Astro Foorumi

Valaistuminen näyttää kiinnostavan palstan ketjuissa, joten laitan tähän uuden ajan käsityksen valaistumisesta. Vai onkohan tämä liian yksinkertaista?

"Nykyihmisen valaistuminen on sitä, että hän tietää, että hänessä on kaikki tieto. Ihmiskunta on koodattu uudestaan nimenomaan sen vuoksi, että jokainen löytää tiedon itsestään. Ihminen ei tarvitse pappeja eikä kirkkoja. Ei arkkienkeleitä eikä guruja, vaan hän on oman itsensä tietolähde.

Sielu on ollut vangittuna, eikä ihminen ei ole välttämättä pystynyt kuuntelemaan sieluaan, mutta nyt hänellä on mahdollisuus tähän. Se ei ole konsti eikä mikään, kunhan sen oppii. Sen jälkeen on luotettava siihen ja tehdä se, mitä sielu sanoo. Jumala on nyt luonut olosuhteet kaikille kuunnella omaa sieluaan.

Jokaisella on sielunsuunnitelma, mutta jos ihminen ei halua tai jaksa seurata sitä, ihminen voi tehdä muuta. Ei ole enää pakkoa mihinkään, sillä nyt ihmisellä on vapaa tahto tehdä aivan mitää haluaa."

Eli karma on poistettu ihmisen rangaistusmuotona ja hänelle on annettu vapaa tahto. Tätä vapaata tahtoa ei ole aikaisemmin ollut karman ja muiden rangaistusmuotojen, koodausten ja muun vuoksi, mutta nyt se on todellisuutta. Meillä on mahdollisuus luoda oma elämämme lukemattomista vaihtoehdoista ja lopettaa tämän myötä kärsimys maan päältä.

Joo, mutta multa jäi toi guru-vaihe väliin ja arkkienkulit on niin lähellä sydäntäni.  :smitten:

Mutta ei se todellakaan olekaan sen kummallisempaa kuin että alkaa käyttää rinnassa pompottavaa vekotinta ja tuohon ohjaukseen omassa elossani osallistuu(-i) rakas ystävä - aivan kuin erillinen tässä olisi vaikkei olekaan kuin fyysisesti. Ja sydämeni teoilla aloin muuttamaan ympärilläni olevaa todellisuutta, se tarkoittaa, että kaikki muunsin oman tahtoni alaiseksi ja kävelemään oveni taakse rahalahjoituksia tuomaan.  8)

Vaan totuushan on se että muunsin sydämessäni oman egomme todellisuuden: pelot, kivun, murheet ynnä muut kivet kengissä, elämässäni, se on kuin myrskyä päin. Ja silloin ei voi edes kuvitella että kukaan muu sen puolestani tekisi koska se voima käytössäni oli ja on. En minä sitä mistään saanut, se vain On ja sen uskominen on kai se suurin kummastus.  Ja se voima moninkertaistuu eteenpäin lähtiessään, pomppii menninkäisestä toiseen saaden aikaan semmoisen ketjureaktion jotta onhan IHME jollei ala Maailmankaikkeuskin jo muuttumaan kun kaikki me laitamme sen hyvän kiertelemään ja saamme tuhannesti sen takaisin! Olen ollut aika luomu kun yhtäkään kirjaa en ole aiheesta lukenut ja kanavointeja kylläkin, mutta siitäkään tämä ei ole ollut kiinni, "ulkopuolisen" tiedon hakemisesta tai hakemattomuudesta.

Voih, ei kait se helppoa ole  :buck2: siihen Luomisen työhön lähteminen. Kun pitäisi uskoa siihen uuteen maailmankaikkeuteenkin  ;) Ja tehdä egostamme kaveri niinkuin se jo onkin ::). Mutta sitten jonakin päivänä kun kuitenkin LUOTTI siihen pompottimeen ja sen kautta tulevaan Valoon, että herraisä se toimii SE TOIMIIII ja "TUO" onkin SAMA KUIN "MINÄ" JA juupeli, teletapiaa, me kaikki olemme Luojia. Niin silloin matkalla luomistyössä on metkaa!

~ matkansa vasta aloittanut *sutkuttaa polkupyörällä kovaa varoen viiksien jäämistä pinnojen väliin*

Moi Sininen Enkeli!

Uuden Ajan suurin muutos on se, että henkimaailma on demokratisoitu. Kukaan ei ole toisen yläpuolella. Olemme kaikki osa Jumaluutta.

En viitsisi viedä sinulta pois tuota arkkienkelijuttua, mutta tällaisia gurujen ja arkkienkelien nostamista on käytetty miljadien ja miljardien vuosien ajan ihmisen alistamiseksi. Olemme olleet kontillaan jonkin "korkeimman" edessä, emmekä ole uskoneet itseemme ja omaan Jumaluuteemme. Nyt olemme todellakin oman elämämme Luojia, jos vain tajuamme ja uskomme sen.

Hei Sunflower! =)
Kuule kysyisin sinulta -jos sattuisit tietämään- tästä uudesta energiasta ja sielullisesta "kollektiivisesta vastuusta".

Kerroit minulle tuossa jokunen aika sitten henkisestä kodistani ja siitä mistä olen lähtöisin jne. Olen syvästi kiitollinen sinulle siitä!  :smitten:  :smitten:
Jatkokysymys:
Minulle on tullut nyt viime aikoina voimakas tunne siitä, että olisin täällä tekemässä jotain oman sielunryhmäni puolesta... Siis, että minun tekemiseni/kehittymiseni/oppimiseni liittyisi voimakkaasti koko sieluryhmääni ja koen jonkinlaista kollektiivista vastuuta "jonnekin"...
Tunne on lähinnä sellainen, että minut olisi valittu tähän tehtävään ja muut seuraisivat onnistumistani jännittyneinä.
Saan aina välillä sellaista sarkastista tsemppiä jostain, jossa ihan kuin muistutettaisiin siitä vastuusta, ettei kysymys olekaan vain minun kehityksestäni yksilönä tms. Ymmärrätkö yhtään mistä puhun? Onkohan tämä vain mielikuvitustani vai onkohan tällä tunteella jotain todellisuuden perääkin?
Vai liittyykö tämä tähän uuteen energiaan vaan?

Kiitos jos jaksat vastata!  :smitten:

Tuota, mihin tämä tieto perustuu?

Mä en suoraansanottuna usko, että karma on poistumassa. Mä en käsitä karmaa rangaistusmuodoksi, vaan oikeudenmukaisuuden laiksi.

Muutos on mahdollinen, mutta jos tieto ei ole luotettavaa, en usko siihen. 

Minäkään en tiedä mistä on peräisin mutta sattumalta ELÄN sitä  ;D niin ei kulukaan aikani miettiessä luottojuttuja.  8)

Kyllä mä uskon jonkinlaiseen hierarkiaan, vaikka kaikki ovatkin Jumalan edessä samanarvoisia. Tehtäviä on erilaisia, jokaisella oma tehtävänsä.

Hierarkia oli voimassa vain sen erillisyytemme takia, jolla egomme teki lisääkin eriarvoisuutta itselleilleen vaan sehän on jo poistumassa aidon universaalin energian teoilla, joka on sen Luojamme sydämen energia ja johon olemme jokainen nyt kytköksissä.

Eikä ole enää sekään totta, etteikö olla jokainen sen samaisen työn parissa täällä maan päällä eli auttamassa jokaiselle kuuluvia Sieluja, sillä olemme jokainen sen Luojamme energioita, vaikkain erillisyyden teoilla vielä eri kehostoissa. Kuten jatkuukin tulevaisuudessa, sen ihmiselle kuuluvan elämän takia.

Vaan se onkin sitten eri tarina, että mitenkä se ihminen tulee muuntumaan sen valokehonsa teoilla, sillä se auttaa aivan uudenlaista elämänmuotoa tälle planeetalle tulevaisuudessa, kunhan sille taajuudelle olemme kaikki nousemassa. Eikä siihen menekään kauan, jos oikein olen tulkinnut tietoisuuteni tekoja tällekin päivälle.  ;) :)

Eikä karmasta enää olekaan mitään sanottavaa kenellekään, koska se arkisto on "niputettu" ja suljettu ikuisiksi ajoiksi juuri sen takia, kun se egomme ei enää elä. 8) :smitten:

Sunflower hei  :)

Olen juuri lukemassa uutta henkistä tietoutta käsittelevää kirjaa. Jokaisen meistä täytyy aloittaa matkalla omaan sisimpään, jotta tuo tieto löytyisi.
Uusi henkisyys ei kiellä mitään vanhaa, vain laajentaa sitä.
Jos esim. tykkää että löytää rauhaa kirkossa ollessaan, henkisyys, jumaluus, ei sitä kiellä.

Mikä tämä sielun vangitseminen on ollut? Kaikki muu on käytännöllisesti kehittynyttä paitsi ihmisten uskomukset ja käsitykset. Ihminen on ollut "ei-tietämisen-tilassa". Kieltänyt näkemään mikä ja kuka on.
 Yksin kukaan ei saa aikaan suunnatonta henkisyyden muutosta, mutta massana kyllä. Jokainen tietenkin epäilee voiko minusta olla ainesta muutokseen? Tottakai on - ihan jokaisella on siihen kyvyt. Pitää vain liittyä yhteen, jotta saamme suuren muutoksen maailmassa. Nyt on yksittäisten 'profeettojen' aika ohi - nyt toimitaan kollektiivisti.
Jumaluus eli Elämä ei pakota ketään mihinkään. Elämä vain ON. Rakkaus ON
Mä en ole koskaan nielemättä uskonut juuri tuohon karmaan, sillä mikä vapaa tahto se olisi kellään, jos kerrytät itsellesi karmaa? Huitsin Nevadaan koko karmakäsite ja äkkiä  :knuppel2: :knuppel2: :tickedoff: :tickedoff:

 :angel:


Niin, totuus on monimutkaisuutta saatettuna yksinkertaiseen muotoon
kuten totuus on yksinkertaisuutta ilmennettynä monimutkaisuuden kautta.



Ihminen on enää tarvitsematta täyttääkseen elämänsisältöä ulkopuoleltaan
vaan ihminen on elämänsisältöä - täyttääkseen täyttymättömätkin tarpeet.




Sielu on ollut estynyt toimimasta vapauttajana
aivan kuten vapauttaja on ollut estynyt ilmaisemasta toimivaa sielua.



Silti on parempi olla tarvitsematta sitä mitä haluaa
kuten on haluttavampaa vastata tarpeisiin.



Karma ei ollutkaan rangaistusmuoto sille sisäiselle tarkkailijalle,
joka harkitsi syntyä seuraavaankin kehoon.

Vapaata tahtoa ei voida antaa ellei sen saaminen perustu vapaaseen tahtoon.
Mikä tarkoittaa sitä, että ihmisen jumalallinen ohjaaja tottelee vain itseään ollen tahdonmukaisuuttaan eli jokaisen aikeensakin "takana".

Juju näet on siinä, että korkeammilla tasoilla "kaikki" on yhtä
eli arkkienkelitkin sirkuttavat sydämessämme.

 :smitten:

Karma on liian usein väärinkäsitetty, esim. enemmän rangaistukseksi, mitä se ei musta oo koskaan ollut.

Karman laki on universaali oikeudenmukaisuuden, syyn ja seurauksen laki ja mun mielestä on ronskia mennä väittämään että karma poistuisi kokonaan. Voihan se olla mahdollista, että maanpäälle syntyvien sielujen karmista taakkaa kevennetään, mutta en usko että karma kokonaan poistuu milloinkaan. Musta karma on hyvä juttu.

Esim. jos tulevaisuudessa joku tahallaan polttaa talon, jossa on ihmisiä ja jotka kuolevat, kyllä hän varmasti joutuu vastaamaan teostaan ennemmin tai myöhemmin, samassa elämässä tai jossain seuraavassa. Kyllä mä uskon että me ollaan edelleen vastuussa niistä huonoista ja hyvistä teoista, mitä ollaan edellisissä elämissä tehty. Miksi karma niistä olisi otettu pois?

Kannattaa muistaa myös, että myös hyvistä teoista tulee karmaa, ei pelkästään pahoista. ;) Karma ei ole taakka, ellei sitä itse koe sellaiseksi.

Mitä useimmat tietäisivät, että karman laki on todellinen, sitä parempi maailma olisi. Jokainen on vastuussa teoistaan, hyvistä ja huonoista.

 ::)

Luonnolliset itse itselleen perittäviksi lankeavat seuraukset johtuvat
etenkin ja olennaisimmin siitä,
että korkeamman olennan kehillä taikka piireissä
on vain yksi tarkkailija,
joka itselleen kylvää ja joka itselleen niittää.

Siten on vain ollut välivaihe,
jossa kuvittelimme meitä "pyörätettävän"
läpikäymään syntejämme eli karmasidonnaisuuksiamme
ynnä välistä sentään nauttimaan siitä hyvästäkin perisiunauksesta
eli posiitiivisesta karmasta.

Kukas se olikaan, jonka laitoimme piippuhyllyllemme itsejämme vartioimaan!

Kuvitellen voivan ollakin "Joku Muu",
joka on se pulmunen
- meidän rökittäessämme toisiamme
niissä keskinäisissä vaihtorooleissamme.

Emmekä tajunneet,
että kaikkein korkein on kaikkein matalimmassa
ja kaikkein matalin kaikkein korkeimmassa.

Jolloin yksi vainen kokee itseään
- vaikutelmiaan polariteettien kertomasta.

Karmaa ei enää ole, koska...
... niin, koska ei ole
karmista syy-seuraus-suhteisiin ehdollistumista.

Näin ylärakenteena - sinä taivasten valtakuntana,
joka alaslaskeutuessaan tasaa tiliemme plus-miinus-sarakkeet.

Ja miksikö?
Siksi, koska yhden kokemus Itsestään astuu voimaan NYT.  :smitten:

Silti on yhä ihmistietoisuuden tasoja,
joilla heimosodat ovat tätä päivää,
joille verikosto on oikeudenmukaisuutta
sekä joiden uhrien ja vastauhrien "elämä vietiin eilen".


 :angel:

 :smitten:

Yksi henkisen kehityksen 'suurista askeleista' on siirtyminen karmasta armoon..

jotta löytyisi keskivälitasanne nousevien ja laskevien kierteiden välillä..

Eräänlainen 'ympyrätilayhteys'

Ollaksemme valoilmiöiden (materia on kiinteää energiaa) jatkuvuutta sen loputtoman lähteen kiertokulussa..

Minä toivon ettei kovin moni ole tätä tajunnut, sillä silloin ihminen on todella paha. Tämän maailman meno on aivan kamalaa!

Voi että ihailen ilmaisuakykyäsi, Lumor!

Kykenet näet pukemaan sanoiksi jotakin sellaista,
mitä ei voi ilmaista sanoin,
paitsi kun ottaa voinapin ja
levittää foorumille sulaa tietämistä!

:smitten:


Ja kuinka tämä siirtymö urkenee
- onko kyse ymmärryskuilun umpeutumisesta sen välillä,
mitä on luullut
ja sen välillä,
minkä on tullut tienneeksi koko ajan?


Ja onko niin, ettemme voisi laskeutua kuiluun,
ellei olisi mihin nousta?

- Elämänsuunnan ollessa aina eteenpäin, aina kohti jotakin,
mikä ilmenee tuona nousevien ja laskevien kierteiden käännevälisyytenä:
ettei ole mitään, mikä ei olisi tasapainotettavissa
kuten "kosmisen keinun" ylös-alas-vuorotteleva heilahtelu...



Vaiko ... sen lähteen loputtomassa kiertokulussa,
joka on alkamatta mitään,
mikä ei sulautuisi "aina vain eteenpäin" -jatkumoon?

 ::)

Kiitoksia vaan sinne samoin myös :smitten:

Sanat ovat merkillisiä pukuja... :D




Olettaisin että tässä siirtymässä on kyse suhteiden asettamisesta balanssiin ja oikeille 'raiteille'..
Hajaannuksen tiivistymisestä selvään pakettiin..
Virittymisestä keskiöön..

Hyväksymisestä joka syleilee kuilun puhtaaksi myötätunnolla :)



Niin.. latuja on monia joita tutkia ja kokea niiden kestävyyttä sekä ihastella maisemia..

by the way sauvat ja sukset ovat luomisen ja elämän havaitsemisen apukeppejä ::)



Juu mikäpä on hiihtää uudella lumella ja kävellä tuntemattomilla poluilla, jotka ovat nyt avattu Meitä varten..

Vastuu askeleitten ottamisesta on kovin merkittävä mutta kun suunta on Yksi niin kaikki käy varmuudella hyvin!

 :smiley6600: