Astro Foorumi

Kuulisin mielelläni tarot-kortteja harrastavilta tavoistanne käsitellä kortteja. Ostin reilu puoli vuotta sitten Crowleyn kortit ja kirjan ja kirjassa neuvottiin kunnioittamaan kortteja ja oli hyvinkin tarkkoja ohjeita, miten kortteja tulisi säilyttää, miten varustautua tulkintatilanteisiin jne.

Uskotteko siis näihin?

Itse otin aluksi ohjeet aika kirjaimellisesti. Metsästin kaupasta kaunista puurasiaa, jossa kortteja jonkin aikaa säilytin. Nyt kortit ovat taas pysyneet omassa pahvisessa laatikossaan, jossa ne tulivat. Lisäksi neuvottiin, että tulkintatilanteessa pitäisi olla joku kaunis kangas, jonka päälle kortit levitetään, kynttilöitä, jotain henkilökohtaisia, itselle tärkeitä esineitä jne. Mutta vähitellen nuo ovat karisseet. Toki kunnioitan korttejani paljon ja hiljennyn aina ennen ensin, ennen kuin alan edes sekoittaa pakkaa.

Minkälaisia rituaaleja, tapoja tai uskomuksia muilla on omien korttiensa kanssa?

Minä säilytän kortteja erityisessä itse valmistamassani laatikossa, koska uskon niistä siten tulevan siten enemmän "omat". Luulenkin, että tarotkorttien kohdalla erityisen tärkeää onkin tehdä niistä omansa ja siirtää niihin omaa energiaana. Ehkä kirjan kirjoittaja oli tähdännyt tuohon antaessaan neuvoja korttien kohtelusta.

Tarotkorttien kunnioittamisen ajatus myöskin varmasti juontuu siitä, että rajaamalla ne tiettyyn käyttöön (esim. vain itselleen), kohtelemalla niitä erityisellä tavalla ja liittämällä tarottejen katsomiseen rituaaleja (liina, kynttilä, esineet) muodostuvat ne ajatuksissa erityiseksi, eivätkä "kulu" merkitykseltään samalla lailla arkisiksi kuin joka päivä käsittelemämme kahvimuki.

Näin saavutamme erityisen mielialan alkaessamma ennustamaan ja ottaessamme erityisesti ennustuskäyttöön varatut kortit, liinat tms. esille. Virittäydymme pois "arkitajunnasta" samalla siirtyen meditatiivisempaan ja hartaampaan tunnelmaan, jolloin olemme myös avoimempia korttien symboleille kuin arkisessa mielentilassa.

Tuo kuulostaa kyllä ihan järkeenkäyvältä, että kun niitä säilyttää itselle tärkeiden esineiden kanssa tai itsetehdyssä laatikossa, niin ne muuttuvat "enemmän omiksi". Ja tuokin on mielenkiintoinen tapa järjestää kortit, puhdistaakseen ne edellisen tulkinnan energioista. Ehkäpä täytyy huolellisemmin niitä säilyttää. Tosin uskoisin, että mielialan saavutan kyllä, sillä jotenkin aina kun haen kortit esille niin keskityn asiaan ihan toisella tavalla kuin muihin asioihin.

Löytyykö muita kokemuksia / käytäntöjä?

Mulla on kanssa crowleyn kortit..ja ihan on siinä paketissa missä ne tulikin :) en ole sen kummemmin niitä eritelly tms ja ihan vaan keittiön pöydällä katsonut, tosin olen muistanut pyyhkiä liat pois :uglystupid2: mutta aina kun olen katsonut/opastanut jollekkin muulle persoonalle, niin olen ottanut kaikki korut kädestäni ja kyllä on toiminut tulkinnat on mennyt oikeaan ja saanut siitä hyvää palautetta, tosin nyt en ole katsonut edes itselleni mitään :smitten:

Eli siispä välttämättä noilla rituaaleilla ja säilytystavoilla ei ole vaikutusta asiaan. Pölyjen pyyhkimisellä ehkä kuitenkin...  ;D

Onko tuolla korujen poistamisella vaikutusta asiaan? Itse en ole tuollaista tullutkaan ajatelleeksi. Tosin nykyisin en niin kauheasti enää koruja kanna, kuin joskus nuorempana, sormukset nyt tuossa nimettömässä. Joskus kello ranteessa. No, tietty korvikset ja kaulaketju, mutta eikös kyse ollut käsissä olevista koruista??

Itse olen mieltänyt korujen poistamiseen, koska siinä on sinun energiaasi, joka voi vaikuttaa kortteihin valinnassa  tosin olisi hienompaa antaa nostaa ennustettavan itse kortit eli hän luo itselleen sen ohjauksen me ollaan vaan se työkalu siinä opastaessa :smitten:

Mitään ihme rituaaleja tarvita. Lätkin tarotit pasianssin pelaamisen ohessa.  ::)

;D :2funny: no niinpä..mitä suotta..tulos kuitenkin sama?kai?

Noh, luin ohjeet vilkuilemalla läpi ja kun alan katsomaan kortteja suljen silmäni hetkeksi ja ajattelen asiaa johon kulloinkin haluan opastusta ja hyvin pyyhkii  :)
Minun kärsivällisyyteni ei millään piisaisi kaikkiin seremonioihin  :laugh:

Mie jopa katson kortteja useinkin sängyn päällä makuuhuoneessa.
Useinkin mieheni on kotona ja muualla ei ole omaa rauhaa (vain kaksio).
Kynttilän saatan sytyttää ja useimmiten sytytänkin.
Mie olen itselleni huomannut katsoa korkeintaan kerran viikossa, mulle tulee vähän höhlä olo jos niitä usein vatkaa...Tuntuu, että paremmin toimii, kun ei jatkuvasti kysele.

eihän se voima niissä korteissa ole, ne ovat vain väline. voit ennustaa mistä tahansa, se tapahtuu alitajunnassa. siksi rituaaleja ei pahemmin tarvita esim. korttien säilytykseen.  :D  ;D

no, minun mielipide.  ::)

Heips :)
Olen tulkinnut Taroteilla pari vuotta ja tuli noista koruista mieleen...
Mulla on oltava tietyt korut korvissa sillä hetkellä kun korttejani tutkailen. ;)Tiedä sitten mistä johtuu???
Korttejen säilytyksessä ei ole ainakaan mulla mitään liinaa/rasiaa,,,ihan pöydällä pakka nököttää,,,tosin pölyä ei ehdi kertymään,sen verran ahkeraan käytössä. ::)
Kortin nostoon käytän intuitiota ja ihan hyvin on ohjannut tähän asti. :angel:

On tainnut kortit jäädä ihan vain samaan koppaan, jossa ne oli kun ne hankein. Kortit ovat kuitenkin edelleen hyvässä kunnossa. Mutta kyllä mä korttejani kunnioitan. Esim, korit ovat minun, joten en niitä lainaile ympäriinsä. Yleensä rituaaleissa otan ne käyttööni, mutta on niillä tullut katsottua muutenkin. :)

Mullakin on crowleyn kortit ja edelleen myös siinä pahvisessa
pakkauksessa jossa ne ostin.. :-[
Tosin kirja ja korttipakka on käärittynä satiiniseen tyynyliinaan
jonka otin siihen tarkoitukseen ostettuani kortit.
En kyllä aina jaksa levittää kortteja sen päälle..
Ja Selkälokki, minäkin katson monesti kortteja sängyllä juuri ennen
nukkumaanmenoa, se on jotenkin helppoa.
Jos katson kortteja toiselle niin annan hänen itse nostaa omat kortit,
mutta en silti tykkää jos joku ilman lupaani "lääppii" korttejani.
Kyllä ne on mulla ainakin toiminut ihan hyvin ilman sen kummempia
rituaaleja.

Minulla on Osho Zen tarotit ja ihan puhtaasti itsensä tutkiskeluväline ja vastauksen varmistaja. Mutta tottahan toki rituaaleja on...ei kyse ole mitä pitää tehdä vaan sitä miltä tuntuu. Minä kohtelen korttejani niinkuin koen, kunnioituksellani. Kai se omistajastaan riippuu.

Minulla on tärkeää, ettei ole sähkövaloja lähelläkään heijastamassa, vaan pelkkiä kynttilöitä. Saatan valita taustalle jonkun rauhoittavan musiikin, jota ei jää kuuntelemaan mutta taatusti rauhoittaa. Otan ensin selvää millä kuvioilla aion toimia, koska en ole niin kehittynyt vielä että muistan korttikuviot ulkoa.... :D Yleensä käytän jotain isoa kangasta korttien ja koko kynttilänvalon etäisyydellä. se jotenkin saa vain tuntemaan itsensä yhteen, uuteen tilaan, eikä se ole vaan olohuoneen lattia yms...Itse siis käytän kortteja lattialla. Minä vain otan kortit käteen, hengittelen syvään ja rauhoitun silmät kiinni ennen kuin alan tehdä yhtään mitään. Kun tuntuu siltä, että kaikki muu on poissa mielestä ja kortit alkavat elää....sitten vasta sekoitan kortteja ja sekoitan kunnes tuntuu että se on siinä eikä yhtään enempää. Minulle se vain jotenkin tulee...en tiedä muista, enkä välitä, koska tämähän on minun rituaalini korttieni kanssa.

Korttejani kun ei ole kukaan muu koskenutkaan...se on jotenkin pyhä alue. en ole vielä niin oppinut että osaisin täysin ilman kirjaa, joten lunttaan välillä. Ja korttini on edelleen samassa laatikossa jossa sainkin ne...kunhan ne vain ovat varmassa tallessa. Varmaan ainut asia jota en ole onnistunut kadottamaan... :)

Tässäpä näitä. Luulenpa että kannattaa vaan kehittää omat rituaalinsa, joista tuntuu että ne toimivat ja tuntuvat hyvältä. Muullahan ei ole väliä. :)

Aika monella kuitenkin näyttää olevan joku "juttu" omien korttiensa käsittelyyn. Joillakin se juttu on se, ettei ole mitään juttua...  :2funny:

Itse hommasin ensin puisen rasian ja kauniin kankaan korteilleni, mutta sitten ne on kuitenkin jäänyt käyttämättä. Enemmän sitä tulee keskityttyä siihen rentoutumiseen, rauhoittumiseen ja keskittymiseen ennen kuin alkaa kortteja katsella. Kunpa osaisin ja malttaisin rauhoittua noin perinpohjaisesti kuin sinä, Nefertari, mutta kun olen niin hätähousu luonne.  :idiot2:

Minulla ei oikeastaan ole kyseiset kortit olleet enää käytössä juurikaan viime vuosina. Mutta aiemminkaan ei niiden käytössä minulla mitään rituaaleja ollut.
Lapset niitä plaraa mielellään ja kortit ovat päässeet jopa joskus 'duel master' korteiksi paremman puutteessa.  ;)

Olen vasta-alkaja Tarot-saralla: olen käyttänyt niitä vasta kuutisen vuotta  :-[

Minulla on siis myöskin Crowleyn pakka - johon en salli muiden koskevan. Tai jos koskee, niin sitten teen puhdistuksen niille.  :coolsmiley:

Pakan säilytän omassa pussissaan (raaka-silkkiä) ja teen pöydän minne tuntuu sopivalta.  ::)

no jaa- tietenkin siunaan tilaanteen, ennen tulkintaa - että siihen eivät sekaantuisi 'väärät' energiat...

Kuulehan Elektra, miusta tuntuu, että olet jo suorastaan vanha kettu noissa hommissa. :2funny:

Meitsillä vasta vuoden olleet....Juuri nuo Crowleyt hankin ensikis ja n. kuukausi sitten hankin kosmiset.
Mutta vaikka ovatkin olleet vasta vuoden, niin miulle ne kyllä tosi hyvin tuntuvat "puhuvan".
Tosin en katso muille, jos joku ystäväni on halunnut, olemme katsoneet yhdessä ja ystäväni on saanut itse sekoittaa ja nostaa.... :)

Vanha kettu, hih! Näkis vaan...

Minäkin teen yleensä vain itselleni, tai sitten kavereille, jos joku pyytää. On mielenkiintoista, miten niistä näkee usein sen teeman, mikä on meneillään.

Näissä Crowleyssahan on lisäksi laitettu planeetat mukaan, helpottamaan / hankaloittamaan tulkintaa ;)

Säilytän kortteja Portugalista ostamassani puurasiassa liinaan käärittynä... Liina on ihan tavallinen, ei mitään erikoista. Hankin rasian osittain sen vuoksi että saan korit suojaan pölyltä mutta myös siksi että halusin niiden energian säilyvän mahdollisimman hyvin.

Kun katson kortteja, sytytän kynttillän ja hieron käsiä. Ei kummoisempaa mutta auttaa keskittymään. Kortit levitän yleensä lattialle, koska siinä on eniten tilaa ja kissaani kiinostaa mitä teen... En halua karvaisen kaverini istuskelevan ruokapöydälläni.

Ennustan silloin tällöin itselleni, mutta yleensä pyrin että joku muu katsoo minulle minä muille.

Joulupäivää!

Itselläni on Rider - Waite kortit. Säilytän niitä alkuperäisessä pahvirasiassaan. Käsittelen pakkaa aina niin, että en näe kuvapuolia. Tämä siksi, etten pääsisi jonkin tietyn kortin jäljille. Sen kummallisempia rituaaleja minulla ei ole kuin se, että hiljaista pitää olla, kun katson kortteja.
    Aiemmin kokeilin kelttiläisiä ristejä ja muitakin pöytiä, mutta ne tuntuivat jotenkin vierailta. Asia vaivasi pitkään kunnes mieleeni putkahti oma viiden kortin pöytä. Kovin laaja se ei tietenkään ole, mutta säännöllisesti ( kerta viikossa ) tehtynä toimii. Kortit sekoitan ennen ja jälkeen istunnon ja erityistä huomiota kiinnitän siihen jos sattuu käymään niin, että jokin yksittäinen kortti lennähtää pakasta sekoitusvaiheessa. Tulkitsen sen arvokkaaksi lisätiedoksi tai -vihjeeksi. Jos mieltäni vaivaa jokin yksittäinen asia, nostan yhden kortin ja kuulostelen sitten sitä.

mulla on kans jonkinlainen ritulaali.
Olen olen tehny mustasta silkistä tai jostain vastaavasta neliön muotoisen liinan. johon käärin pakan aina kun en sitä käytä ja jonka päällä sit teen pöydän.
fortune telling cads on mulle, tosin ne taitaa olla aika normaalit kortit, ei ole mitenkään ihmeellisä kuvioita jne.
yleensä aina kynttilän valossa teen, mutten aina. itselle jos katson niin yritän olla kasvot itään päin ja sit jos teen toiselle niin itse olen pohjoispäässä ja ennustetava vastapäätä..

Minä en usko rituaaleihin, joten minulle kortit ovat vain työväline. Jos haluan neuvoja korteilta, niin keskityn vain itse eli kortit hoitavat kyllä tehtävänsä, jos itse olen asiassa mukana. Uskon että rituaalit onkin kehitetty vain siksi, että se helpottaa joitakin ihmisiä keskittymisessä.  Ne eivät siis ole vääriä, koska ne auttavat ihmisiä, mutta ne eivät ole myöskään välttämättömiä, jos läsnä oleminen onnistuu ajatuksen voimalla. Rituaalit ovat myös sellainen tykkäämisjuttu kuten se, että joku tykkää rokista ja joku klassisesta ja joku ei tykkää musiikista lainkaan vaan on teatterin kannalla. Kulttuureista metaforana voisi olla puhuessa elehtimisen erot eri maissa. Myös rituaalit ovat tapoja, tottumuksia, apukeinoja tai joku vaan tykkää niistä ihan muuten vaan.  :)

Minä otan pakan esiin vain kun olen yksin kotona.  En ole tehnyt tulkintoja kenellekään, olen vasta opettelija.

Mun pakka on vielä siinä pahvisessa kotelossa, missä se oli ostettaessakin.  Kotelon olen käärinyt Egyptistä tuomaani huiviin, ja huivin päälle teen pöydät.  Katselen aina huivissa olevia, muinaisista ajoista kopioituja kuvioita, ja mulla menee iholla jonkinlaisia väristyksiä.  Mua aina vähän pelottaa koko pakka.

 En tee korteille pesiä, minulla ne ovat pahvilaatikossaan tai kuten nyt, levällään yöpöydän laatikossa  :). Ei ole liinaa, vaan teen pöydän mihin milloinkin.
 Varsinaisessa hetkessä on tärkeintä oma rauha ja keskittymisvalmius, usein väännän omia pöytiä, joskus myös valmiita malleja. Itselleni lähinnä, toisinaan myös kavereille huvikseni.

 Nykyisen pakan kanssa tulen parhaiten toimeen, nämä ovat lempeät. Aikeisempien kanssa menivät energiat ristiin.

Omat kortit ovat irrallaan ja päällä pidän pientä painoa.
Tarkka olen aina
ollut siitä ettei kortteihin muut koske, paitsi kun katson muille..  :)

Hyvin useasti laitan kynttilän palamaan kun luen korteista,auttaa keskittymään.
Myöskin hiljennän tilan ja itseni ennen korttien sekoittamista.
Lopuksi kiitän.

Ajattelen että kunnioitus on paras tapa käsitellä Tarot-kortteja :)

Minulla tarotkortit kulkevat mukana laukussa ja keräävät sillälailla energiaa itseensä.Ja ennen katsontoa minulla on kanssa omanlaiseni rituaalit, ja minä oikein tunnen, kun otan pakan käteen kuinka energiaa virtaa niistä minuun,ja joku oikein ohjaa minun kädet oikeille korteille.
Olen huomannut olevani jonkinlaisessa sanoisinko transissa hetkellä jolloin valitsen kortit, ne tuntuvat oikein ohjailevan minua välillä.
Näin uutena tarot katsojana ,en tiedä kuuluko se asiaan.Mutta silloin kun nään ilman kortteja olen vähän samanlaisessa tilassa.