Astro Foorumi

Bhagavad-giita 13:13, säkeet c ja d:

अनादिमत्परं ब्रह्म न सत्तन्नासदुच्यते ॥ १३-१३॥

Translitteroituna sininen pätkä männöö näinikkäästi:

anaadimatparaM brahma...

(tavu tavulta  अनादिमत्परं anaadimatparam ब्रह्म brahma )


(Huom!  Jos tavussa on LYHYT i, se kirjoitetaan ennen konsonanttia, siis दि on "tavallaan" id,
mutta luetaan di!)


Periaatteessa tuo voidaan hahmottaa (ainakin?) kahdella tappaa:

1. anaadi matparaM brahma; tahi: 2. anaadimat paraM brahma.

ISKCONin verkkosivustolla A.C:n* translitterointi noudattaa vaihtoehtoa 1:

https://asitis.com/13/13.html   (valitettavasti pitkät vokaalit on jätetty merkitsemättä,    >:(   )

anadi mat-param brahma  (väliviiva on merkityksetön!)

Tämä lukutapa asettaa Krishnan persoonattoman brahma(ni)n yläpuolelle,
koska tällöin mat taitaa olla yhdyssanoissa käytetty muoto yksikön ekan persoonan
pronominista (aham, minä), jolloin merkitykseksi tulee, kieltämättä hieman kimurantisti
(koska kyseessä lienee bahuvriihi eikä tatpuruSa****) sellainen (tässä brahma[n]) jonka yläpuolella Minä*** (Krishna) olen!

Jos tuo olisi oikea lukutapa, mielestämme devanaagarii-tekstissä ei olisi silloin mitään syytä kirjoittaa sanoja
anaadi ja matparam yhteen!?

 :crazy2:

Muiden muassa Shankara kuitenkin diggaa enemmän lukutavasta

anaadimat paraM brahma

Tuon lukutavan  "ongelma" on se, että ilmaus anaadimat merkityksessä aluton, ilman alkua
on redundantti suffiksin -mat osalta, koska an-aadi** (kirjaimellisesti esim. ei-alku) on bahuvriihi, ja siten issessään merkitsee aluton!
Kuitenkin ainakin esimerkiksi Monier-Williams näkyy hyväksyvän myös tulkinnan aluton redundantille
versiolle anaadimat:

anAdimat   mfn. having no beginning.

Shankaran selitys "ylimääräiselle" -mat-suffiksille on että se on mukana runomitallisista syistä!

(Luntataas vähän...) Joo, päärunomitta on 8-tavuinen anustupista (anuStubh) kehittynyt shloka (shlooka, verbistä shru = kuulla).
Muistuttanee siis hieman kalevalamittaa (4-polvinen trokee?)?


(Tämän sekoilun jatkamiseksi olisi olennaista saada kuva suomenkielisestä printti-giitaasta,
mutta jostain kumman syystä en saa sitä gmail'in laatikkooni. Kyllä kyrsii! Kuitenkin
kirjassa translitteraatio on anaadimat paraM brahma, joka on tavallaan ristiriidassa
sen Hare Krishnain perusperiaatteen kaa, että Krishna on jumaluuksien hierarkiassa
ylin hemmo, ja persoonaton brahma[n] on Hänen alapuolellaan!)


https://www.vivekananda.net/PDFBooks/bhagavadgitawith00londiala.pdf

Sivu 285, itse käännös (anaadimat paraM brahma): beginningless supreme ETERNAL, mutta
sanastossa... beginningless...highest (param)... Brahman!



* His Divine Grace A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupada

** anAdi   mfn. having no beginning , existing from eternity

*** brahma(n) on tällöin  "minä-yläpuolinen"    :buck2:

**** Jos matparam olisi tatpuruSa-tyyppinen yhdyssana (emme ole varma voisiko se edes periaatteessa olla)
silloin se kääntyisi suomeksi kenties minua (tässä: Krishnaa) parempi/korkeampi...

OT Annie Besant'illa ja Bhagavaan Daasalla (translitteraatio postimerkin devanaagarii-tekstin mukaan) kiintoisa(?) käännös sato-guNalle eli sattvalle: rhythm or purity    :o

(Edit: kääntäjä korjattu; eli teosofien käännös!)

Tiedonjanoisille
 https://en.wikipedia.org/wiki/Bhagwan_Das  

ainittu pdf, sivu 90, alaviite; muut guNat: rajas = activity* or passion; tamas = inertia** or darkness.

Printscreen-kuva täällä:  
https://www.flickr.com/photos/66867356@N02/48819670231/in/dateposted/

* Kenties esimerkiksi mm. elektroni (hermoston toiminta, johon aktiviteetti lähinnä perustunee, on elektro-kemiallista?)??

** Länsimaisittain Higgs'in kenttä/bosoni (jonka katsotaan antavan massan useille muille hiukkasille)??

Myös säe d ansainnee intensiivisen huomiomme:

न सत्तन्नासदुच्यते  - na sattannaasaducyate (na; sat; tat; na; asat; ~utshjatee)

Alkajaisiksi lienee paikallaan huomauttaa että tuo vaikuttaa vahvasti alluusiolta Rgvedan Luomishymnin
(naasadiiya-suukta, X 129) ekaan säkeeseen

naasadaasiinno sadaasiittadaaniim (na; asat; aasiit; na; u; sat; aasiit tadaaniim).

Tuon voisi yrittää suomentaa esimerkiksi seuraavalla tavalla

ei Ei-olemista (a-sat) ollut eikä Olemista (sat) ollut silloin (ennen Big Bängiä??).

Audio

https://youtu.be/nN5xgf9gFeo
 

(tall. kesk. er...)

Tämä ei ehkä ansaitsisi omaa replya mutta, mutta...

Päätimme käydä läpi kaikki sanakirjat jotka https://www.sanskrit-lexicon.uni-koeln.de - saitti
mainitsee. Ja kappas vain, matpara löytyi heti listan ekasta (Wilson) johon emme aiemmin ole tutustunut!

matpara
 matpara [Cologne record ID=29219] [Printed book page 635]
matpara mfn. (-raḥ-rā-raṃ) Devoted to me, (GOD.)
E. mat, and para attentive.

(Wiki) Horace Hayman Wilson (26 September 1786 – 8 May 1860) was an English orientalist.[1] He studied medicine at St Thomas's Hospital, and went out to India in 1808 as assistant-surgeon on the Bengal establishment of the British East India Company. His knowledge of metallurgy caused him to be attached to the mint at Calcutta, where he was for a time associated with John Leyden.

Ei kyllä mitenkään tunnu kovin tod. näköiseltä, että Krishna väittäisi persoonattoman brahma(ni)n olevan devoted to Me!

 ;D

(Lisäys) Selitys sille miksi matparam entrynä näyttää tyystin puuttuvan joistakin kattavistakin sanakirjoista
kuten ehkä Monier-Williams (voi olla että printtiversiossa tuo sana on...) kiteytynee siihen ovatko laatijat vedaantan
 monistisen advaita- (esim. Shankara: anaadimat param...) vai dualistisen dvaita-version (Madhva eli Aananda Tiirtha: anaadi matparam...) diggaajia. Madhvahan lienee mm. Hare Krishnain alkuperäinen guru?

https://en.wikipedia.org/wiki/Madhvacharya

Madhva called his philosophy Tatvavāda meaning "arguments from a realist viewpoint".[6]

Madhva ei mitä ilmeisimmin ymmärtänyt quantum weirdness'iä, toisin kuin vaikkapa Shankara??

(Lisäys) No huh huh! Johan pomppas:

The Dvaita school led by Madhva reinterpreted this section, by parsing the Sanskrit text as Atat* tvam asi or "Thou are not That", asserting that there is no Sanskrit rule which does not allow such parsing.   :o    :idiot2:[51] He accepted that the tradition and prior scholars had all interpreted the text to be "Tat tvam asi", but then asserted that there is no metaphysical or logical requirement that he should too.[52]

Siis tuo chaandogya (~tsh-haandoogja) upaniSat'in translitteroitu kohta menee tälleen:

AtmA tattvamasi shvetaketo iti bhUya eva mA
bhagavAnvij~nApayatviti tathA somyeti hovAcha || 6\.8\.7||

Dn: आत्मा तत्त्वमसि श्वेतकेतो इति भूय एव मा
भगवान्विज्ञापयत्विति तथा सोम्येति होवाच ॥ ६.८.७॥

Noh, teknisesti tai silleen, edeltävän sanan aatmaa loppu-a olisi kai mahdollista
yhdistää litanian tattvamasi (tat tvam asi ) ekaan t-kirjaimeen, mutta se
tuntuu kyllä äärimmäisen väkinäiseltä, so to speak!

* Taitaa olla sanskritin Wettenhovi-Aspa! Jotenkin ihan älyttömältä tuntuu että pronominiin (tässä: tat) liitetään negaatioprefiksi a/an. Vaikka kyllähän sekin kai skrt:n kyseessä ollen lienee mahdollista...

OT Alla kenties mainiohko lisäesimerkki siitä kuinka "bhaktaajat" joutuvat Bhagavad-giitaa'ta kääntäessään
välillä tunkemaan neliönmuotoista palikkaa pyöreään koloon, vai miten se menikään?

V 7:

yogayukto vishuddhAtmA vijitAtmA jitendriyaH .
sarvabhUtAtmabhUtAtmA kurvannapi na lipyate .. 5\-7.

(yoga-yuktaH; vishuddha-aatmaa vijita-aatmaa jita+indriyaH .
sarva-bhuuta-aatma-bhuuta-aatmaa kurvan; api na lipyate .. 5\-7.)

[joogajuktoo vishuddhaatmaa vidsitaatmaa dsiteendrijaha .
sarvabhuutaatmabhuutaatmaa kurvann api na lipjatee .. 5\-7.]

Eka  Vernon Katz'in* ja Maharishi Mahesh Yogin käännös:

Intent on yoga, pure of spirit, he who has fully mastered himself
and has conquered the senses, whose self has become the Self of
all beings, he is not involved while he acts.

Verratkaamme tuota yltiöindividualistista bhaktia tihkuvaan "harekrishna-käännökseen":

One who works in devotion, who is a pure soul, and who controls his mind and senses,
 is dear to everyone, and everyone is dear to him. Though always working, such a man is never entangled.

Vaikkei osaisi sanskritia kuin muutaman sanan, lienee helppo(?) nähdä kumpi käännös on uskollisempi
alkutekstille??

Sitäpaitsi yoga-yuktaH tarkoittaa joitain ihan muuta (esim. "joogaan-kytketty", LOL!) kuin One who works in devotion!

 :)

(Lisäys) Noh, tavallaanhan Patañjalikin kai tunnustaa että esim. kristinuskon tyylinen bhakti on mahdollinen
tie samaadhiin/valaistumiseen (iishvara-praNidhaanaad vaa), mutta ei se mielestämme oikeuta kääntämään yhtä
hindulaisuuden kulmakivistä paikoitellen vähän miten sattuu, oman agendan mukaan!

 >:(     ;D


*Vernon Katz is a trustee and a visiting professor at Maharishi University of Management, Fairfield, Iowa, U.S.A. He earned a first class honours degree and a doctorate in philosophy from Oxford University. His thesis on Indian philosophy was supervised by Dr. Sarvepalli Radhakrishnan, the eminent philosopher who became India’s second president. In the early 1960s Vernon assisted Maharishi Mahesh Yogi with his translation of and commentary on the Bhagavad-Gita, which has sold over one million copies. He is currently working on another volume of conversations with Maharishi and on a translation of the Upanishads.

Alkutekstin kohdassa kurvann api na lipyate* ei ole sanaa always (sadaa?).

Kaiketi ISKCONin ilmeinen vauraus perustuu osin juuri tuohon, että liikkeeseen "hurahtaneet"
ovat siinä uskossa että Krishna kehottaa painamaan hommia aina niska limassa liikkeen eteen??

 ;D

* Vaikka (api) duunaa, ei takerru (lip, lipyate [cleave, stick to])

Kunnon kRSNa-bhaktaa sylettää naaraaseen yhtyminen (naarii-saMgama; muoto saMgame [-gamee] on yksikön lokatiivi!):

Sri Yamunacarya, a great devotee in Krsna consciousness, said:

(pitkät vokaalit jätetty enimmäkseen osoittamatta)

yadavadhi mama cetah krsna-padaravinde
nava-nava-rasa-dhamanudyata rantum asit
tadavadhi bata naarii-saMgame smaryamane
bhavati mukha-vikarah sustu nisthivanam ca


jad-avadhi mama tsheetaH krishna-pada-aravindee(?)
nava-nava-rasa-dhaaman udjata rantum aasiit
tad-avadhi bata naarii-sang-gamee smarjamaanee
bhavati mukha-vikaaras sushthu nishthiivanam tsha



"Since I have been engaged in the transcendental loving service of Krsna, realizing ever-new pleasure in Him, whenever I think of sex pleasure, I spit at the thought, and my lips curl with distaste." A person in brahma-yoga, or Krsna consciousness, is so absorbed in the loving service of the Lord that he loses his taste for material sense pleasure altogether. The highest pleasure in terms of matter is sex pleasure. The whole world is moving under its spell, and a materialist cannot work at all without this motivation. But a person engaged in Krsna consciousness can work with greater vigor without sex pleasure, which he avoids. That is the test in spiritual realization. Spiritual realization and sex pleasure go ill together. A Krsna conscious person is not attracted to any kind of sense pleasure due to his being a liberated soul.

(Lisäys) Nonni, tuossa on taas "vähän" harhaanjohtava käännös (I spit at the thought,); kun
juuri tsekkasimme mitä suSThu[1] niSThiivanam[2] tarkalleen ottaen tarkottaa, päädyimme
siihen, että sylkeä erittyy tavallista enemmän lienee melko tarkka parafraasi, tai jotain,
tuolle sanaparille. Eli siis kaveria alkaa panettaa niin että kuola valuu suupielistä!?

 :2funny:

Happamia, sanoi kettu...??   ;D

https://asitis.com/5/21.html

[1]    suSThu   ind. (fr. %{sthA} ; cf. %{duH-SThu}) aptly , fitly , duly , well , excellently , exceedingly

[2]     niSThIvana   n. spitting , saliva MBh. Sus3r. ;

Lisäargumentti miksi matparam ei voine edes bahuvriihina - mikä se ei tod. näk. yllä ole - siis adjektiivisena, viitata brahmaan/brahmaniin.

Lisäargumentti tuli mieleen kun myöhemmässä värssyssä hokasimme Krishnan viittaavan itseensä/diggaajaansa vastaavalla maskuliinisella
muodolla matparaH!

(Tämä on suhteellisen kimurantti jutska; voi olla että sotkeudumme tässä omaan näppäryyteemme, LOL!)

Nythän on niin, että sana, jonka lemma (sanakirjamuoto) on brahman*, voi olla sekä maskuliini- että neutrisukuinen.

(IE kielissä neutrisukuinen sana lienee sellainen jonka nominatiivi ja akkusatiivi/objektiivi ovat morfologisesti
identtiset?)

Kuten alaviitteestä voimme huomata, kun brahma(n) viittaa Absoluuttiin se on (exceptionally treated as m[asculine].)
Käsitämme tuon siten, että kun morfologisesti neutrisukuinen sana brahma(n) viittaa Absoluuttiin, Täydelliseen Abstraktioon,
joka lienee kaiken ilmentyneen "takapiru", siihen liittyvät määreet, esim. adjektiiviattribuutit ovat morfologisesti maskuliineja?

Tämä voi toki olla taholtamme virheellinen käsitys, mutta kuitenkin mielestämme värssyn

anaadi matparaM brahma... asemesta pitäisi olla anaadi matparo (ilman sandhia: matparaH) brahma...

mikäli tuon adjektiiviattribuutin (matparam/matparaH) haluttaisiin viittaavan brahmaan/brahmaniin?

 :crazy2:

Edith: typoja korjattu...

*    brahman   n. (lit. `" growth "' , `" expansion "' , `" evolution "' , `" development "' `" swelling of the spirit or soul "' , fr. 2. %{bRh}) pious effusion or utterance , outpouring of the heart in worshipping the gods , prayer RV. AV. VS. TS. ; the sacred word (as opp. to %{vAc} , the word of man) , the Veda , a sacred text , a text or Mantra used as a spell (forming a distinct class from the %{Rcas} , %{sAmAni} and %{yajUMSi} ; cf. %{brahma-veda}) RV. AV. Br. Mn. Pur. ; the Bra1hman2a portion of the Veda Mn. iv , 100 ; the sacred syllable Om Prab. , Sch , (cf. Mn. ii , 83) ; religious or spiritual knowledge (opp. to religious observances and bodily mortification such as %{tapas} &c.) AV. Br. Mn. R. ; holy life (esp. continence , chastity ; cf. %{brahma-carya}) S3ak.i , 24/25 S3am2k. Sarvad. ; (exceptionally treated as m.) the Brahma8 or one selfexistent impersonal Spirit , the one universal Soul (or one divine essence and source from which all created things emanate or with which they are identified and to which they return) , the Self-existent , the Absolute , the Eternal (not generally an object of worship but rather of meditation and-knowledge [738,1] ; ...... Brahma1 or the one impersonal universal Spirit manifested as a personal Creator and as the first of the triad of personal gods (= %{prajA-pati} q.v. ; he never appears to have become an object of general worship , though he has two temples in India see RTL. 555 &c. ; his wife is Sarasvati1 ib. 48) TBr. &c. &c , ; = %{brahmaNa@AyuH} , a lifetime of Brahma1 Pan5car. ; an inhabitant of Brahma1's heaven Ja1takam. ; the sun L. ; N. of S3iva Prab. Sch. ; the Veda (?) Pa1rGr2. ; the intellect (= %{buddhi}) Tattvas. ; N. of a star , $ Aurigae , Su1ryat. ; a partic. astron. Yoga L. ; N. of the 9th Muhu1rta L. ; (with Jainas) a partic. Kalpa Dharmas3. ; N. of the servant of the 10th Arhat of the present Avasarpin2i L. ; of a magician Ra1jat.

Kuten on tainnut tulla mainittua jo aiemmin, viime aikoina iltasatunamme
on ollut Radhakrishanin, akateemisesti hyvinkin sivistyneen Intian ex-pressan
käännös ja (niukahko) kommentaari Bhagavad-giitaa'han. Olemme päässeet
jo aivan kalkkiviivoille, ja siellä meitä on odottanut varsinainen "kalkkaro-käärme"!
Olemme joutuneet pahan dilemman kouriin: voisiko olla niin maatamullistavasti
että suosikkifilosofimme, vedaantan monistista advaita-lahkoa edustava Aadi-Shankara
venkoiluineen on sittenkin paikkapaikoin väärässä!

This all boils down to this: onko Shankaran selitys siitä miksi Giitaa käyttää redundanttiselta
kalskahtavaa ilmausta anaadimat säkeessä

anaadimatparam brahma

...tarkoittamaan että korkein brahma(n) [on] aluton, kiemurtelua bhakti-tulkinnan
välttämiseksi. Shankarahan selittää että "ylimääräinen" mat on säkeessä vain runomitallisista syistä!

Radhakrishnan (Rk) antaa toisenkin vaihtoehdon mikä olisi tavallaan ehkä kieliopillisempi:

anaadimat param: beginningless supreme. - Shankara
anaadi matparam: beginningless, ruled by Me. - Raamaanuja*.

Kuten aiemmin taisi tulla selitetyksi, anaadimat on redundantti, koska an-aadi issessään
merkitsee, ehkä vähän yllättävästi, aluton (kirjaimellisesti: ei-alkuinen tai epäalkuinen).

Olemme yrittäneet pähkäillä minkälainen ilmaus suomessa vastaisi tuon ilmauksen anaadimat
redundanttiutta, mutta sellaisen löytämien ei ole semantiikka-idiootille ihan yksinkertaista, LOL!
Kenties joskus esiintyvä fraasityyppi ilman tekemättä olisi passeli esimerkki vaikka ei morfologisesti
täysin vastaakaan ilmausta anaadi-mat.

Kinkkiseksi tuon jutskan tekee se, että devanaagaritekstissä olisi käsittääksemme helppo
tehdä ero ilmausten anaadimat param... ja anaadi matparam...välillä yksinkertaisesti
erottamalla anaadi ja matparam, mutta jostain kumman syystä ne kirjoitetaan yhteen,
mikä ymmärtääksemme tukee Shankaran tulkintaa:

अनादिमत्परं ब्रह्म anaadimatparaM brahma

(mat ja param tulee kirjoittaa yhteen vaikka ne eivät kuuluisikaan samaan (yhdys-)sanaan koska kaksi perättäistä konsonanttia, tässä t ja p, yleensä ilmaistaan yhdyskonsonanttimerkillä, tässä त्प)

Now, let's suppose for the sake of argument that the reading anaadi matparaM brahma
were the (more?) correct one. Tuossa lukemistavassa siis Krishna de facto väittää olevansa
persoonattoman Absoluutin, brahma(ni)n "yläpuolella". Edes "Grosses'ista" ei löydy mitään
hakusanalla matpara!  Sensijaan tatpara'lla löytyy:

   tatpara   mf(%{A})n. following that or thereupon Megh. ; having that as one's highest object or aim , totally devoted or addicted to , attending closely to , eagerly engaged in

Olemme kursivoineet yllä kirjaimellisimman merkityksen.

Tuo löytymättömyys on sikäli pöyristyttää, että sana matparaH esiintyy nelisen kertaa giitaassa! Eka esiintymä on värssyssä II 61:

taani sarvaani saMyamya
  yukta aasiita matparaH

Rk kääntää sen enkuksi intent on Me [Krishna]. Hän huomauttaa että joissakin laitoksissa
on matparaH asemestä tatparaH.

Koska brahma(n) on neutrisukuinen sana, normaalisti siihen viittaava adjektiivi olisi myös
neutrimuodossa eli tässä tapauksessa matparam! Tosin sanakirjan mukaan tuota sanaa kohdellaan
ikäänkuin se olisi maskuliinimuotoinen; emme ole satavarma mitä tuo merkitsee...


(tall. kesk. er...)

* Wiki: Ramanuja or Ramanujacharya (1017–1137 CE; IAST: Rāmānujā; [ɽaːmaːnʊdʑɐ] ) was an Indian theologian, philosopher, and one of the most important exponents of the Sri Vaishnavism tradition within Hinduism.[2][3] His philosophical foundations for devotionalism were influential to the Bhakti movement.[2][4][5] (Korostus lisätty) Ramanuja's guru was Yādava Prakāśa, a scholar who was a part of the more ancient Advaita Vedānta monastic tradition.[6] Sri Vaishnava tradition holds that Ramanuja disagreed with his guru and the non-dualistic Advaita Vedānta, and instead followed in the footsteps of Tamil Alvārs tradition, the scholars Nāthamuni and Yamunāchārya.[2]

[Luin kertauksen vuoksi tätä ketjua. Näistä jutuista taitaa olla äärimmäisen hankalaa
kirjoittaa kansantajuisesti, koska taas sain itsekkin taistella ymmärtääkseni mitä olen yrittänyt
sanoa. Kaikki me emme vain osaa kirjoittaa helppotajuisesti?? Heh...]

Tämä lienee parasta esittää uutena replynä!

Huonoja uutisia harekrishna'ille ja muulle "ei-advaita-jengille"?

(Tämä tuli mieleen pyörälenkillä kun aivot saivat raikasta happea
paremmin kuin huonohkon ilmanvaihdon omaavassa kämpässä...   ;D)

Jos devanaagariiteksti kirjoitetaan siten, että anaadi ja mat kirjoitetaan
ilman sanaväliä, ainoa tulkintamahdollisuus lienee se, että kyseessä
on kuin onkin redundantti muoto anaadimat (param brahma...) eikä
missään tapauksessa mm. dvaitain suosima bhaktitulkinta jossa Krishna
toteaa olevansa brahma(ni)n "yläpuolella": anaadi matparam brahma...
Nimittäin ei ole mitään, sanoisiko, ortografista syytä kirjoittaa foneemijonoja anaadi ja mat
yhteen koska anaadi päättyy vokaaliin, ellei yhteenkirjoittamisen syy ole se, että -mat tulkitaan
suffiksiksi, eikä persoonapronominin aham (minä) yhdyssanoissa käytettäväksi
muodoksi, joka on muodostettu eri vartalosta kuin perusmuoto (aham). (Suomesta ei äkistään
tule muita sanoja mieleen kuin hyvä  (parempi, paras), jossa eri muodot perustuvat eri vartaloon...).

Todella omituista on se että joissakin teksteissä devanaagarii on korostetusti anaadimat param*, kun
taas translitteraatio on esimerkiksi anaadi mat-param!

Esimerkki löytyy täältä, jossa em. säkeistö on 13:12 (ei siis 13:13)

https://archive.org/details/TheBhagavadGitaInSanskritWithTransliteration/page/n103

Tuo ei tarkoita sitä etteikö Krishna käyttäisi sanaa matpara viittaamaan itseensä
jonkin "yläpuolella" olevana, mutta muissa yhteyksissä sen kieliopillinen suku
taitaa olla maskuliini (matparaH, ei matparam), eli se ei silloin ilmeisesti viittaa brahmaniin, joka
Absoluuttia merkitessään on siis neutrisukuinen (eli sen nominatiivi ja akkusatiivi
ovat morfologisesti identtiset).

(Lisäys) Multilingvaalisella keyboard'illa yritimme kirjoittaa devanaagariina molemmat versiot:

अनादि    मत्परं         ब्रह्म
anaadi matparaM brahma
​
अनादिमत्परं            ब्रह्म​
anaadimatparaM brahma (lue: anaadimat paraM brahma**)

https://www.lexilogos.com/keyboard/devanagari.htm

* Yhdyskonsonantit voidaan esittää erillisinä jos käytetään viraamaa, vinoviivaa merkin alapuolella,
joka poistaa konsonanttimerkkiin defaulttina kuuluvan lyhkäsen a-vokaalin.

** Jostain kumman syystä tuon kuulee useimmiten lausuttavan bramha!   :o