %{-Na4vatha} , %{-Na4van} ; A1. %{kRNa4vai} (once %{-NavA} RV. x , 95 , 2) , %{kRNavase} (also S3vetUp. ii , 7 v.l. %{-Nvase}) , %{kRNavate} , %{kRNa4vAvahai} , %{kRNa4vAmahai} , 3. pl. %{kRNa4vanta} (RV.) or %{kRNavante} or %{kRNvata} (RV.): Pot. A1. %{kRNvIta4} ; pr. p. P. %{kRNva4t} (f. %{-vatI4}) A1. %{kRNvANa4}. IV) cl. 8 (this is the usual formation in the Bra1hman2as ; Su1tras , and in classical Sanskr2it) P. %{karo4mi} (ep. %{kurmi} MBh. iii , 10943 R. ii , 12 , 33) ; %{kurva4s} , %{kurutha4s} , %{kuruta4s} , %{kurma4s} [%{kulmas} in an interpolation after RV. x , 128] , %{kurutha4} , %{kurva4nti} ; A1. %{kurve4} , &c. , 3. pl. %{kurva4te} (Pa1n2. 6-4 , 108-110): impf. %{akaravam} , %{akaros} , %{akarot} , %{akurva} , &c. ; A1. 3. sg. %{akuruta} pl. %{akurvata}: Impv. %{kuru} , %{karotu} (in the earlier language 2. and 3. sg. %{kurutAt} , 3. sg. also BhP. vi , 4 , 34) , %{kuruta} or %{kurutana} (Nir. iv , 7) ; A1. %{kuruSva} , %{kurudhvam} , %{kurva4tAm}: Subj. %{karavANi} , %{karavas} , %{-vAt} , %{-vAva} or %{-vAvas} (Pa1n2. 3-4 , 98 Ka1s3.) , %{-vAma} or %{-vAmas} (ib.) , %{-vAtha} , %{-van} ; A1. %{karavai} , %{kuruthAs} , %{karavAvahai} (TUp. ; %{-he} MBh. iii , 10762) , %{karavaithe} , %{-vaite} (Pa1n2. 3-4 , 95 , Ka1s3) , %{-vAmahai} (%{-he} MBh. R. i , 18 , 12): Pot. P. %{kuryAm} A1. %{kurvIya} (Pa1n2. 6-4 , 109 and 110) ; pr. p. P. %{kurva4t} (f. %{-vatI4}) ; A1. %{kurvANa4}: perf. P. %{cakA4ra} , %{caka4rtha} , %{cakRva4} , %{cakRma4} , %{cakra4} (Pa1n2. 7-2 , 13) ; A1. %{cakre4} , %{cakrire4} ; p. %{cakRvas} (acc. %{cakru4Sam} RV. x ,

Taitaa olla kalevala/kalevara (kaleevara) yksi hassunhauskimmista suomi-sanskrit -sanapareista?

   kalevara   %{as} , %{am} m. n. the body MBh. R. &c. ; [cf. Lat. {cada1ver}] ;

Sanskritissa on "murteellisia" variantteja joistakin sanoista joissa on r ja l, esim. raghu/laghu (köykänen),
rohita/lohita ([lohen?]punainen, heh heh...), jne. Siis periaatteessa kalevara-sanasta voisi olla variantti kalevala,
muttei kuitenkaan kai käytännössä.

Suomen kalevala taitaa kuitenkin olla Lönnrot'in keksimä, ja kansanrunoudessa esiintyy ainoastaan Kaleva henkilönnimenä??

Olikohan niin, että ruusu-ristiläisten piirissä Kalevalaa pidetään allegoriana ihmisruumista?

No, r/l -dikotomiasta tulee vielä mieleen karma ja kalma...   ;D

nAra   mf(%{I})n. (fr. %{nara}) relating to or proceeding from men

Periaatteessa sanskritin naaras (esim. t-äänteen edellä) voisi leikillisesti viitata Eevaan joka oli peräisin (proceeded)
 Aatamin kylkiluusta, mutta tätä hassutusta pilaa vähän se että feminiinimuoto on naarii! mf(%{I})n.

Mutta naaraaminen voisi teoriassa tarkoittaa kai ihmisen etsimistä?   ;D

Arjalaisille mm. lootuskukat ovat kamalia?

   kamala   mfn. (Comm. on Un2. i , 106) pale-red , rose-coloured TS. vii , 3 , 18 , 1 ; (%{kama4la}) AV. viii , 6 , 9 (desirous , lustful BRD.) ; m. a species of deer L. ; the Indian crane (Ardea Sibirica) L. ; N. of Brahma1 L. ; of a pupil of Vais3ampa1yana Ka1s3. ; of an Asura Gan2P. ; (in mus.) a particular Dhruvaka (q.v.) ; (%{as} , %{am}) m. n. a lotus , lotusflower , Nelumbium Sus3r. S3ak. Bhartr2. &c. ; (%{A}) f. N. of Lakshmi BhP. Sa1h. Katha1s. ; wealth , prosperity Subh. ; N. of Da1kshya1yan2i1 MatsyaP. ; of one of the mothers in the retinue of Skanda MBh. ; of the wife of Jaya1pid2a Ra1jat. ; an excellent woman L. ; an orange Tantras. ; (%{I} , %{am}) fn.N. of a metre (four times three short syllables) ; (%{am}) n. a particular constellation VarBr2. ; water Kir. v , 25 ; copper L. ; the bladder L. ; a medicament , drug L. ; N. of a town built by Kamala1 Ra1jat. ; a particular number Buddh.

Kaamalan väki sensijaan on himokasta (vrt. kaama-suutra):

kAmala   mfn. libidinous , lustful L. ; m. the spring L. ; dry and sterile soil , desert L. ; (%{as} , %{A}) mf. a form of jaundice Sus3r. Hcat. ; excessive secretion or obstruction of bile W.

https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2736040.KA/HierarchyTree?recordID=narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2736040.KA

Elettiinpä ennenkin,
Vaikk’ ojan takan’ oltiin,
Ojapuita poltettiin
Ja ojast’ oltta juotiin.

- Seitsemän veljestä, I luku, KT 1, 19.

Huippuesimerkki kansan etymologiasta: joku täysin taukki voisi olettaa, että sanskrit'in ojas'illa (~oodsas) on
jotain tekemistä suomen (tai edes viron) ojan kaa!

ojas   %{as} n. (%{vaj} , or %{uj} ; cf. %{ugra}) , bodily strength , vigour , energy , ability , power RV. AV. TS. AitBr. MBh. &c. ; vitality (the principle of vital warmth and action throughout the body) Sus3r. &c. ; (in rhet.) elaborate style (abounding with compounds) ; vigorous or emphatic expression Sa1h. Va1m. ; water L. ; light , splendour , lustre L. ; manifestation , appearance L. ; support L.

 :)

People
Surname
Bruno O'Ya (born Bruno Oja; 1933–2002), Estonian-Polish actor


Dagmar Oja (born 1981), Estonian singer
Eduard Oja (1905-1950), Estonian composer, conductor, music teacher and critic
Erkki Oja (born 1948), Finnish computer scientist
Eve Oja (born 1948), Estonian mathematician
Henrik Oja (born 1972), Swedish musician and producer
Kristjan Oja (born 1968) Estonian biathlete
Pääru Oja (born 1989), Estonian actor
Tarmo Oja (born 1934), Estonian-Swedish astronomer

Ilmeisesti valaistuneen tyypin aineenvaihdunta tuottaa erityisen rutkasti ojasta, joka lienee sukua somalle
ja retas'ille (sperma/munasolut?). Se ilmenee mm. hehkeänä ihona??

retas   n. ( %{ri} , %{rI}) a flow , stream , current , flow of rain or water , libation RV. AV. ; flow of semen , seminal fluid , sperm , seed RV. &c. &c. (%{retaH-sic} or %{ni-sic} or %{A-dhA} with loc. , `" to discharge semen into "' , intpregnate ; %{reto-dhA} A. , to conceive ; %{retaso@'nte} , after the discharge of sńsemen) ; offspring , progeny , descendants TS. S3Br. ; quicksilver (regirded as S3iva's semen) L. ; water L. ; sin (?) [vrt sm. rietas! LOL!] Sa1y. on RV. iv , 3 , 7.

https://youtu.be/wSZUhkuKzCg

Mukiinmenevä artikkeli ojaksesta. Jopa siteerataan Carakaa, aajurveedan toista superstaraa vuosisatain takaa:

...tastes like honey, and smells like roasted puffed rice.

https://lifespa.com/got-ojas-nourish-your-vitality/  (kopipeistaaminen ilmeisesti estetty?)

Nuollaanko lihaa joskus?   :o

liha   (ifc.*) `" licking "' or `" being licked "' (see %{abhraM-l-} and %{go-l-}).

* in fine compositi = yhdys sanan lopussa (esim. pata-liha: lento-nuoleminen)

Huomenna alkaa taas pimeyden metaforinen pommikonelaivue käynnistellä moottoreitaan.

Sen kunniaksi vähän vakavamielisempää valistusta...

Huomasimme hiljan, että mm. suklaasta löytyy anandamidia. Wiki:

Anandamidi eli N-arakidonyylietanoliamidi on aivoissa esiintyvä endogeeninen (sisäsyntyinen) välittäjäaine ja kannabinoidi, joka sitoutuu kannabinoidireseptoreihin. Urheilusuoritus johtaa anandamidin vapautumiseen elimistössä, mikä tuottaa urheilijalle hyvää oloa urheilusuorituksen jälkeen[2]. Anandamidin löysi Raphael Mechoulamin tutkijaryhmä Hebrew University -yliopistossa vuonna 1992.[3]

Mistä tuo nimi mahtaa olla kotoisin? Kyseessä lienee amidi, jonka vaikutuksia "kuvailee" sanskritin sana aananda:

aananda   m. happiness , joy , enjoyment , sensual pleasure RV. AV. VS. R. Ragh. &c. ; m. and (%{am}) n. `" pure happiness "' , one of the three attributes of A1tman or Brahman in the Veda1nta philosophy Veda1ntas. &c. ;[...]

Tuon sanan juuriverbi (dhaatu) lienee nand, ja tarkemmin sama prefiksillä aa (H-K -translitteraatio: A)

nand, nandati   ({-te}) rejoice, be satisfied with (instr., r. abl.) C. [[,]] {nandayati} gladden. [...]  {A} rejoice; C. gladden, make happy, bless.

Nyt siis nanda ja aananda ovat substantiiveja, mutta lyhkäsellä etuliite-a:lla kyseessä onkin adjektiivi*:

nanda   m. joy, happiness, a son (as the chief object of joy);

ananda   mfn. joyless , cheerless ; (%{As}) m. pl.N. of a purgatory Up. [25,2]

Eli ananda monikossa merkitsee jonkinlaista helvetin esikartanoa (purgatory) ??

Jos siis tuolle amidille nimen keksineet tyypit olisivat olleet tarkkoja kakaroita,
he olisivat ottaneet huomioon sen, että sanskritissa kuten esim. suomessa
vokaalin pituus on ns. distinktiivinen piirre, jota kieli hyödyntää merkitysten
erottamisessa; vrt. vaikkapa suomen lama ja laama, lima ja liima.

Muoto anandamidi siis merkinnee tarkasti ottaen amidia joka tuottaa ilottomuutta?

* mfn = maskuliini, feminiini, neutri

OT, edelliseen löyhästi liittyen, Wiki:

Anandamide is found in chocolate together with two substances that might mimic the effects of anandamide, N-oleoylethanolamine and N-linoleoylethanolamine.[15]

...................................

It has been suggested that AM1172 could potentially be developed into a drug that would increase the brain's anandamide levels to help treat anxiety and depression.[28] Black pepper contains an alkaloid, Guineensine, which appears to be a relatively potent Anandamide reuptake inhibitor, thus increasing its physiological effects.[29] Low dose intake has an anxiolytic effect. High dose intake in mice shows evident hippocampus death.[30]

Juuri äsken kokeilimme, miltä maistuu tumma suklaa mustapippurin ryydittämänä, eli Rainbow 80% suklaapalan päälle
ohut kerros hunajaa ja siihen sirotellaan myllystä mustapippuria. Ainakin kahvinkorvikkeen kera
tuo maistui ihan fantsulta kun sitä vähän "laimensi" maitosuklaalla!

 :D    

(Lisäys) Additionaalista infoa janoaville:

https://en.wikipedia.org/wiki/Guineesine

Koska ainakaan wiktionaryn mukaan kukaan ei ole hiffannut etymologiaa sanalle kottarainen,
se on tavallaan "vapaata riistaa"?

https://en.wiktionary.org/wiki/kottarainen

Niinpä ehdotamme leikkimielisesti että sanan kottarainen merkitys sanskritin perusteella on "(puun)koloinen: lintu joka pesii koloissa"!   ;D

Wiki:

Kottarainen pesii puiden ja rakennusten koloissa ja sille kelpaavat mainiosti myös ihmisen tekemät linnunpöntöt.

koTara   [%{as} m. L.] n. (Pa1n2. 6-3 , 117 ; viii , 4 , 4 ; g. %{azmA7di}) the hollow of a tree MBh. S3ak. Ma1lav. &c. ; cave , cavity BhP. x Ma1rkP. Ra1jat.

varpas ei ole varvas, eikä edes varpaas(i):

varpas   n. assumed appearance, image, form; art, stratagem.

...eikä nakha ole nahka, mutta positionaalisesti(?) aika likellä:

nakha   m. n. (adj. --- f. {I}) nail (of finger or toe), claw.

 :-[

Ripulikin lienee sanana "vapaata riistaa", koska ainakaan Wiktionary'ssä sille ei ole annettu etymologiaa.
Tuskin sillä kuitenkaan mitään tekemistä sanskritin ripun kaa on:

ripu   mfn. deceitful , treacherous , false RV. ; m. a deceiver , cheat , rogue ib. ;
an enemy , adversary , foe Mn. MBh. &c. ; (in astrol.) a hostile planet VarBr2S. ;

 :)

ku = maa(perä), mutta kuu on joko adverbi (missä?) tai verbi (aikoa; akt. ind. prees. yks. 3. pers: kuvatee) , merkitykset alla:

   ku   3 f. earth, soil, land.
9   kU   2 adv. where? w. {cid} anywhere.
10   kU, kuvate   , w. {A} 1 intend. [[,]]

Eikös Maan kuun arvella joidenkin taholta irronneen Maasta planeettatörmäyksessä??

 :D

(lisäys, wiktionary'stä) kutistaa

kut- +‎ -istaa; the stem is of unknown origin.

Eivät ole sitten viitsineet katsoa sanskritin sanakirjasta:

kuc (kutsh) [...] shrink, curl, contract, draw in (intr.)

 ;)

Monissa kielissä äänteillä l ja r lienee hyvin likeinen suhde. Sanskritissakin on sanoja joiden
vanhempi(?) muoto alkaa ärrällä ja uudempi ällällä, esim. raghu/laghu = kevyt , rohita/lohita = punainen

Tuosta tuli mieleen että onko mahdollisesti suomenkin sanoilla kukkura(päinen) ja kukkula samantapainen
keskinäinen suhde?

Oli miten oli, sanskritin kukkura-sanalla ei näytä olevan muuta yhteistä suomen vastaavan kaa kuin
äänteellinen identtisyys:

kukkura   m. dog, f. {I} bitch.

(Lisäys) Jos oikein alkaa wettenhovi-aspailemaan, muistuttaa sanskritin sana toki suomen sanaa koira (eka äänne sekä
2 vikaa samat!) huomattavasti enemmän kuin monien sen indo-eurooppalaisten sukukielien, esim. enkun (dog) ja saksan (Hund; hunt)
vastaavat?

 :D

Ei taida verbi tap vielä olla ollut esillä? Yksi sen merkityksistä on "ärsyttävän" lähellä suomen tappaa-verbin vastaavaa:

tap   2 cl. 1. %{ta4pati} [..] to give out heat , be hot , shine (as the sun) RV. &c. ; to make hot or warm , heat , shine upon ib. ; to consume or destroy by heat ib. ; to suffer pain MBh. viii , 1794 Gi1t. vii , 31 ; (with %{pazcAt}) to repent of MBh. viii , 39 , 15 ; to torment one's self , undergo self-mortification , practise austerity (%{tapas}) TUp. ii , 6 Mn. i f. MBh. &c. ; to cause pain to , injure , damage , spoil ...

Monikon eka persoona lienee tapaamaH. Se on siitä hauska(?) että on aika lähellä varsinkin joidenkin pohjalais-murteitten
 muotoa tapamma.

Wiktionary:

тапарць
From Proto-Uralic *tappa-.

Verb
тӑпӑрць (taparťś)

kick

Eli nenetsissä samasta (rekonstruoidusta, hypoteettisesta) uralilaisen kantakielen sanasta (*tappa-)
on kehittynyt potkimistä merkitsevä sana? Ja suomi on tuonkin sanan säilyttänyt tuhansia vuosia
aivan ennallaan, so to speak?

 :D

Suomen kalja näkyy olevan indoeurooppalainen laina, ainakin Wiktionaryn mukaan:

Etymology

From earlier *kaleja or *kaleta, from an early Indo-European language; compare Proto-Indo-European *h₂el-u-t- (“beer”) (Proto-Slavic *olъ, Proto-Germanic *alu, Old Prussian alu, Old Armenian աւղի (awłi)). Akin to olut, a later borrowing from Baltic or Germanic, and to Estonian kali.

Myös sanskritissa kaljan (kalya) yksi merkitys on ein berauschendes Getränk,

https://www.sanskrit-lexicon.uni-koeln.de/scans/PWGScan/2020/web/webtc/indexcaller.php

(kirjoita citation kenttään: kalya;  heh heh hee...)

Tosin tuo merkitys on tainnut tulla vastaan ainoastaan sanakirjoissa!?

It's anybody's guess, onko tuo yhtäläisyys pelkkää sattumaa, mutta omasta mielestämme vaikuttaa siltä että sekä
sanskritissa että suomessa tuo IE sana on päätynyt samanlaiseen foneemiseen asuun, tai jotain??

(Lisäys) Yllättäen myös kalpa tarkoittaa, lukuisien muiden merkitysten ohella, juovuttavaa juomaa.
Sen juuriverbi lienee kLp, jonka merkitys taitaa olla jonkinlaista sukua suomen kelvata (kelpa-) verbille!   ;D

(Vokaalisen l-äänteen translitteraatio näyttää olevan lR!    :o  )

klRp, kalpate   , pp. {klRpta3} (q.v.) be in order or right, succeed; [[,]] answer or correspond to, accord or agree with (instr.); be fit or serve for, help to (dat.); get at, partake of (dat.); fall to the share of, be partaken by (loc., dat., or gen.), become, be (nom. or dat.); happen, occur. C

En jaksanut käydä läpi edelläolevia. Tämä sana ei muistaakseni vielä ole ollut esillä:

vihita   2 mfn. (fr. , %{vi-} 1. %{dhA} , p. 967 ; for 1. %{vi-hita} see p. 953 , col. 2) distributed , divided , apportioned , bestowed , supplied &c. ; put in order , arranged , determined , fixed , ordained , ordered RV. &c. &c. ; prescribed , decreed , enjoined Gr2S3rS. Mn. MBh. &c. ; destined or meant for (nom.) MBh. ; contrived , performed , made , accomplished , done Mn. MBh. &c. ; supplied , endowed , furnished with or possessed of (instr.) MBh. R.

vihita lienee täysin sama muoto kuin suomen vihitty (passiivin partisiipin perfekti/past passive participle?). Merkitystenkin
joukosta voinee hyvällä mielikuvituksella löytää jotain samaa, esim. destined or meant for, vihitty johonkin, jotakin varten?

Melko drastinen yhteen sattuma?   :)

Tänään Jahdissa oli kysymys: Mikä on Suomessa naisten yleisin etunimi? Vastaus: Tuula!
Tuo oli pienoinen yllätys, pitäneekö edes paikkaansa? Kyllä näköjään pitäisi pitää...

Tämä saattaa myös olla ollut jo esillä; sanskritissa tulaa* = vaaka, myös  :vaaka:
kun taas tuula = puuvilla (myös tuulaka ja tuulii)

   tulA   f. balance, scales; measure, weight; equal weight, resemblance, similarity, likeness with (instr.); the Libra in the zodiac. Acc. w. {i, gam, A-yA, adhiruh}, etc. equal, resemble, be like (instr.); instr. w. {dhR} weigh, compare with (instr.).
2   tUla   n. panicle of a flower or plant, tuft of grass; cotton (also {tUlaka} n. & {tUlI} f.).

* "Tula tullallaa, posket pullallaa"...pitkä loppuvokaali, koska feminiini!

Isis-vaimo Sannan ja Suomen upouuden  :skorpioni: -pääministerin kunniaksi(?):

   sanna   mfn. set down [...] ; sitting at i.e. occupied with (comp.) Hariv. ; sunk down in (loc.) BhP. ; depressed , low (in spirits) , languid , exhausted , decayed , perished , lost , dead AV. &c. &c. ; shrunk , contracted (see comp.) ; resting , motionless (see ib.) ; weak , low (see ib.) ;

 :-[

No voe tokkiisa, kuinkahan Sannan sannaan voep' luottoo?   ???

Tämä lienee ollut esillä aiemmin. Sattui  silmiin sanskritin sana maa gaayatrii-mantrasta lukiessani.
Tsekkasin uudelleen mistä suomen maa mahdollisesti on peräisin:

From Proto-Finnic *maa, from Proto-Uralic *mëxe. Possibly, borrowed from an Indo-Aryan language, ultimately from Proto-Indo-European *meǵh₂s (“great”).[1

Tuo PIE muoto on säilynyt melko hyvin kreikan sanassa mega, mutta sanskritissa se on tullut melko likelle
suomen maata, eli siis maha tai mahaa!

Sanskritin maa-sanalla on useita homonyymisiä muotoja eri merkityksissä, vähän kuin esim. suomen kuusi-sanalla kaksi.
Yksi merkityksistä olisi vaatinut lisää kaivelua, enkä nyt tohtinut siihen ryhtyä!

Suomen mahan etymologia on puolestaan:

From Proto-Indo-European *mak-, *maks- (“bag, bellows, belly”).

Suomen maksa (liver) puolestaan joidenkin mukaan jo uralilaisessa kantakielessä (tuhansia vuosia sitten?) maksa:

Also transcribed varyingly e.g. *mïksa, *mɨkså. Some authors do not recognize the phoneme *ë and reconstruct *maksa.

 ;D

annamayakoshasta (anna-maja-koosha: karkein eli fyysinen, syömällä rakennettu roppa; anna = ruoka) tuli
mieleen että suomen sanan annos viitannee useimmiten johonkin syötävään tahi juotavaan.

Tuo on toki silkkaa sattumaa: sanskritin sana on johdettu syömistä tarkoittavasta verbistä at (vrt. esim. enkun ate: söi),
kun taas suomen sana on johdettu verbistää antaa.

 :)

Kvasipohjoissuomalainen patikka:

pathika    mf(%{A} or %{I})n. knowing the way , going on a road W. ; m. a traveller , wayfarer , guide MBh

Itse suomen sanalle patikka ei näy olevan wiktionaryssä omaa entryä, vaan se esiintyy ainoastaan
entryn patikoida yhteydessä; noh, patikkahan ei liene käytössä itsenäisesti vaan lähinnä
yhdys sanoissa patikkaretki, jalkapatikka?

 ???

Kesän lähestyminen päivä päivältä toi mieleen sanan kesi, "ihon uloin ohut kerros".
Wiktionarystä huomasin, että virossa sana kesi tarkoittaa akanaa:

kesi (genitive kee, partitive kett)

grain husk, chaff


No, tuo tieteskin pani tsekkaamaan mitä akana tarkoittaa sanskritissa.
Siinä näyttäisi olevan vain sana akaana, joka on melko hassunhauska,
koska kaana tarkoittaa yksisilmäinen, ja a-kaana tarkoittaa EI-yksisilmäinen!

Tuon perusteella löytyi kuitenkin hauskin yhteensattuma:

kanaa (pitkä loppu-a on feminiinisukuisen sanan merkki) on suomeksi tyttö!

kanA   f. a girl

Kappas vain, uralilainen suomi on "palauttanut" kanta-germaanista lainatun akana-sanan lähes identtiseksi
rekonstruoidun indo-eurooppalaisen kantakielen (PIE: Proto-Indo-European) muodon kaa:

Finnish
Etymology
From Proto-Finnic *akana, borrowed from Proto-Germanic *aganō (“chaff”), from Proto-Indo-European *aḱanā.

https://en.wiktionary.org/wiki/akana#Etymology

Sanskritin perusteella harakat ovat mm. roistoja (rogue):

haraka   m. a taker , seizer , conveyer W. ; a rogue , cheat ib.

Noh, hehän tykkäävät anastaa kaikenlaista kiiltävää?

Todellisuudessa harakan etymologia lienee seuraavanlainen:

Etymology
From Proto-Finnic *harakka, borrowed from Proto-Balto-Slavic *śárˀkāˀ.

 :)

Koska ainakaan Wiktionary'ssä ei näyttäisi olevan etymologiaa suomen adjektiiville
hassu:

https://en.wiktionary.org/wiki/hassu

...ehdotamme kieli tiukasti poskessa, että jospa sillä olisi jotain tekemistä sanskritin
verbin has kaa:

has, hasati   2 ({-te}), pp. {hasita} (q.v.) laugh, smile; laugh at [[,]] (instr. or acc.), mock, ridicule, cut out....

Tuon perusteella hassu merkitsisi jotakuinkin: sellainen joka tuppaa hymyilyttämään/naurattamaan?

 :) ;D

Miksi Krishna nauroi/hymyili Arjunalle?

https://wordpress.com/block-editor/post/sanheb.wordpress.com/34

(nothing to see yet; under construction!)

En jaksanut tsekata onko tämä jo ollut esillä: varsa on niin sanskritinkuuloinen sana kuin olla voi?

Sana tuli taas tietoisuuteni valokeilaan kun pitkästä aikaa luin (paljon mitään ymmärtämättä) kaama-suutraa alkukielellä:

  śaśo vr̥ṣo [ilman sandhii: vRsaH] 'aśva iti liṅgato nāyakaviśeṣāḥ...

Tuossa siis on kysymys kalujen ko'oista, eli niitä verrataan eläimiin: S = jänis (shasha), M = härkä, L = hevonen (ashva)

Wiktionary (suomen varsa):

From Indo-Iranian. Compare e.g. Sanskrit वृषन् (vṛṣan, “male animal”), Ossetian вурс (vurs, “stallion”).

Noun
*varsa

a foal, in particular a male one; a young stallion

Hmm...liittyisikö suomen sana kumminkin vielä enemmän samannäköiseen sanskritin sanaan varSa (~varsha),
koska se näkyy viittaavan myös ikään:

varSa   mf(%{A})n. (fr. %{vRS}) raining (ifc. e.g. %{kAma-v-} , raining according to one's wish) BhP. ; m. and (older) n. (ifc. f. %{A}) rain , raining , a shower (either `" of rain "' , or fig. `" of flowers , arrows , dust &c. "' ; also applied to seminal effusion) RV. &c. &c. ; (pl.) the rains AV. (cf. %{varSA} f.) ; a cloud L. ; a year (commonly applied to age) Br. &c. &c. (%{A@varSAt} , for a whole year ; %{varSAt} , after a year ; %{varSeNa} within a year ; %{varSe} every year) ;

Noh, vedaanta-saaraa lukiessa törmäsimme sanaan spider. Tsekkasimme
mikä se mahtaa olla alkukielellä: luutaa. Kylmät väreet kävivät läpi asperger-kehomme (kaaya)!

Piti heti tsekata wiktionary'stä mikä on suomen sanan lude/lutikka etymologia; ei löytynyt selitystä sen mahd. alkuperästä:

Etymology
lude +‎ -kka

Noun
lutikka

bedbug
(mining) A gold nugget between 5 mm to 9 mm by the largest measure, see also kultahippu (“gold nugget”).

Mutta sanskritin sana luutaa/luutikaa tarkoittaa hämähäkkiä! Ei kovin kaukana suomen lutikan merkityksestä?   :D   :smitten:

[/i]
लूता • (lūtā) f

a spider
Synonyms: लूतिका (lūtikā)

Lukiessani unilukemisena Mr. Kalen Higher Sanskrit Grammar'ia (karmee lukukokemus, mm. suttuisen fontin takii)
törmäsin sanaan otu (yks. nominatiivi luultavasti samankaltainen kuin sanalla guru, eli otuH/otus*/otur, etc
sandhista riippuen).

Tarkoittaa erästä suosittua koti(kin)eläintä...


 :)

* esim. otus tatra gacchati - (ajoittain kehräävä) otus kulkee tuolla.

Nokian uusi teknologiajohtaja on Nishant (HK-translitteraatiolla: nizant) Batra.

Sanskritissa nishaanta näyttää olevan foneemijono joka edustaa kolmea homonyymistä* sanetta:

1   nizAnta   1 a. tested, approved, usual, customary.
2   nizAnta   2 n. dwelling-place, house.
3   nizAnta   3 s. close of night, day-break.

* Ei tule suomesta äkistään mieleen muita kuin kuusi (puu) ja kuusi (6), tai tuli (fire) ja tuli (came).
Nämä parit toki edustavat keskenään eri sanaluokkia....

Yksi turhahko tiedonmurunen lisää: sanskritin brahma(n) ja ruotsin berg (vuori) näyttävät
olevan kognaatteja eli sukulaissanoja, ainakin wiktionaryn mukaan:

berg, Swedish

Etymology

From Old Norse bjarg, berg, from Proto-Germanic *bergaz, from Proto-Indo-European *bʰerǵʰ-.

(Lisäys) Ruotsin kirjoitusasu on ällistyttävän likellä rekonstruoitua, tuhansia vuosia wanhaa kantamuotoa?

brahman, etymology

From Proto-Indo-Aryan *bʰŕ̥źʰma, from Proto-Indo-Iranian *bʰŕ̥ȷ́ʰma, from Proto-Indo-European *bʰerǵʰ- (“to become high, rise, elevate”).

Tähti * tarkoittaa, että muoto on hypoteettinen rekonstruktio, muodostettu sukulaiskieliä keskenään vertailemalla ja ns. äännelakeja soveltamalla?

Siittä näkyy olevan jo yli puoli vuotta kun tätä ketjua on viimeksi "päivitetty",
joten en ole varma onko sana kaali jo ollut esillä; en viitsi sitä kaivella; näin
pyhäaamun ajantapoksi voisin jotain sen tiimoilta naputella.

Vähän johdannontynkää (jos vielä viime vuosituhannelta muistan, lol):
lingvistiikassa minimiparilla taidetaan tarkoittaa sellaista sanaparia,
jossa parin osapuolten keskinäinen ero on vain yhden foneemin suuruinen
(huh huh...). Foneemi on siis pienin merkitystä erottava yksikkö, useimmiten
konsonantti tai vokaali, mutta voi olla myös esim. (melodinen) aksentti, kuten
vaikkapa kiinassa ja jopa riikinruotsissa (esim. ande?), tahi vokaalin/konsonantin
pituus, esim. suomen kari vs. kaari tai kato vs. katto. Tuossa tapauksessa
käytetty termi lienee suprasegmentaalifoneemi.

Minimipari on tärkeä työkalu kun lingvistit pähkäilevät onko jokin äänne kielessä
erillinen foneemi tai esim. sama foneemi ns. komplementaarisessa distribuutiossa
eli täydennysjakaumassa, tahi jopa vapaassa vaihtelussa. Suomessa ns. äng-äänne
(esim. aamakanki, foneettisesti aamukaŋki; aamukangen/fon: kaŋŋen)  lienee täydennysjakaumassa
oleva n-foneemin allofoni, joka esiintyy foneemien k ja g edellä. Nyt ei tule muuta
esimerkkiä mieleen suomen vapaassa vaihtelussa olevasta foneemista kuin s ja sen variantti z
(soinnillinen dentaalisibilantti), joka voi kuulemma satunnaisesti esiintyä
esim. lukusanan viisi ääntämyksessä (viizi; z EI OLE ts), mutta jolla ei ole merkitykseen
mitään olennaista vaikutusta, päinvastoin kuin vaikkapa enkussa, esim. tense (lausu: tens) vs. tens (tenz: kymmeniä).
(Tuo on sellainen enkun piirre jota harva suomalainen muuten erittäinkin hyvin enkkua osaava
ottaa huomioon..)

https://translate.google.com/?sl=en&tl=fi&text=tens%20of%20tense%20tents%0A&op=translate

Noh, siis tällä kertaa huomiomme kohteena olkoon sanskritin sanapari kali/kaali.
Englanninkielisessa sanskritin translitteraatiossa harvoin ilmaistaan tuota sanskritin
ja mm. suomen erittäin tärkeää foneettista piirrettä eli vokaalin pituutta (suomessa
myös konsonantin pituus; en ole nyt varma kuinka merkittävä se on sanskritissa;
häätyypä tsekata myöhemmin...). Nuo sanskritin sanat eronnevat semanttisesti toisistaan (lähes?)
yhtä radikaalisti kuin suomen kari vs. kaari.

Niinpä esimerkiksi sanskritin merkittävät sanat aananda ja aakaasha kirjoitetaan lähes
järkiään muotoihin ananda ja akasha. Sana a-nanda (adj. [sic!] iloton) on likimain vastakohta
sanalle aa-nanda (autuus). Ainakaan Monier-Williams'in sanakirjan (M-W) mukaan, johon CDSL
(Cologne Digital Sanskrit Lexicon) lähinnä perustuu, ei sanaa akasha ole skrt:issa lainkaan!

Mitä tulee sanapariin kali/kaali*, ekan merkitys M-W:n mukaan on:

kali   m. (1. %{kal} Comm. on Un2. iv , 117)N. of the die or side of a die marked with one dot , the losing die AV. vii , 109 , 1 S3Br. &c. (personified as an evil genius in the episode of Nala) ; symbolical expression for the number 1 ; Terminalia Bellerica (the nuts of which in older times were used as dice) L. ; N. of the last and worst of the four Yugas or ages , the present age , age of vice AitBr. Mn. i , 86 ; ix , 301 f. MBh. &c. (the Kali age contains , inclusive of the two dawns , 1200 years of the gods or 432 ,000 years of men , and begins the eighteenth of February , 3102 B.C. ; at the end of this Yuga the world is to be destroyed ; see %{yuga}) ; strife , discord , quarrel , contention....

Sanan kaalii - joka on siis feminiinimuoto sanasta kaala - etymologia näkyy olevan epävarma {kal?},
mutta näyttää olevan toki mahdollista että se on johdettu samannäköisestä verbijuuresta (dhaatu) kal, kuin kali:

kAla   1 mf(%{I} Pa1n2. 4-1 , 42)n. (fr. 3. %{kal}?) , black , of a dark colour , dark-blue MBh. R. &c. ; m. a black or dark-blue colour L. ; the black part of the eye Sus3r. ;

Siis, sanan kali juuri näkyy olevan   1   kal   (in comp. for 2. %{kad}),

2   kaD   cl. 1. P. %{kaDati} , to be confused or disturbed by pleasure or pain ; to be elated or intoxicated Dha1tup.: cl. 6. P. %{kaDati} , to eat , consume Vop.: Caus. %{kADayati} , to break off a part , separate , divide ; to remove the chaff or husk of grain &c. ; to preserve Dha1tup. xxxii , 44 (cf. %{kaND}.)

Vai sittenkin:

3   kad   1 cl. 1. A1. %{kadate} , %{cakAda} (R. ed. Gorresio vi , 65 , 23 ; but ed. Bomb. vi , 86 , 24 reads %{cakAra}) , to be confused , suffer mentally ; to grieve ; to confound ; to kill or hurt ; to call ; to cry or shed tears Dha1tup. xix , 10.

kun taas sanan kaala (kaalii) juuri on mahdollisesti: 3   kal   2 cl. 10. P. (rarely A1.) %{kAlayati} (%{-te}) , to push on , drive forward , drive before one's self or away , carry off MBh. BhP. ; to go after (with hostile intention) , persecute R. iii , 41 , 26 ; to count , tell over MBh. iii , 14853 ; to throw L. ; to announce the time (?).

(Vaikea ymmärtää miten jälkimmäinen etymologia olisi mahdollinen...ettei vain olisi toimittajalle tullut typo??)

* Tarkemmin stadin partitiivia muistuttava kaalii, jossa pitkä loppu-i osoittaa että kyseessä
on feminiinisukuinen sana