Astro Foorumi

Pohdin taas erästä asiaa kun luin juttua ihmisestä jolla on ollut omituisia kipuja kehossa tietyssä kohdassa ja sitten oli käynyt ilmi entisiä elämiä tutkaillessa mm. se että hän oli kuollut aiemmin haavoitettuna siihen kohtaan mistä häntä särki.
Voiko olla mahdollista että esim. syntymämerkit, oudot jäljet iholla, kivut joita ei osata selittää voisi johtua menneistä elämistä?
Onko kukaan tarkemmin tutkinut/pohtinut asiaa?
Esim. itselläni on outo jälki ollut reidessäni aina, sellainen erikoisen muotoinen. Aikaajoin yritän katsella sitä ja saada siitä selvää mitä muotoa se muistuttaa esimerkiksi. Tulipa sitten tälläinenkin mieleen.
Onko kellään "merkkiä" iholla jonka luulet olevan arpi menneisyydestä? Vai onko kaukaa haettua?

 :)

Äidilläni on nilkoissa ja ranteissa pahat psori-ihottumat, joita hän on koko elämänsä ajan yrittänyt parantaa kaikilla mahdollisilla lääketieteellisillä ja luontais-hoidoilla. Hän on varmaankin yli kymmenen vuotta meditoinut ja rukoillut päivittäin ihoansa terveemmäksi, pyytänyt enkeleitä yms.

Pari vuotta sitten yksi meedio/selvänäkijä kertoi äidin vielä käyvän vielä tässä elämässä läpi sitä tuskaa, jonka hän oli kokenut monta elämää sitten. Hän oli ollut syytön, mutta vangittu. Ollut seinässä kiinni joillakin "metallirannekkeilla" ranteistaan ja nilkoistaan, roikkunut siinä, kunnes kuollut. Ihottumat eivät siis parane, ennen kuin äiti muistaa sen, minkä hänen pitäisi antaa anteeksi ja unohtaa.

Että tämän perusteella... ???

Artemis, kun nyt pääsin vauhtiin tuolla toisaalla ::) tuli tuosta sinun kertomastasi seuraavia mielikuvia: olit soturi, joka vangittiin ja jouduit orjaksi (gladiaattoriksi?), arpi olis syntynyt jonkinlaisen polttavan raudan aikaansaamana.

Tosi mielenkiintoinen aihe, ja valonkantajan kertomus äidistään aika hurja :o

Mulla ei ole merkkejä iholla, mutta tuli mieleeni että onkohan minut teloitettu hirttämällä/giljotiinilla/katanalla, kun niska on heikko kohtani? Mitään vikaa siellä ei näy, mutta jatkuvaa pauketta kuuluu kyllä. Olen kuulemma elänyt Japanissa ja tiedä vaikka joku olisi sivaltanut pääni irti  ???

Onhan toki mahdollista että vaivat ovat ihan tästä elämästä, mutta tuli nyt vaan mieleen...

Ei ihmeemmin aavistuksia entisistä elämästä.
Voi olla, että jossain elämässäni olen ollut jollain tavalla epämuodostunut.
Jossain toisessa elämässä minut on joko silvottu tai minulle on suoritettu jotain tieteellisiä kokeita.
Tästäkään elämästä ei ilman arpia olla selvitty..

Minulla o oikeassa rinnassa sellainen iso mansikkaluomi, se on ihan kuin joku fritsu  :crazy2: imetyn näköinen jälki ja joskus olen kuullut siitä vaikka mitä kommenteja :-X erikoisen se tekee, että se on suomen kartan muotoinen, mutta nurinpäin  :) ja yleesä selkälihas siitä kohtaan kipuilee ja tukkeutuu, joka aiheuttaa huimausta ja päänsärkyä :-[
Itse olen nähnyt voimakkaita unia, että minut on teloitettu ampumalla sota-aikaan rintaan ja niskaan  :-\

Kyllä se ainakin näin menee omalla kohdallani. :)

Rintalastani on murtunut kolmeen otteeseen tässä elämässä
ja siinä tuntuu törröttävä luu. Onneksi se ei näy,
kun se menee juuri sopivasti hiukan vasemman rinnan alle. :)

Neljä eri henkisen alan näkijää on sanonut, että kuolin
edellisessä elämässäni rintaan ammutusta luodista.

Mutta mikä ihmeellistä, niin kun tapasimme mieheni kanssa
ja kaikki tuntui jo heti alusta asti sille kuin olisi
keskustellut itsensä kanssa, mutta kun aloimme
tuntea toisiamme ja elämiämme, löysimme aivan uskomattomia
samankaltaisuuksia!

Ensinnäkin syntymäaikamme;
Hän on syntynyt 13.5.1975
ja minä 30.5.1975, mutta samaan kellon lyömään 20.09,
joten eroa on vain 1 ja 0 ja eri maa ja kaupunki. :D

Hänelle tuo 1 ja 0 symboloi maskuliinista ja feminiinistä. :)

Hänellä ja minulla on arvet samoissa kohdissa.
Vasemman silmän kulmakarvassa pieni vekki
ja oikeassa polvessa vekki.
Myös erilaiset onnettomuudet ovat samankaltaiset
ja murtumat ja loukkaantumiset ovat samoissa kohdissa
ja hyvin vastaavat.

Muuta tietoa;

Molemmat olemme syntyneet perheeseen 2. lapsena
ja molemmilla on ollut samankaltaiset ongelmat kasvussa.
Hän on joutunut vaihtamaan koulua 3 kertaa, minä kaksi kertaa.
Molemmat meistä ovat perheemme mustia lampaita ja villikkoja.

Meidän huumori ja ajattelutapa on hervottoman samankaltainen!

Meidän lahjakkuutemme ovat samoilla urilla,
kuten myös työelämämme. Yliopistossa olemme olleet
kiinnostuneet samoista aineista. :)

Olemme jopa työskennelleet jo aikaisemmin samassa
yrityksessä tietämättämme toisistamme
ja molemmat ovat vaihtaneet uraa ko. yrityksestä muualle
ja jälleen kohtaamme työelämässä, samassa yrityksessä!

Mieheni haluaa vierailla meedion luona tämän erikoisen asian vuoksi.
Hän haluaa tietää, missä kaikissa elämissä olemme olleet yhdessä.
Hän epäilee, että olisimme olleet kaksoset jossain vaiheessa.
Katsotaan, mitä tapahtuu. :D

Minulla on takaraivossa "lakka". Vauvana se oli auki ja vuotava. Mummillani oli samanlainen ja samassa kohdassa. Tarinan mukaan isomummini oli raskaana ja lakassa sisarensa kanssa. sisar oli heittänyt lakalla, joka tietenkin osui silloin vielä masussa asustaneen mummini päähän... joo, että sellasta. :D
itse asiassa olen minäkin asiaa miettinyt ja muistaakseni joskus jopa lukenut aiheesta kirjan. Siinä oli mm. että tietyt sairaudet ilmaantuivat siinä iässä kun edellisessä elämässä trauma on tapahtunut. Esim outo hammaskipu samaan aikaan, kun edellisessä elämässä on satuttanut hampaansa...  :smitten:

Ihmeellisin aisia tässä elämässä ovat olleet stigmat "kristukset haavat", jotka ilmaantuivat ensin jalkoihin, sitten käsiin ja suurin, josta vieläkin arpi oikeaan kämmeneen. Aluksi en itse ymmärtänyt mistä ärhäkän punaiset haavat ilmestyivät, kun en ollut mihinkään satuttanut Eräs ystäväni tajusi mistä oli kysymys... Muutaman ihmisen kanssa olen keskustellut asiasta ja yhdellä on ollut myös sama kokemus.

Pojallani on otsassa ¨arpi¨ ollut syntymästään lähtien.
Yksi hänen menneistä elämistään oli lentäjänä ja kuolema päähän osuneesta luodista toisen maailmansodan aikana.

Voi miten mielenkiintoisia kertomuksia teillä kaikilla.
Myria, mielenkiintoinen mielikuva sinulla. Olen ajatellutkin että olen ollut joskus soturi, eräs näkijä kerran mainitsi minulle että olen ollut useammassakin sodassa.. Tässä elämässä en voi sietää väkivaltaa, pelkään ajatustakin satuttamisesta tai satutetuksi tulemisesta. Sotauutisetkin ahdistavat. Ehkä tuo jälki todella on merkki jostain..
Itselläni on myös arpi kulmakarvan tienoilla, se on tosin tullut kun minua lapsena heitettiin esineellä joten siihen tuskin liittyy mystiikkaa.

Valonkantajan juttu oli ajatuksia herättävä. Onko äidilläsi ollut muistikuvia?

Aniara, miten olet saanut tietää poikasi menneistä elämistä?

Holly Fruit Cake, kun luin juttusi tuli mieleen miekkataistelu. Ehkä haavoituit niskaan?

KirsiMarita, miten nuo jäljet ilmestyivät? Mitä ajattelit?

Sawotar, itse olen nähnyt väkivaltaisia unia myös, joissa pakenen. Unissa aina pakkaan tavaroita sillä minun on jätettävä kotini ja minua ja perhettäni uhataan. Näen myös unia joissa minut yritetään hukuttaa...

Eli menneistä elämistä voisi ilmentyä merkkejä sairauksina ja kipuina sekä arpina. Muistaminen ja asian käsittelykö auttaisi?

Nyt kun taas tarkastelin jalassani olevaa merkkiä niin se näyttää ikäänkuin kolmiolta, joskus olen ollut sitä mieltä että se on Espanjan kartan muotoinen  ::) Joku sanoi sitä joskus Australian näköiseksi...
Auringossa se muuttuu vaaleanpunaiseksi ja muuten se on valkoinen.

Artemis, en minä oikein tiedä. Ei taida olla... Lähinnä äiti muistaa menneistä elämistään sellaisia asioita, kenen kanssa hän on ollut missäkin suhteessa missäkin elämässä. Ja suurinpiirtein missä, milloin, "minkälaisena" esim. atlantiksella, intiaanina, jossakin sodassa. Hän ei muista niinkään tapahtumia. Monet eri selvänäkijät ovat kertoneet äidille hänen elämistään ja muutamista joissa minäkin olen mukana ollut.

Isäni muisti menneitä elämiään todella tarkasti ilman kenenkään selvänäkijän apuja ja puhui niistä paljon.

Harmittaa, ettei itselle ole avautunut ihan omin keinoin vielä muuta kuin muutama välähdys elämästä intiaanimiehenä unien kautta.

Toivottavasti joskus... ::)

Mutta jos on monia elämiä elänyt, niin kai tuo
ihan luonnollista kuolla eri tavoin? :idiot2:
Eikö se nyt hiukan kuulu niin kuin asiaankin? :idiot2:

Toisekseen, nykyaikana käsitys "luonnollisesta" kuolemasta
on hiukan eri kuin ennen.

Silloin kuoltiin tauteihin ja taistelujen tuoksinnassa
enemmän kuin nyt.

Sitä paitsi viimeinen reilu 100 vuotta on maailmassa ollut
tosi sotaisa vähän joka paikassa. ;)

Nykyään ampumahaava potilas voidaan ihan hyvin saada
vielä jaloilleen. :)

Minun mielstäni noissa ihmisten kertomuksissa entisistä elämistä
ei ole mitään kummallisen traagista ollenkaan, jos niitä
peilaa historiaan. :)
Ja mikä nyt kokonaisuuden kannalta on "traagista"
ja mikä ei, kun katsoo sitä tuolta Alkulähteen näkökulmasta. ;)

Olenko minä jo näin paatunut..? ::)

Asterix, ihan samaa mieltä!

Kammottaa jotenkin se, että vuodeosastolla saatetaan alottaa tehoelvytys kuolemaa tekevälle 90-vuotiaalle, joka on maannut 10v. samassa sängyssä puolihalvaantuneena... Miksei ihmisten anneta kuolla rauhassa?! :tickedoff:

Varmaan jokainen meistä on kokenut kaikki mahdolliset tavat kuolla. Kymmeniä eri itsemurhia, hukkumisia, sairaskohtauksia, puukotuksia, myrkytyksiä, kidutuksia jne.

Mikähän on seuraava? :D

Jospa jään huomenna rekan alle?? JIPIIII! :D :D

Niinpä. :)

Olen aina miettinyt tuota käsittämätöntä ristiriitaa,
että miksi eläin armeliaasti autetaan kuolemaan,
kun se on aika on, mutta nykyihmiselle on laitettu
"kirous" kärsiä väkisin ja pysytellä elämässä,
vaikka luonnollisen siirtymän aika olisi? :idiot2:

Millainenhan vaikutus noilla elvytyksillä
ja koneen varassa elämisellä on seuraavaan elämään?

Onko seuraavassa elämässä puoliksi joku robotti? ::)

Tota noin..hoitotestamentteja saa kysyessä vaikka postista. Itsellä ollut sellainen jo useamman vuoden. Hoitotestamentti ei ole siis sama kuin elinluovutustestamentti.

Mä luulen että mun niska on voinut vahingoittua siinä samassa rytinässä jossa tapoin exäni, siis entisessä elämässä, ei nykyisessä. Hänellähän oli sairaalloinen halu pelotella minua terävillä veitsillä ym ym, ja oli selvästi kosto-mentaliteetilla liikkeellä. Ehkä siinä suhteessa on vielä jotain selvitettävää, vaikka olen kuvitellut jo päässeeni hänestä. Ehkä jotain anteeksiantoa itselleni?  ???

SIIS uskomatonta  :o mulle ja miehelläni on kanssa vastakkaisuudet...ihan kuin asterix kertois minun tarinaani :o *KOPS*

Eikö muuten aika hassu juttu Sawotar? :D

Jotkin ihmiset vain tunnistaa entisestä elämästä,
aivan kuten tunnistan sinutkin. :D

Miesystäväni on aivan innoissaan tutkimaan tätä! :D

Sepä se Asterix  :smitten:
Jos me ollaan kuoltu samassa sodassa aiemmissa elämissä  ::)
Meillä mieheni kanssa on sama tausta kokemuksineen ja hän synt: tammikuussa -68 ja mie huhtikuussa-69 ja samalla puolella poskea pienet syntymerkit ja lapaluun kohdalla samat kivut ja miehelläni kanssa oikealla puolella rinnassa iso luomi ns. kolmas nänni  ;D sama työtausta ja kiinnostukset hän toimii ja mie ajattelen :smitten: eli oltas tosi oiva tiimi auttamistyössä ja meillä kummallakin samat haaveet tulevaisuudesta ja luemme toisiamme jo pelkästä katseesta :smitten:

Miten sen entisen elämän voi tunnistaa? Luin jonkun Ted Andrewsin kirjaa, mutta minusta se vaikutti ihan hömpältä. :D

Minulla kaikki on alkanut tietoisesta kiinnostumisesta. Ajattelenkin, että alitajunta antaa sen tasoisia vinkkejä ja muistoja joita mieli kestää. Alussa entiset elämät ovat tulleet voimakkaina, usein toistuvina unina. Jostain syystä kerroin kerran asiaa energiahoidossa, jolloin regressio alkoi todenteolla purkautua. Ensimmäinen kokemus oli todella uskomaton, vähän kuin olisin ollut, jossain toisella planeetalla... Nykyisin tipahtelen "reissuille" varsin spontaanisti, päivittäisen rentoutus/meditaatioharjoituksen yhteydessä. Ovatko ne sitten menneitä elämiä? Uskoo, ken tahtoo... mielenkiintoisia reissuja ovat,edullista ja ekologista aika/mielikuvamatkailua, ainakin. :idiot2: :o :DMuuten, jostain syystä sitä "pääni lakkaa" eli arpea ei ole vielä ollut aika "tutkia".

Jännää tuo Asterixin ja miehensä samankaltaisuus ja samat kokemukset  :) Menkää ihmeessä jollekkin joka osaisi kertoa teidän menneisyydestänne enemmän. Minä ainakin menisin  :)

Kiitos vastauksista myös!

Mieleeni tuli myös ryhmäregressio? Itse olen menossa huomenna Hartolaan "hörhöilemään". Siella Jan Mikael Maros pitää lauantaiaamuna ryhmäregression... odotan mielenkiinnolla.

Ryhmäregressio..kerropas sitten kirsimarita millainen tilaisuus se oli?Laita vaikka yviä, ettei huku tähän ketjuun..

Kiinnostaiskohan ketään sellainen esm. siellä astro-miitingissä, tuli vain mieleen..?

Sama juttu minulla, näin tosi paljon sotaunia ja pakenin ja perhettäni uhattiin ja olin piilossa ampujia jne jne  :-X ja kipuilut on todellakin yläselän puolella ja nyt viime aikoina unet olleet hyvin voimakkaita ja erittäin muistettavia.
Tässä elämässä mun elämäntehtävä on selkeesti menneen haavoista parantuminen alitajunnan muistoista nousee se turvattomuuden tunne joka johtanut moniin vaikeuksiin tässä elämässä olen elänyt sellaisessa suorittamisen ja jännityneisyyden tilassa ja olen oppinut nyt oivaltamaan mistä on kyse niin kehon oireet on todellakin vähentyneet :smitten: eli täytyy antaa anteeksi kokemuksilleen eikä aina pyrkiä täydellisyyteen :angel:

Sinäpä sen sanoit Sawotar  :) Hyvä että kipuiluisi ovat hellittäneet vähän.
Itselläni ollut myös turvattomuuden tunnetta välillä. Unet ovat välillä kovinkin ahdistavia, välillä olen unessani joutunut tappelemaan verisesti puolustaakseni itseäni ja läheisiäni. Sellaisten unien jälkeen tulee outo olo, sillä todellakin väkivallan katsominen esim. tv:stäkin tekee pahaa ja jos minä itse unessa esim. tappelen niin tuntuu pahalta ajatuskin että kykenisin väkivaltaan..

Kieltämättä tuli hiukan ontto olo, varsinkin kun taistelussa kuollut henkilö oli vannonut kostoa ja olin seurustellut hänen kanssaan  :uglystupid2:  Mutta en  voi sanoa että olisi pelottanut, onhan minulla vapaus valita miten toimin.

Kiva tavata toinen oliivipuu täällä foorumilla  :smitten:

Joo, itse olen ollut mm. vastuussa useampien ihmisten mestaamisesta. Tässä elämässä kilpirauhanen ja niska ovat oireilleet. Entisestä inkarnaatiosta on tavallaan ollut myös apua. Se on "paukuttanut" selvittämään tässä elämässä tiettyjä asioita. Kun olen energiahoidossa purkanut inkarnoitumiani joissa olen tehnyt väärin tai minulle on tehty pahaa, olen katsonut inkarnaatiotani, tai henkilöä, joka teki pahaa silmiin ja antanut tietoisesti anteeksi. Täälä kierroksella on helpompi kohdata henkilö, toisaalta välillä olisi itselle helpompi mennä kertomaan, että just ton takia sinua ahistaa toi juttu. Mutta, usein olen päätynyt siihen, että olen ollut hiljaa. Koen sen erittäin vaikeaksi, koska tää parantaja pukkaa esiin tuon tuostakin. Toisaalta, eihän ihmiseltä voi viedä pois omaa oppiläksyään... Mikäli tilanne on kypsä, varmaan ihminen tulee sitä tavalla tai toisella kysymään...

Me ollaan menossa selvittelemään ja aivan jännittää
mahdottomasti! :D

Niin... mutta jos katsoo taas sen Alkulähteen näkökulmasta
tai muutoin siitä ikuisuudesta, niin se, että kuolee toisen toimesta
tai itse aiheuttaa jonkun kuoleman, niin kyllä ne molemmat varmasti
palvelevat sitä tehtävää, mikä sinulla kokonaisuudessa on.

Et vältämättä ole ollut edes ihminen kaikki elämäsi,
etkä myöskään välttämättä maapallolla. ;)

Henkimaailmassa ja Universaalissa ei välttämättä päde
samat (moraali)säännöt kuin maapallon eri yhteiskunnissa ja maissa. :)

Kyllä minun ruumiini voi tappaa vaikka kuinka monta kertaa,
mutta sieluani ei. :)

Opettihan Jeesus Nasaretilainen,
että jos lähimmäisesi lyö, niin käännä toinenkin poski. :)

Olen varmasti ottanut hengiltä hyvin monia ihmisiä.
Olenhan sentään jo aika monet sodatkin käynyt läpi.
Silti ne samat sielut vain tulevat morjenstamaan. :D

Asterix,
Jos selviää jänniä niin jos viitsit/haluat niin kerro ihmeessä meille myös  :)

Artemis uteliaana  :angel:

Minulla on ollut lapsesta lähtien arpi vatsassa, enemmän vasemman kyöjen puolella. Se näyttää samalla kuin isälläni oleva arpi, kun hän kaatui nuorena moottoripyörällä. Pikkulapsena ihmettelin miksi minullakin on samantyylinen arpi kuin isällä, vaikkei minulle ole sattunut mitään, kunnes kuulin, että menneiden elämien arvet kulkevat mukanamme (no eivät tietysti kaikki). Syntymämerkki se ei ole. En oikein tiedä tarkalleen mistä olen saanut sen, mutta tiedän kuolleeni tätä elämää edeltävässä elämässä konekiväärin luoteihin, jotka menivät selänpuolelta vatsan läpi. Ehkä se pieni, pyöreä arpi on juuri sen konekiiväärinluodin jättämä jälki, johon kuolin.

Tottakai!  :)
(tai siis pienellä varauksella tai jotain..) ::):2funny: :D

En usko entisiin elämiin, mutta jos joku näkijä pystyisi sanomaan, miksi jalkani ovat aina olleet erityisen rasitus- ja tulehdusalttiit? Jos vastaus on osuva, voipi olla että alan hiukan myötämielisemmin suhtautua näihin "entisiin elämiin"...kuka tietää? ???

Fiona  :smitten:

Sinähän olet  :aurinko:  :kalat: ja Kalojen heikoin kohta ovat jalat.
Nyt kulkee tr  :uranus:  :kalat: ja se tuo hermosärkyjä  :-[
Itselläni on  :aurinko: solar ars kartalla  :kalat: joten suolakylvyt jaloille on auttaneet turvotukseen ja särkyynkin.  ::)

 ;)  Mateve

Minulla on myös noita "evakkounia" eli pakkaan ja olen sodan jaloissa - piiloutumista, muiden turvaan vientiä  jne..

Ajatellessani jälleensyntymistä olen kiinnittänyt huomioni seuraaviin seikkoihin:

- olen ollut lapsesta asti erittäin viehättynyt mustalaismusiikista.
- tunnen oloni kotoiseksi seuratessani tv-ohjelmia välimerenmaista ja minun   
  on helppo ymmärtää kulttuuriin kuuluvien henkilöiden ajatuksenjuoksua.   
  Nyt onkin tulossa kreikkalainen naimakauppa elokuva. En katso muuten ko.
  tyyppisiä elokuvia, mutta siinä on esimerkki, jolloin tunnen oloni kotoi-
  saksi ja hieman ikävää kotiin.
- minulle on myös sanottu, ettei luonteeni ole pohjoismaalainen, vaikka
  geneettinen perimäni on kyllä supi suomalainen.
- olen myös ihmetellyt viehtymystä "heittäytyä" todella huono-osaiseksi,
  tyyliin; asumaan sillanalle. Muistan nähneeni elävän tuntuisen kuvan, jossa
  olen kerjäläismies tienpäällä, ilman määränpäätä. Sitä en tiedä näinkö kuvan
  ensimmäisen kerran unessa vai valveilla. Minun on erittäin helppo palauttaa
  kuva mieleeni.

Olenkin pohtinut, voisivatko nämä olla viestejä edellisistä elämistä. Miten niitä pääsisi syventämään?

Ah, toinen fisu kipeitä eviään ihmetellytkin. Välillä kramppaa niiiin imakasti että alta pois. Toisaalta ollut jo pari vuotta varsinkin kolealla säällä juilinta koivessa, vanhuuttako vai menneen elämän sotavamma?

Multa ovat nuo entiset elämät pyyhkiytyneet mielestä..jotenkin on vain sellainen tunne että jotain x-filesia on jossain vaiheessa tapahtunut..osaiskohan joku täältä "tuntea" mitä se voisi olla?

Mulla on syntymämerkkeinä ihan kuin huulien kuva selässä (haalentunut kovasti kylläkin iän myötä), ja toisessa ranteessa "viiru", josta teini-iässä kaikki luulivat, että olen viillellyt ranteistani. Mitään muistikuvia ei kylläkään ole edellisistä elämistä ainakaan näihin merkkeihin liittyvää.
Toisaalta olen epäillyt, että minulla on takana useampikin sotilas-elämä, että josko tuo sitten on kummakaan jos on arpia siunaantunut.


Minulla ei tosiaan mitään näitä "tuntemuksia" ole, mutta tuli mieleen uni noin viikon takaa, missä ihmettelin kovasti, miksi minusta tuntuu, että tunnen sinut jostain... Sitten unessa hokasin: Ai juu, edellisestä elämästä!  ;D

Hih, no olen ihmetellyt joo. ::) Minullakin kramppaa jalat! Se ongelma jo ollut aika kauan minulla, varmaankin noin 2 vuotta. Kouristelu tapahtuu lähes poikkeuksetta makuuasennossa. Magnesium ei ole auttanut. En tiedä mitä tämä voisi olla, kenties erään lääkkeen sivuvaikutuksia? Mitä muuten tarkoittaa "lihasjänteys"? :-\

Eli sen kun vaan kirjoittelet viestiä, ja sit jos haluat lainata jonkun tekstiä ja kommentoida vielä siihen; Paina sitä "Lainaus" tekstin kohdalta, niin lainaamasi teksti/koko viesti tulee tähän kirjoittelukohtaan siihen kohdalle, missä kursori on.

Lainattu teksti alkaa tällä; [/guote] ja loppuu samalla "käskyllä". Eli kaikki mikä on noiden guote -komentojen sisällä, maalautuu siniseksi. Jos haluat vain lyhentää tekstiä, deletoit sieltä keskeltä sen mitä haluat, ja katsot, että lainaus loppuu tuohon [/guote] -komentoon. Sen jälkeen voit kirjoittaa omaa juttuasi ja lainata taas jonkun toisen tekstiä samalla periaatteella! Aika helppoa  :) Joskus sitä joutuu itse kirjoittamaan ton guote, mutta toimii kuitenkin.

Toivottavasti mä ymmärsin kysymyksesi oikein ja sait jotain selkoa asiaan :smitten:

Nämä ovat oikein selkeitä merkkejä! Lisää tietoa asioista saa esimerkiksi meditoimalla (itsesuggestio/-regressio), regressiossa, selvännäkijältä, heilurilla ja vaikka astrologialla.

Itse esimerkiksi ymmärrän hyvin japanilaisen kovan kurin kulttuurin ja minun on helppo samaistua siihen. Se että koulutetaan niin kovaa,että henki meinaa lähteä ja palkaksi saat vain haukkumista, mutta olet silti sinnikäs ja kiitollinen. Olen elänyt samuraina.

Itselläni on outo mielikuva itsestäni ratsastamassa hevosella kukkulalle josta on näkymä merelle. Hassua sillä en ole koskaan ratsastanut ja silti tuo mielikuva on ollut iät ja ajat päässäni.
Intiaanit tuntuu läheisiltä. Sodasta ja vainoamisesta näen unia, pakenen ja minua jahdataan. Välillä käyn itse vainoajani kimppuun väkivaltaisesti  :-[
Teräaseet pelottavat minua ja ajatus puukottamisesta tuntuu kamalalta.

Meillä on kaikilla suvun naisilla luomi samassa kohtaa reiden sisäpinnalla.
Itseltäni se joskus lapsena jostain syystä leikattiin, mutta arven päälle kasvoi uusia kaksi.

Mulla on muutenkin melkoisen paljon luomia, ja lähes viikoittain huomaan uusia. Lasteni kehoissa osuu monia samoille kohdin.

Syntymämerkkini, ison tumman, sain kylkeeni edellisen elämän seivästyksestä  :buck2:

Jaahas jaahas..onko oltu aseveljiä missä milloin vai miten muistelet? Toiv en ole ufoillut tai muuta outoa siellä.. ;)

Höh, mitenkäs mää oon nyt ruvennu tulemaan astrolaisten uniin ja houreisiin.. ei ollut eka kerta.. :idiot2:

Minulla ja äidilläni on kasvoissa luomia samoissa kohdissa, esim. ohimolla

Mult löytyy "kastimerkki" otsasta melkein oikeasta paikasta, luomena  ;) Ja reidestä täysin sydämen muotoinen pisamien muodostama kuvio (?) Äitini sanoi aina,että se on lahja ja merkki siitä, että minua rakastetaan (ja on rakastettu)  :smitten: Olenkin miettinyt "kehystää" sen tatskan sisään, jolla olisi symbolinen merkitys ja näin ehkä vahvistaa sitä tai ainakin korostaa  8)

Hmm.. kaikki tuntuvat kuolleen edellisessä elämässään väkivaltaisesti  :buck2:
En tuosta tiedä, toistuvia unia liittyy itselläni lähinnä ufoihin.. jaa, lienenkö sitten toiselta planeetalta..

(Mitä en kyllä edes ihmettelisi etteikö niinkin voi olla)

Itselläni on jatkuvia kipuja vartalossa joihin ei toistaiseksi vuosien tutkimuksien jäljeen ole löydetty syytä. Kivuista/jäljistä/arvista myös sellainen havainto, että olen huomannut (ja tätä huomiota kyllä jo pelästyinkin kun sen tajusin), että minulla on kipuja ja minulle on tehty samoihin paikkoihin leikkauksia kuin muilla perheeni/sukuni jäsenillä.. Esimerkiksi, minulle on tehty samoihin paikkoihin leikkaukset kuin äidilleni, isälleni ja mummolleni. Minulle on myös tehty samoja tutkimuksia kuin veljelleni samantyyppisten oireiden vuoksi. Kivuista onkin tullut mieleen, että olenkohan minä tiedostamattani jonkunlainen kipusäkki, joka imee perheen/suvun oireita ja sairauksia itseensä..  :-\

No kyseessä oli ihan tavallinen sekouni, missä oli ensin joku lapsuuden ystävä ja sitten se olitkin sinä etc. En siis saanut siinä unessa mitään muistoja edellisitä elämistä, vaan kaiketi jo puoliksi heräämässä "järkeilin" tälle oudolle sotkulle "loogisen" selityksen...

...Mutta mistäs sitä ikinä tietää... ;)

Tämä on hieman huvittava  juttu, mutta en voi olla kertomatta.

Olin tuossa viimevuonna kirurkin vastaanotolla. Hän tokasi, että mun pakarassa on hampaan tai kynnen jälki, että se voi olla sikiökauden aikaisia juttuja. Hän sitten sanoi, että tuollaset jäljet yleensä korjataan kun ne tuottaa ongelmia.

Minä siinä itekseni mietin, että enpä ole ennen moista kuullutkaan, että pakarassani on jotain erikoista. Otinpa peilin ja yritin kurkkia, että minkälaisesta on kyse, niin en nähnyt mitään. ;D

Tyttärelläni oli harkanmerkki otsassa ja takaraivossa kun syntyi.

MetalLadya on edellisessä elämässä joku haukannut kankusta  ;D
Ei kun tosissaan, kuulostaapa jännältä. Noita sikiöajan jälkiä on monella. Äidilläni esim. löytyi häntäluun tienoilta sellainen outo rustottuma joka leikattiin pois, oli kuulema ollut toinen sikiö siinä mutta ei ollut kehittynyt.

Nytpä muistan nähneeni yhtenä yönä (kenties aiheen inspiroimana) tällaista unta: olin jossain harvaan asutussa kylässä hyvin "niukasti" kalustetussa huoneessa ja asuin siellä. Olin siis lapsi siinä unessa, muistan, että sanoin jotain isälleni ja/tai äidilleni. Sitten kammoksuin vanhanaikaisia puuvessoja... ;D työssäni olen kyllä vähän sellaisten kanssakin tekemisissä, liittyyköhän siihen. Mene ja tiedä...kuitenkin...jotain 1700-1800 lukuako? Ehkä. Mutta sitten epätoivoisesti etsiessäni löysin myös sellaisen nykyaikaisemman vessan. ;D :D

Itse kuolin ihan normaalisti tai ainakin niin ettei kukaan tappanut.
Yksi elämä maapallolla takana tietojeni mukaan, joten virheetön olio olen  ;)

Väkivaltaiset kuolemat ovat yleensä niin dramaattisia kokemuksia, että ne jäävät päivätietoisuuden muistiin paljon helpommin kuin tavanomaiset kuolemat.

Sieluhan pyrkii saamaan mahdollisimman erilaisia kokemuksia Maanpäällisestä elämästä, myöskin siitä, miten monella eri tapaa voi kuolla ja miltä se tuntuu.

Minun ihoni hilseilee! onkohan minut jossain elämässä silvottu ja paloiteltu hitaasti kuoliaaksi?  :-\

Ihon hilseily voi liittyä vitamiinien ja hienaineiden puuteteseen ja/tai stressiin ja tukahdettuihin tunteisiin, jotka puskevat ulos kropasta. Voit halutessasi heittää kysymyksen ihosi hilseilystä vaihtoehtohoitojen puolelle - saat varmasti neuvoja! ^____^

Tällaista infoa löytyi toissa päivänä aiheesta.

Menneen elämän kokemusten varastoituminen kehoon
Samalla tavoin kuin vanhemmat, kulttuuri ja yhteiskunta leimaavat sinua yhdessä yksittäisessä elämässäsi, kuljetat mukanasi myös monien aiempien elämiesi vaikutuksia ja niiden aiheuttamia tiloja. Ja aivan kuten leimautumisessa, noihin kokemuksiin liittyvät tunteet ovat saaneet aikaan fyysisen ilmentymän kehon kudoksiin. Sitä voidaan verrata oksakohtaan puussa. Molempiin on valettu energiaa ja ne ovat fyysisen kehon tai puun solurakenteessa.

Nämä menneen elämän kokemukset kuljettavat mukanaan tiettyä energiavarausta, joka vetää puoleensa samanlaisia kokemuksia jälleen tässä elämässä. Niinpä saatat loukata polvesi ja se on muistutus vaikeasta menneen elämän kokemuksesta, joka ei vielä ollut täysin selvitetty tunnetasolla. On yleistä, että sellainen vamma ei parane täysin ja siitä aiheutuva kipu on sysäys sinulle alkaa suorittaa alkuperäistapauksen tiedostamatonta tarkastelua. Menneen elämän kokemus voidaan tuoda suoraan mieleen mietiskelyn, kanavoinnin tai regression avulla.

Arvet ovat usein tienviittoja tuolle alueelle varastoituihin muistoihin. Jotkut vammat paranevat ja merkit katoavat, koske se ei liittynyt menneen elämän kokemuksiin. Toiset haavat, jopa vähäpätöisetkin, jättävät pysyvän arven ja ovat ilmentymä ja muistutus käsittelemättömästä tunneasiasta.

Vasempaan kantapäähäsi voi olla varastoituneena kokemus, jolloin monta vuosisataa sitten sinua on vedetty vaunujen perässä. Merkit nilkoissa voivat olla muistoina orjuudessa vietetystä elämästä.

Suurin osa varastoitumisesta keskittyy kehon pehmeisiin kudoksiin, kuten paksusuolen ja suolistoon yleensä.
Vanhemmat ja syvemmät ratkaisemattomat menneen elämän asiat varastoidaan alati kovenevaan kudokseen monien elämien ajaksi. Yksi yleisimmistä on polven nivelet. Kokemukset, jotka ovat olleet voimakkaasti psyykkisesti vammauttavia ja niin tunneperäisesti varautuneita, että niitä ei ole alitajuisesti ratkaistu vuosisatoihin tai jopa tuhansiin vuosiin, varastoituvat kaikkein kovimpaan kudokseen – kalloon, hampaisiin ja sormien kynsiin.
Joskus ihmiset kertovat hammaslääkärille mennessään, että heillä on ollut toistuva hammassärky, eikä hammaslääkäri pysty löytämään mitään erityistä syytä sille. Kysymyksessä saattaa olla ratkaisemattomien menneiden elämien kokemuksien ilmentymä.

Menneen elämän asioille on tyypillistä, että ne ovat lepotilassa pitkän aikaa. Kun kohtaat henkilön, joka aiheutti tuon vamman, muisto saattaa herätä. Se nousee esiin tuskana kyseisessä kehon kohdassa. Päänsäryt, vatsakivut ja muut senkaltaiset liittyvät usein tällaisiin. Kaikki reumaattiset kivut liittyvät menneisiin elämiin ja myös niitä voidaan käsitellä tässä yhteydessä.

Joskus kahden ihmisen välille syntyy äkillinen epämukava olotila ilman mitään näkyvää syytä. Itse asiassa he haluaisivat olla ystävällisiä toisilleen, mutta menneen elämän pelot ja muistot nostavat esiin todelliselta tuntuvia pelkotiloja, jotka tulevat tiedostamattomilta tasoilta.

Sinut esitellään Sepolle, joka tuntuu oikein mukavalta ihmiseltä. Muutaman minuutin kuluttua sinulle iskee kamala selkäsärky ja jouduit poistumaan anteeksi pyydellen. Aina ollessasi Sepon seurassa selkäsärky iskee uudelleen. Lopulta opit välttämään Seppoa ja selkäsärkyä. Kun tietoisuutesi tässä tilanteessa kehittyy, sinulle selviää, että jossain toisessa elämässä Seppo aiheutti hevosen kompastumisen, jonka seurauksena loukkasit selkäsi.

(José Stevens, Ph.D. : Taosta Maahan – Michaelin opas ihmissuhteisiin ja kasvuun)

Mielenkiintoista... Minun molemmat jalat ovat murtuneet kerran ja nyrjähtäneet lukemattomia kertoja. Välillä nilkkani naksahtelee kun pyöritän sitä ja tuntuu että se on jumissa. Olen ollut villi lapsena.
Minulla on arpi kyljessä, käsivarressa on tulella tehty (olen ollut myös tyhmä) muisto eräästä tärkeästä tyypistä, jalassa koska olen taas kaatunut, nuorena mulla oli naamassa kauan raapaisujälki joka oli tappelusta... Mutta yksi arpi mikä on aina ihmetyttänyt minua. Pieni tummanliila piste sääressä.. Se on todella pieni ja se on ollut mulla aina. Kerran revin sen irti ja siitä tuli verta mutta se tuli takaisin.
Nyt se on pienentynyt vielä enemmän vaikka se olikin vain piste. Onkohan mut myrkytetty jollain neulalla?
Vatsaani tulee välillä sellainen kipu mikä tuntuu siltä kuin joku puukottaisi. En pysty liikkumaan pariin sekuntiin... Mulla ei ole koskaan todettu mitään siellä vatsassa joten ehkä minut on eka yritetty puukottaa ja sitten lopulta myrkytetty??

Olen myös nähnyt kaksi kertaa unta että olen sellasessa hämärässä majan tapaisessa paikassa mikä ei näytä todellakaan nykyajalta. Minulla on mustat pitkät hiukset ja vaaleanruskea melkein läpinäkyvä viitta päällä ja yritän peitellä vartaloani... Siinä on kaksi miestä joista toinen yrittää rauhoitella ja toinen yrittää väkisin tehdä minulle kaikkea. Lopulta annan periksi ja itken ja nautin siitä ns. raiskauksesta samalla... sairas uni.  :(

Olen huomannut että useilla ihmisillä, joilla on jonkinlaisia selkään liittyviä vaivoja, on myöskin jonkinlainen syntymämerkki selässä.  :smiley6600:

Eräällä henkilöllä on pieni ruusu syntymämerkkinä jalassa - ehdotinkin, että se olisi ranskan lilja polttomerkkinä - muistona Ranskan hovin ilotyttöajoista  ;)

On!
Minulla on lähipiirissäni muutamia sellaisia henkilöitä,
joiden seurassa tuntuu, että koko ilma seisahtuu
ja sen voisi leikata veitsellä paloiksi. ???

Nämä ihmiset ovat olleet lähipiiriäni lapsuudestani lähtien,
eikä heitä voi oikein vältellä.

Jo lapsena huomasin, että he eivät katso minua silmiin ollenkaan
ja väistelevät katsettani! :o

Heistä huokuu sellainen pidätelty agressiivisuus
ja ne ovat näyttäneet aina sille, kuin olisivat painekattiloita.

Ne eivät juuri koskaan hymyile.

Jos kaikki muut nauravat jollekin vitsilleni, niin heistä
se on vain nolottavaa ja vaivalloista.
Ainakin he näyttävät sille. :idiot2:

Jos joku kyselee kuulumisiani ja jos kerron niin,
että he kuulevat, he vaivautuvat ja/tai
alkavat vähättelemään minua, vaikka vastaisin
vain; "Kiitos kysymästä, minulle kuuluu hyvää"
ja vaikka heille ei olisi alunperinkään puhuttu
mitään tai asia heitä edes mitenkään koskisi. :idiot2:

Tälläisiä ovat äitini aviomiehen ohella
myös parit sen sukulaiset.

Niissä on jokin ihme energia, jota en
ole koskaan ymmärtänyt. :idiot2:

-On.. Erään ihmisen seurassa muutun täysin erilaiseksi kuin mitä yleensä ihmisten seurassa olen. En pysty katsomaan häntä sillä oloni muuttuu tukalaksi ja epämiellyttäväksi...jo siitäkin kun se katsoo minua. Toisaalta hänkin on selvästi todella hermostunut seurassani mikä taas voi johtua siitä että hän aistii sen tunteen mikä mulla on hänen seurassaan. Ihmisessä ei ole mitään vikaa mutta sano sit mikä minua vaivaa.. :o

JOO! Helpottavaa kuulla, että muillakin on samantyyppisiä kokemuksia  ::)


Nimenomaan toi...Nämä ihmiset tuntuvat olevan jotenkin piilo-aggressiivisia, eivätkä paljoakaan hymyile.

Joku viisas sanoi joskus, että jos jonkin uuden ihmisen seura vaikuttaa epämiellyttävälle, se johtuu meistä itsestämme ja omista tulkinnoistamme. Koska emme voi tuntea uppo-outoa ihmistä oikeasti, olemme tekemisissä ensivaikutelman (joskus myös väärän sellaisen) ja omien tulkintojemme kanssa. Mutta jos tunnemme vaivaantunutta oloa jonkun tutun ihmisen kanssa, voimme olla varmoja, että tunteella on myös jokin "oikea" syy; esimerkiksi vaikka ihminen puhuu yhtä, tiedämme hänen tarkoittavan toista, koska tunnemme hänet ja hänen ajatusmaailmaansa.

Jotta ei menisi off topic (anteeksi jo etukäteen ketjun aloittajalle)  ::), niin voihan se olla niin, että on ollut tekemisissä ko. henkilön kanssa jossain aikaisemmassa elämässä. Tämä tuo uuden näkökulman asiaan...

Vai ovatko nämä "mustat aukot" vaan niin katkeria ja tyytymättömiä omaan elämäänsä, että toisen iloisuus ja hyvä olo yksinkertaisesti vain ärsyttävät...? Toisen ihmisen onni muistuttaa heitä siitä, kuinka pielessä oma elämä onkaan?

Mun tuttavapiirissä on myös sellaisia ihmisiä, jotka tuntuvat "tykkäävän" musta paljon. Itse koen heidän seuransa kuitenkin vaivaannuttavaksi. Samanlainen tilanne kuin näiden "mustien aukkojen" kanssa, mutta päinvastainen; eli he ovat TODELLA kiinnostuneita elämästäni ja haluaisivat olla jotenkin enemmänkin kavereita. Mä taas koen heidätkin energiaa vieviksi, enkä millään jaksaisi heidän seuraansa (kuin pakosta; yhteisiä bileitä tms.).  Samanlaisia "kyttääjiä" tuntuvat musta olevan...Ja mun on vaikeeta katsoa heitä silmiin. Kun istuukin tälläisen ihmisen vieressä, on jotenkin todella tietoinen siitä. Eli tuntuu siltä, kuin yrittäisi laittaa kahta magneetin plussapuolta yhteen...On tää erikoista  :-\


Oiskin jännä joskus ottaa asia puheeksi ko. henkilön kanssa...heh. Ihan pokkana kysyisi, että "hei, onko sulla yhtä vaivaantunut olo kuin mulla". Heh. Pitäiskin joskus tehä tolleen...Sais varmaan mielenkiinoisen keskustelun aikaiseksi - tai sitten ei  :angel:

Oho, tulikin pitkä epistola. Toivottavasti jaksoitte lukea  :smitten:
 

Pakko vielä lisätä...

Äts, en saa lainattua aikaisemmin kirjoittamaani teksiä...Epäilin olleeni edellisessä elämässä joku soturi tai jonkin sortin taistelija, niin tälläistä tulkintaa oli joku (anteeksi en muista kuka!) laittanut:

Kun kuun noususolmu huoneessa 1...
Huone I/Oinas : ura armeijassa, sotilas, johtaja, urheilija tai kaikki mika liittyy hallitsemiseen, taistelemiseen, valloittamiseen ja voittamiseen.

Että näin...  :coolsmiley: Hauska(?) yhteensattuma(?)  :o

Entä jos kuun noususolmu on huoneessa 8 ja härässä? Tietääkö kukaan mitä se tarkoittaa ja/tai mistä "sen" saisi selville? Huomaan itsekin välillä joitakin puolituttuja ihmisiä jotka tuntuvat "kyttäävän" minua. Tarkkailevan, mitä teen, ja se ahdistaa. Vaikka muuten esim. eräs ihminen on ihan mukava, niin aistin hänessä joitain antipatioita minua kohtaan. Luulen, että häntä vaivaa hiljaisuuteni koska hän itse on sosiaalinen...mutta ei se oikeuta siihen "tarkkailuun". :buck2:

Joo, eikö oo jännä, että tälläisiä ihmisiä on...Mistä sitten johtuukaan  :uglystupid2:

Noista nousu- ja laskusolmuista on ketju menossa Astro Special -> Astro Special -> Syntymäkartan tulkintaa -kohdassa. Siellä on juttua just nimenomaan tosta noususolmu härässä. Tulkitsisin itsekin näitä asioita mielellään, mutta olen vielä niin noviisi tässä astroilussa, että jätän ne asiat suosiolla enemmän perehtyneille  :)

Kiitos IN! Loikkaanpa sitten sinne... ;) :smitten:

minulla on niskassa ollut koko elämäni linnunsiiven muotoinen punainen jälki,ja aina kun suutun se muuttuu todella punaiseksi  ???
mistähän tämä voisi olla merkkinä?

Oon ollu baarimikkona nyt jonkun aikaa ja joudun kohtaan mitä ihmeellisimpiä ihmisiä päivittäin.Joukkoon on mahtunu myös paljon näitä tyyppejä joidenka kanssa ei mielellään ottais mitään kontaktia puhumalla tai katseella.Jotenkin vaistomaisesti vain tietää ettei kyseisellä ihmisellä ole mitään hyvää takaisin annettavaa.Kiitokset ja ole hyvät tulee sanottua väkinäisesti ja nopeasti.

Alkuperäiseen aiheeseen kommentoiden: johtuisiko että olen edellisissä elämissäni kokenut jotain pahaa tai traumaattista koska en ole elämäni aikana ikinä satuttanu itseäni pahasti (ei murtumia tai poikki menneitä luita) eikä koskaan ole ollut flunssaa pahampaa sairautta.Itse olen asian näin päätellyt ja todennu mielikuvan olevan oikeaan päin jollei oikea.Mietiskely ja itsensä tutkiskelu on eräs ajanvietteitäni. :D ;D :uglystupid2:

Olet ilmeisesti saanut selvitettyä menneitä elämiäsi muuten kuin telomalla itseäsi ja lepäilet mukavasti sielullisessa keskuksessasi, jolloin parantava, normaali energia kulkee lävitsesi ja onnistut välttelemään flunssat ja muut pöpöset ;)

Minäkin tunnen ihmisiä, joiden seurassa tulee aivan käsittämättömän tukala olo. Sitä mielellään joko välttää näitä henkilöitä tai jos pakosta joutuu seuraan, joko istuu omissa maailmoissaan tai yrittää hiukan vääntää small talkia.

Tällaisissa tilanteissa joko menneiden elämien kalvavat tapahtumat tai sitten erilaiset päällyslehdet eli egon persoonan piirteet nappaavat vastakkain, jolloin syntyy kismaa ihmisten keskuuteen. Australialainen ystäväni sanoi, että mentyään yliopistoon hän näki siellä nuoren naisen, josta tuli heti todella inhottava olo, eikä hän pitänyt tästä naisesta yhtään. Myöhemmin hän kuuli, että tämä nainen oli tuntenut aivan samoin ystävääni kohtaan, vaikka he eivät missään vaiheessa olleetkaan toistensa kanssa tekemisissä.

Tuttavani entinen kihlattu aiheutti minulle varsinaisia väristyksiä! Tyttö oli ihana, mukava ja hymyileväinen, mutta aina, jos minä tulin näköpiiriin, hänestä oli aistittavissa varautuneisuus ja kylmyys. Pälyilimme vain toisiamme emmekä sanoneet koskaan mitään toisillemme.

Lukiossa puolestaan ensimmäisen luokan matikanopettajani suorastaan vihasi minua, vaikken koskaan edes näyttänyt hänelle huonoa naamaa. Hän terrorisoi minua, kieltäytyi antamasta minulle opetusta ja piti koko ajan silmätikkunaan. Kerran hän heitti minut ulos ATK-luokasta, kun ylempi luokkalainen tyttö tarvitsi tietokonetta. Tottakai kaikki chattaajät ja pelaajat saivat jäädä sinne, mutta minun netittömän, mailia kirjoittavan tytön piti poistua. Hän vain vauhkosi minulle, että "Maarit! Jos joku tulee luokkaan ja tarvitsee konetta, SINÄ luovutat omasi heti hänelle!" Sopersin, että eikö joku muu voisi tehdä sitä, olen kirjoittamassa mailia Espanjaan muuttaneelle ystävälleni, eikä minulla ole kotona internettiä. Vastaus oli "Maarit! Ulos ja heti!" Laittoi vielä oven lukkoon perässäni, etten taatusti tule takaisin....

En vieläkään ole keksinyt, mistä tuo juontaa juurensa. Noin silmittömässä inhossa lienee kyse menneestä elämästä. Olen tehnyt hänelle jotain, mitä en muista, mutta hänen sielunsa muistaa ja kanavoi egon kautta katkeruuden minuun. Voitte uskoa, että olin NIIN helpottunut, kun hän vaihtoi koulua! Matematiikan numeronikin nousi kahdella uuden opettajan myötä.

Luin tämän triidin läpi ja rupesin miettimään itseäni, mulla on ollut päässä syntymämerkki joka oli noin 8 cm pitkä ja leikattii pois kun olin nuori, tosin osittain kasvanut takaisin ja arpi näkyy hiusten seasta, kirkkaasti.

Vauvana ollessani mummo oli sanonut äidille että:  "oletko polttanut lapsen päätä jollakin, tai onko se osunut jonnekkin missä olisi palanut?" Äiti oli sanonut: " ei ei ole herrisä sentään"

Joskus mulla on todella viiltävä kipu päässä vasemmalla puolella jolla arpi on ja kivun aikana ei voi muuta kuin kyyristyä matalaksi kyykkyyn.

Voisiko olla että jossain menneessä elämässä joku olisi esim lyönyt minua jollakin teräaseella tai olenko mahdollisesti satuttanut pääni johonkin/jollain tavalla?

Voihan toki myös olla että nämä ovat ihan normaalia elämä juttuja ettei mitään tälläistä ole tapahtunutkaan, mutta itse uskon enemmän siihen että olemn elänyt aiemminkin..

Ihan loogiselta tuo päätelmäsi pään satuttamisesta entisessä elämässä kuulostaa! ^____^ Varsinkin, kun arven kohtaan koskee vielä noin kovaa ilman näkyvää syytä. On mahdollista, että koska kipu on noinkin kova, arpi on jäänne vasta vähän aikaa sitten eletystä elämästä, esim. tätä edeltäneestä. Toinen vaihtoehto on se, että päähäsi on juuri tuohon kohtaan varastoitunut jokin karmallinen tapaus/seikka, joka puskee itseään läpi kivun muodossa.

Koska arpi on noin selvä ja kipu voimakas vweikkaan myös, että arven aiheuttanut tapahtuma on johtanut kuolemaan. Yleensä nimittäin vammat, jotka jäävät pysyviksi tai joihin kuolemma siirtyvät helpoiten seuraaviin elämiin.

Minulla on vasemmassa jalassa silloin tällöin joku outo kramppi (kohtaus), se ei ole suonenvetoa, se alkaa isosta varpaasta, tunnen etukäteen jos alkaa kohtaus jalassani, isosta varpaasta se karmea tunne nousee jalanpäällä olevaa luuta pitkin polveen asti, ylemmäs tämä karmea tunne ei nouse, jalalle ei voi silloin astua jalka alkaa nykimään ja on kosketus arka yleensä hapaat irvissä odotan kohtauksen menevän ohi, sillä tiedän sen menevän ohi, se kestää noin enintään kymmenen sekuntia, jos se tulee yöllä niin minun on heitettävä peitto pois jalan päältä kun se tuntuun kamalalta.
Missään lääkärillä en ole siitä kertonut kun tiedän että pyörittelisivät vain silmiään.
Olen ajatellut että on peruja jostain entisestä elämästä.
Tai sitten on jokin hermo juttu, ensimmäisen kerran se tuli jalkaani 19 vuotiaana ja ilmaantuu silloin tällöin ja nyt olen 49v. ja eilen taas kiusasi minua tämä kohtaus. :buck2:

Minulla on ollut päässä vauvana syntymämerkki mutta se on häipynyt.

Miten muuten saisi tietää lisää näistä edeltäneistä elämästä/elämistä?


Tämä on mulle vieraampi käsite, kertoisitko enemmän?


 :o ohoh. Tuntuu todella todella hurjalta ajatella että edellisen elämän kuolema on jättänyt tähän elämään näin selvän merkin, mutta tästä pitäisi ehdottomasti saada lisää tietoa. kuka olen ollut ja missä ja yleisin kysymys miksi :)

Menneistä elämistä saa tietoa regressiossa (joka itseregressiossa tai terapeutin avulla), unissa, meditoidessa, menneisiin elämiin erikoistuneilta selvänäkijöiltä ja itseään tutkimalla, noin muun muassa. Yleensä suuret mieltymykset, inhonkohteet ja selittämättömät pelot ovat muistoja ja vinkkejä, kun lähdetään selvittämään menneitä elämiä. Kyseessä voi olla jokin ihan pieni juttu, joka osoittautuukin myöhemmin menneen elämän muistoksi. Minä esimerkiksi olen aina pitänyt aasialaisia naisia todella kauniina (ja he oikeasti ovat kauniita) ja sitten selvisikin, että olen tätä elämääni edeltäneessä elämässäni ollut aasialainen mies ;D Minullahan on tuosta elämästä jäänteenä luodin jättämä arpi vatsassani, jota on ihmetelty pikkulapsesta lähtien.

Kannattaa käydä vilkaisemassa tämän sivun Reinkarnaatiotopickeja (https://www.astro.fi/foorumi/index.php?topic=17258.0) listaa, johon olemme Lillin kanssa keränneet aiheeseen liittyviä keskusteluja ympäri foorumia.

Tuosta karman jäämisestä kroppaan voin siteerata tähän erästä kirjanpätkää, jonka olin näköjään kirjoittanut "Fysiikka ja Karma"-nimiseen ketjuun enkä lainkaan tähän, vaikka niin muistelinkin.

Menneen elämän kokemusten varastoituminen kehoon
Samalla tavoin kuin vanhemmat, kulttuuri ja yhteiskunta leimaavat sinua yhdessä yksittäisessä elämässäsi, kuljetat mukanasi myös monien aiempien elämiesi vaikutuksia ja niiden aiheuttamia tiloja. Ja aivan kuten leimautumisessa, noihin kokemuksiin liittyvät tunteet ovat saaneet aikaan fyysisen ilmentymän kehon kudoksiin. Sitä voidaan verrata oksakohtaan puussa. Molempiin on valettu energiaa ja ne ovat fyysisen kehon tai puun solurakenteessa.

Nämä menneen elämän kokemukset kuljettavat mukanaan tiettyä energiavarausta, joka vetää puoleensa samanlaisia kokemuksia jälleen tässä elämässä. Niinpä saatat loukata polvesi ja se on muistutus vaikeasta menneen elämän kokemuksesta, joka ei vielä ollut täysin selvitetty tunnetasolla. On yleistä, että sellainen vamma ei parane täysin ja siitä aiheutuva kipu on sysäys sinulle alkaa suorittaa alkuperäistapauksen tiedostamatonta tarkastelua. Menneen elämän kokemus voidaan tuoda suoraan mieleen mietiskelyn, kanavoinnin tai regression avulla.

Arvet ovat usein tienviittoja tuolle alueelle varastoituihin muistoihin. Jotkut vammat paranevat ja merkit katoavat, koske se ei liittynyt menneen elämän kokemuksiin. Toiset haavat, jopa vähäpätöisetkin, jättävät pysyvän arven ja ovat ilmentymä ja muistutus käsittelemättömästä tunneasiasta.

Vasempaan kantapäähäsi voi olla varastoituneena kokemus, jolloin monta vuosisataa sitten sinua on vedetty vaunujen perässä. Merkit nilkoissa voivat olla muistoina orjuudessa vietetystä elämästä.

Suurin osa varastoitumisesta keskittyy kehon pehmeisiin kudoksiin, kuten paksusuolen ja suolistoon yleensä.
Vanhemmat ja syvemmät ratkaisemattomat menneen elämän asiat varastoidaan alati kovenevaan kudokseen monien elämien ajaksi. Yksi yleisimmistä on polven nivelet. Kokemukset, jotka ovat olleet voimakkaasti psyykkisesti vammauttavia ja niin tunneperäisesti varautuneita, että niitä ei ole alitajuisesti ratkaistu vuosisatoihin tai jopa tuhansiin vuosiin, varastoituvat kaikkein kovimpaan kudokseen – kalloon, hampaisiin ja sormien kynsiin.
Joskus ihmiset kertovat hammaslääkärille mennessään, että heillä on ollut toistuva hammassärky, eikä hammaslääkäri pysty löytämään mitään erityistä syytä sille. Kysymyksessä saattaa olla ratkaisemattomien menneiden elämien kokemuksien ilmentymä.

Menneen elämän asioille on tyypillistä, että ne ovat lepotilassa pitkän aikaa. Kun kohtaat henkilön, joka aiheutti tuon vamman, muisto saattaa herätä. Se nousee esiin tuskana kyseisessä kehon kohdassa. Päänsäryt, vatsakivut ja muut senkaltaiset liittyvät usein tällaisiin. Kaikki reumaattiset kivut liittyvät menneisiin elämiin ja myös niitä voidaan käsitellä tässä yhteydessä.

Joskus kahden ihmisen välille syntyy äkillinen epämukava olotila ilman mitään näkyvää syytä. Itse asiassa he haluaisivat olla ystävällisiä toisilleen, mutta menneen elämän pelot ja muistot nostavat esiin todelliselta tuntuvia pelkotiloja, jotka tulevat tiedostamattomilta tasoilta.

Sinut esitellään Sepolle, joka tuntuu oikein mukavalta ihmiseltä. Muutaman minuutin kuluttua sinulle iskee kamala selkäsärky ja jouduit poistumaan anteeksi pyydellen. Aina ollessasi Sepon seurassa selkäsärky iskee uudelleen. Lopulta opit välttämään Seppoa ja selkäsärkyä. Kun tietoisuutesi tässä tilanteessa kehittyy, sinulle selviää, että jossain toisessa elämässä Seppo aiheutti hevosen kompastumisen, jonka seurauksena loukkasit selkäsi.

(José Stevens, Ph.D. : Taosta Maahan – Michaelin opas ihmissuhteisiin ja kasvuun)

Tää olikin mielenkiintoinen ketju! Minulla on hassusti symmetriset pienet luomet molemmissa säärissä aivan millilleen samassa kohdassa ja samoin käsivarsissa. Siis kun laitan kädet vastakkain, ne luomet osuvat toisiinsa vastakkain myös. Olen näitä aina joskus miettinyt, että mistäköhän juontavat juurensa. Muuten minulla ei paljon luomia olekaan, paitsi yksi iso kynnen kokoinen pyöreä vasemmassa olkavarressa. Sellanen melkosen huomiota herättävä :)

Vitsit, olen ihan riemuissani kun tänne foorumille löysin! Täällä puhutaan niin monesta asiasta joita olen just miettinyt..!
Pikku tyttärelläni on oikeessa poskessa ollut aina kummallinen valkoinen "arpi", väritön kuvio ikäänku. Sitä vauvana olessaan aina katselin ja ihmettelin, mietin mistä muistuttaa tuo.. ei ole kyl selvinnyt vielä.
Taannoin tapasin ihmisen jolla on tosi erikoinen otsaryppy, pystysuora kiekura kulmakarvojen välissä, jostain syystä kiinnitti huomioni, tuntui merkittävältä eli merkiltä.. ja tuli kumma olo kun vähän aikaa sitten huomasin eräässä Pyhä Maria-ikonissa Marialla samanlaisen. Silloin tuntui iloisesti siltä että ehkäpä näissä aavistuksissa on jotain perää :)

Kiitos vinkeistä ja selkeyttävistä tiedoista, mä käyn kattelemassa ja lukemassa tarkemmin, sulle voi varmaan laittaa yvtä jos tulee kysyttävää?

Olen tässä vatuloinut tätä entistä/entisiä elämiä enemmän ja vähemmän, ympäri ja ämpäri, ja tein huomion, mulla on toinenkin arpi johon en saanut äidiltäni tietoa mistä se olisi tullut :o

Ja se on samalla  puolella kuin tuo pois leikattu syntymämerkki josta kerroin aiemmass viestissäni tähän ketjuun.

Se on pieni, mutta kun kulmakarvat nyppii niin se näkyy, katkoksena kulmakarvassa.

Pitänee vissiinkin huomenna suunnistaa kirjastoon, hakemaan aiheeseen liittyvää luettavaa.

Lisäksi mietiskelin tuossa, kun aiemmin tilasin tämän ilmapuolustus sormuksen, niin tässä eräänä päivänä sormi kutisi ja kun otin sormuksen pois niin siinä oli kuin olisi palanut rakko ympäri sormen, nyt siinä on kuin kuivunut palorakkula.

Tiedä sitten onko tuolla mitään tekemistä minkään kanssa mutta veikeä olo tuli jkun huomasin tämän. :-[

YV:tä voi laittaa, jos tulee kysyttävää ^_____________^

Hei kaikki!

Muistelen lukeneeni jostain että vaikeat ihosairaudet ovat osa sielun puhdistumistautamisprosessia...
Älkää nyt vaan kysykö kirjan tekijää tai nimeä, sillä en todellakaan muista sitä  :(

Nostelenpas vanhan aiheen ylös, innostuin niin kovin  :)
Itsellä ns. kastimerkki, ei luomi vaan pieni tumma piste aivan nenän varren yläpäässä, kulmakarvojen välissä(äst, hölmöä sanoa kulmakarvojen välissä, niitä kun ole ollut enää muutamaan vuoteen  :P)
Luomia muuten harvinaisen vähän, paitsi selässä kaksi isohkoa, toinen vasemman lapaluun alla, toinen alempana selässä. Ja meinasi unohtua, oikean silmäluomen ripsien alla on luomi.
Pienestä pitäen asti ollut suunnaton kiinnostus muinaista Egyptiä ja sen mytologiaa kohtaan.
Selkä ja polvet ovat nykyisin jatkuvasti kipeät, selästä johtuen ei vasen käsi tahdo oikein toimia nykyisin, koko ajan puutunut jne.

tiedätkös minulla herätti tuossa tekstissäsi suurta huomiota tuo loppu...itsellä meinaan samanlaisia oireita ollut aina oikealla puolella ja myöskin tiedän sen että entisessä elämässäni olen elänyt egyptissä....onko sitten tällä vaivalla ja egyptillä jokin yhteys...who knows???

Hei  :)

Aihe on mitä mielenkiintoisin ja haluan kartoa oman kokemukseni   ;)

Numerologiasta näkee, että olen erään elämäni jättänyt kesken (itsemurha) enkä ole halunnut oppia niitä läksyjä kyseisessä elämässä, jotka minun olisi pitänyt.
Nyt tässä elämässä joudun käymään kovan elämän koulu.
En voi pitää mitään huiveja tai koruja kaulallani, koska ne ahdistavat minua.
Itsemurha ja en voi pitää mitään kaulalla niin sitä saadaan vain yksi tulos

Selittämättömistä hammas säryistä haluaisin kertoa oman kantani.
Itselläni alkoi noin viisitoista vuotta sitten ensimmäisen kerran tulla särkyjä, joihin hammaslääkäri ei voinut mitään, koska hampaassa ei ollut reikää. Aika ajoin hampaitani särki ja särky oli välillä ylähampaassa ja välillä alahampaassa.
Jos vatsa on kipeä niin silloin esim. alahampaista 4 tai 5 poskihammas on kipeä.
Meillä on 12 meridiaania kehossamme ja kun jokin elin on epäkunnossa niin silloin se heijastaa meridiaanin kautta hampaaseen ja siitä johtuen meillä voi olla selittämättömiä hammas särkyjä.


Toivoo: Daana  :)

Piti ihan minunkin alkaa kirjoittamaan kun NIIN mielenkiintoisen ketjun löysin  :D

Elikkas minulla on mahassa sellainen valkoinen läiskä. Se vain on väriltään vaaleampi kuin muu iho. Toisessa taka reidessä on samanlainen iso läiskä. Sitä mahan läiskää olen miettinyt, että olisinko jossain elämässä esim kuollut siihen, että jokin olisi lävistänyt vatsan siltä kohdalta. Reidestä en sitten ole vielä keksinyt mitä se voisi olla.

Toinen mikä minulla on ollut koko elämäni ajan on se etten ole uskaltanut nukkua pimeässä. En oikein osannut sanoa mistä se johtuu, mutta aina pelotti kovasti. Näin sitten mielikuvan jossa olin pimeällä pitkällä käytävällä pelkän kynttilänvalon varassa ja niitä käytäviä minun piti useamminkin kulkea pimeässä palvelija kun olin. Kun tämän asian "tajusin" olen sen jälkeen nukkunut kaikki yöni pimeässä (viimeiset pari viikoa, katsotaan miten jatkuu)

Minulla myös on pieni luomi kulmakarvojen välissä. Toinen mihin olen kiinnittänyt huomiota on, että toisessa korvan lehdessäni tuolla takapuolelle (sivulla siinä ohuessa kohdassa) on pieni luomi. POikaystävälläni on samassa kohden myös luomi. En nyt muista onko samassa korvassa. Olen myös kiinnitänyt huomiota kuinka todella monilla ihmisillä on luomi siinä samassa kohden.. Olen miettinyt, että onkohan se joku "erikoisvalittu joukko".  Mene ja tiedä.

Jos on joku joka näkee edellisiin elämiin olisi mielenkiintoista kuulla noista luomista..

Minun arpeni vatsassa on aivan samanlainen vaalea läikkä. Ihmettelin sitä pitkään, koska se näytti niin paljon samalle kuin isäni nuorena moottoripyöräonnettomuudessa saama arpi. Lopulta sitten sain tietooni, että jahas, menneen elämän arpihan se ;D

AthaMarit, Oletko saanut selville mistä jälki on peräisin?

Genetiikka on varmasti yksi vastaus, kun lapsilta löytyy samoista paikoista luomia yms syntymämerkkejäkin.
Ihan niin kuin hiustenväri tai niiden pigmenttiläiskät -valkoisia (tai muun väärisiä poikkeavasti muusta hiusväristä) hiuksia läiskänä jossakin päin päätä. Ovat muuten jännän näköisiä  ;)

Ihan varmasti tälläkin voi olla geneettinen tausta, mitä ihmettelisin teidän kanssa...
Kun tulee elämän aikana jotakin uutta iholle, joku kirjoitti että olisi puhditumista. Voisiko olla?

Kun iho kukkii, joissakin lähteissä puhutaan puhditumisesta. Kun iholla on ihottumaa, saatetaan sanoa sitä henkiseksi ongelmaksi joka ärsyttää ihmisen omia rajoja ulkoapäin (jos kliinistä syytä ei löydy tai tauti toistuu).
Kylmät kädet, lämmin sydän  ::)

Eli kun iholle ilmenee vaikkapa uusi luomi, pigmenttiläiskä, jokin muutos... toki kipitetään lääkäriin, jos aiheuttaa huolta, mutta yleisesti voisiko se olla tämän elämän juttuja? Ja jopa siirtyä seuraavaan? Hankittu "merkki"  ::)

Puhunko höpöjä?  ???

Nyt kun tuosta läiskästä mainitsit niin hoksasin et minullakin on tuolla takaraivossa siinä kuopan kohdalla punainen läiskä... Mistähän se lie? Teloituksesta takaraivoon?? Hui kauhistus  :-\

Olen saanut arven syntymän selville tuossa joitakin vuosia sitten. Olen maininnutkin tästä menneestä elämästä foorumilla aiemminkin, eli osalle tämä lienee tuttu juttu.

Elin tätä elämääni edeltävässä elämässä ilmeisesti Laosilla, joka on siis Vietnamin alapuolella ja josta Vietnamin sota sai alkunsa. Lapsuudessa tämä elämäni kummitteli niin, että yhdessä vaiheessa en katsonut mitään muuta kuin Vietnamin sotaan enemmän tai vähemmän liittyviä elokuvia, opiskelin englanninkielistä sotasanastoa ja kun 3.luokalla maantiedon tunnilla kuulin ensimmäisen kerran Laosista ajattelin, että tuonne pitäisi päästä joskus. Lisäksi ajattelin, että jos joutuisin ampumavälikohtaukseen yrittäisin heittäytyä maahan ja tekeytyä kuolleeksi. Se saattaisi jopa pelastaa minut.

Mutta kuitenkin! Olin suunnilleen 34-36 vuoden ikäinen nuori laosilainen mies, kun amerikkalaiset sotilaat löysivät minun ja muutaman muun nuoren miehen piilopaikan ja tekivät rynnäkön sisään. Ilmeisesti olimme jonkin sortin pasifisteja, joita ei sota kiinnostanut, jonka vuoksi meidän piti pakoilla sekä vihollisia, että omiamme. Sotilaita oli kolme ja he alkoivat tulittaa silmittömästi meitä rynnäkkökivääreillä. Heittäydyin maahan ruumiiden sekaan mahalleni selkä vihollisiin päin toivoen, että miehet luulisivat jo ampuneensa minut (he tulitivat niin sekopäisinä meitä). Minuun osui kuitenkin kolme luotia keskivartaloon, josta viimeinen jäi muistoarveksi tähän elämään. Viimeinen luoti, jonka muistan tunteneeni, lävisti kehoni alaselästä alavatsan kautta. Nykyisessä elämässäni kärsin edelleen sinnikkäistä vatsaongelmista, kuten vatsalla stressaamista, joiden uskon johtuvan tuosta edellisen elämän kuolintavasta.

Tuo on ainoa elämä, josta muistan miltä tuntuu kuolla. ;)

Wow. Aivan uskomatonta, että muistat noinkin tarkasti miten olet kuollut. Oletko aina muistanut vai oletko jotenkin muuten saanut selville? Toisaalta kiinnostaa tietää kovasti entisistä elämistä esim ymmärtääkseni paremmin tämän nykyisen elämän ihmissuhteita, mutta toisaalta en tiedä olisinko valmis vastaanottamaan kauhuuksia jos siellä sellaisia olisi. Ehkä nekin tulisivat vastaan vasta sitten kun ne osaa ottaa vastaan??

Tää on niin kiehtova aihe.  :D

Minullahan noita luomia riittää vaikka missä.. Mutta yksi on kuitenkin tosi jännässä paikassa. Vasemman silmän sisäkulman likellä. Varmana olen ainut maailmassa jolla on luomi siinä.. Se on kai ollut siinä aina, pienenä tosin ajattelin että se tuli siihen kärpäsestä, kun se koski siihen kohtaan.  ;D Pienempänä en myöskään tykännyt siitä yhtään ja ainahan se herätti tietenkin huomiota. Minulta kyseltiin tämäntästäkin "syylästä", "patista" tai jostain, joka on silmäkulmassa. Äitini tahtoi aina leikkauttaa sen pois, kun olin niin paljon auringossa ja tietty ihosyövän riski on silloin suuri. No ei sitä siltikään ole leikattu ja ennallaan se on pysynyt. Olen kyllä aika kiintynyt siihen..

 Minulla on isompi luomi rinnassa, rinnan alakaaressa. Yksi nainen joka noita edellisia elämiä katseli kertoi että yhdessä edellisistä elämistä (järjestyksestä en tiedä) olin leikkinyt aikani kahden miehen rakkaudella ja toinen heistä hiipikin yöllä huoneeseeni ja iski puukolla sydämeen :buck2:. Ja minulla on muuten oikeastikin reikä sydämessä, vieläkin  :D.
 Monet hänen kuvaamistaan teemoista ovat tässä elämässä läsnä, mutta eivät fyysisinä vaan lähinnä kertoivat selittämättömistä tavoista ja tuntemuksista joiden alkuperää ei osaa yhdistää tähän elämään.

Kuten sanottua tuohon Laosin elämään, niin pieniä vinkkejä siitä on ollut esillä koko elämäni ajan, mutta vasta sen jälkeen, kun aloin saada vahvasti ajatusta siitä, että olisin kuollut joskus ampumiseen, tuo elämä näyttäytyi unessani. Luulin ensin, että olin Vietnamissa, mutta koska tiedän kuolleeni melko aikaisessa vaiheessa 60-luvulla, otin selvää Vietanamin sodan alku- ja loppuvuodesta, sekä siitä, milloin rynnäkkökiväärit tulivat käyttöön. Niitä pitkin pääsin sitten tuohon Laosiin. :)

Menneiden elämien tietäminen auttaa tosiaan hyvin paljon juuri ihmissuhderintamalla, ainakin minua. Elämät näyttäytyvät sitä mukaa, kun olemme niille valmiita ja ennen kaikkea sen mukaan, miten ne liittyvät/vaikuttavat tähän elämäämme.

Ihan kaikilla ihmisillä on takaraivossa punainen läiskä.

Tunnen erään ihmisen, joka on ikänsä ajellut syöpäsairailta hiukset pois ja hän mainitsi, että kaikilla on siellä läiskä.

Totta. Uskoisin että ylipäänsä harvempi merkki iholla on jälki menneestä elämästä. Niitäkin kyllä varmasti on... Itse en ole koskaan noita omia merkkejä sellaisina pitänyt. Aihe kiinnostaa kuitenkin ja laitoin ne tänne jos jollakin olisi vaikka näkemystä asiasta tai jotain.  ;D Olen muuten kerran tavannut erään henkilön jolla aivan varmasti oli merkki menneestä elämästä, sillä hänellä oli sellainen "luomiläiskä" alavatsan kohdalla ja samanlainen täsmälleen vastatusten selän puolella. Melkein näin jonkin keihään sen joskus lävistäneen.  :o Se oli jotenkin niin selkeä.

No eihä sitä kaikkee tarvi ottaa nii tosissaa..  :D

Mulla on oikeessa nilkassa iso punanen jälki, joka näyttää siltä että siihen oltaisiin tartuttu tosi lujaa. Sitten on kädessä syntymämerkki joka näyttää ihan walkman-merkiltä ;D olenkohan ollut entisessäelämässäni kyseisen firman pääpahis tai jotain :coolsmiley:

Oh my.. Onkohan nämä ihmisvaatteet plugattuna johonkin meta-avaruudelliseen holografiazydeemiin vai mistäköhän johtuisi... Jos todellisuus olisikin sitten sellaista unenkaltaista luomisohjelmasimulaatiota hipheijaa... Hmm. Stigmat päähän ja menoks  :crazy2:

 :o Matrixia...! :P

Piti oikein tarkistuttaa oma niska kuoppa ja ei siellä mitään läiskää ole. ???

Tänä kesänä olen saanut uusia pienen pieniä luomia, sellaisia pilkkuja ympäri kehoani. :-\
Ne eivät ole koholla, vaan kuin kärpäsen paska, värjäytynyttä ihoa,
mutta siis hyvin monia. :-\

Olen miettinyt, että kannattaiskohan käydä lääkärillä tarkistuttamassa,
kun täällä päin maailmaa on tuota aurinkoa enemmän. ???

Jos nyt jotain merkkiä pitää olla iholla, niin Oinaalla saattaa olla yleensä arpi(a), pari kolme, tai useampia. ;)

Mulla kasvaa sarvet päästä tuntosarvien kohdalta!!!   ;D

 :kauris:

mulla on oikean puoleisessa kainalossa patti siis sellainen lihas ja on ollu siinä aina mitä muistan. Ja toinen patti on vasemmalla puolella alavatsassa siinä mihin se pömppiskin muodostuu. En osaa tulkita mitä mulle olis entisessä elämässä sit käyny.

Tästä maiskulin vastauksesta tuli mieleen sellainen hyvänpuoleinen asia kuin, että mitäs jos se on Onnenpatti; lihaspatti sellainen. Tädilläni on sellainen hassusti otsassa ja kerran mulle sanoi, et se on onnenpatti. Se ei siis ole kipeä eikä muutenkaan oireile mitenkään. Olla jököttää vaan siinä pulleena :)

Joo sellainen lihaspatti on just kainalossa ja alavatsassa. Onnenpatti kuulostaa hyvältä, mutta onkohan tolla jotain viittausta sinne entiseen elämään?

Palasin tähän vanhaan aiheeseen ja lueskellessani tajusin että tuonlaiselta oma reidessä oleva läikkäni näyttää. Ikäänkuin arpi.

Sitä olen kanssa joskus miettinyt, että miksi punainen läiskä. Perheessämme äidillä ja minulla on erottuvimmat punaiset läiskät: läiskät jatkuvat lähes koko niskan mitan aivan punaisina. JA ne kutisevat. Yleensä niska on aina verillä yön jälkeen, sillä raavin sen auki. Kerran olin raapinut yöllä niskani niin pahasti, että tyyny oli aamulla herätessä veressä ja hiukset liimaantuneet toisiinsa kiinni.

Yök.

Jos tarkastellaan kehossa olevia merkkejä/tuntemuksia entisten elämien vihjeiden valossa, täältä löytyy mm.
- nilkkoja kiertänyt, paha ihottuma kummassakin nilkassa. Parantunut nyt (tähän liittyy eräs harras rukoushetkeni), mutta nilkoissa on yhä ohut iho ja aavistuksen punertavat läiskät.
= nilkoista roikuttaminen?
- täysin sokeakohta vasemman silmän tarkannäön kohdalla, jota lääkäritkään eivät ole pystyneet diagnosoimaan. + syntyessäni en avannut vasenta silmääni muutamaan päivään.
= silmä puhkaistu?
- iso luomi kankussa
= grhm, luoti eksynyt radaltaan.

Tässä vaiheessa realistinen osa minusta ei suostu uskomaan, etteikö kyseessä olisi ympäristön vaikutus ja etteikö taustalla olisi mutaatio tai muuten heikko geeniperimä. Mielestäni näissäkin (kehon merkeissä) on tulkinnanvaraa jos vaan haluaa tulkita merkkejä tietyssä valossa. Itse olen sen verran tylsämielinen ja rajoittunut, etten usko juurikaan inkarnaatioihin. Uskon vain yhteen uniikkiin yksilöön ja tietoisuuteen (sieluun), joka luodaan vain kerran ja that's it.

Jumalalta voi sitten kysyä lupaa jos haluaa tänne maankamaralle vielä laskeutua rellestämään. Ja silloinkin ehkä enemmän jotkut historian aikaiset henkiset mestarit, jotka saavat Jumalalta tehtävän tulla opastamaan meitä muita taviksia.

Minulla on oikeassa jalassa iso soikeanmutoinen ruskea luomi joka kasvoi paljon karvaa. Luomi jouduttiin poistamaan kun olin kuuden vanha ihosyöpä riskin takia. mistähän tällainen voi tulla ??

Oiskohan jollain jotain villejä arvauksia, mistä tällanen kaveri ois ilmestyny? Itelläni tietenki villeimmät visiot tuli heti tuolta 2000 vuoden takaa :D No, ehkä ne ny ei ihan niin oikeita arvioita oo :)

Veskari, onko toi sun luomi kämmenessä???

Minulla on nimittäin kämmenessä myös :) Ja kämmenessä en ole monella ihmisellä luomia nähnyt

Minulla on vasemmassa jalkapöydässä epämääräinen, ehkä hieman kolmion mallinen syntymämerkki.
Ex poikaystävällä oli tismalleen samanlainen, mutta oikeassa jalkapöydässä. Tavatessamme hänen elämänsä oli todella pahasti solmussa. Oma rakkauselämäni oli kanssa hyvin solmussa ja olin hyvin eksyksissä itseni kanssa. 
Tämä ex sanoi heti tavattuamme, ettei ole koskaan rakastanut ketään, eikä tulekaan rakastamaan.  :o
Lyhyen suhteemme aikana mies oppi rakastamaan, jopa sanomaan sen. Nyt hän seurustelee toisen naisen kanssa ja on saanut elämänsä tasapainoon.  :)

Eromme jälkeen tutustuin itse mieheen, joka tuntui siltä, kuin olisin löytänyt puuttuvan puoliskoni.
Ensimmäisen tapaamisemme kartassa 7.huone on  :neitsyt: ja sen planeetta  :merkurius: aivan huoneen kärjen tuntumassa (tapaaminen ei sattumaa) ja  :merkurius: perääntyvänä merkitsisi entisen (elämän) rakkauden paluuta. Näin tapaamiskarttaamme tulkitsi ulkopuolinen asiantuntija.
Sama ihminen vertaili syntymäkarttojamme ja muiden tärkeiden kohtaamisten karttoja.
Kaikissa on samansuuntaisia merkkejä havaittavissa...    :smitten:
Omassa syntymäkartassani  :pluto:  :aspect_sex: :kuu: ja   :chiron: muodostavat ns.Jumalan sormen...osoittaa juuri tuonne  :chiron: ...
Mielenkiintoisia ajatusleikkejä saa tästä kuviosta...   :D

Joo, tää sekos jossain vaihees, ekana siinä luki tosiaan et luomi kämmenessä, mut nyt kun tein uudestaan ton postauksen niin unohdin tietenkin mainita et missä paikassa ko. luomi on.. Vasemmassa kämmenessä keskellä kuten kuvasta näkyy :)

Tulinpa oudon mutkan kautta taas tähänkin aiheeseen takaisin.. Tuli vaan mieleen, et onko toi sun luomi samanlainen pieni vai onko se iso? Ja onko se samassa kämmenessä vai toisessa? Kun alkaa nää hullun halvat huvit vaivata pientä päätä heti, ni pitää ottaa kaikesta selvää :) Jos ne on samassa tai vastakkaisessa, niin onkohan sillä joku merkitys :O Tiedä vaiks aiemmis elämis ois törmätty joskus ja sieltä juontaa toi juurensa :) :uglystupid2:

Täytyy nyt kai "ilmoittautua"...minullakin on luomi keskellä (vasenta) kämmentä. Itse asiassa se on myös keskellä jotain "käsiviivaa"...mikähän viiva se nyt olisi, se on se keskimmäinen vaakasuora viiva, elämänviiva? Jos joku haluaa nähdä kuvan, voin laittaa. Muuten en viitsi vaivautua. ::) Tosin mielestäni se ei ole aina ollut siinä, ei siis ole ollut syntymästä asti.

Joo, nykyisessäkin inkarnaatiossa näkyy, että 700 vuotta sitten istuttiin vuositolkulla jossain pirun luostarin tornissa hymisemässä gregoriaanisia hittiveisuja ja salpietaripulverit räjähti naamalle ainakin muutamaan otteeseen, ja muistutan muutenkin kiusallisen paljon edellistä versiotani pukeutumista ja lärviä myöten.

Pakko herätellä vanha topiikki esille. Hyvin mielenkiintoinen aihe.

Olen aina ihmetellyt miksi minulla on (ihan kuin keisarinleikkauksesta? jäänyt) arpi alavatsassa, tummempi viiva aivan navan alapuolelta n. 15cm pituinen viiva. Aina kun muistan se on siinä ollut. Enkä todellakaan ole ollut missään vatsan alueen leikkauksessa, ei yhtään raskauksia yms.

Olisinko kuollut vaikeassa synnytyksessä?  ???

Tismalleen samassa kohtaan itelläki, outo homma :D

Joo, outoa. Päätin sittenkin laittaa kuvan.

Mistä saisi tietoa menneistä elämistä? Muuten kuin unista siis... Selvännäkijöiltä, hypnoosissa..? Kiinnostaisi ihan älyttömästi mutten tiedä mistä aloittaa    :idiot2:
Osaako joku suositella suoraan jotain henkilöä kenen puoleen kääntyä?

Lienee yksi helpoimmista tavoista alkaa tulkitsemaan omia uniaan oikealla tavalla. Eli jos koet jonkin tapahtuman päivällä joka tuntuu niin "déjà vu":lta ettei siitä voi erehtyä, niin luultavasti olet kokenut jonkin vastaavan tapahtuman aiemmassa elämässäsi ja nyt koet että tilanne on "identtinen" joskin uudella ympäristöllä ja ihmisillä varustettuna. Näitä tutkimalla ja alkamalla pitää unipäiväkirjaa (esim.) saat varmasti vinkkejä siitä mitä olet aiemmissa elämissäsi sielun kanssa kokenut. Tapoja olisi monia muitakin, mutta ne ovat jotain sellaista joita valitettavasti en voi paljastaa täysin suoraan näin julkisesti. Jos aihe kiinnostaa laajemmalti voin käydä keskustelua kanssasi kahden kesken asiasta esim. yksityisviestien muodossa, mutta suosittelen aloittamaan käytännöllisemmästä lähestymistavasta eli juuri unien kautta.

Taas nämä ihmiset jotka tulkitsevat olevinaan sun sielua oikein suosittelen kiertämään hieman kauempaa, heillä luultavasti ei ole mitään käsitystä siitä mitä tekevät tai jos onkin, niin luultavasti sielusi ei anna sitä tietoa ulkopuolisille juuri mitenkään ellei kyseessä ole jokin todella edistynyt persoona. Helposti huomaat myös itse mihin kannattaa luottaa ja käytä omaa harkintakykyäsi aina, sielusi kyllä tietää mitä se tekee joten anna sen johdattaa sua. Jos se kokee tarpeelliseksi osoittaa jotain sun aiemmista elämistä, niin helpoiten se tapahtuu unien kautta (jossa kohtaat henkioppaita tms. jotka kertovat kun vain osaat kysyä). Eli, kuuntele itseäsi ja jos tulee jotain pakottavaa tarvetta tehdä jotain asiaa tee se välittömästi äläkä mieti pidempään, sielusi haluaa oppia mahdollisimman paljon uutta tämän elämänsä aikana ja sillä on jokin suunnitelma sun "päänmenoksi" varmasti kokoajan meneillään :)

Aihe on niin laaja ja mielenkiintoinen että voisin puhua tästä vaikka koko yön, mutta ehkä lopetan tähän :)

Kiitoksia vastauksesta!

Saat oikein mielellään laittaa yv:nä lisävinkkejä, olen tosiaan ihan toope näissä asioissa =)

Olen usein nähnyt todella merkittäviä unia, joista muistan pätkiä edelleen mutta nykyään tuntuu että uneni ovat lähinnä saman toistoa, eivät tunnu mitenkään merkittäviltä. Tietenkin jos alkaisi sitä unipäiväkirjaa pitämään, voisi selvitä vaikka mitä..?  ::)

Noita selvännäkijöitä mietin vaan kun monet täällä ovat maininneet käyneensä selvännäkijän luona ja siten saaneet tietoja ed. elämistään. Mistä sitten tietää, kehen voi luottaa...  :coolsmiley:

Periaatteessa "et mistään", mutta käytännössä oma järki sanoo että onko "ennustaja" jokin hörhö vai oikea alansa tuntija. Esim. aina voi testata "ennustajaa" mitä hän sinusta oikeasti tietää ja varsinkin sielusta, helppoja kysymyksiä voisivat olla vaikkapa "mikä on mun tän elämän tarkotus" (johon yleensä sielu itse tietää vastauksen, ja varmasti reagoi siihen jos joku yrittää syöttää sulle valetta) tai sitten "miksi synnyin juuri tähän aikaan" jne. Mulle alkaa noi sielun asiat tässä pikkuhiljaa valkenemaan joten keksin kyllä sulle kyssäreitä lisää jos haluat joskus testata jotakuta.

Voin kirjotella sulle huomenna vähän aiheesta lisää privaan, mut nyt tää ukkeli lähtee nukkumaan, alkaa olla myöhä ja huomenna taas paljon tekemistä, sielu vaatii työstämistä koko ajan :)

Meillä on useita ketjuja siitä, miten menneitä elämiään voi alkaa muistella! Kannattaa hakea tuolla Astro foorumin HAKU-toiminnolla, se on näppärä pikku kapistus :)

Jos menneiden elämien tulkinnat kiinnostavat, minä teen niitä. Asiasta voi laittaa YV:tä tai sähköpostia. Sähköpostiosoite löytyy profiilista :)

Mulla on soma pikkuarpi oikenpuoleisen poskiluun päällä. Pikkutyttönä löin poskeni sohvapöydän kulmaan :) Alkava rämäpää ;D

Tuuli hiuksi, minulla on myöskin arpi poskipäässä, vasemmassa,
mutta siksi että isoveljeni koppasi siihen tappelun yhteydessä, kun olin 5:n vanha. :P

Samaisen veljen myötä minulla on sellaisen 2 centtisen kokoinen kalju alue
takaraivossani. Tappelin sen kanssa, 5-6 v. ja pienempänä ja tyttönä en tietenkään pärjännyt sille,
ja hän pukkasi pääni kirjahyllyn kulmaan. :crazy2:

Mitäs eroa on noilla arvilla ja luomeilla, jotka tulevat käytännön elämässä
ja niillä, jotka ovat jo syntyessä? ???

Hyvä kysymys! Hauskempia ovat olleet näkemäni verenpunaiset isot syntymämerkit taikka iso ja leveä kuin leikkausarpi jollainen on eräällä ystävälläni.

Kukaan ei ole muuten ikinä sanonut taikka huomannut tuota poskessani olevaa arpea, sillä se on niin jännästi siinä. Ja on mulla sitten vasemmassa nilkassa iso arpi, kun pikkutyttönä jäi nilkka pyöränpinnojen väliin. Jalka oli sitten 2-3 viikkoa kipsissä. Eli mistä mulle on tullut yleensä arpia, niin vilkkaasta mielestä ja touhottamisesta :)

Sasha. Arvet jotka tulevat eläessä ovat niin sanottuja karma-arpia. Tuohon kohtaan kroppaa oli varastoituneena jokin menneen elämän energia, joka kanavoituaan ulos aiheutti arven. Sanotaan, että mita kovempaa kudosta ja kohtaa kropassa, sen vahvempi ja syvempi karma. Usein nuo karmat ovat tiedostamattomia muistoja ja kokemuksia menneistä elämistä. Esimerkiksi minulla on tosi kova karma hampaissa - saan reikiä suunnilleen jo ruoan näkemisestä, vaikka miten hampaita hoitaisi! Se voi olla esimerkiksi muisto siitä, että hampaiden kuuluukin kulua ja tyyliin tippua pois, kuten menneinä aikakausina, kun tuo "hammashuolto" oli mitä oli ;D

Tästäkin on ollut juttua Astrolla aiemmin, en vaan muista enää missä ketjussa...

Ahaa..! :D
Onkohan arven aiheuttajalla, jos siis joku (toinen) pers'öönä ::)
koppaa niin, että arpi jää, jotain tekemistä menneisyyden
vastaavan tapahtuman kanssa?

Siis kun esim. veljeni aiheutti minulle kaljun kohdan
takaraivooni, niin mahdollisesti hän on entisessä
elämässä listinyt minut ampumalla takaraivoon? :angel:

hmm... tässä mietin,että minulla nyt sattuu olemaan tuossa alaselässä kauhean kipeä kohta!  :'( (sattuu kun yrittää nousta) olisiko tämä semmoinen?

Kuulostaa enemmän energiajumiutumalta esimerkiksi sakraalichakrassa tai juurichakrassa kuin menneen elämän karmakertymältä :)

Jos tässä elämässä kuolee sairaana ja kärsivänä niin voidaanko näin olettaa että sairaudestakin jää merkkejä tuleviin elämiin? Kannattaa siis parantaa itsensä kaikin konstein ja kuolla mahdollisimman terveenä.

Lukemani perusteella hyvin kivuliaasta tai väkivaltaisesta kuolemasta voi jäädä seuraavaan elämään jälkiä tai pelkotiloja.

Katsoin todella järkyttävän dokkarin natsien murhista ja voin vain kuvitella mitä jälkiä sieluille sellaisesta jää. Dokkari käsitteli lähinnä Baltiassa tapettuja juutalaisia ja se oli kamalaa katsottavaa.
Tuhansia ihmisiä jonoon kuopan laidalle ja ammuntaa, vauvat heitettiin rotkoon elävinä, elävältä keittämistä, kaasuttamista, raiskauksia..

Miten sielu tuollaisesta selviää, voi vaan kuvitella sitä tuskaa  :(

Kysymysmerkki ihmettelee: Näin peilissä viiltoja vasemmassa poskessa ja tumman pisteen vasemman kulmakarvan yläpuolella. Migreenin jälkioireita vai jotain muuta? Muutenkaan en tunnistanut kasvojani. Entisestä elämästä?, vai mitäkö? Jos ei vastaavanlaista kokemusta köydy tai muuta , pistän migreenin piikkiin :)
T:Tumpelo

Minä pelkään ihan kauheasti virtaavien vesien yli meneviä siltoja, joita on ylitettävä. Saan kylmiä kauhun väreitä iholleni ja olotila on hyvin pakokauhuinen. "Äkkiä yli" on ajatus, joka pyörii sillä hetkellä päässä. Tämän vuoksi en pidä Tampereesta, kun joki kulkee keskellä kaupunkia, enkä myöskään mieluusti ylitä Kymijokea Heinolassa tai Kouvolassa. Pelko sinänsä on aika turha, koska olen suorittanut peruskoulussa uinnissa uimamaisterin merkit.  :)
Pelko on kuitenkin ollut ihan lapsesta asti. Olen jo lapsena pelännyt, että auto suistuu sillalta jokeen, enkä pääse autosta ulos ja kuolen hukkumalla.

Minut on jossakin edellisistä elämistäni työnnetty sillalta virtaavaan jokeen ja olen hukkunut. Tämä on tapahtunut Irlannissa.

Jees, komppaan molempia! :) Minulla on  viha-rakkaussuhde saksan kieleen - toisaalta se on kieli muiden joukossa ja pidän sen väristä (näen kielet väreinä ja muotoina), mutta samaan aikaan inhoan sitä. Olen jopa opiskellut vähän saksaa yläasteella inhostani huolimatta. Minulle tämä tulee menneestä elämästä, jossa minut naitettiin Saksaan ja jouduin opettelemaan kyseisen kielen, joka oli hyvin haasteellista. Samalla se oli kuitenkin tuon elämäni aviomieheni ja lasteni kieli, eli siihen liittyy myös rakkaita muistoja.

Lisäksi olen aina pelännyt tai suhtautunut varauksella poliiseihin, vartijoihin ja sotilaisiin - siis miehiin, joilla on jonkinlainen yhteiskunnallinen oikeus tehdä sen muille jäsenille melkein mitä haluaa tai rangaista heitä, jos hän näkee sen soveliaaksi. Minulla on koko ajan olo, että teen jotain heitä ärsyttävää jos läsnä on vaikka vartija ja joudun siitä vaikeuksiin, enkä pysty puolustautumaan. En niinkään ole huolissani esimerkiksi vanhoista poliisimestareista tai upseereista, mutta ne rivityypit ovat pahimpia. Tiedän, että minut on ainakin kerran ammuttu kuoliaaksi rivisotilaiden toimesta, joita on saanut piileksiä ihan olan takaa. Luulen, että tähän epävarmuuteen liittyy muukin muisto, mutta en ehkä halua muistaa sitä.

Raiskauskohtauksia en kestä katsoa, enkä kuulla, on jäänyt niin pahat mielentraumat siitä. Ihan mitä tahansa muuta, vaikka suolenpätkiä päin näköä ja muuta, mutta ei raiskauksia.

Lisäksi olen lapsesta lähtien kammonnut hysteerisen fobian lailla hammaslääkäreitä, lääkäreitä ja sairaaloita. Minulla on olo, ettei siellä kukaan tosissaan yritä auttaa, kunhan vain kidutetaan sinua omaksi iloksi. Eikä kaaliini ole koskaan mahtunut se, että jotta sinut voitaisiin parantaa sinulle pitää aiheuttaa sitä olemassaolevaa kipua vielä pahempaa kipua, jotta olet lopulta kunnossa...

Itse näin aikoinaan unen jossa olin joskus jossain sodassa ja olin juoksuhaudassa ja viholliset tuli ryntäämällä läpi ja minua ammuttiin selkään ja tavallaan kuin tunsin unessa miltä se tuntui kuin tuuperruin maahan mahalleen.. Jostain kumman syystä selässä kohta johon luoti tuli on muista kooltaan poikkeava luomi. Jonkun entisien elämän muistoja?  ???

Kuulostaapi erittäin vahvasti sille! :)

Mulla on vähän sama juttu  vanhan kiinan/aasian kanssa kuin sulla säkkipillien. Välillä nousee esiin semmoinen viehtymys,  kaihonkaltainen mutta sitten jostain painaa päälle samanaikaisesti ahdistus ja ällötys. Jännää.

.. Ja lapsena pelkäsin aina nukkumaan mennessäni että herään yöllä ja koko talo on tulessa. Jos jostakin kuulin, esimerkiksi uutisissa, mainittavan tulipalosta, tuhopoltoista tai mistään sellaisesta menin valkoiseksi (siltä se ainakin tuntuu), ja kädet alkoivat täristä. Hyytävä kauhu iski.

Muitsan kun meillä oli parhaan ystäväni kanssa lapsena tapana kirjoitella tarinoita toisistamme ja toisillemme. Kerran kaverini sitten erään lasten jännäri-kirjasarjan (Goose pumps, olette ehkä kuulleet tai nähneet) innoittamana päätti että hänpä aikoo kirjoittaa tarinan jonka päähenkilön elävänä mallina tietysti olisin minä ja juoni menisi kutakuinkin niin, että tämä lapsi on joskus kuollut tulipalossa äitinsä kanssa ja nyt asuu edelleen vanhassa kotitalossaan aaveena muttei tiedä sitä (juoni oli lähestulkoon samanlainen kuin kirjassa jonka hän oli juuri lukenut ja jossa tyttö on kuollut tulipalossa perheensä kanssa muttei tajua olevansa kuollut). Voitte kuvitella reaktioni. :P

.. Minussa on myös hieman feministin vikaa, myönnettäköön. Olen ihan lapsesta saakka ollut sellainen girl power tyttö. Muistan kun kerran penskana päiväkirjaani kirjoitin: "Rakas päiväkirja, tänään todistin sen että naiset todellakin ovat parempia kuin miehet". En tarkkaan muista mitä olin tehnyt, mutta se liittyi johonkin suoritukseen vissiin, johonkin jossa minä ilmeisesti voitin ja päättelin että tottakai voitin koska olen tyttö ja siis syntyjäni parempi kaikessa.  :2funny:

Pojalla on jäljet molemmissa ranteissa. Punaiset läikät keskellä rannetta. Olleet syntymästä saakka ja näkyvät vieläkin vaikka vaalentuneet hieman. Itsellä ei mitään syntymämerkkejä, arpia muutama siunaantunut iän myötä, mutta ei mitään dramaattisia.

Minä olen useasti nähnyt unta naisista ja miehistä joilla sellaiset kunnon vanhanajan vaatetus ja hatut,ja samassa unessa sellaisia isoja kunnon ylhäitä purjeveneitä.
Ja vedenpaisumus, monesti on unessani vedenpaisumus joka peittää alleen kaiken.
Minulla on jalassa ns syntymämerkki aika iso.Ja veden kanssa no on sellainen suhde että minä rakastan vettä,ja en tahtois vedestä tulla pois kun sinne pääsen.Mutta samalla kunnioitan sitä paljon.Olisikohan noi unet jotenkin minun entisestä elämästä.Miten saa selville onko elänyt joskus aiemmin,kiinnostaa kovin.

Minulla on myös iso syntymämerkki vasemmassa olkavarressa (ruskea 1,5cm läpimitaltaan oleva karvaa kasvava luomi) ja näitä vaaleanpunaisia ns. veriluomia siellä täällä. Pojallani on myös näitä vaaleanpunaisia luomia paljon, esim. oikeassa reidessä ja joudun joka neuvolakerralla selittämään mitä ne ovat. Pojallani on myös pieni ruskea luomi oikean lapaluun kupeessa. Tyttärellä on oikeassa hartiassa hyvin hailea café-au-lait-luomi ja pieni ruskea luomi samalla puolella kaulalla.

Syntymämerkkini on kovin rakas minulle, enkä ole antanut poistattaa sitä, vaikka siitä on minulle huomauteltu lääkärien taholta useastikin. Samoin kuin minulla on symmetrisesti kainaloissa koholuomet ja niitä on oltu kovasti poistelemassa. Oikean isovarpaan päällä on sitten pigmenttitihentymä, joka ruskettuu aina muuta ihoa enemmän.
En tiedä mistä johtuu, mutta tunnen vasemman puolen minusta olevan se ns. tärkeämpi puoli. Vasempaan nilkkaan tuntui hyvältä laitattaa tatuointi. Vasempaan nenänpieleen tuntui hyvältä laittaa lävistys (nykyään ei ole, mutta haaveilen uudelleen ottamisesta). Jopa vasen silmäni on mielestäni kauniimpi ja helpompi meikata. Hammaskorunikin on vasemmalla puolella yläkulmahampaassa.

Olen kuitenkin oikeakätinen, mutta vasen jalkainen. Taivun jopa vasemman jalan päälle paremmin venytellessä. Hassua.  :idiot2:

Olenko siis edellisessä elämässä ollut halvaantunut oikealta puoleltani, kun vasen on näin korostunut. Ovatko luomet luodin reikiä vai mitä? Olisi paljon kysyttävää, joihin tuskin saa vastauksia.  ???

Vasen puoli on minullekin rakkaampi ja naisena olen kokenut sen johtuvan siitä, että vasen on feminiininen puoli :) Sen koristeleminen tuntuu siis loogiselta ja hyvältä, eteenkin, kun oppiläksynäni on oppia ilmaisemaan feminiinisyyttä ja nauttimaan naisena olemisesta.

Nyt mun pitää kysyä ihan rehellisesti että uskotteko todella että tavallisilla luomilla on merkitystä noin isomminkin? Minä olen aina ajatellut että syntymämerkit voisivat olla jotenkin merkityksellisiä, mutta että myös luomet. Jos mun kummalliset luomet ois kaikki merkkejä jostain edellisessä elämässä niin sitten mua on varmaan ammuttu haulikolla  ???

Onhan meillä hauskasti samanlaisia luomien "muodostelmia" äitini ja lapseni kanssa. Mutta toisaalta, meillä on kaikilla paljon luomia eli on aika todennäköistä että jotkut samoissa kohdissa ovatkin. Ja minulle ainakin on tullut uusia luomia kun olen esim. raapinut itikanpuremia. Enkä kyllä ole ajatellut että niillä olisi sen kummemmin merkitystä.

Minulla ja äidilläni on kasvoilla ja ohimolla identtiset luomet :) Iän myötä kasvoihini on ilmestynyt pieni "cindy craford" luomi, tosin ei yhtä suurena kuin Cindylla itsellään :D

En minä nyt kaikkien luomien usko olevan merkityksellisiä, mutta kävinpä oman kehoni läpi ja unohdin yhden ison luomen, joka minulla on ollut vauvasta asti vasemmassa rinnassa nännipihan läheisyydessä. Nykyään sitä ei enää ole, koska se on vaalentunut olemattomaksi. Se oli sellainen veriluomi, joita pojallani on oikeassa reidessä ja äidilläni oli vasemmassa poskessa. Äitini luomi oli sen verran iso, että se on leikattu pois. Tämä veriluomiperiytyvyys on mennyt minun äidiltäni minulle ja sitten pojalleni. Tyttärelläni ei näitä ole, paitsi se yksi café au lait'n värinen, mutta saman muotoinen rajoiltaan kuin nämä meidän muiden vaaleanpunaiset veriluomet. Äidilläni on myös aivan selkeä sydämen muotoinen ruskea luomi oikealla puolella kasvoja poskiluun alapuolella lähellä hiusrajaa ja se on tullut vasta aikuisella iällä. Ollaan vaan naureskeltu, että onpa herttaisen muotoinen maksaläiskä.  ;D

Minulla on myös vasemman kulmakarvan yläpuolella pieni veriluomi ja pojallani oikealla puolella "kauneuspilkkuna" veriluomi, mutta myös pieni ruskea kauneuspilkkuluomi. Itselläni tuo pieni kauneuspilkkuluomi, ruskea, on vasemmalla puolella hieman vasemmasta suupielestä alaviistoon.

Ovatko nämä sitten merkkejä feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta? Miksiköhän toisille tulee enemmän luomia kuin toisille? Fysiologisesti ajateltuna luomethan ovat verisuonikasvaimia, hyvänlaatuisia, elleivät sitten muutu ärsytyksen takia tms.

Minulla on myös muutamia arpikasvaimia, jotka saattaisivat viitata neurofibromatoosiin, mutta kun tätä periytyvää sairautta ei perimässä ole. Oma keho osaa joskus hämmentää todella.  :)

Mitäs olette sitten mieleltä uusista jäljistä? Mä oon hiukan kesän jälkeen ihmetellyt kun selkääni ilmestyi lapaluiden väliin selkärangan oikealle puolelle vaalea pallomainen läiskä. N. 1cm halk. Siitä alaviistoon oikealla on samanlainen n.0,5cm jälki. väliä näillä on joku 3-4cm. Ei tossa vielä mitään, kaikkia bigmenttihäiriöitä tulee joo, mutta tämä kuvio toistuu peilikuvana selkärangan vasemmalla puolella. Ja mulla ei siis ole mitään vaatetta, bikiniä, ei mitään, mistä noin symmetrinen jälki olisi tullut. Mä oon tässä ittekseni todennut, et nytpä on silmät selässäkin.. On sen verran hämäkäkki olo..  :laugh: 

Tätä viestiketjua luettuani olen alkanut miettimään tyttäreni päässä olevaa jälkeä... Hänellä on ollu syntymästä asti päälaella sellainen soikea punainen jälki, missä ei kasva hiukset. Kooltaan jälki on noin 4 cm pitkä ja 2 cm leveä. Synnärillä jo kätilöt, lääkärit ja hoitajat ihmetteli ja tutki jälkeä, mutta eivät osanneet sanoa siitä mitään. Yksikään neuvolan täti tai lääkäri ei ole osannu sanoa mitään. Kaikki vaan ihmettelee sitä ja tokasee pelkästään, että jännä.  :laugh:

Oon kehittäny asiasta jo teoriaa, mutta se on aika karu mun mielestä...  :-\

Intuitio mulle ekana sano, että tyttäresi on kuollut aiemmassa elämässään kirveellä päähän lyötynä. Karu toki, mutta oon alkanu luottaa tohon intuitioon aika paljon :)

Jep... ja se olen ollu minä joka sen teki. Tää on vaan niin vahva tunne ja moni asia puhuu sen puolesta...

No ainakin hyvä tapa poistaa karmaa :)

Sanos muuta! Annan tässä elämässä kaikkeni hänelle ja vielä vähän enemmän.  :smitten: Astrologiassa mun kuun noususolmu on  :rapu:, joten kaitpa nämäkin liittyvät toisiinsa.

Aivan sama välitön mielleyhtymä myös minulla tuohon päänseudun arpeen. Ilmeisesti isku on tapahtunut mahdollisesti suutuspäissään ja kirveen hamarapuolella.

Tällänen fiilis mullakin on, että olen suutuspäissäni, hetkellisen päässä napsahtamisen tuloksena sen tehny. Siitä varmaa johtu selittämätön ja järjetön pelkoni. Pelkäsin ennen raskautta, että voisin satuttaa lastani, jos oisin väsynny, pinna kireänä jne. Siksi myöskään en pitäny fiksuna ideana että tekisin lapsia. Pelkoni oli kyl järjetön, koska ei sille ollu mitään pohjaa miksi sellasta pelkäsin, mut se meni ohi kun tulin raskaaksi.

lueskelin äsken muutaman tarinan...
itselläni ja äidilläni on ollut kaiketi aina ruskea viiva suoraan navasta alaspäin.ja nyt huomasin että pojallani on myös se.itselläni se on haalistunut viime vuosina mutta näkyy.

mikään "suvussakulkevajuttu"se ei voi olla,koska ihana pikkumieheni on adoption kautta tullut meille.

se on vähän sellane ku sanotaan naisille tulevan kun raskaana.en ole ollut ja poikani ei ainakaan.

eräällä vanhalla lapsuudenkaverillakin oli ja ainakin hänen äitinsä ja hänen äitinsä näkivät tulevia ja vanhoja asioita.samoin minä ja minun äitini...en tiedä onko asioilla mitään yhteyksiä,mutta tulii tämän yskimisen lomassa mieleen.

Olen miettinyt sitä, että suurin osa arvista ja jäljistä tulee tämän elämän aikana ihoon. Esimerkiksi itselläni on keho täynnä atoopisen ihon aiheuttamien ihottumien arpia, onnettomuuksissa tulleita arpia ja koska olen erittäin herkkä, niin myös vaikkapa rintaliivien ja muiden vaatteiden aiheuttamia haavoja, jotka ovat jääneet arviksi. Eli iän myötä olen arpeutunut.

Olenkin miettinyt, että voisiko tämä olla yhteydessä edellisiin elämiin siten, että ne tavallaan tulisivat pintaan ihon kautta. Iho reagoi itselläni kaikkeen. Stressi kirjaimellisesti repii ihon auki ja muutkin tunteet tulevat läpi, joten mikseivät myös edelliset elämät?

Tämä myös minulla. Selkäni on täynnä stressistä aiheutuneiden haavojen  arpia. Vielä muutama vuosi sitten, ihoni oli hyvin kaunis. Nyt pidän niitä "taistelu"arpina, koska olen aikamoisesta henkilökohtaisesta helvetistä selvinnyt.  :)

Nostelenpas tätä ketjua, sillä syntymämerkkini kulmakarvojen välissä / kolmannen silmän kohdalla on alkanut jälleen näkyä paremmin. Se ei onneksi ole mitenkään häiritsevä, enkä ole vuosiin edes muistanut sen olemassaoloa... mutta nyt, varsinkin hikoillessa huomaan sen itse selkeästi. Lapsena se näkyi suht selkeästi läheltä katsottuna. Mitähän tämä voisi tarkoittaa tai mitä se voisi kertoa edellisistä elämistä? Mielenkiintoista kuitenkin, tuo merkin piirtyminen paremmin esiin.

Äidilläni syntymämerkki on alaselässä, lantion kohdalla. Iso, punainen läiskä.

Muistan lapsena vertailleeni juurikin tällaisia viivoja siskoni ja naapurin tyttöjen kanssa. Kaikilla meillä sellainen oli, toisilla tummempi ja näkyvämpi ja toisilla vaaleampi. Olimme alle 7-vuotiaita. Olen nähnyt sellaisia myös parikymppisillä naisilla, eräällä oli hieman ylipainoa ja selvästi tämän viivan kohdalta iho oli kireämmällä. Kyseinen nainen ei ollu raskaana eikä hänellä ollut lapsia. Hassu ilmiö.
Linea nigra on nimeltään se raskauden aikana ilmestyvä viiva

Samassa kohtaa täälläkin..kun olin lapsi, se näkyi selkeämmin, edelleen näkyy kyllä, koska on väriltään sininen.. ei siis mikään luomi tms. (Kukaan lääkärikään ei ole osannut sanoa mitään järkevää)
Tosin on niin pieni nykyään ettei lainkaan häiritse.Hassua sinänsä, että monet ihmiset "vitsinä" sanovat että olen elänyt edellisessä elämässä intiassa...vaikka eivät uskokkaan uudelleensyntymiseen. Siinä kohtaa aina naureskelen, että no niinpä tosiaan olenkin  ;)
Hyvin mahdollista, sillä paljon on siinä maassa tuttua (vaikken ole siellä vieraillut) ja paljon sellaista jonka takia en haluakkaan vierailla..
Eräs itseäni viisaampi sanoi että tuo merkki liittyy varmasti kolmannen silmän aktivoitumiseen,joka on tapahtunut jo lapsuudessa.  ???

eriväriset silmät (vasen 1/4 ruskea, muuten harmaat) enkelinsiipi niskassa, vasemmassa takareidessä (onneksi vaaleahko) iso syntymämerkki, vasemmasta leukanivelestä puuttuu pala (lääkärit epäilevät sen johtuvan murtumasta tms, jota tämän elämän aikana ei ole tapahtunut)

Kaunis sana sen rumuudellisessa merkityksessä. Taisteluarpiahan ne ovat. Löytyypä näitä itseltänikin. Sanon vain tähän loppuun, että kun olemme henkisestä helvetistä selviytyneet, se on enemmän kuin lottovoitto. Se on jotain sellaista, mitä ei kovin voi sanoin kuvata.

Voimia teille tytöt :smitten:

Mulla on niskassa (ihan keskellä ytimenjatketta) sellanen kohollaan oleva, paksu luomi. Ihan luodinreiän näköinen ja kokoinen. Sitä usein kirvelee ja kutittaa, joten oletan, että aika lähimenneestä tulee. Vaikken paljon vielä ole noita edellisiä elämiäni tavoitellut (tämänkertaisessa on ollut tarpeeksi työsarkaa..) niin jotenkin aina on ollut sellainen olo, että liittyisin jollakin tapaa Suomen sisällissotaan. Ehkä mut on losautettu jonakin punikkijohtajana niskalaukauksella päiviltä pois?

Toinen, aika jännäkin juttu joka liittyy selvästi myös nykyiseen mieheeni on rinnassa ja selässä. Mulla on aina ollut tossa vasemman tissin kohdalla semmonen "väritön" pieni kuoppa, selvästi ihon omaa väriä vaaleampi. Silloin kun muutettiin miehen kanssa yhteen (oltiin puolisen vuotta seurusteltu) ilmestyi selkääni ihmeellinen, kirvelevä ja kutiseva laikku juuri sopivalle kohdalle tuon rinnan jäljen toisella puolelle! Ihan kuin ulostuloaukko. Ja se jälki ei virallisesti ole mikään, menin silloin aika pian lääkärille sitä näyttämään kun se poltteli ja kutisi jatkuvasti, mutta ei se kuulemma edes ole luomi. lääkäri sanoi että näyttää lähinnä vanhalta palovammalta. Niinkuin olis tupakan joku siihen tumpannut.  :idiot2:

On meillä varmasti yhteisiä elämiä takana, mies sanoi yhtenä päivänä kesken riidan että "Ei hitsi, mä muistan ton katseen!" Se on se mun antaa tulla vaan, minä en väisty enkä pelkää- katseeni..  :D  No, tällä kertaa saa toimia näppylän rapsuttelijana mies, se on sellasessa paikkaa selässä että itse en saa sitä raavittua. Tai pitää hinkata oven karmia vasten tmv. jos ei raapija ole kotosalla.

Itseltä jouduttiin poistamaan molemmat ylimmät kylkiluut kun oli liian isot, tullut mieleen että olisinko jossain edellisessä elämässä kokenut jotain rintakehään liittyvää. Lapsella on sydämenmuotoinen syntymämerkki lapaluussa ja isällään ihan samanlainen samassa kohtaa. Ois kyl kiva muistaa enemmän edellisistä elämistä.

Mun koko vartalon oikea puoli on heikko ja rikkinäinen. Silmistä lähtien aina jalkapöytään asti on kaikenlaista heikkoutta ja vammaa, synnynnäistä ja tullutta, mutta enemmän noi käsivarsien geometrisesti linjassa olevat pienet luomet mua kiinnostaa. Ehkäpä tällä on tekemistä punaisen taivaanvaeltajan nimeni kanssa :kuu:

Luomet muodostavat geometrisiä kuviota myös täällä. Mun vasemmassa käsivarressa on otava.  :o