Astro Foorumi

Itse olen kofeiini ja nikotiini riippuvainen. Kahvitta olosta tulee ärtynyt olo ja päänsärkyä. Tupakka on paheeni myös. Heikko mieli ilmeisesti kun siitä ei eroon pääse  :-[
Sokeri riippuvuutta ei varsinaisesti varmaankaan ole mutta päivittäin tulee kamala himo karkkiin koska verensokerini heilahtelee välillä hurjasti.
Mikä on sinun vinkkisi irtautumaan riippuvuudesta? Onko vinkkejä?
Tahdonvoimaa pitäisi varmastikin olla rutkasti lisää.
Ajattelin että jos löytyy muita riippuvaisia ja riippuvuudesta eroon päässeitä niin voisi jakaa vinkkejä.

hö en huomannut että saa äänestää vain yhtä asiaa.. :uglystupid2:

Taisi mennä kahviin, vaikka tupakkatauti on pahempi. Lakkoa olen yrittänyt kolmesti, ensin kylmiltään, sitten purkalla ja laastarilla, kolmannella kerralla laastarilla ja inhaallattorilla. Aina olen retkahtanut, on tullut muka joku niin stressaava elämäntilanne että vain kessu on voinut auttaa.. >:(

No, milloinkahan tuo nikotiinikorvaushoito tulis Kelan korvausten alaiseksi, se aloitussatsi maksaa kuitenkin aika lailla. Ei sitä oikein ajattele että sama summa menee kahden kuukauden kessutteluun, kun yhdellä kerralla pitäisi pulittaa lääkityksestä niin jumalaton summa.  :(

Tässä pikkuhiljaa olen taas miettinyt, josko keväällä yrittäis jälleen. Täytyy tuota laskeutumisaikaa lakkoon antaa itselleen ihan riittävästi, samoin ehtii kerätä motivaatiota tarpeeksi. Oikeastaan inhoan tupakointia, ainoastaan elimistöni on siinä kiinni. Ne vieroitusoireet ovat vaan todella todella inhottavat :buck2: :buck2: :buck2: askin päivässä melkein 20 vuotta polttaneella että ne lienevät korkein kynnys yrittää lopettamista jälleen kerran..

En viitsinyt äänestää, koska voin sanoa olevani/olleeni kaikista noista riippuvainen jossakin elämänvaiheesta.  Irti pääsemiseen vaadittiin kaverin henki, ei ollut minun syytäni eikä kenenkään muun, mutta se herätti.

Päivätajunta eli tietoisuus käsittää aivoistamme 2%. Piilo- eli alitajunta puolestaan 98%. Tietoisuudessa ovat ne ajatukset ja käsitykset jotka meillä jatkuvasti ovat päällä, esim. sellainen ajatus että tupakointi on typerää, epäterveellistä, haitallista ympäristölle, turhaa rahanmenoa. Alitajunnasta kumpuavat ihmistä "ylläpitävät" tarpeet, sieltä tulee nälän tunne ja myös se, että nyt tarvitaan lisää nikotiinia sinne riippuvuuskeskukseen. Mitäpä sitten tapahtuu, kun 98% alkaa sotimaan 2% prosentin kanssa? Juuri SE aiheuttaa sen, että toimimme vastoin järkeämme näissä riippuvuusjutuissa.

Kyllä mä pian sen tupakoinninkin lopetan kait. Uskoo ken tahtoo. Olin jo tuossa yhdessä välissä 1,5v. polttamatta ja lopettaminen sujui kivuttomasti. Jotenkin kummasti olin silti koko sen ajan riippuvainen. Jotain tuntui puuttuvan. Tunneside tupakkaan ei ollut katkennut.

Pitää pyytää enkeleitä katkaisemaan kaikki henkiset kahleet, se voisi olla aika kova sana vierottumisessa.  ;)

Huomaan usein vaihtavani riippuvuuden toiseen. Ehkä paras riippuvuus mitä ikinä olen itselleni kehittänyt on juoksulenkkeily, sen aloitan aina erittäin suurella vimmalla kun oon lopettamassa tupakointia.

tupakka...tällähetkellä tauolla...(hyvä minä :-*) ...vihaan sitä riippuvuutta, se on typerintä mitä olen saanut itselleni aikaan.

Musiikki. aina pitää kuulua jotain...tai netissä istuessaan myös näkyä.

jollaintapaa kuvariippuvainen.

nykyään internet, tietopaljous ja keskustelut...


joo...liikuntariippuvuuden haluan takaisin enemmän, ainut riippuvuus jonka koin tekevän hyvää ja oli itseasiassa hyödyllinen riippuvuus...ehkä tää huono olo johtuukin siitä että sitä substanssia pitäis nyt saada enemmän.

kai olen joskus ollut myös triviaalitietoriippuvainen...kaikenkarvaiset aikakauslehdet miltä tahansa alalta.no joo, jätetään erä ja tekniikka osasto väliin...

Sama täällä, inhoan sitä että kehoni ja mieleni on riippuvainen jostain.

Mitenkäs tuo inhalaattori toimii? Onko siitä apua?

Valonkantajalle kiitoksia vastauksesta!

Yhyy! minä myönnän olevani sokeri riippuvainen :'(
Viime vuosina olen pystynyt hallitsemaan himojani karkkiin hieman paremmin, mutta kyllä tänäkin päivänä joutuu melkein joka päivä karkkia syömään. En osaa lopettaa. Joskus syön karkkia niin paljon että nukahdan sokerihumalaan sohvalle ja herään pääkipeänä. Ei ole mukavaa tämäkään riippuvuus.

Kyllä minulla varmaan on sokeri  :-\

Olen tosin lukenut, että se on ihan riippuvuusjuttu ja paha sellainen, koska se turvottaa ja tappaa vastustuskykyä ja muuta sellaista, kerääntyy rasvaksi esimerkiksi.

Jossakin vaiheessa tajusin, että voin pahoin. Että makea ei ollutkaan ollenkaan nautinnollista. Ehkä jo siinä vaiheessa, kun aloitin kasvisruokavalioni. Se herättää kummasti kehon vaatimuksia enemmän kuuluvaksi. Makuaisti reagoi herkemmin.

Kun otan vähänkin liikaa sokeria, se ällöttää yhä enemmän. Kehoni on siis tullut yhä enemmän sanomaan mikä hyvä mikä paha. Ja olen yrittänyt sitä tosissani kuunnellakin. Joskus tuntuu että inhottaa kaikki, ei millään tahdo löytyä sitä mitä keho todella haluaa.

Siis jonkinlainen ravintokriisi!

Ainoa, mitä nytkin tekee mieli, on turkkilainen paksu jugurtti ja jotakin marjaa päälle, esim. puolukkaa tai mustaviinimarjaa. Nam.

Kahvinsokerista ja teen hunajasta olen päässyt eroon.  :smitten:

Tupakka ja kahvi mullakin..  :coolsmiley:

 :smitten:  :smitten:  :smitten:

Sokeri tekee huonon olon kun sitä liikaa syö, haluaisin päästä siitäkin eroon.
Tupakka taas on niin hankala juttu kun niin moni läheisistäni tupakoi, olen yrittänyt olla ilman mutta sitten joku läheinen tupakoi ja mieli tekee itsekkin pistää tupakaksi. Ärsyttää olla niin heikko  :tickedoff:

Annoin ääneni tupakalle, koska se on jäljellä vielä.. (http://www.gay.hr/web/smilies/cigareta.gif)
..ärsyttää kun ei edes tee mieli, silti polttaa.. :idiot2:
Suklaan syömisen olen saanut kuriin, keksit pysyy kaapissa.. (http://www.gay.hr/web/smilies/vegi.gif)
Kahvia juon nykyisin 2-4 kupillista/pv, sitä en pahana pidä.. (http://www.gay.hr/web/smilies/jutro.gif)
toki viekkarit tulis jos kokonaan lopettaisi.. (http://www.gay.hr/web/smilies/whistle.gif)

On paljon laskettu esim. alkoholin käyttöä, tupakin käyttöä ja tuolla topikeissa vilisee kahvikupposetkin.

Mutta voisimmeko kertoilla myös tuon sokerin käytön.

Itse vielä viisi vuotta sitten käytin pari lusikkaa sokeria mottia kohden. Suuren teelusikallisen hunajaa teemukiin. Noin 4 mukia teetä päivässä ja kaksi mukia kahvia. Söin kahvin kanssa usein makeaa kakkua tai pullaa.

Sitten saatoin viikossa syödä pari kolme suklaalevyä tai joitain suklaa-tai lakritsakarkkipusseja. Sellaisia suklaapötkyjä aina kauppareissulla.

Jugurttiin lisäsin aina jotain sokerista hilloa. Valmistin aina kunnon vanhanajan mansikkahilloa, mustaherukkahilloa ja puolukastakin sokerin kanssa.

Nyt se on kaikki loppu. Tuo pulla sokerittoman kahvin kanssa silloin tällöin on enää jäljellä. Hiilihydraattia saamme hedelmistä, perunasta, leivästä ja vihanneksista ihan tarpeeksi. Kun rasvan valikoi hyvin; kalaa, kunnon voita ja juustoa sekä öljyn käyttö, siinä sivussa saa myös proteiinia. Välipalana voi pureskella pähkinöitä ja muuta proteiinipitoista kuivamuonaa tai soijaa ja paljon tuttuja marjoja!

Alkaa tuntua paljon paremmalta.  :smitten:

Kiitän Elämänilo, täytyykin hankkia taas kromia uudestaan. Käytin sitä aiemmin mutta se unohtui kokonaan. Ja pitäisi syödä säännöllisesti aina vähän kerrallaan  niin se voisi auttaa tosiaan.

     :'(  Miten pääsee selluliitistä eroon,

            no, ottaa avioeron.   :-*


                     :2funny:

No, selvisihän se syy miks kaikki ovat häipyneet
...selluliitti mokoma!!  :2funny:

Minulla oli tosi paha sokeririippuvuus. Pääsin siitä eroon vähentämällä hurjasti hiilihydraatteja. Enää korkeintaan yksi ruispala päivässä sekä omena, tomaatti ja paprikaa. Muu on kiellettyä. Muuten rapsahtaa kauhea karkinhimo, tulen ärtyisäksi, itkuiseksi, kärsin hirveistä pelkotiloista, päätä särkee, oksettaa, janottaa... Syön siis munia, voita, kalaa, kanaa, tofua, pähkinöitä, maustamatonta jugurttia ja semmoista pääasiassa. Paljon parempi olo! Hiilareita en uskalla enää vetää. Suurin osa hedelmistä (banaani, omena, appelsiini ja vihanneksista ainakin porkkana) on kuulemma nykyään jalostuksen myötä muuttunut pelkäksi sokeriksi, joten niitä en rupea yli määräänsä itseeni änkeämään. Olen ehkä menossa lääkäriin, epäilen sokeriaineenvaihdunnan häiriötä ja orastavaa diabetesta (olen 20v vetänyt karkkia ja pullaa miltei joka pv...). Mutta nyt tuon ruokavalion myötä ei enää edes tee mieli suklaata, karkkia tai pullaa! Intiaanisokeria tosin käytän teessä, mutta sen pidän, sillä ihan fanaatikoksi en rupea!  :)

Voi hurja, sinua Samarkand! Kiitos kun kerrot meille.

Minäkin olen jättänyt banaanit ja melkeinpä muutkin hedelmät, persikoita ja luumuja joskus ostan, enkä viinirypäleitä voi vastustaa. Uskon tuota porkkanajuttuasi. Perunakin minua on alkanut yököttää. Riisiä ja kokojyväspaghettia syön mieluummin.

Mutta entäs nykyajan lapset. Kuinka paljon he ahmivat makeaa ja perunalastuja!
Vanhempia pitäisi enemmän varoittaa.

Ei kestä!  ;) Niin perunan, riisin ja makaronin olen jättänyt myös. Perunan tärkkelys muuntuu sokeriksi elimistössä ja peruna lihottaa. Makaronista ja riisistä en ole edes välittänyt, joten niitä en kaipaa. Viinirypäleet ovat myös paha sokeripommi... Menin aamulla verikokeeseen ja olin syönyt vain pari viinirypälettä ennen sitä (syöntikieltoa ei ollut) ja lääkäri säikähti verensokeria, luuli että olen ollut syömättä ja että mulla on paha sokeritauti. Viinirypäle kun nostaa verensokerin pilviin. Mulla on nyt ollut tosi tasainen olo kun verensokeri on pysynyt matalana. Avokado muuten on myös tosi hyvä ja terveellinen. Ja kaalit, mutta ne multa on kielletty kun vatsa ei kestä. Kaalista joudun kai heti tiputukseen!

Katsoin tv:stä jotain dokumenttia, missä oli nuorten syömätavoista. Pitsaa 4 krt viikossa ja 10 litraa limua viikossa. Huh! Niiden ryhti oli kaamea, terkkari puhui lihomisesta ja masennusoireista nuorilla - no miksiköhän masentaa?! Totta kai on paha olo kun ei saa kunnon ravintoa. Nykynuoret kuulemma ovat eka sukupolvi, joka saattaa kuolla ennen vanhempiaan. Kukas meistä sitten huolehtii kun seuraava sukupolvi kuolee kokikseen ja kebabiin?! Mutta katsokaa vaan miten karkin määräkin on lisääntynyt... Postissakin myydään suklaata. Haloo!!! Herää kysymys, miksi kansa ahmii rasvaa ja sokeria niin holtittomasti...

Puhut aivan kamalia, Samarkand, mutta varmasti varteenotettavia juttuja!

Kaupan hyllyt notkuvat, pussien kokoja ja levyjen kokoa on tuplattu.

Miten lapsi voi vastustaa, jos hänellä on rahaa!

Eli meinaatko, että yhteiskunnan varat meneekin ylisyöneille mässääjille ensin, sitten vasta vanhustenhoitoon?!!

Minä annoin pikkusille pojilleni ensin puoli pulloa limsaa lauantain saunailtaan. Paljon myöhemmin vasta pikkupullon. Sitten he katsoivat silmät pyöreinä naapurin tyttöjä, kun heillä oli isot cokikset ja limsakone. Kyllä sain kuulla huutia!
Nyt ovat naapurin tytöt tynnyreitä ja sairaita. Pojat puhuttelevat minua aivan eri tavalla.

Pidä pintasi Samarkand! Oletko kokeillut Aloe Vera geeliä tyhjään vatsaan aamuisin?

Sama on minulla  :( kahvi&tupakka ja suklaa ja olen potenut huonoa omatuntoa tupakasta  :buck2: olin 1½v sitten yli ½v ilman tupakkaa ja meni tosi hyvin, mutta sit ratkesin polttamaan olin aina tosi ärtynen ja aloin paisumaan kuin pullataikina  :crazy2: ja eikun alkoi uudestaan röyhyyttely  (http://www.cosgan.de/images/midi/verschiedene/c045.gif)  itse en osaa neuvoja antaa, kun painiskelen saman ongelman kanssa ja ehkä turha taistella taitaa olla mun elämän suunnitelmaan kuulua nämä herkut :coolsmiley: en tiiä ehkä..ti sit ei ::)

Olen hiljalleen vapautunut monista riippuvuuksista siten, että olen kuunnellut omaa kehoani. Tupakanpolton lopetin siten, että annoin itselleni luvan polttaa niin paljon kuin vain mieli teki, mutta vain silloin. Yllättäen en sitten alkanutkaan polttaa enemmän kuin ennen vaan vähemmän. Lopulta tupakka sitten vain jäi pois. Ei tietenkään täysin ilman vieroitusoireita, mutta yllättävän helposti. Alkoholi on jäänyt pois melkein kokonaan, koska aloin inhota humalassa olemista. Lihan jätin pois, kun minulle tuli niin tukkoinen olo lihapullista tms. Sokeriakaan en käytä paljoa. Kahvia juon päivässä noin mukillisen ja sen kanssa sitten pari keksiä. Kahviin en laita sokeria, teehen laitan pikku lusikallisen hunajaa. En syö karkkia enkä sipsejä enkä juo mitään virvoitusjuomia ( on siinäkin sana  >:( ). Niistä tulee vain huono olo. Vesi on todellinen virvoitusjuoma. Riippuvaisin olen ehkä tuosta iltapäivän kahvihetkestä ja avantouinnista. Olen myös pyrkinyt välttämään fanaattisuutta, mikään ei ole ehdottomasti kiellettyä. Joskus vieläkin käy niin, kun olen juonut sen yhden tuopin, että iskee halu polttaa tupakkaa. Jos halu ei meinaa laantua ja tilaisuus on muuten sopiva saatan vetäistä muutamat henkoset. Joskus saatan myös vetää henkoset muusta huumaavasta aineesta, mutta edellisestä kerrasta alkaa olla kai jo vuosi. Eipä ole juuri mieli tehnyt.

Rööki palaa  :knuppel2:

Hei,eikö teille jotka syötte vähähiilihydraattista ruokaa tule väsymys kohtausta? Joinain päivinä kun olen ollut syömättä hiilareita niin on tullut päivän mittaan kamala väsymys ja heikotus. Vai menisikö se ohi tottumalla?

SAMARKAND ja METSIS!

Kuinka teidän kroppanne on menneen nuin tuolla tapaa ettei kestä yhtään sokeria? Johtuuko se siis nimenomaan siitä että sokeria veditte yliannostuksena liikaa aikaisemmin?

hui  :o

Nykyajan lapsethan vetää sokerihumalaa pienestä pitäen, mikä on myös hui.  :o

Minulla oli riippuvuus urheiluun... mutta kun kroppa krakas niin oli hiljennettävä vauhtia... Minulla kyllä menee niin että kun kroppa huutaa niin en VOI olla kuuntelematta sitä.  ???

Ee aata kromit ainakaan mulla makeanhimoon tms  >:( ja mie nyt en saa mitä vaan valmistetta syödä..koska on se marevan :-\

En ole koskaan kokenut, että minulla olisi riippuvuuksia nautintoaineisiin, vasta sitten opin tietyistä nautinnoista tuntemaan syyllisyyttä, kun aloin imeä ympäriltäni sitä jatkuvaa toitotusta, että jotkin asiat ovat riippuvuuksia ja niistä ON päästävä eroon, ollakseen tasapainoinen ja terve...  ???

Minusta  riippuvuudet ovat suuri kupla!
Meille tarjotaan "nautintoaineita" hyvään hintaan ja samaan aikaan tarjotaan  keinoja ja välineitä niistä irtipääsemiseen, ehkä vielä parempaan hintaan!  :o
Mikään ei ole terveellistä kohtuuttomasti käytettynä ja mikään ei ole vaarallista kohtuullisesti käytettynä!

Ehkä me heijastelemme vain tähän koko ns'riippuvuus'kuplaan omaa syyllisyyttä siitä, että haluamme antaa itsellemme ihmisenä joskus jotain nautintoja ja tässä tapauksessa jonkin nautintoaineen muodossa....
Syvimmiltään ehkä itsensä rakastamisen ja hellimisen syyllisyyttä.
Sen ei tarvitsisi heijastua välttämättä nautintoaineisiin, mutta niihin se helposti vain menee....koska haluamme kokea siitä syyllisyyttä, koska syvimmiltämme koemme niin. Niihin heijastellen se syylisyys ja ikuinen riutuminen on helppo kokea.

Periaatteessa kun ruoskimme itseämme nautintoaineista (riippuvuuksista) ruoskimme itseämme siitä, että meillä syvällä on jossain tunteen palo jalo, että haluamme helliä itseämme!Että meillä on o i k e u s olla hyviä itsellemme.

Minä esim tupakoin. Niin myös eräs ystäväni. (ja moni muu  ;)) Hän tuntee tuskaa jokaisesta vetämästään savukkeesta ja syyllisyyttä, tekee lakkoja ja lopetuksia, stressaantuu... jne. paineita, paineita...
Minä taas savuttelen kun savuttelen ja lopetan kun lopetan....
Pääsin jokin aika sitten muista syistä perusteellisiin tutkimuksiin, eli kaikki mahdolliset arvot ja kokeet otettiin... keuhkokuvia yms myöden... Keuhkoni olivat täysin puhtaat.... syylisyys ei ollut niitä mustannut...
Ystävälläni on jo keuhokoputken ahtauman yms ensimerkkejä...

En tällä tahdo sanoa, että nuo nautintoaineet olisivat terveellisiä, mutta kokemuksesta voin sanoa, että 'henkinen/psyykkinen' tilamme vaikuttaa kyllä enemmän kehon terveyteen kuin ulkoiset tekijät.
Silloin on vahvempi sietämään silloin tällöin ehkä ei niin terveellisiäkään juttuja....
Jokaisen on itse tuo 'kupla' puhkaistava sisällään...
Sen jälkeen voi valita, että haluaako enää elättää jotain istanssia tuon kuplan ylläpitämiseen.
Mutta olkaamme siitä kuplasta kiitollisia niin kauan kuin tarvitsemme sitä!
 :D

Siis omaa tyhmyttään sitä itsensä pilaa. Minä nautin suklaasta sillä varjolla, että olen aina ollut kapealuinen ja laiha. Mutta niinpä tuli minullekin makkarat tietyssä iässä ja röllömaha!  :-\

Maksa minulle ilmoitti ensimmäisenä hätähuutonsa.

Nyt olen ottanut oppia Puttaankartanossa Zone-ruokavaliosta. Yhtä hyvinhän liika hiilihydraatti väsyttää. Joten opin, että ei se ole hiilihydraatin puutosta, vaan ravinnon epätasapainoa, se väsymys. Nyt pyrin syömään kolmen suhteessa yhtä paljon hiilihydraattia, proteiinia ja rasvaa. Siis rasvan syöntiä ei saa lopettaa. Kyllä minulla tulee heikkouskohtaus, kun teen puutarhassa paljon hommia esim. Mutta sitten vain syömään. Välipalatkin ovat tärkeitä, vaikkapa vain kananmuna.

Kohtuus kaikessa. Maallikko tuntuu olevan tasapainossa. Kunhan varoo ne sudenkuopat.

Eihän proteiinit väsytä! Hiilareista mulle tulee ihan hirveä nuijanukutus. Enkä kuitenkaan ole niitä kokonaan lopettanut, syön päivässä sen ruisleivän, tomaattia ja paprikaa sekä ehkä omenan. Voin tätä nykyä paljon paremmin ja jaksan enemmän. En tiedä, miksi kroppa ei enää kestä hiilareita, todennäköisesti siksi, että tuli vedettyä monta vuotta liikaa karkkia ja joskus pullaakin liikaa. Ihme etten ole lihonut muodottomaksi!  :D En ajattele sitä niin, että riippuvuuteni olisi kuviteltu juttu ja pohjautuisi syyllisyyteen. Olen aina ajatellut että sallin itselleni hyvää, mutta nyt tuli toppi, kun tilanne on jo pitkään ollut pois hallinnasta. Kunnon riippuvuus siis. Kromin syönti on täysin turhaa. Ei ole koskaan auttanut. Rahaa vaan palaa. Ehkä se onkin se rahastuskeino sitten.

Itselläni on kanssa ongelma juuri tuon hiilihydraatin kanssa. Olen yrittänyt olla syömättä hiilareita ja kun se onnistuu niin voin paljon paremmin. En ole syönyt vuosiin perunaa enkä makaroonia. Tosin silloin tällöin syön perunan tai kaksi, myös pastaa valmistan joskus. Olen myös huomannut että kun syön ed.mainittuja niin minulle tulee oksettava olo.Tästä syystä en ole voinut perunaa syödä oikeastaan koskaan. Ongelmani vain on että en pysty hillitse
mään himoani hiilareihin. Karkkia on pakko saada useamman kerran viikossa ja joku lakritsipatukka tai vastaava joka päivä. Olen tietoisesti välttänyt vaalean leivän syöntiä, sillä jos siihen haklsahdan niin pankki on räjäytetty...siitä alkaa sellainen himo leipään ja karkkiin ja kaikkeen mahdolliseen että oksat pois. Tilanne jatkuu usein monta päivää. Olen myös joskun kokeillut kromia, mutta turhuutta se on ainakin minulle ollut.

Kerran tein luontaistuotekaupan hiivanpoisto kuurin, mikä kyllä todella auttoi. Kuukauden kuurin aikana laihduin useamman kilon ja siitä oli hyvä jatkaa terveemmillä elämäntavoilla. tarkoituksena oli siis saada kehosta kaikki turhat kuona-aineet pois ja puhdistaa mm. suolisto ylimääräisestä hiivakertymästä. Makean himo ja hiilari riippuvuus kun voivat olla peräisin kehon liian suuresta hiivakertymästä eli hiivasyndroomasta. Itselläni ei hiivasta ole ollut muuten mitään vaivaa, mutta kokeilu kuitenkin kannatti. Harmittavaa vain kun on niin huono itsehillintä että repsahtaa aina uudelleen huonoille tavoille. Tästä voisikin olla hyvä pyrkiä taas ylöspäin!!!

Miten auttaa alkoholi ongelmaista? Lähipiirissäni on paljon ihmisiä jotka hakevat alkoholista helpotusta masennukseen? Kuinka auttaa, kuinka voisin tehdä edes jotain? Surettaa toisen paha olo...

Olen todennut, että niin kauan, kun he kiertävät omaa totuuttaan, en voi auttaa. Mutta sitten kun he pystyvät totuuden toteamaan, sitten voi ilolla olla rinnalla ja tukea.

Usein päänsilittelyt tässä jutussa on vain karhunpalvelua. Mutta kamalaa sitä on katsella. Se mitä voi tehdä, on auttaa niitä läheisiä, jotka joutuvat tästä kärsimään, koska se yhtä hyvin koskee heitä.

Olen juuri tällaisessa tilanteessa ja on vaikea olla sairaalle kylmä, kun tukee muita omaisia.  ???

metsätonttu.. kyllä se tosiaan on lähdettävä ihmisistä itsestään.. ei voi auttaa ihmistä "joka ei tarvitse apua" tai "ei ole ongelmaa"..  :)
samassa tilanteessa.. ja ymmärrän mitä tarkoitat..
hali ja sulle kans Artemis..

 :smitten:  :smitten:  :smitten:

VAHVA KOMPPI!!

Tulitko mukaan orkesteriin Lemniskata..  ;D

 :smitten:  :smitten:  :smitten:

Kiitos vastauksistanne. Vaikeaa, haluaisi auttaa mutta jos sitä ei osaa ottaa vastaan, eikä näe ongelmaa. Rakkaan ihmisen sairaus ja vaikeudet tuntuvat pahalta. Niin kauan kuin muistan, on lähelläni ollut ihmisiä joilla on ongelma alkoholin kanssa.
Välillä ajattelen että mitä jos minullekkin käy niin, kulkeeko se geeneissä? Pelottaa välillä.
Eilen tunsin iloa todellakin kun kuulin erään toisen läheisen äänen puhelimessa, hän on saanut asioitaan kuntoon ja ollut selvänä jo jonkin aikaa. Hänestä kuuli reippauden ja tuntui kun hän olisi löytänyt elämänilon uudestaan, oli jopa innoissaan uusista suunnitelmista  :) Ihanaa että hän on saanut elämänsä raiteilleen taas.

Artemis.. juu minä kuulin kans eilen viimeksi nuo sanat.. mutta oon kuullut ne niin monta kertaa ennenkin,että ne muuttuu merkityksettömäksi..  :'(
Hali sullekin.. ja toivon parasta ystävällesi..  :)

 :smitten:  :smitten:  :smitten:

Alkoholistille jokainen "kuiva" päivä on askel oikeaan suuntaan..
Retkahdukset kuuluu tautiin.. valitettavasti
Joku pääsee kuiville jopa loppuelämäkseen..
Toinen notkahtaa uudelleen ja uudelleen, jopa vuosien raittiuden jälkeen..
Totuus on jo täälläkin monesti sanottu; Vain oma halu lopettaa, voi raitistaa.
(http://suplada.net/wp-images/smilies/angel.gif)  Haleja  ja Voimia jokaiselle läheistenne kanssa!  (http://www.macmini-forum.de/images/mismilies/hugsm38x18.gif)

AA voi olla alkoholistin pelastusrengas  :angel:

Tupakinpolton lopetin ennen raskauttani, en ole uudestaan ruvennut. Päätin vain lopettaa  :coolsmiley:
Kaffi :o  :-* ja sokeri, pulla ja suklaa ovat addiktioni. Myös suola ja rasva: kerma/voi :P

Kiitos Taria  :) Ja toivon sinullekkin jaksamista.
Välillä olo on niin voimaton kun ei voi auttaa, ja minulla on aina ollut kamala tarve tehdä jotain, taidan olla typerä...

Onko sinulla Artemis nuo kaikki allekirjoituksesi planeetet Oinaassa huoneessa 11? Silloinhan todellakin OLET ystäviesi tukipilari, eipä siinä mitään pahaa ole, päinvastoin  :)

Edit: Siis  :aurinko: :kuu:  :venus: ja  :mars: 11.?

Et suinkaan ole typerä Artemis.. Vaan rakastava, tunteva ja lämmin ihminen joka haluaa auttaa läheisiään/ tuttaviaan..
Sehän on ihan ymmärrettävää.. Mutta älä kuluta itseäsi loppuun, huolehtiminen on raskasta ja voimia vievää..

Älä huoli Artemis. Sinä autat koko ajan, vaikka aina et itse sitä huomaisikaan. Hyvin usein paras apu on läsnäolo eli olla olemassa toiselle ihmiselle. Ei sinun tarvitse olla parempi ihminen tai auttaja - riittää kun olet olemassa.

 :smitten:          :smitten:          :smitten:

Ippuska, itseasiassa oinaassa, ei härässä  :)
Kiitos teille, olette ihania ja on ihana purkaa sydäntään kun on lämpimiä ihmisiä jotka jaksavat kannustaa, suuret kiitokset  :smitten:
Olen ikuinen murehtija, jos jollain läheisellä menee huonosti niin tuntuu niin pahalta.

Tottakai se vaikuttaa - ystävät ovat aarteita  :smitten:

Juu, ehdin jo korjata ..  ;) :) :)

  se on todella kuluttavaa.. heikkoluonteisempi olisi ollut jo itsekin hoidossa tai alkoholisti   ???.. mutta "se mikä ei tapa, se kasvattaa".. niinhän se menee..  :)

rakkaus koetuksella näköjään  ;)

 :smitten:  :smitten:  :smitten:

               :coolsmiley:  Riippuvuus!!

              Kuinka siitä pääsin eroon,  :knuppel2:

           helposti, koska tein siitä vahvuuteni!!  :crazy2:

                 Näin se menee!!  Hyväksytään ja

                    se on siinä.  Voitto.


                            :smitten:

Kaikessa "yksinkertaisuudessaan", näinhän se on!!  :smitten:

        ::)   ::)    :angel:

            KIITOS,   otetaan SILLE.   :smitten:


                  :2funny:

::)  :smitten:  ::)  ;D

Voi hyvättynen aika kun tuo Willowin kissakuva on niin hyväntuulinen, että taidan kohta olla siihen riippuvainen. Tuota kuvaa katsoessa tulen aina niin hyvälle tuulelle, ettei muita huumeita enää tarvitsekaan. Pitäisiköhän hankkia kissa terapeutiksi, niin pääsisin eroon kaikista riippuvuuksista?     :-\

Voi kyllä, 'kissariippuvuus' on terapeuttista.

Sanotaan, että kissa luo kodin hengen; kärsivällisyyden, terveellisen laiskuuden, itsenäisyyden, ajattomuuden, pehmeyden.

Siitä olen riippuvainen suorastaan, kissan olotilasta.

Jo 30 vuotta kissan kanssa...

Minustakin kuva oli niin makee, että oli ihan pakko avattareksi laittaa..
Kääntyy väkisin suupielet ylöspäin.

Tämän asian kanssa täällä "taistelen", kun tahtoisi kissan,
mutta muutamat asiat pitäisi järjestää ensin..

Jos minäkin oppisin ottamaan rennommin, enkä aina venyttäisi kestokykyäni äärimmilleen..
siitä kun seuraa sitten *ping* ja riippuvuudet pyrkii pintaan.. :(

Enpä näköjään ole ainoa, joka pakahtuu aina sellaiseen "voi ihana kun on niin ihananihananihanan hellyyttävä ja rakastettava ihanuus söpöliini"-tunteeseen nähdessään tuon Willow'n niin hymyileväisen kisun.. :D

Nikotiiniriippuvainen olen. Joskin olen ollut toista kuukautta jo polttamatta ja päivä päivältä yritän olla repsahtamatta uudelleen.
Kahvistakin pääsin riti, kun se liittyy niin vahvasti tupakkiin: aamu kahvit ja sen jälkeen tuapkki. Ja lopulta.. Aina kahvin jälkeen tupakki. Nykyään olen uskaltautunut taas juomaan kupillisen päivittäin. Mutta taitaa taas jäädä, kun tuntuu, ettei se aamukahvi tunnu miltään, kun ei mene sen jälkeen sauhuille.  :buck2:
Sokeririippuvainen olen kaiketi myös. Ja alkoholia kuluu silloin, kun otan.  :buck2:

Kaippa nettiriippuvuus on pahin minulla.

Eräs läheiseni soitti juuri, pyysi että menen katsomaan minulle rakasta ihmistä joka oli täysin sekaisin... Menimme paikalle, huusi vain "painukaa v***uun, olenko holhouksen alainen"  :'(
Välillä tuntuu että voimat loppuu, mitä voi tehdä. Surettaa niin paljon ja ihana lempeä ihminen muuttuu toiseksi täysin, kuin vieras.
Tuntuu kuin kaikki ympärilläni voisi huonosti, miksi.. Vedänkö heitä puoleensa?


Anteeksi vuodatus, on vain niin voimaton olo, paha olla. Alkoholi...
Toivottavasti hän nyt nukkuu päänsä selväksi.

Muista.. SYY EI OLE SINUN jokainen taistelee omat taistelunsa, oli vastassa viina/aineet tai jokin muu.
Hän huutaa teille paikalle menijöille omaa sisäistä tuskaansa.. ehkä jopa toivoen jonkun pakottavan
hänet ottamaan apua vastaan, mutta sitähän hän EI myönnä koskaan.. tai ainakaan niin kauan kuin juo.
Ehkä tavallaan vedät heitä puoleesi, se että välität/ huolehdit heidän voinnistaan, saa ehkä heidät hakeutumaan/pysymään lähelläsi.

Minustakin tuntuu että magneetin lailla kiskon kaikki raakit lähelleni, niin töissä kuin koko elämässä..
Ja he kaikki ovat ihania, jokainen omalla tavallaan. Tuskani on hirmuinen kun en pysty heitä kaikkia raitistamaan..

Kamalaa minusta on, että lapseni isä teki humalassa teon jonka vuoksi joutui vankilaan..
En tiedä kuinka asian kerron lapselle, se on kamalaa..
mutta pahinta minusta on se, että tunnen RIEMUA,, tuli pakollinen "katko" isille.
Tiedän toki, ettei "linnanjuhlissakaan" selvinpäin tarvitse olla, aineet liikkuu tai lääkäriltä saa lääkkeet..
mutta toivon tämän olevan hänen pohjansa ja ylöspäin suunnan olevan.

Koska se oma pohja on nähtävä/koettava, muuten ei raitistu..

Kiitos viestistäsi Willow.
Aika kurja fiilis on. Kyllä se siitä...
Aion jatkaa yrittämistä, näin paksukalloinen ei pysty antamaan periksikään.

Toivon että "paksukalloinen sitkeytesi" saa jonain päivänä "palkinnon"  :smitten:
ja kovakalloiset ymmärtävät ettei viinaa ole pakko juoda..

Kiitos Willow  :)

Riippuvuuteni on ehdottomasti KAHVI. Muutama kuppi ensin aamulla, että päivä lähtee käyntiin ja sitten päivän edestessä ja tarpeen vaatiessa lisää kahvia.

No ihmeen kaupalla olen muuton keskellä selvinnyt ilman kahvia (rasti seinään). Kuulenkin tuosta riippuvuudestani, kuulemma miulle kahvia niin mie toimin. Noista muista en muita nyt sanoisi, että olen niistä riippuvainen.

Olen huomannut, että jos en saa sitä normaalia kahvi määrää päivittäin niin varmasti päätäni alkaa särkemään.

                           :knuppel2:

          Mielestäni JUURI kerroit, miksi he ovat luonasi.

            Se, mitä teet HEIDÄN puolestaan, on jo toinen

               kysymys?? Oletko ihan oikeasti ottanut

                  vastuullisen roolin " HUOLTAJANA ? "


                              :smitten:

Nuorempana ryyppäsin aika paljon, sitten huomasin ettei näin voi jatkua ja lopetin tai ainakin vähensin juomista. Lasten syntymän jälkeen juomiseni vähentyi entisestään, ehkä siitäkin syystä, että olin "vankina" kodissani. Nykyään otan joskus siiderin tai viiniä pari lasia, hyvin harvoin kuitenkin. En tunne enää kaipaavani alkoholia.

Tupakanpolton olen lopettanut ensimmäisen lapsen odotuksen alussa, sitten aloin polttamaan uudestaan välillä ollut taukoja. Nyt olen ollut ehkä 2,5v polttamatta, enää ei tee paljon mieli tupakkaa, viimeksi kesän aikana oli joku mieliteko, joka meni ohi.

Eron jälkeen jäin koukkuun nettiin ja seksiin, nekin jäivät omasta aloitteestani vähemmälle, kun tajusin tilanteeni. Niin ja suorittamiseen olen ollut myös koukussa, kunnes burn-out lopetti sen.

Nykyään olen riippuvainen kahvista ja valkoisesta leivästä, jälkimmäisen kanssa teen juuri töitä, etten sortuisi uudelleen. Voi tätä elämää.  :D

Ehkäpä olen... Olen vaan pienestä pitäen tottunut ottamaan ohjat kun aikuiset eivät ole osanneet. Olen ylisuojeleva läheisiäni kohtaan. Toivon pääseväni siitä eroon, jos jonain päivänä saan lapsia niin en haluaisi estää heitä kokeilemasta, kokemasta ja elämästä vain siksi että minua pelottaa... Terve huolehtiminen on ok mutta minulla se menee välillä yli  :-[

Sanopas muuta  ;D
 :smitten:

Tuskin sun tarvii olla kovin huolissasi tuosta ylihuolehtimisesta, osaat
jo nyt tiedostaa, että saatat ylireagoida tulevien lastesi kanssa, joten
uskot vakaasti että pystyt huomaamaan tilanteet ja hillitset ylireagoinnit.

Ja joskus noita tilanteita tulee ihan jokaiselle.. sille ei vaan voi mitään,
koska haluaa suojella lasta. Onneksi aina voi tahdonvoimalla palauttaa
itsensä maanpinnalle... ja lapsi saa tehdä muutakin kuin istua hiekkalaatikon reunalla.

Olen joskus toivonut, että olisin saanut lapsen ennen kuin näin addiktoituneiden
ihmisten elämää ja lasten huonoja oloja, en ehkä huolehtisi niin paljon.. 
toisaalta siinä olisi ollut vaara oman lapsen joutumisesta kokemaan samanlaista ???

Niin, toivotaan  :) Kiitos vastauksestasi Willow  :)

Tupakka. Tarpeeksi monta kertaa yritin lopettaa ja sit onnistuin.. no melkeen. Nykyään sauhuttelen baarissa. Pienempi paha se on kuin joka päivä polttelis. Ja jostakinhan se ilo pitää löytää  ::).

                                 :smitten:

                         KUIS ois sexi!! ?

                      ( en tarkoita itseäni )


                                  :coolsmiley:

No mina poltan paljon, olen ollut 3 vuotta ilman tupakkaa ja toisen kerran 8 kk ja silloin talloin paivan, viikon tai pari, mutta en ilmeisesti paase siita eroon tai en tahdo tarpeeksi, voin olla syomatta pari paivaa, juosta 10km lenkin mutta tupakka on minua vahvempi, mika on pielessa?
Tiedan etta se on kallista(harkamaista)
Tiedan etta se pilaa terveyden
Mutta silti en halua ilmeisesti tarpeeksi???????  :buck2:

                                  :angel:

                   Voiskos sanoa niin, että se, joka

                     meistä täydellinen on, niin

                       heittäköön paukun tai

                              röökin.


                                 :2funny:

Niin kai se sitten on!

                                  :2funny:


                  Älä vedä ns. poroja sieraimiis`

                   lievänlainen vitsi tämä oli.

                     Ollaan ihania aina, taas.



                                :angel:

Sexi ON niin ihanaa (kun löytää sen oikean  ;)), että sitä ei voi lukea riippuvuudeksi, sehän on rakkauden dialogi - jinin ja yangin kosminen tanssi  :smitten: hurmion riemu - musiikista kaunein  :-*
Ups, olenkohan sekoittanut sexin ja Rakkauden  ::) :-[

Niin sexi ois kivaa, mut kun olis joku kenen kaa sitä harrastais. Yksin se ei ole niin kivaa.  ;D

Unohdinkin seksiriippuvuuden  ::) Sitä ei vaihtoehdoissa ollutkaan  ;)

En tiedä olenko enää kovin riippuvainen mistään, tosin ehkä kuvittelen olevani. Lopetin nimittäin tupakoinnin kun aloin odottaa tyttöäni (poltin sitä ennen askin päivässä ja olin TOSI riippuvainen), en polttanut myöskään imetysaikana, mutta kun imetys tökkäsi erinäisistä syistä, aloin taas polttaa satunnaisti, kun ei ollut enää mitään tärkeää "syytä" olla polttamatta. Muistelin kuinka ennen tupakka oli ihanaa, mutta sitten kun poltin ei se ollutkaan enää kovin suurenmoista. Nyt poltan satunnaisesti; saatan olla viikkoja polttamatta, sitten taas polttaa pari viikkoa joka päivä. En sitten tiedä onko tämä riippuvuutta; tuskin ainakaan fyysistä kun olen kuitenkin kokoajan pitkiä aikoja polttamatta. En edes pidä enää tupakasta vaan siitä tulee minulle lähinnä huono olo, mutta jotenkin kuvittelen pääni sisällä "tarvitsevani" muka sitä, johtuen siitä että se oli ennen niin tärkeä osa minua.. :o  Kumma myöskin miten sitä voi lopettaa toisen vuoksi (lapsi), mutta itseään ei ilmeisesti pidä niin suuressa arvossa että pysyisi erossa..

Puuttuuhan sieltä pelihimokin ja läheisriippuvuus, niin ja työnarkomania.

Totta! Keskityin ehkä liikaa "aineriippuvuuksiin", olisi pitänyt muistaa nuokin  :)

Riippuvuudet ovatkin yhtä muuntautumiskykyisiä kuin jotkut virukset. Ne vain muuttuvat aineellisesta aineettomaan, ovelia ovat.  :police:

Kahvi...  :tickedoff:

Shokki jälleen, kun Suomessa olon aikana taas tottui
juomaan litrakaupalla kahvia ja Itävallassa
saan kummia katseita, kun tilaan kolmatta lattea.. :buck2:

Hirveät vieroitusoireet! :buck2:
Väsymystä ja päänsärkyä.. :buck2:

Jos tästä selviän, niin perustan vieroitusklinikan kofenisteille,
ihan vain pelkkää kostonhimoani..(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/battingeye.gif)

Kofeiini on tosi paha, tulen hermostuneeksi ja päänsärkyiseksi heti jos en saa vähintään kaksi kuppia kahvia päivässä. Pitäisi vähentää kyllä reippaasti kahvin juontia kun se helposti ärsyttää vatsaani...

Hmmmm... Pitäisiköhän hankkia taskumatin muotoinen termari ulkomaan keikkoja varten. Sitten vois povarista salaa tissutella hyvää hotellissa tiputettua suomalaista kahvia. Pistetään harkintaan. Kyllä tämä kahviriippuvuus kieltämättä olisi saatava hallintaan.  :(

Olen kahvin ja tupakan orja.  :-[
Teetäkin juon, mutta se ei kai ole niinpaha kun ei sisällä nikotiinia tai kofeiinia?

Aamulla juon kakasi kuppia kahvia vähintään ennenkuin tajuan edes jotain. Herään sitten vasta kunnolla.

Nykyään en polta niin paljon kuin ennen. Joskus olen jopa polttamatta, mutta muuten menee kai 1-5 tupakkaa päivässä. Baarissa olessa sitten enemmän. Uskoisin pääseväni siitä nyt helpommin eroon, mutta pitäsi kai olla niitä laastareita aluks, mutta kun ei ole varaa. Halvemmaks tulee ostaa tupakkaa. Miettikää laastarit maksaa 20 euroo niitä on siinä vissiin 10kpl. Mutta toppa sinistä L&M maksaa 3,60 euroa ja siinä 20kpl.

Hmm...  :uglystupid2:

Hei Jinx! Ei kannata stressata ton tupakin kanssa. Se loppuu kyllä, kun oikea hetki on kohdalla. Vakaa aikomus riittää, kun nytkin jo olet saavuttanut kohtuutupakoitsijan tason. Kerran nimittäin kuuntelin radiosta, kun viisaat väittelivät siitä onko nikotiinin terveysriskin raja kolme vai viisi savuketta päivässä. Eivät päässeet yksimielisyyteen, mutta se osoittaa et sulla menee hyvin.   :-X

Heheheh... :D :2funny:
Hassua sinänsä, mutta mieheni on vienyt expressokeittimemme
varastoon ja se on niin korkealla hyllyllä, etten saa sitä
yksin alas, kun se helevato painaa niin paljon! :2funny:

Hän sanoo, että koska jo omaan yhden expressokeittimen toimistossani,
en tarvitse toista kotona ja viikonloppuisin voin juoda aivan hyvin
sen 1-2 lasia kahvia cafeteriassa. ::)

Mutta kumma kyllä, miten riippuvuus tekee kekseliääksi. :P

Tänään aamulla join sen yhden lasillisen kahvia vakio aamiaispaikassamme,
mutta poikkesin sen jälkeen ostamaan lähellä olevasta
take away-kahvilasta kaksi cappuccinoa mukaan. ::) :P

Koska olemme mieheni kanssa ko. paikan asiakkaita,
niin he kuvittelevat, ainakin hetken aikaa,
että vien sen toisen kahvin miehelleni. :P ::)

Pelaan hiukan aikaa, että pääsen pikkuhiljaa tasapainoon
tuon kahvin juonnin kanssa.
Minun kohdallani totaalikieltäytyminen voisi
saada aikaan pahaa jälkeä. ;)

Suorastaan raukkamaista lihan ja egon heikkoutta.. ::) ;D

Vastahan se kahvikin todettiin terveelliseksi.  ;)

Lainaus täältä http://www.teosofia.net/teos/tiibet.htm

Koska tahto ja ajatus voivat ennen nukkumista määrätä astraalisten virtausten suunnan ja koska tämä virtaus unen aikana on sitä tehokkaampi, kun kerran ovat tieltä poissa ne häiriöt, jotka valveilla ollessa syntyvät toissuuntaisen ajattelun kautta, voidaan tätä seikkaa myös käyttää hyväkseen siten, että sen avulla koetetaan vaikuttaa itseensä ja päästä pahojen tapojen herraksi. Jos esim. tupakoitsija ennen nukkumista joka kerta vahvasti päättää olla enempää polttamatta, helpottaa tämä unen aikana toimiva päätös häntä huomattavasti tuon tavan voittamisessa, koska hän siten harjoittaa jonkinlaista autosuggestiota.

Enää en niinkään ole mistään riippuvainen, mutta sokeririippuvainen olin aikaisemmin. Söin siis karkkia aivan simona, aivan pohjaton karkkimaha. Yhtäkkiä se vaan loppu, samoin kävi kyllä tupakan ja kahvin kanssa. Kaikki riippuvaisuudet oikeastaan loppuivat teiniajan jälkeen... hmm  ::)

Ei makiaa mahan täydeltä, pohja se on miunkin säkissäin   :2funny:

Kahvista voisi kaiketi päästä hyvinkin eroon niin että vähentäisi pikkuhiljaa, esim kupillisen kerrallaan. Ehkä keho totuttelisi paremmin kestämään vähemmällä kofeiinilla ja oireet ei tulisi niin pahana  ::)
Kahvi päänsärky on kamalaa  :o

Nyt olen joitain päiviä kituuttanut kahden cappucinon
päivä vauhtia ja päänsärky ja väsymys,
mikä minulla oli kun aloin vähentämään, on nyt poissa. :)

Myöskin silmänaluset eivät ole niin tummat.
Olen myös saamassa vilkkauteni takaisin. :D

En muista että olisi yhtään riippuvuutta.. todellista..  :angel:

Ylitalon ukko loi meidät ihmiseksi
Aatamin ensimmäiseksi
ja Eevan toiseksi
ihanaksi naiseksi
heidän välilleen tuli seksi

Se on havaittu peräti tarpeelliseksi
mekin on saatu se ilmaiseksi
joskus se on muuttunut maksulliseksi
joskus jopa luotolliseksi
mutta silloin se on tullut rikolliseksi
monet se tekee iloiseksi
toiset jopa totiseksi
kuutamoiltoina haaveelliseksi
kesäisin joskus metsäiseksi
silloin tulee helposti pihkaiseksi
joillekkin käypi iltaseksi
sen jälkeen tulee uniseksi
ja itsensä tuntee tyytyväiseksi
joskus saattaa jäädä aamuseksi
jolloin on varaa että menee nyhjäämiseksi
tai siirtyy peräti huomiseksi
varsinkin nuoret se tekee onnelliseksi
joskus aivan hysteeriseksi
vanhetessa menee silittelemiseksi
joskus vain kuvien katselemiseksi
jos huomaa itsensä yksinäiseksi
vetää se mielen murheelliseksi

tämä loru on tehty tilapäiseksi
eikä ole tarkoitettu haitalliseksi
vaan tekemään tämänkin yhteiseksi
meidän kaikkien viihtymiseksi
niin ihmeellinen on seksi.

teilläkin meni taputtamiseksi
niin minäkin niiaan kiitokseksi.
 

 :2funny: :2funny:

Olen joskus huomannut että suomenkieli on yhtä '-kokottelu-kököttelyä', mutta en koskaan että se on myös yhtä -seksiä! Jukra!

Jinx!

Kyllä taputinkin vimmatusti.

'Vaikka saattaakin mennä nyhjäämiseksi'- oli paras.

Nauroin vatsa kippurassa.


 :smitten:    maarita          :smitten:

Mies aamiai-seksi..  :-*

..kävis myös illalliseksi  :coolsmiley:

 :) :) :) :) :) :) :)
Toi vaan oli niin pirun hyvä.


Suomenkileli on kaunista kun se oikein oivaltaa,

konsonantit on kohadallaan, ei vokaalit oo kaupan ;)

                         :P


            Menis muuten kaupalliseksi.


                          :smiley6600:

Elähä virka mittään, mie olen ruvenna juommaan kaffea siunki puolestas  ;) ;D
 :smitten:

ps. yritän oppia täkäläistä murretta, mutta tuskin tuokaan meni oikein  :-[

HYVÄ JINX !!!!!!!!!!!
Minäkin olen ylpeä sinusta! Jatka samaan malliin  :smitten:

Minakin olen vahentanyt puolet tupakoista-teen kovia keskusteluja itseni kanssa.

Minä olen vähentänyt kahvin juontia  :)

:) Kyllä, kyllä! Syytä ollakkin, kerrankin!  :smitten:


Lopettamisen myönteiset vaikutukset

- Tupakoinnin lopettamisen jälkeen verenpaine ja syke alkavat
  normaalistua nopeasti.

- Vuorokauden kuluttua hiilimonoksidi on hävinnyt elimistöstä ja
  kolmen päivän kuluttua keuhkoputkien supistustila alkaa laueta.
 
- Verenkierto alkaa parantua joidenkin viikkojen kuluttua, ja yskä ja
  hengitysvaikeudet vähenevät 3–9 kuukauden kuluttua.

- Tupakoinnin lopettaminen vähentää koettua stressiä, ja lopettamisen
  jälkeen unen laatu paranee ja määrä kasvaa.

- Sydänkohtauksen vaara puolittuu viidessä vuodessa ja keuhkosyövän
  kymmenessä vuodessa lopettamisen jälkeen.  

 :idiot2: Kirjoitin kehut teille
Jinx, Artemis ja diamond, mut sit se teksti hävis jonnekin.. oon tumpelo
Siis HYVÄ, HYVÄ... jatkakaa samaan malliin!(http://www.macmini-forum.de/images/mismilies/appla23x19.gif)

Ei se oo niin justiinsa  :)
Kiitos, Willow!!!  :smitten:

Kannustaminen vahventaa tahtoamme-jatketaan entista kovemmin!!!
Jatkan keskustelua lisaa itseni kanssa etta saisi loputkin pois.  :smitten:

Kiitos Willow  :smitten:

Vaikka heikko olen vieläkin kun tupakoin...

Olkaapas hyvät arvon neidit/ rouvat  :)
Minä luen ilolla teidän onnistumisia
(http://www.macmini-forum.de/images/mismilies/ldrei83x24.gif)
ja yritän takoa pääkoppaani, että vielä sekin päivä nähdään et pystyn jostain
vähentämään tai jopa lopettamaan..

Röökiä palaa 10/pv ja kahvii menee n.8 mukia & suklaata 1/2-1 levy/pv :idiot2:

Willowlla on siis samat himot kuin minulla. Kahvia, tupakkaa ja sulkaata.
Miksi kaikki mikä tuottaa nautintoa on pahasta  :idiot2:
Kahvi tosiaan on vähentynyt roimasti, korvaan sitä vihreällä teellä. Tupakkaa palaa vieläkin, olen tollo!!! Huomaan stressissä polttavani enemmän kuin yleensä.
Suklaa, tuo ihana suklaa  :P Söisin sitä joka päivä, ja välillä syönkin, mutta se aiheuttaa finnejä eikä taatusti ole hyvä juttu kolesterolilleni.

Kyllä me vielä pystymme siihen  :) Uskokaa siihen! Ja Jinx, vielä kerran, hieno juttu!

Lainaus itseltäni. Olen ollut pian 3kk tupakoimatta.  :) Ja alkanut lenkkeilemään.  ;D

Hieno juttu toi tupakoimattomuus !

Nyt kun itse vielä pääsis eroon internetriippuvaisuudesta sekä astrologiariippuvaisuudesta  ::)

ehkä jos salama iskee tai meteori tippuu niskaan, muuten istuu tiukassa nämä riippuvuudet...tällä hetkellä.

Olen ollut kaksi vuotta polttamatta ja hienolta tuntuu. :) aiemminkin elämässäni sitä moneen kertaan yritin ja nyt luulen onnistuneeni lopullisesti kukistamaan sen riiippuvuuden.  pääsin eroon tupakasta ihan vaan ,että päätin päästä siitä. mitään nikotiinin korvikkeita en käyttänyt. toisen riippuvuuden sain sitten urheilusta, joka tietenkin on hyvä juttu :D Kannattaa kokeilla vaan päättää asia. tietenkin vain itsensä kanssa.

Kiitos Teka kannustuksesta. Mie lopetin 2.5.2006 ja olen pysynyt savttomana. Vielä ei ole 100% savuton identiteetti kehittynyt, mutta uskon senkin vuosien mittaan muodostuvan. Kun luin sinun viestisi, sain taas uutta puhtia savuttoman minäkuvan rakentamiseen.  :smitten:

telkkarissa tuli juuri eilen siitä, miten tupakointiin liitetään kovasti positiivisia mielleyhtymiä. Sitten kun tupakoinnin lopettaa, joutuu luopumaan myös noista mielihyvää tuottavista mielikuvistakin.

Tsemppiä molemmille!!  :police:

Olette luultavasti jo kuulleet, että tupakan ylivoimaisesti
pahimmiksi syövänaiheuttajiksi ovat paljastuneet siinä
olevat radioaktiiviset aineet, polonium ja radioaktiivinen
lyijy. Ne joutuvat tupakkakasviin lannotteista.

Minä voin motivoida lisää.. Tupakointi on epäseksikästä sellasen mielestä joka ei itse polta.. Ja se haju on ällöttävä.. Tupakointi vanhentaa ihoa ja suurentaa huokosia.. Tupakoivilla naisilla kertyy rasvaa enemmän keskivartaloon kuin muilla, mikä on epäterveellistä.. Tupakoimalla julkisesti olet esikuvana lapsille ja nuorille..

Puhuu tää joka on ollu nyt 4-5kk (?) polttamatta..  :D

                    ::)

     Kuinka pääsit ylös 2v. sängystä?


                 :coolsmiley:

Kiitos kysymästä. Kyllähän se nouseminen vähän tuskaa tuotti kun tukka oli vähän kipeä.. :uglystupid2:
En toki muuten olis itseäni lastensänkyyn änkenyt, mutta parisängyssä nukkui jo neljä ja sohvalla yksi, niin en viitsinyt mennä mukaan.

                        ::)

        Koska olit niin OMISSA maailmoissasi, etkä

         meistä välittänyt!! Siitäs sait!!


                       :-*

Sokeririippuvuus, ällöttävää sorttia koska aloin syömään vain kaikkia muffinsseja, keksejä, jäätelöä välipaloina ja vähän pääruokanakin kun imetin ja kuvittelin että nyt voi syödä. Vasta lapsen pian puhjennut allergia pisti ruokavalion seitsemään ruoka-aineeseen parhaimmillaan ja siksi tajusin mihin olin joutunut, tahdon lujuudella siihen irtiottoon en olisi kyennyt. Mielen tekoja nuo mieliteot. Sokeri on melko sinnikäs kaveri, nykyään pysyn siitä erillään kunnon aterioilla ja ennen kaikkea aamupalalla ja hedelmillä pitkin päivää.

                            ::)

        Komentoketjussa katkoksia? Suu söisi, vatsa vetäisi,

         ja käsi kyllä kiittää!! Vatsalaukku, tuo tunnoton,

           ei ymmärrä kieltää ja kiittää, täyttä on!!

             Onko pelko? Riittämättömyys kaiken

               takana, se joka täyttää tyhjän

                  olon, täyttämällä tyhjän

                    tilan vatsassa??


                            :smitten:

Sockernarkkari luki otsassa mutta nythän sitä ei tarvi kun siinä on kastimerkki, vanha kunnon erkkimerkki!

Tupakka -vähensin ensin ja sitten lopetin. Olin tupakoinut lähes 8 vuotta enemmän ja vähemmän. Saa nähdä kestääkö tämä, kaippa kun ei osta tupakkaa. Kyllä voin vaikka savuuttaakkin jos joku sattuu tarjoamaan. En sitä sano..jos tekee mieli. Se vaan on ihan turhaa.