|
Otsikko: Vapaudu menneistä Kirjoitti: härkä-69 - 10.09.2006 11:25:16 - Miten sinua kohdeltiin?
Kysymys siitä, miten sinua kohdeltiin, on tärkeä. Se on tärkeä siinä mielessä, että ihmisellä voi nyt olla ahdistunut mieli ja masennus juuri sen takia, mitä hän on aiemmin kokenut. Eli menneisyys voi olla mukana nykyisyydessä ja ihminen voi edelleen kantaa niitä negatiivisia tapahtumia, joita hänelle on tapahtunut vuosia tai jopa vuosikymmeniä aikaisemmin. On kuitenkin hyvä huomioida, että kun meillä on kolhuja menneisyydestä, eivät kokemuksemme ole suinkaan mitään ainutlaatuisia. Ei, sensijaan ne ovat itseasiassa hyvinkin tavallisia, ja jos katsomme vain ympärillemme, voimme nähdä moniakin, jotka ovat joutuneet käymään läpi vastaavaa, jopa pahempaakin. ---- Joka tapauksessa, jos pysymme edelleen elämämme vaikeissa ja tuskallisissa kokemuksissa, on ehkä syytä tutkia seuraavaa listaa. Siinä on lueteltu tavallisimpia, varsinkin lapsuuden ja nuoruuden, vaikeita tilanteita, joita voidaan joutua käymään läpi. Ehkä sinä tunnistat omat kokemuksesi tästä listasta: - Olitko ei-toivottu tai "vahinko"? Eivätkö vanhempasi tai äitisi halunneet saada lasta? Tai onko sinulle sanottu, että jos et olisi syntynyt, ei vanhempiesi olisi tarvinnut mennä yhteen? - Ehkä olit väärää sukupuolta, niin että vanhempasi toivoivat tyttöä pojan sijaan tai poikaa tytön sijaan. Kenties sinua yritettiin alitajuisesti myös pakottaa toisen sukupuolen rooliin. - Kasvoitko kodissa, jossa oli jatkuvaa riitelyä ja taistelua vanhempien kesken ja jossa koit alituista pelkoa ja ahdistusta odottaessasi vanhempien seuraavaa riitaa? - Oliko jompikumpi vanhemmistasi alkoholisti ja juovuspäissään väkivaltainen? Häpesitkö kotiolojasi ja vanhempiesi alkoholismia? - Oliko vanhempiesi asenne sellainen, että siihen kuului huutaminen, katseen ja äänensävyn kylmyys, ärtyisyys ja agressiivisuus? - Kärsitkö jommankumman vanhemman jatkuvasta poissaolosta kotoa? Oliko hän täysin keskittynyt työhönsä, niin ettei häneltä jäänyt aikaa perheelleen? Tai ovatko vanhempasi olleet täysin välinpitämättömiä menoistasi ja tekemisistäsi? Tai ehkä olet menettänyt jommankumman vanhemmistasi kuoleman, avioeron tai pitkällisen sairauden kautta. - Jouduitko insestin eli seksuaalisen väkivallan kohteeksi jonkun läheisen sukulaisen taholta? - Vertailtiinko sinua siskoosi tai veljeesi tai johonkuhun muuhun ja sanottiin, mikset voi olla kuin hän? Suosittiinko sisarustasi myös enemmän kuin sinua? - Saitko usein kuulla lausuntoja kuten: "Sinä et osaa mitään, et pysty mihinkään eikä sinusta ikinä tule mitään"? Saitko myös huuto- ja moiteryöppyjä heti jos epäonnistuit? Eivätkö myöskään mitkään suoritukset tai koulun arvosanat riittäneet? - Jäivätkö sinulta halaukset, taputukset ja hellyys puuttumaan etkä koskaan päässyt vanhempiesi syliin? - Ulkonäköön liittyvät huomautukset ja nimittelyt ovat tavallisia kotona ja koulussa. Nämä nimittelyt voivat jäädä vuosiksi ihmisen sisimpään. - Koitko jääväsi koulussa ulkopuolelle muiden tekemisten tai jouduitko suoranaisen koulukiusaamisen kohteeksi? Tai ehkä olit opettajasi epäsuosiossa. - Myös aikuisiässä voi tulla kolhuja esim. työpaikalla tai vaikka seksuaalisen tai muun väkivallan kautta. ---------------- - MITEN MENNEISYYS VOI VAIKUTTAA ? - Kyvyttömyys antaa muille anteeksi eli katkeruus. - Itsensä tuomitseminen Henkilökohtaiselle parantumiselle ja eheytymiselle on olemassa kolme suurta estettä - kyvyttömyys vastaanottaa anteeksianto, kyvyttömyys antaa anteeksi toisille ja kyvyttömyys tärkeän itsehyväksynnän omaksumiseen KATKERUUS Kun ihminen on käynyt läpi tuskallisia kokemuksia ja kokenut hylkäämistä ehkä joidenkin läheisten ihmisten taholta, on sen toinen seuraus tavallisesti katkeruus ja viha. Eli katkeruus, kauna ja syytökset niitä ihmisiä vastaan, jotka ovat asianomaista loukanneet. Tällöin ihminen voi ikäänkuin jäädä hautomaan menneitä asioita yhä uudelleen ja uudelleen ja olla konkreettisesti kiinni menneisyydessä. Ongelmallista katkeruudessa onkin, että sitä ei usein itse huomata tai tunnusteta. Ihminen voi kaiken koetun jälkeen ajatella, että hänellä on oikeuskin olla katkera, koska häntä on niin kaltoin kohdeltu. Mutta juuri tämä, eli kaunasta kiinni pitäminen, on se, mikä estää meitä vapautumasta. Sillä jos me vain antaisimme anteeksi, voisimme päästä irti menneisyydestä ja ehkä muistakin asioista Eräs puoli katkeruudessa on sekin, että se voi siirtyä vihana ja epäluulona ulkopuolisiin ihmisiin eli henkilöihin, jotka eivät ole meitä koskaan loukanneet. Näin voi tapahtua mm. avioliitossa. Siten jos esim. vaimolla on ollut huono isäsuhde, voi hän siirtää nämä negatiiviset tunteensa tulevaan puolisoonsakin. (Vastaavasti miehen huonosta äitisuhteesta voi olla samat seuraukset.) Hän ei ehkä tietoisesti halua olla miestään vastaan, mutta on mahdollista, että hän syvällä sisimmässään tuntee epäluuloa ja vihaa tätä kohtaan, koska isäkään ei hänestä välittänyt. Myös jos nainen on pienenä kokenut seksuaalista väkivaltaa ja insestia, voi se entisestään syventää tätä kuilua. Se voi estää häntä luomasta hyvää seksuaalisuhdetta miehensä kanssa sekä aiheuttaa seksuaalista kylmyyttä. Menneisyys voi siten pahasti tulla tämän suhteen väliin. Kuitenkin on olemassa toivo myös edellisenkaltaisiin tilanteisiin, ja tämä toivo on nimenomaan anteeksiantamuksessa. Sillä jos ihminen tiedostaa vihansa, sen juuret sekä haluaa antaa anteeksi, ei menneisyys voi samalla tavalla haitata häntä. Hänen täytyy luopua syytöksistään vanhempiansa - kuten tietysti myös puolisoaan - vastaan, jotta hänen aviosuhteensakin voi parantua. ITSENSÄ TUOMITSEMINEN Seuraus siitä, että ihmistä on kohdeltu kaltoin menneisyydessä ja ettei häntä ole hyväksytty omana itsenään, on, että hän alkaa halveksia itseään. Hän voi alkaa syyttää ja halveksia itseään eli kääntää vihan itseensä päin. Sellaiset syytökset kuin "sinusta ei ole mihinkään, kukaan ei rakasta sinua , kuka oikein luulet olevasi, sinulla ei ole oikeutta elää jne..." voivat olla hyvinkin tavallisia. Sillä jos ihmistä ei ole hyväksytty, on hänen vaikea oppia itseäänkään hyväksymään ja se voi purkautua edellisenkaltaisina syytöksinä. Eräät tutkijat ovatkin tässä yhteydessä puhuneet ihmisen minäkuvasta eli siitä kuvasta, mikä meillä jokaisella on itsestämme. On todettu, että tämä kuva hyvin pitkälti ohjaa meidän käytöstämme ja ajatteluamme. Niinpä jos meillä on myönteinen minäkuva, joka on ehkä muodostunut myönteisestä palautteesta, on meidän helppo tulla toimeen sekä itsemme että muiden kanssa. Mutta vastaavasti jos olemme negatiivisten kokemusten kautta saaneet huonon minäkuvan, on edelläoleva paljon vaikeampaa. Valitettavaa vain on, että me olemme usein sen negatiivisen kuvan vankina, joka meille on muodostunut joistakin aiemmista huonoista kokemuksista kuin sen kautta, mitä me nyt olemme. Mutta joka tapauksessa, jos ihmiselle on joidenkin tuskallisten kokemusten jälkeen syntynyt itsensätuomitsemisen juuri ja huono itsensä arvostaminen, voi tästä juuresta versoa mitä erilaisempia asioita. Nämä asiat voivat olla vain seurausta siitä, että me emme arvosta itseämme. Seuraavassa on lueteltu joitakin tavallisimpia tällaisia seikkoja - Jännittyneisyys muiden ihmisten parissa - Pelko siitä, mitä muut ajattelevat - Kiusaantuneisuus omasta ulkonäöstä ja ruumiista - Yritys korvata omia puutteita saavutusten ja suoritusten kautta - Tuntee olevansa huonompi kuin muut - Itsesääli - Itsemurha-ajatukset - Ihmisen vaikea uskoa, että kukaan voisi tosissaan rakastaa häntä - Tulevaisuuden pelko ja pahimman mahdollisen odottaminen - Läheisyyden pelko ja pelko siitä, ettei tule hyväksytyksi omana itsenään - Työnarkomania voi olla seuraus huonosta itsensä hyväksymisestä. Esim. Kalevi on kertonut, miten hän huomasi kamppailevansa tämän asian kanssa: Ajaessaan takaisin kotiin, Kalevi huomasi, ettei häntä ahdistanut ajatus syövästä laisinkaan. Hämmästyksekseen hän koki kummallista huojentumista pelkästä ajatuksesta, että hänellä olisi syöpä. Se olisi kunniakas tapa päästä kaikesta, erityisesti väsymyksestä ja jatkuvasta riittämättömyydentunteesta, hän mietti. Hän tiedostaa itsevihansa, joka liittyy läheisesti hänen työtahtiinsa. Itseviha on ollut kiusauksensa lapsuudesta lähtien. Työnarkomania tulee itsevihasta. Ihmisen täytyy tuhota ja rankaista itseään työpanoksella, jolla samalla ostaa hyväksymistä. Itsensä ja toisten hyväksymistä. Itsevihalla ei tarvitse olla mitään rajoja, siksi se tulee niin lähelle kuolemaa. Siksi moni menehtyy. Kalevilla raja tuli vastaan silloin seitsemän vuotta sitten, kun hän tajusi olevansa enemmän kuin halukas kuolemaan syöpään. Hän todella vihasi itseään, vaikka hänen julkinen kuvansa ei antanut ulospäin siitä paljonkaan viitteitä. Hän vihasi itseään loputtoman depressionsa ja tuskansa takia, jota turhaan yritti hukuttaa mielettömään työntekoon. Mikä kaikki vain lisäsi stressiä ja mahalaukun haavoja. Kalevi tiedosti itse tilansa. Hän tiesi kantavansa taakkanaan lapsuudesta asti nousevia syyllisyyksiä ja häpeää. Hän oli myös tiedostanut syvän itsetuhon vietin, joka jo joskus aikaisemminkin oli pannut hänet kaipaamaan kuolemaa ja lopullista sisäisen tuskan sammumista. --------------- - Syömishäiriöt voivat olla merkki itsensä huonosta hyväksymisestä. Siten esim. liikasyöminen voi olla merkki rakkauden- ja tunnustuksennälästä sekä riittämättömyydentunteista. Vastaavasti anoreksia nervosa, jota esiintyy eniten teini-ikäisillä tytöillä, on samanlainen oire. Siinä ihmisen kuva itsestään on niin häiriintynyt, että vaikka anorektikko voi nähdä itsensä peilistä aivan luurankomaisen laihana, pitää hän silti itseään liian lihavana. Usein taustalla ovat muiden vahingolliset huomautukset siitä, miten "sinä olet liian lihava". Tämä voi johtaa voimakkaaseen laihduttamiseen: - ss.llä todettiin anoreksia nervosa, kun olin juuri täyttänyt 14 vuotta. Se lähti alkuun laihduttamisesta. Olin liian lihava: kiloja oli 60 ja senttejä 159. Pojat kiusasivat läskiksi..." - ss. oli yläasteella 8. luokalla, kun terveydenhoitaja totesi punnituksessa hänen lihonneen muutaman kilon. Hänen mielestään hoitaja sanoi sen pahasti. Se oli viimeinen sysäys anoreksia nervosaan. "Aloitin heti laihduttamisen, päätin ettei minulle enää päästä niin huomauttamaan. Olin omasta mielestäni pulska, mutta muut olivat kyllä eri mieltä... Koko ajan oli tunne, ettei kukaan hyväksy minua. Kun ei arvosta itseään yhtään, ei silloin voi uskoa että kukaan muukaan arvostaa. En päästänyt ketään lähelleni. Kuuntelin kyllä kavereiden puheita, mutta itse en avautunut... Oma arvo tuntui olevan kiinni arvosanoista koulussa. En halunnut ylpeillä numeroillani, mutta aina kun tuli vähän huonompi numero, kaikki sortui. Kokeen jälkeen tuli aina itku, kun pelkäsin sen menneen pieleen. Itsekritiikki oli kova... Kai yksi syy sairastumiseeni oli se, että olen henkisesti herkkä ja haavoittuva. Se sattui purkautumaan anoreksiana." ----------- - Pakeneminen haavemaailmaan ja valheellisuuteen on voimakasta. - Alkoholi tai huumeet voivat olla myös yksi pakokeino. Niiden kautta voidaan yrittää päästä edes hetkeksi eroon arvottomuuden, epävarmuuden ja turvattomuuden tunteista. Seuraava naisen kertoma rehellinen esimerkki kuvaa tätä: Epätoivosta: "Kun en kerta kaikkiaan pidä itsestäni! Minussa ei ole mitään hyvää! Ja useimmat meistä juopoista ja narkomaaneista tuntevat samoin! He käyttävät huumeita ja alkoholia vain voidakseen elää itsensä kanssa. Eivät he ole langenneet niin alas yhteiskunnan, seurakunnan eikä vanhempiensa takia - vain oman itsensä takia." Luovu syytöksistä muita kohtaan! Jos sinua on kohdeltu huonosti menneisyydessä, ei sinun kannata siitä murehtia. Sillä sinä voit päästä vapaaksi, jos vain luovutat. Sinä voit nimittäin silloin parantua ja eheytyä niin, etteivät vanhat ikävät asiat enää vaivaa sinua. Kuitenkin se edellyttää valintaa sinulta. Sinun on nimittäin tahdottava antaa anteeksi ja sinun on luovuttava kaikista syytöksistä muita kohtaan. Kukaan meistä ei ole vain uhri, vaan me olemme myös itse syyllisiä. Emme siten voi perustella katkeruuttamme sillä, että meitä joskus aiemmin on kohdeltu huonosti, koska meidän asenteemme on aivan yhtä väärin kuin vastustajaimme teot meitä kohtaan. Anna siis anteeksi ja luovu kaikista syytöksistä muita kohtaan, että sinä voit eheytyä! Yksi syy antaa anteeksi on yksinkertaisesti se, että ihminen tekee itsensä onnettomaksi, jos hän kieltäytyy siitä. Sillä vihan hautominen, katkeroituminen ja kärsimänsä pahan muisteleminen on yksi varmimpia tapoja tehdä olonsa kurjaksi ja itsensä onnettomaksi. Rauhan saaminen ei kuitenkaan koskaan löydy syntilistoja luettelemalla tai maailman pahuutta valittamalla. Tällainen toiminta tekee jokaisen vain entistä surkeammaksi ja masentuneemmaksi . Eräs hyvä syy antaa anteeksi on siinä, että anteeksiantamattomuus voi estää parantumisen. Sillä jos ihmisellä on sydämessäään katkeruuden juuri, jota ei ole huomioitu voi parantuminen viipyä. Ilmeisesti tämä sama pätee myös mielensairauksiin, joiden takana on hyvin usein syviä traumaattisia kokemuksia muiden ihmisten aiheuttamina. Tässäkin tapauksessa anteeksianto voi johtaa parantumiseen ja vapautumiseen. MITEN VOIDAAN LUOPUA SYYTÖKSISTÄ? Jos halutaan luopua syytöksistä eli antaa anteeksi, voi se onnistua. Tällä alueella kannattaa huomioida mm. seuraavia tekijöitä: Ensinnäkin anteeksiantaminen on aina päätös ei tunne. Siinä ei tarvitse odottaa mitään erikoisia rakastavia tunteita, vaan ihminen voi heti tehdä tahdon valinnan ja antaa anteeksi. Tunteet voivat kyllä seurata myöhemmin, mutta ne eivät ole itse asialle välttämättömiä. Valitse kiitollisuus On hyvin tyypillistä, että kun meille on sattunut loukkaavia tilanteita, me muutumme katkeriksi ja alamme syyttää ihmisiä. Me itseasiassa valitsemme olla katkeria sensijaan, että voisimme olla kiitollisia. Niinpä jos ihmisen on mahdollista valita olla katkera, on hänen varmasti mahdollista valita olla kiitollinenkin. Hän voi valita kiitollisuuden sensijaan että hän toimisi normaalilla tavalla. Eli aina kun ihmiselle nousee katkera, syyttävä tai napiseva ajatus, voi hän pyrkiä kiitollisuuteen. Tämä pätee varmasti menneisiin hylkäämisiin että myös nykyelämän tilanteisiin ja huoliin. Sentähden sinäkin voit valita kiitollisuuden ja kiittää sekä menneistä että nykyisistä, sensijaan että jatkuvasti valittaisit heidän vikojaan. Luovu myös itsesyytöksistä! Edellisessä luvussa käsiteltiin katkeruutta ja tuomitsemista, joka suuntautuu ulkopuolella oleviin ihmisiin. Kuitenkin, kuten jo aiemmin on todettu, voi tämä viha kääntyä myös ihmistä itseään vastaan. Sillä on mahdollista, että ihminen alkaa halveksia ja vihata itseään, koska hänetkin on aiemmin hylätty. Se voi ilmetä sellaisina sanontoina kuin "kukaan ei välitä sinusta, olet erehdys - sinulla ei ole oikeutta elää, senkin inhottava retku, kuka oikein luulet olevasi, olet maailman surkein ihminen jne..." Usein nämä kaksi juurta, katkeruus ja itsensä tuomitseminen, kulkevatkin käsi kädessä ja ovat peräisin menneisyyden kokemuksista. On tavallista, että ihminen, jota ei ole lapsena rakastettu, tuntee katkeruutta vanhempiaan kohtaan. Usein hän myös tuomitsee ja hylkää itsensä, kuten muut ovat aiemmin hänet hylänneet. Katkeruus ja itsensä tuomitseminen elävät tuon ihmisen sisimmässä yhtaikaa ja muodostavat sinne noidankehän, josta on vaikea vapautua ONKO KAIKKIEN PIDETTÄVÄ SINUSTA? Ehkä pääsyy siihen, miksi me teemme itsemme niin onnettomiksi, on, että me etsimme muiden ihmisten hyväksyntää ja arvostusta liikaa. Ajattelemme, että kaikkien on pidettävä itsestämme ja arvostettava meitä, ja jos näin ei tapahtuisi, se olisi kauheata. Seuraava esimerkki kuvaa tätä tavallista ajatustapaa hyvin selvästi: "Olen koko elämäni yrittänyt tulla hyväksytyksi. Olen aina etsimässä rakkautta. En saa koskaan sitä kylliksi. Keskitän kaiken huomioni hyväksymisen saamiseen toisilta ihmisiltä. Pelkään, ettei minua hyväksytä. Siksi minun täytyy ansaita se. Yritän hymyillä ihmisille, lepyttää heitä, olla kiltti heille, palvella heitä. Varsinaisesti kuitenkin pelkään kuollakseni, että minut torjutaan, ja siksi minun täytyy koko ajan olla varmistumassa siitä, että muut ihmiset pitävät minusta. Mutta tämä kaikki näännyttää minut kuoliaaksi." Mutta onko kaikkien todella pidettävä itsestämme? Se, että emme voisi olla onnellisia ilman tätä hyväksyntää, on varmasti valhe, johon me turhaan uskomme. Sillä vaikka ihminen ei saisi keneltäkään hyväksyntää, niin eikö hän silti voisi iloita ja olla tyytyväinen elämässään? AJATTELE MUITAKIN! Jos sinulla on itsensätuomitsemisen juuri, on hyvin todennäköistä, että sinulla on myös se ongelma, että ajattelet liikaa itseäsi eli olet itsekeskeinen. Sinä saatat ajatella, ettei kukaan ole kokenut vastaavaa ja ettei ketään ole kohdeltu yhtä huonosti kuin sinua on kohdeltu tai ettei kukaan ole niin huono kuin sinä olet. Mutta on hyvä todeta, ettei edellä oleva varmastikaan pidä paikkaansa ja ettet sinä varmastikaan ole maailman ainoa kärsivä ihminen. Sillä maailmassa on varmasti miljoonia ihmisiä, jotka ovat kärsineet ja joita on häväisty ja pilkattu yhtä lailla. Hekin saattavat elää samanlaisissa ajatuksissa ja väheksyä itseään kuten sinäkin. Epäsuosioon joutuminen, pilkattuna oleminen tai masennus onkin itseasiassa hyvin tavallinen kokemus. ANNA ANTEEKSI MYÖS ITSELLESI! Hyvin tavallista monien ihmisten elämässä myös on, että he eivät pysty tai halua antaa itselleen anteeksi. He syyttävät itseään menneistä asioista yhä uudelleen ja uudelleen eivätkä katso tulevaisuuteen. Kuitenkin jos jokin asia on jo tapahtunut, niin mitä hyödyttää murehtia sellaisia menneisyyden tai tulevaisuudenkaan asioita, joita ei voi muuttaa. Murehtiminenhan on vain turhaa energian tuhlausta ja ajankäyttöä, jonka ajan voisi yhtä hyvin käyttää johonkin hyödyllisempään. http://koti.phnet.fi/elohim/vapaudu_menneista Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Lilja-82 - 10.09.2006 13:13:56 Kiitos Sininen enkeli kun laitoit tämän tänne.
Omasta kokemuksestani haluaisin lisätä, että kun tuo itseviha paljastuu itsellekin niin sitä on oikeus surra. Minä ainakin olen surrut sitä että niin moni vuosi nuoruudestani meni ajatellessa, että olen ruma enkä minkään arvoinen ja haluan kuolla. Se on surullista. Mutta elämä jatkuu ja vaikka nuo ajatukset vieläkin tulevat joskus pintaan niin itse en vajoa enää niin syvälle, vaikka ajatukseni ja tunteeni niin tekisivätkin. Se on suuri ero. :smitten: Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 10.09.2006 13:24:09 En kyllä vieläkään lakkaa ihmettelemästä, miten jotkut kokevat olevansa niin kauniita ja täydellisiä ja toisilla on itseviha ja muuta vastaavaa? Mistä ihmeestä tämä johtuu, tästä vai menneistä elämistä vai mistä? Miten sielujen polku voi olla NIIN erilainen ja kokemus eri henkilöillä, jos Alkulähde on sama + enkulitkin rakastaa kaikkia? Onko sielujen ikä niin erilainen?
Toiset paahtaa bileestä, miehestä, kokemuksesta, työstä ja maasta toiseen ja toiset istuvat suremassa. Miksi? Mutta melkein on itse vastattava tähän kysymykseen. Ilmeisesti sielu on edellisessä elämässä kokenut niin paljon hyvää, menestystä ja suosiota, joten sielu haluaa nyt kokea muuta, tai se tulee tulevassa. Kaikessa on kuitenkin joku karminen jippo, eli kenties ihminen oli menneessä elämässä paha, tunteeton ja tässä elämässä pitää tuntea. Eli joko suosio on koettua tavaraa, jota sielu ei ole päättänyt kokea, tai sitten ollaan toimittu niin, että tässä elämässä ei ansaita suosiota, ei ainakaan helpolla. Kuulostaako tämä mielekkäältä? PS Tää menee nyt kuukalajutuiksi, mutta suonet anteeksi. Kuukalan yksi läksy oli jotenkin olla tunteilematta. Itse kun olen kuujoukkari niin ei kovasti tarvitse tehdä asialle mitään, ei ole yliherkkä. Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Lilja-82 - 10.09.2006 13:50:24 Niin mutta kuu joukkarilla on sitten taas omat läksynsä... :coolsmiley:
Yritä nyt vaan hyväksyä, että niin se on. Ei sielu voi koskaan vihata itseään, koska se tietää olevansa aina ja kaikkialla yhteydessä siihen kaikkialla olevaan voimaan, mutta mielen tasollahan noi jutut on ja sen se sielu tarvii kokemuksena. Jos mieli osaa luoda ja ilmentää kaikkea kaunista ja hyvää niin kyllä sitten myös äärimmäistä itsevihaa ja tuhoakin. Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 10.09.2006 13:51:06 Miksi mielen "pitää" luoda itsevihaa ja itsetuhoa?
Tämä muuten saattaa olla kuuveskarilla tai kuu-millä tahansa. Eli sinänsä ei välttämättä kuukalan oikeus. Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Lilja-82 - 10.09.2006 14:00:50 Ei se mieli usein tajuakaan luovansa niillä negatiivisilla ajatuksillaan itsevihaa tai tuhoa. Vasta kun tilanne on todella paha niin se sielu vinkkaa sieltä jostain ja mieli on että wait a minute... ja alkaa miettiin asioita uudestaan... ja SE on varmaankin se kokemus mitä sielu kaipaa. Miten se mieli voi nousta sieltä syvyyksistä.
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 10.09.2006 14:08:33 Oletko kokeillut säännöllistä meditaatiota? Haluaisiko mielesi unohtaa tekosyyt, vanhemmat, olosuhteet jne ja kokea sitä tasaista iloa enemmän? Itse koen elämyksiä dramatiikan takia, mutta en muista koska olisin ollut itsetuhoinen. On varmaan se tunne että yöllä saa olla henkimaailmassa tai keveämmillä tasoilla ja päiväsaikaankin mieli on aika vapaa, jotenka sen ei tarvitse käydä syövereissä.
Usein suositellaan säännöllistä mietiskelyä, että mielen vuoristoradat saisi kuriin. :-* Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: härkä-69 - 10.09.2006 14:10:21 - Miten sinua kohdeltiin? Kysymys siitä, miten sinua kohdeltiin, on tärkeä. Se on tärkeä siinä mielessä, että ihmisellä voi nyt olla ahdistunut mieli ja masennus juuri sen takia, mitä hän on aiemmin kokenut. Eli menneisyys voi olla mukana nykyisyydessä ja ihminen voi edelleen kantaa niitä negatiivisia tapahtumia, joita hänelle on tapahtunut vuosia tai jopa vuosikymmeniä aikaisemmin. ITSENSÄ TUOMITSEMINEN Seuraus siitä, että ihmistä on kohdeltu kaltoin menneisyydessä ja ettei häntä ole hyväksytty omana itsenään, on, että hän alkaa halveksia itseään. Hän voi alkaa syyttää ja halveksia itseään eli kääntää vihan itseensä päin. Sellaiset syytökset kuin "sinusta ei ole mihinkään, kukaan ei rakasta sinua , kuka oikein luulet olevasi, sinulla ei ole oikeutta elää jne..." voivat olla hyvinkin tavallisia. Sillä jos ihmistä ei ole hyväksytty, on hänen vaikea oppia itseäänkään hyväksymään ja se voi purkautua edellisenkaltaisina syytöksinä. Luovu syytöksistä muita kohtaan! Jos sinua on kohdeltu huonosti menneisyydessä, ei sinun kannata siitä murehtia. Sillä sinä voit päästä vapaaksi, jos vain luovutat. Sinä voit nimittäin silloin parantua ja eheytyä niin, etteivät vanhat ikävät asiat enää vaivaa sinua. Kuitenkin se edellyttää valintaa sinulta. Sinun on nimittäin tahdottava antaa anteeksi ja sinun on luovuttava kaikista syytöksistä muita kohtaan. Kukaan meistä ei ole vain uhri, vaan me olemme myös itse syyllisiä. Emme siten voi perustella katkeruuttamme sillä, että meitä joskus aiemmin on kohdeltu huonosti, koska meidän asenteemme on aivan yhtä väärin kuin vastustajaimme teot meitä kohtaan. Anna siis anteeksi ja luovu kaikista syytöksistä muita kohtaan, että sinä voit eheytyä! Yksi syy antaa anteeksi on yksinkertaisesti se, että ihminen tekee itsensä onnettomaksi, jos hän kieltäytyy siitä. Sillä vihan hautominen, katkeroituminen ja kärsimänsä pahan muisteleminen on yksi varmimpia tapoja tehdä olonsa kurjaksi ja itsensä onnettomaksi. Rauhan saaminen ei kuitenkaan koskaan löydy syntilistoja luettelemalla tai maailman pahuutta valittamalla. Tällainen toiminta tekee jokaisen vain entistä surkeammaksi ja masentuneemmaksi . MITEN VOIDAAN LUOPUA SYYTÖKSISTÄ? Jos halutaan luopua syytöksistä eli antaa anteeksi, voi se onnistua. Tällä alueella kannattaa huomioida mm. seuraavia tekijöitä: Ensinnäkin anteeksiantaminen on aina päätös ei tunne. Siinä ei tarvitse odottaa mitään erikoisia rakastavia tunteita, vaan ihminen voi heti tehdä tahdon valinnan ja antaa anteeksi. Tunteet voivat kyllä seurata myöhemmin, mutta ne eivät ole itse asialle välttämättömiä. Valitse kiitollisuus On hyvin tyypillistä, että kun meille on sattunut loukkaavia tilanteita, me muutumme katkeriksi ja alamme syyttää ihmisiä. Me itseasiassa valitsemme olla katkeria sensijaan, että voisimme olla kiitollisia. Niinpä jos ihmisen on mahdollista valita olla katkera, on hänen varmasti mahdollista valita olla kiitollinenkin. Hän voi valita kiitollisuuden sensijaan että hän toimisi normaalilla tavalla. Eli aina kun ihmiselle nousee katkera, syyttävä tai napiseva ajatus, voi hän pyrkiä kiitollisuuteen. Tämä pätee varmasti menneisiin hylkäämisiin että myös nykyelämän tilanteisiin ja huoliin. Sentähden sinäkin voit valita kiitollisuuden ja kiittää sekä menneistä että nykyisistä, sensijaan että jatkuvasti valittaisit heidän vikojaan. Luovu myös itsesyytöksistä! Edellisessä luvussa käsiteltiin katkeruutta ja tuomitsemista, joka suuntautuu ulkopuolella oleviin ihmisiin. Kuitenkin, kuten jo aiemmin on todettu, voi tämä viha kääntyä myös ihmistä itseään vastaan. Sillä on mahdollista, että ihminen alkaa halveksia ja vihata itseään, koska hänetkin on aiemmin hylätty. Se voi ilmetä sellaisina sanontoina kuin "kukaan ei välitä sinusta, olet erehdys - sinulla ei ole oikeutta elää, senkin inhottava retku, kuka oikein luulet olevasi, olet maailman surkein ihminen jne..." Usein nämä kaksi juurta, katkeruus ja itsensä tuomitseminen, kulkevatkin käsi kädessä ja ovat peräisin menneisyyden kokemuksista. Näitä kokemuksiahan voimme työstää esim. regressiossa tai ihmissuhteissamme ja sitä kautta vapautua niistä :) Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 10.09.2006 14:12:33 Tuo on kaikki ehdottoman turhaa roinaa mukana kannettavaksi. Regressio tai meditaatio.
Tuosta listasta näkyy juuri se negatiivinen ohjelmointi, jota koetin poistaa tuolla Affirmaatiobileissä. Ei tuollaista tarvita mihinkään. :laugh: Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Lilja-82 - 10.09.2006 14:30:34 Oon just tänä viikonloppuna miettiny, että minkä takia koen meditaation, suojauksen ja maadoittamisen niin vaikeina, vaikka ei ne periaatteessa sitä oo.
??? Pitää kai vaan harjotella. Jos noi kokemukset on sun mukana niin eihän ne silloin oo turhaa roinaa vaan kyllä ne pitää työstää. :coolsmiley: Tavalla tai toisella... Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 10.09.2006 14:34:28 Harjoittele ihmeessä. Jaa, vaikea sanoa kun ei ole tuollaista negatiivista kuormaa, että miksi sitä tarvittaisiin, mutta jos sen voi kääntää voimavaraksi jotenkin. Ainakin nyt heti ensin pitää ymmärtää että oma arvo ei ole perheen, suvun tai kenenkään asenteesta kiinni vaan olet arvokas ihan just nyt sellaisena kuin olet. Ihan yhtä tärkeä, hyvä ja mielenkiintoinen kuin kuka vain muu. Harrasta tällaisia mind blowing sanontoja aina vaan niin pitäähän sen vaikuttaa. Muuten näitä on hauska opettaa jollekulle itsestään epävarmalle söpöläiselle, jos voisit yhdistää 2 asiaa.. heh. :angel:
Meditaatio on hyvin helppoa (?), se on mielen hiljentämistä ja jumaluuden kokemista sisällä. Siitä se itsetunto lähtee, ainakin pitäisi. Ja tällaisten ihmisten seura auttaa myös. :angel: Jotka siis harjoittavat. Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Lilja-82 - 10.09.2006 15:13:56 Kiitos, tämä "epävarma söpöläinen" yrittää oppia. :smitten:
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: valonkantaja - 10.09.2006 16:36:42 Kerralla poikki kaikki negaatiot, naps... *leikkaa mahtavan voimakkailla mielikuvitus-saksilla*
Doo dih, homma hanskassa. :angel: Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: MetalLady - 10.09.2006 16:48:10 Minulla oli nuorempana hirvee ongelma, tunsin itseni "ruma ankanpoikaseksi" kysyinkin äidiltäni usein, että miksi juuri minulla on kaikkea vikaa. Olin siis aika hintelä ja pieni pisamanaamainen tyttönen. Vihasin myös jostain syystä mun nimeänikin.
Avioliiton aikaiset tunnelmat ovat onneksi mennet jo ohi. Meni muutama vuosi, ennekuin pääsin siitä yli mitä kaikkea oli tapahtunut, tunsin suorastaan vihaa exääni kohtaan. Aina kun vihan tunne tuli, niin jotenkin mua puistautti, ihan kuin olisin pelästynyt mun vihan tunnetta. ??? Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Hiisitär - 12.09.2006 13:50:51 Sielu ei luo vihantunteita, ego luo ne. Sieluhan vain on ja haluaa olostella, kokea kaikenlaista ja seikkailla. Ego jarruttaa, pelottelee ja aiheuttaa ongelmia. Yleisin ongelmien syy on ihminen egoineen itse.
Puma sanoikin minusta aivan loistavasti täällä yhdessä kerjussa, jossa marmatettiin, miten taas sataa paskaa niskaan joka puolelta. Se meni jotenkin niin, ettö tarvitaanhan sitä paskaa lannoitukseenkin! ;D Ilman henkistä sontaa ja epäsopua emme kasvaisi sieluina ja kokisi asioita. Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 12.09.2006 19:46:08 Seikkailu kuulostaa hyvältä. Ego on siis tarpeeton.. tavallaan. Tämä heräilee taas luomaan haluamiaan asioita. :coolsmiley:
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: härkä-69 - 13.09.2006 06:48:29 On tässä todella tapahtunut monenlaista vapautumista, olen päässyt suremaan monia asioita, joissa olen kokenut väärinkohtelua. Surutyö taitaa olla vieläkin kesken, mutta tunnen että paranen. Aika jännä juttu muuten, heti alkoi tapahtua oikein vauhdilla kun laitoin tämän "vapaudu menneistä"-jutun tänne. Näinkö tämä toimiikin sitten, en lakkaa ihmettelemästä. :o
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Artemis - 13.09.2006 16:06:19 Sinisen enkelin tekstissä oli asiaa. Tunnistin paljon itsestäni itseni tuomitsemisen oireita. Pitää liikkua eteenpäin ja jättää todellakin menneet taakseen. Mennyt on mennyttä :)
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: valonkantaja - 13.09.2006 17:08:44 Minä olen kiitollinen siitä kaikesta "paskasta" mitä olen käynyt läpi 6-17-vuotiaana... Luin ton sisäinen soturi- jutun ja se avasi silmät kiitollisuudelle. Siellä sanottiinkin että minua kolhitaan pahasti lapsuudessa ja nuoruudessa, jotta kehittäisin itseni tarpeeksi vahvaksi elämäntehtävääni varten, joka on niin suuri juttu että siihen ei pumpulissa kasvanut ryhtyisi... Liikutuin. Tuli pitkästä aikaa sellainen vahva olotila, sellainen että minullakin on tarkoitus. :smitten: Ennen näin vain toisien ihmisten tarkoitukset ja olin itselleni sokea.
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: härkä-69 - 23.09.2006 22:14:17 Nyt on aika tämänkin kirjoituksen tulla esiin. :smitten:
Vapauteen Kristuksessa Edellisissä kappaleissa on puhuttu siitä, miten monilla ihmisillä voi olla masennuksen henki (Jes 61:3) menneiden kokemusten seurauksena. He saattavat kantaa sisällään vuosikausia sitten sattuneita tapahtumia eivätkä ole päässeet niistä eroon. Kyse voi olla aiemmin koetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, hylkäämisestä ja torjunnasta, fyysisestä väkivallasta, ei-toivottuna syntymisestä, traumaattisesta syntymäkokemuksesta, vaikeasta onnettomuudesta tai vaikka sotakokemuksesta. Nämä kaikki voivat yhä edelleen olla raskaina muistoina ihmisen sisimmässä, aiheuttaen usein painajaisunia ja pelkoja joille ei tunnu olevan mitään syytä. (Myös voimakas korkean paikan pelko tai pelko koiria, hissejä ym. kohtaan voi juontaa juurensa menneisyyden kokemuksista. Samoin esim. Leanne Payne kertoo kirjassaan "Särkynyt minäkuva" miehestä, jonka avaran paikan kammo johtui hänen traumaattisesta syntymäkokemuksestaan, jossa hän oli vähällä tukehtua ja jossa koki voimakasta fyysistä kipua. Mies vapautui rukouksen kautta.). Samoin moni sellainen ihminen, jota nykyään sanotaan jakomielitautiseksi tai mielisairaaksi, kuuluu tähän ryhmään. Heillä monista on raskaita menneisyyden kokemuksia ja sitä kautta särjetty sydän (Jes 61:1). Yhtä kaikki kun ihmisillä on näitä raskaita menneisyyden kokemuksia, on ehkä syytä rukoilla erikseen niiden puolesta eli tavallaan luovuttaa ja antaa ne Jumalalle. Sillä jos sinulla yhä edelleen on ikäviä muistikuvia ja painajaisunia, jotka vaivaavat sinua, voi tällainen olla tarpeen. Esim. seuraava esimerkki kuvaa juuri sellaista tilannetta, miten ikävät muistot voivat edelleen painaa ihmistä. Ehkä sinulla on vastaava tilanne: Hyvin usein keskustellessani ihmisten kanssa, joita on syvästi loukattu ja jotka ovat täynnä vihaa ja tuskaa, he katsovat minuun kivettynein kasvoin, vailla tunteen häivähdystäkään. Mutta tapahtuu muutos, kun selvittelen asiaa syvemmältä ja kysyn: "Mikä on pahin mielikuva, jonka muistat? Se joka useimmiten nousee mieleen ja tuottaa sinulle tuskaa?" Aluksi se on vain värähdys, sitten silmät alkavat täyttyä kyynelistä, pian vedet tulvivat poskille ja ennen pitkää vahvat, rotevat miehetkin vapisevat tuskasta ja vihasta.(1) ELÄMÄN LUOVUTTAMINEN JUMALALLE JA ANTEEKSIANTO Ensimmäinen vaihe vapautumisessa on aina elämän luovuttaminen Jumalalle ja Jeesukselle sekä anteeksianto. Sentähden sinun pitää pyytää Jeesusta sydämeesi (Joh 1:12) ja luovuttaa elämäsi hänelle. Sinä voit rukoilla pelastusrukouksen esim. seuraavalla tavalla: Herra, Jumala, käännyn sinun puoleesi Herran Jeesuksen nimessä. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut Jeesuksen sovitustyön kautta ja että olen hänen kauttaan saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet hänessä minulle lahjoittanut. Amen. Ja toiseksi kun olet luovuttanut elämäsi Jumalalle ja tahdot seurata hänen tahtoaan, voit seuraavaksi miettiä niitä ihmisiä, joille et ole vielä antanut anteeksi. Tätä asiaa käsiteltiin jo aiemmissa kappaleissa, mutta jos et ole sitä vielä tehnyt, voit sen tehdä nyt. Tämän askeleen ottaminen on tärkeä, koska jos et tee sitä tai et halua muutenkaan luovuttaa elämääsi Jumalalle, miten voit odottaa hänenkään auttavan itseäsi? Ihmisen väärä asenne voi helposti estää avun saamisen. Sinä voit siksi tunnustaa Jumalalle katkeruutesi muita kohtaan ja saat samalla puhdistuksen Jeesuksen sovitustyön kautta: - (1 Joh 1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. SITEIDEN KATKAISU - (Jaak 4:7) Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee. Sen jälkeen kun olet antanut anteeksi muille ja tunnustanut myös muut mieleesi tulevat synnit (itseviha, itsesääli, itsemurha-ajatukset ja muut saman alueen synnit on myös syytä tunnustaa), voit sinä yksinkertaisesti sanoutua irti kaikista masennuksen, ahdistuksen, pelon, katkeruuden, itsevihan... aiheuttamista voimista ja käskeä niitä poistumaan Jeesuksen Kristuksen nimessä. Samoin jos sinä tiedät, että on väärän riippuvuuden ja väärän syyllisyyden siteitä esim. sinun ja vanhempiesi välillä voit sinä ikäänkuin näkymättömillä saksilla ja miekalla katkaista kaikki väärän riippuvuuden siteet itsesi ja muiden väliltä Jeesuksen nimessä. Jokainen meistä voi miettiä mielessään, millä alueella näitä siteitä ja kahleita on itsensä ja muiden välillä. Siteiden katkaisu voi tapahtua esim. seuraavalla tavalla: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken kaikkia pelon sekavuuden, katkeruuden, itsevihan, väärän seksuaalisuuden... aiheuttamia voimia poistumaan itsestäni ja ympäriltäni. Teillä ei ole enää mitään oikeutta minuun, koska olen tunnustanut näihin alueisiin liittyvät synnit ja Jeesus Kristus on nyt minun Herrani. Samalla sanoudun irti kaikista väärän riippuvuuden ja väärän syyllisyyden siteistä, joita on minun ja ________ välillä. Katkaisen nämä siteet Jeesuksen Kristuksen nimessä. ASIOIDEN ANTAMINEN JUMALALLE Kun sinulle nousee mieleesi tuskallisia muistikuvia menneisyydestä, ei sinun tarvitse niitä koskaan itse hautoa, vaan voit luovuttaa ne Jeesukselle. Sillä hän on sanonut, että jos me olemme raskautettuja, voimme tulla hänen tykönsä, niin hän antaa meille levon ja rauhan: Sillä Jeesus, joka paransi ruumiillisesti sairaita, tuli sitomaan myös särjettyjä sydämiä, lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan iloöljyä murheen sijaan ja ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan. Niinpä sinun ei tarvitse itse karistaa ikäviä muistoja mielestäsi, vaan voit odottaa, että hän tekee sen puolestasi. Odota sentähden hänen ihmettään omalla kohdallasi: PARANTUMINEN JEESUKSEN SOVITUSTYÖN KAUTTA Perusta, jonka kautta sinä voit saada vapauden eli rauhan kipeistä muistoistasi, on Jeesuksen sovitustyö. Sillä hän ei kuollut ainoastaan syntiemme edestä, vaan hankki meille myös rauhan ja ruumiin terveyden. Niinpä meidän vapautuksemme on itseasiassa tapahtunut ja menneisyytemme haavat hoidettu jo 2000 vuotta sitten eikä meidän itse tarvitse tehdä enää mitään sen eteen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että samoin kuin sinä voit kiittää syntiesi sovituksesta, voit sinä kiittää myös siitä, miten Jeesus otti kipeät muistosi ja ruumiin sairaudet päälleen. Eli rangaistus kohtasi häntä, että me voisimme olla vapaat näistä asioista. Kiitä sentähden näistä asioista Jumalaa, vaikket vielä sillä hetkellä tuntisikaan yhtään mitään. Kyseessä on uskon ei tunteen asia, eli että sinä uskot ja luotat siihen, mitä Raamattu sanoo Jeesuksen tehneen puolestasi: PROSESSI - (Fil 1:6) varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka. Menneisyydestä vapautumisessa rukous voi johtaa usein nopeaankin tulokseen. Silti parantuminen on myös pitkäaikainen prosessi kuten yleensäkin meidän muuttumisemme. Yleensä jos sinä koet tunne-elämän parantumista, koet sinä myös Jumalan uudistavaa työtä itsessäsi - nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Yhtenä kanavana tällä alueella Jumala voi käyttää myös muiden myönteisiä reaktioita. Sillä jos sinä odotat tulevasi hylätyksi, mutta saatkin kokea hyväksyntää, edistää se varmasti sinun eheytymistäsi. Seuraavat esimerkit kuvaavat hyvin, mikä merkitys voi olla toisten ihmisten myönteisellä vaikutuksella: Paul tournier: Olen vakuuttunut, että yhdeksän kymmenestä psykiatrin asiakkaasta ei tarvitse psykiatria. He tarvitsevat jonkun, joka rakastaa heitä Kristuksen rakkaudella... ja he paranevat.(2) Eräs opiskelijaryhmä oli suureksi avuksi Erikin sisäisessä kasvussa. Ryhmä koostui eri alojen opiskelijoista ja kokoontui yliopiston kahvilassa melkein päivittäin. Siihen kuului sekä tyttöjä että poikia. Erikin säästöbudjetin mukaan kahvi ja viineri olivat turhaa ylellisyyttä, mutta hauskassa seurassa hänkin joskus sortui kiusaukseen. Ryhmällä oli oma pöytänsä yliopiston kuppilassa. Sen ääressä vietettiin joskus pitkiä rupeamia luentojen välillä, kerrottiin vitsejä, rupateltiin milloin mistäkin, joskus jopa pohdittiin jonkun esille ottamaa pulmakysymystä. Sukupuolten välinen jännite antoi oman leimansa näille yhdessäoloille; ne olivat eräänlaista kollektiivista seurustelua toisen sukupuolen kanssa. - Se ryhmä purki estojani. Oli vapauttavaa huomata tulevansa hyväksytyksi ryhmässä, johon itse en alun perin katsonut kuuluvani. Ehkä ensimmäisen kerran elämässäni en ollut henkisesti karkuteillä vaan läsnä ryhmässä, osa sitä. Koin samantapaista, mitä monet kokevat ryhmäterapiassa: toisten avulla alkaa nähdä itsensä uudella tavalla, löytää uusia puolia itsestään.(3) MUUT ALUEET VAPAUTUMISESSA Joskus sinä voit olla sidottu myös muiden kuin kipeiden hylkäämiskokemusten takia. Sillä jos sinä olet osallistunut esim. spiritismiin (Ks. 5 Moos 18:10-12), automaattikirjoitukseen, selvänäkemiseen, ennustamiseen, astrologiaan, hypnoosiin, henkiparantamiseen, joogaan, transsendentaaliseen mietiskelyyn tai yleensä ei-kristillisiin liikkeisiin, on sinun syytä tunnustaa näiden alueiden synnit Jumalalle, hävittää niihin liittyvät esineet (Apt 19:17-19) ja sanoutua niistä irti. Samoin jos tiedät suvussasi tapahtuneen vastaavia asioita, voit sinä olla sidottu ja rasituksen alaisena sen takia, mitä he ovat tehneet. Siinäkin tapauksessa sinä voit tuoda nämä asiat Jumalan eteen ja sanoutua niistä irti. Sinä voit sanoutua näistä asioista irti esim. seuraavalla tavalla: "Herra, Isä, anna anteeksi, että olen osallistunut spiritismiin... Kiitos, että annat minulle anteeksi ja puhdistat minut kaikesta vääryydestä sinun Poikasi Jeesuksen veren kautta. Rukoilen myös, että otat minulta pois kaikki väärät yhteydet henkimaailmaan eli kaiken sen, mikä ei ole sinusta. Jeesuksen nimessä, aamen." "Saatana ja te demonit, olen tunnustanut Jumalalle sen, että olen osallistunut spiritismiin.... Nyt teillä ei ole enää mitään laillista oikeutta näillä alueilla, koska Jeesuksen veren kautta olen saanut Jumalalta nämä asiat anteeksi. Sentähden käsken nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä teitä poistumaan elämästäni, ettekä koskaan saa palata!" Samalla sanoudun irti kaikista esivanhempieni ja vanhempieni harjoittamista synneistä kuten... ja luovutan elämäni Jeesukselle Kristukselle, joka on nyt Herrani ja Vapahtajani. Käsken myös kaikkia vääriä voimia ja Jumalan vihollisia, jotka ovat suvussa periytyneet, poistumaan elämästäni nyt heti Jeesuksen Kristuksen nimessä!" Raamatunkohdat löytyvät täältä http://koti.phnet.fi/elohim/vapaudu_menneista6 Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Pikkusisko - 24.09.2006 13:40:10 "Joskus sinä voit olla sidottu myös muiden kuin kipeiden hylkäämiskokemusten takia. Sillä jos sinä olet osallistunut esim. spiritismiin (Ks. 5 Moos 18:10-12), automaattikirjoitukseen, selvänäkemiseen, ennustamiseen, astrologiaan, hypnoosiin, henkiparantamiseen, joogaan, transsendentaaliseen mietiskelyyn tai yleensä ei-kristillisiin liikkeisiin, on sinun syytä tunnustaa näiden alueiden synnit Jumalalle, hävittää niihin liittyvät esineet (Apt 19:17-19) ja sanoutua niistä irti."
Luin Raamatusta em. kohdan, mitä tulkiten kaikki muut kulttuurit (ei-kristilliset) muun muassa leimataan paholaismaisiksi. Aika kova tuomio. Suvaitsematon. Mitä rakkautta se on? Minulla heräsi aikamoinen ristiriita. Kristinuskohan on valloittanut ja pilannut monta kulttuuria, leimannut, tuhonnut ja tuominnut. Kuinka sellaisia sanoja voi silloin uskoa? Eikö se ole aikamoista kaksinaismoralismia? Entä muiden uskontojen opit? Miksi juuri kristinusko on ainut oikea? Sotahan siitä vain syttyy kun lähtee tuhoamaan toisten uskonoppeja, mikä siis sisältää myös alkuperäiskansojen kosmologiat, vaikkei niitä uskonnoiksi tunnustetakaan. Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: valonkantaja - 24.09.2006 14:39:11 "Joskus sinä voit olla sidottu myös muiden kuin kipeiden hylkäämiskokemusten takia. Sillä jos sinä olet osallistunut esim. spiritismiin (Ks. 5 Moos 18:10-12), automaattikirjoitukseen, selvänäkemiseen, ennustamiseen, astrologiaan, hypnoosiin, henkiparantamiseen, joogaan, transsendentaaliseen mietiskelyyn tai yleensä ei-kristillisiin liikkeisiin, on sinun syytä tunnustaa näiden alueiden synnit Jumalalle, hävittää niihin liittyvät esineet (Apt 19:17-19) ja sanoutua niistä irti." Voi ei...! :crazy2: :2funny: Olen Syntinen Pakana!!! :D ;D :2funny: Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: härkä-69 - 24.09.2006 14:55:10 "Joskus sinä voit olla sidottu myös muiden kuin kipeiden hylkäämiskokemusten takia. Sillä jos sinä olet osallistunut esim. spiritismiin (Ks. 5 Moos 18:10-12), automaattikirjoitukseen, selvänäkemiseen, ennustamiseen, astrologiaan, hypnoosiin, henkiparantamiseen, joogaan, transsendentaaliseen mietiskelyyn tai yleensä ei-kristillisiin liikkeisiin, on sinun syytä tunnustaa näiden alueiden synnit Jumalalle, hävittää niihin liittyvät esineet (Apt 19:17-19) ja sanoutua niistä irti." Luin Raamatusta em. kohdan, mitä tulkiten kaikki muut kulttuurit (ei-kristilliset) muun muassa leimataan paholaismaisiksi. Aika kova tuomio. Suvaitsematon. Mitä rakkautta se on? Minulla heräsi aikamoinen ristiriita. Kristinuskohan on valloittanut ja pilannut monta kulttuuria, leimannut, tuhonnut ja tuominnut. Kuinka sellaisia sanoja voi silloin uskoa? Eikö se ole aikamoista kaksinaismoralismia? Entä muiden uskontojen opit? Miksi juuri kristinusko on ainut oikea? Sotahan siitä vain syttyy kun lähtee tuhoamaan toisten uskonoppeja, mikä siis sisältää myös alkuperäiskansojen kosmologiat, vaikkei niitä uskonnoiksi tunnustetakaan. Odotinkin että tästä jutusta nousee jotakin älämölöä. ;) Käännetäänpäs kuvio toisinpäin. Mikä tekee noista muista "Uskonnoista" juuri niitä oikeita? Kestävätkö ne kriittistä tarkastelua ja läpivalaisua? ??? Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Hurme - 24.09.2006 15:03:08 "Joskus sinä voit olla sidottu myös muiden kuin kipeiden hylkäämiskokemusten takia. Sillä jos sinä olet osallistunut esim. spiritismiin (Ks. 5 Moos 18:10-12), automaattikirjoitukseen, selvänäkemiseen, ennustamiseen, astrologiaan, hypnoosiin, henkiparantamiseen, joogaan, transsendentaaliseen mietiskelyyn tai yleensä ei-kristillisiin liikkeisiin, on sinun syytä tunnustaa näiden alueiden synnit Jumalalle, hävittää niihin liittyvät esineet (Apt 19:17-19) ja sanoutua niistä irti." Luin Raamatusta em. kohdan, mitä tulkiten kaikki muut kulttuurit (ei-kristilliset) muun muassa leimataan paholaismaisiksi. Aika kova tuomio. Suvaitsematon. Mitä rakkautta se on? Minulla heräsi aikamoinen ristiriita. Kristinuskohan on valloittanut ja pilannut monta kulttuuria, leimannut, tuhonnut ja tuominnut. Kuinka sellaisia sanoja voi silloin uskoa? Eikö se ole aikamoista kaksinaismoralismia? Entä muiden uskontojen opit? Miksi juuri kristinusko on ainut oikea? Sotahan siitä vain syttyy kun lähtee tuhoamaan toisten uskonoppeja, mikä siis sisältää myös alkuperäiskansojen kosmologiat, vaikkei niitä uskonnoiksi tunnustetakaan. No joo, varsinkin vanhassa testamentissa on vaikka mitä sekoilua. Omapa on asiansa, jos haluaa olla kristitty; minulle kristiyt ja kristinusko edustavat vuosien sortoa, murhia, silpomisia ja alistamista. Luonnonuskonnot ovat mun juttu, jos haluan jotain palvoa. En tiedä, millä tavalla voi antaa anteeksi sen mitä kristinuskon on saanut aikaiseksi kaikessa saastaisuudessaan :-\ Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Pikkusisko - 24.09.2006 17:13:02 Käännetäänpäs kuvio toisinpäin. Mikä tekee noista muista "Uskonnoista" juuri niitä oikeita? Kestävätkö ne kriittistä tarkastelua ja läpivalaisua? ??? Ei mikään mielestäni ole "oikea" vaan kaikki ovat olemassa. Sen vuoksi myöskään kristinusko ei voi tuomita muita uskontoja/uskomuksia. Minä itse pidän alkuperäisyydestä, mutten väitä että se olisi totuus. Ennen kristinuskoa on ollut olemassa vaikka mitä muuta, miksi kaiken sen pitäisi muuttua samanlaiseksi kuin mitä kristinuskossa opetetaan? Jos täällä foorumilla on vaikka islamin edustaja niin hän olisi varmasti taas toista mieltä... ;) Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Kaarina Niro - 24.09.2006 19:02:02 Olemme tehneet niin suuren "urakan" jo kaikesta menneestä ILMAN mitään turhia murheita, joteen ei tarvtse tehdä enää mitään muuta kuin luoda sellaista uutta elämäänsä kuin on aina halunnutkin.
Eli uutta "uskontoakin" on luvassa vain sellaista, jolla tuomme sen uuden, OMAN elävän elämän Jumaluuden jokaiselle, jottei tarvitse "palvoa" mitenkään ketään "vierasta"! ;) :smitten: Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Kotkansilmä - 25.09.2006 16:44:45 :-X :-\ :P >:( 8) Voisko? Pitäiskö? Olla samalla lailla lytyssä? Koska minulla menee HYVIN, elämä hymyilee, ja joskus perheen teinitkin ( toivon ). :smitten: :smitten: :smitten: Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Valonkantaja - 01.10.2006 20:49:47 Lapsi rakas, et sinä ole paha vaan sinä pelkäsit olla se mikä olet.
Sinä hait turvaa ja lohtua, hyväksyntää ja rakkautta keinoin, jotka eivät sitä antaneet vaan ne keinot vetivät sinua aina vain alaspäin... Sinä luulit että löytäisit jotain aitoa, mutta se mitä löysit oli pelkkää valetta. Tyttö hyvä, onneksi sinä nyt ymmärrät, että menneet on menneitä ja ne kasvattivat sinua omalla tavallaan hyvin paljon. Sinä olet nyt päättänyt valita olla se, joka olet, olla se iloisin mielin. Voit olla ylpeä itsestäsi, voit rakastaa itseäsi ilman mitään vaatimuksia. Ole lempeä itseäsi kohtaan, sillä ainoa ihminen joka sinua tässä elämässä voi piinata ja rankaista, olet sinä itse. Valitse anteeksianto; se on suurin teko itseäsi ja maailmankaikkeutta kohtaan mitä nyt voit tehdä. Sinusta pidetään huolta ja voimasi asettuvat aloilleen, kuohunta tasoittuu ja sisäinen äänesi saa yhteyden sinuun kun palaat siihen minä-olen rakkauden tilaan. Olet siunattu valolla, etkä voi eksyä polultasi enää, sillä olemme kanssasi. Tällaisen viestin kirjoitin, tuntui että sen joku minulle saneli. Tuntuu hirveän hyvältä - siltä että kaikki järjestyy. Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: härkä-69 - 02.10.2006 10:37:57 Ihanaa :smitten: :smitten: :smitten:
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: mateve - 02.10.2006 11:24:07 Nyt on pakko osallistua tähän :smitten:
Olen oman elämäni kautta oppinut näkemään asioita monelta puolelta jotka kaikki ovat yhtä ja samaa. Sanat vaan erottavat ne asiasta. Tulemme tänne kasvamaan ja kohtaamaan sukumme teot jotka seuraavan polven on puhdistettava, jotta ketju saataisiin poikki. Omalta kohdaltani meidän naisten ketju joka lähtee jostain Karjalan kannakselta, niukkuus, menneet tavat ja uskomukset kurittivat, jotka ovat seuranneet sukupolvia eteenpäin. Opin sen ettei omat vanhempani olleet saanneet rakastavaa ja osaavaa kasvatustapaa, vaan kuria, ja pahoja sanoja ja vihaa kasvattamiseensa, joka jatkui sitten minulle. Minun tehtäväni on ollut katkaista se ja niinkuin usein arvostellaan lapsia jotka ovat kasvaneet ilman kuria, johtuu juuri siitä, piiskaaminen on riittänyt, ei enään :tickedoff: En voi väittää osanneeni oikeaa tapaa kasvatuksessa, mutta rakkautta ja huolenpitoa on lapseni saanneet, tosin tämä aikakausi on tuonut muita opetuksia heille jotka eivät ole minun hallinnassani. Juuri niin kuin edellä on kirjoitettu, anteeksianto itselle, aloittaa muutosprosessin. Siitä seuraa ymmärrys elämään, kaikki ei ole sitä miltä se näyttää. Ja jos on piiskaamalla saannut kovuutta, on sen murruttava jotta uusi saa tilaa kasvaa ja kehittyä. Emme voi arvostella ketään, sillä meillä ei ole sitä tietoa mikä kunkin ihmisen sielunsuunnitelmaan kuuluu, kunnioitus ja myötätunto toisia kohtaan auttavat avaamaan silmämme näkemään jokaisessa ihmisessä olevaa Luojan kauneutta. Muuta ei tarvita kun sisäinen yhteys Luojaamme, se on puhtain ja juuri jokaiselle oma yhteys ilman välikäsiä. Vuosien jälkeen on nähnyt elämänkaareni selvästi, siellä on elämän korkeakoulua, valmistumista siihen työhön jota omien kokemusteni kautta parhaiten osaan tuoda esille, sitä ei kirjoista saa. Mielenkiinnolla odotan rauhassa ja onnellisena, selvisin, auttajat ovat kantaneet pahimpien hetkien yli, siitä kasvaa luottamus kaikkeen :smitten: :smitten: Mateve ;) Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: härkä-69 - 02.10.2006 12:04:18 Minun kohdallani on lapsuuden hylkäämiskokemukset ja torjunnat vieneet luottamuksen ihmisiin, nyt alan saavuttaa luottamusta vähitellen rakastavan kumppanin avulla. Helposti vieläkin eristän itseni muista enkä uskalla luottaa, takertumisesta olen jo pääsemässä eroon. Vähän pitää potkia itseään liikkeelle, ettei jämähdä paikoilleen. :)
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 02.10.2006 12:05:23 jottei tarvitse "palvoa" mitenkään ketään "vierasta"! ;) :smitten: Amen. :angel: Ja Sininen enkeli! Kaikella kunnioituksella, niin vierailta tuntuivat kirjoittamasi sanat, vaikka oli siinä osittain asiaakin ja vaikka Jeesus rakas "mestarini" ja "oppaani" onkin... ;) Voi noita kristinuskon "virheellisyyksiä" tai paremminkin väärin ymmärryksiä. ??? Me kaikki olemme jo "pelastuneita" eikä siihen tarvita edes Jeesusta. Hän vain näytti esimerkkiä siitä millaisia voimme olla kaikki. Hän opetti meitä olemaan oma itsemme ja löytämään itsestämme sen "kristuksen". ;) Hän ei halunnut asettaa itseään, omaa silloista persoonaansa palvottavaksi, eikä millekään korokkeelle... Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 02.10.2006 12:13:38 Minä olen vapautunut menneistä. :smitten: :angel:
Huh, vaikka rankkaa olikin. ??? Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: härkä-69 - 02.10.2006 12:18:30 Niin, voimme todellakin vapautua ihan kaikesta. ;)
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 02.10.2006 12:24:35 Niin, voimme todellakin vapautua ihan kaikesta. ;) Jeps! :smitten: Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: härkä-69 - 02.10.2006 14:26:44 Haluan päästää irti viimeisistäkin tuskan ja häpeän jäänteistä ja olla ylpeä itsestäni. Kirjoitan koska haluan kertoa että Sielun Pimeä Yö on yksi elämänvaihe muiden joukossa - vaihe joka näyttää näkymättömän maailman kauneuden; rakkauden ja hiljaisuuden kauneuden ja rikkauden. Minä olen rakastettu. Niin olet sinäkin.
Nyt ymmärrän myös, ainakin osittain, miksi en aikaisemmissa yrityksissäni ole löytänyt sisäistä rauhaa ja vapautta. Yli kymmenen vuoden ajan osallistuin erilaisiin toimintoihin, jotka kyllä kasvattivat minua paljon, mutta eivät antaneet rauhaa. Jälkikäteen katsottuna ainakin seuraavat asiat olivat esteinä: Näin itseni häpeän kautta: En ole tarpeeksi hyvä tällaisena. Minun täytyy muuttua jotta olisin hyvä ihminen. Keskityin ulkoiseen käytökseen: Niin kauan kuin käyttäydyin siten kuin minun oletettiin käyttäytyvän, olin hyvä. Sillä, mitä tunsin sisälläni, ei ollut merkitystä. Tämä johti itseni kieltämiseen, salaisuuksiin ja erillisyyteen. En edes tiennyt että olisi mahdollista elää ilman tuskaa ja levottomuutta. En myöskään tiennyt että elämäni oli suurelta osin tuskan ajamaa. Halusin miellyttää muita: Halusin täyttää sen paikan joka minulle oli annettu. Jos jokin sisälläni sanoi, ettei se pitänyt jostakin, minun oli parasta hiljentää tuo ääni. En pystynyt olemaan oma itseni ja ainutlaatuinen yksilö, enkä seuraamaan omaa sisäistä ääntäni. Elin päämäärien kautta: Vasta kun olin varma siitä että olin tehnyt jonkin asian hyvin, sallin itseni tuntea oloni hyväksi. Minun oli oltava koko ajan liikkeessä. Minulla ei ollut lepoa. En ollut avoin: Minulla oli polttavia ongelmia ja kipuja. Oli ilmeistä että myös muilla oli ongelmia, mutta niistä vaiettiin. Ajattelin että minua ei hyväksyttäisi jos antaisin ihmisten nähdä sen mitä todella olin. Olin tottunut teeskentelemään. Sinulle, rakkaudella Olen huomannut että kuka tahansa voi alkaa parantua. Se ei vaadi romahtamista. Romahdus on usein alkuna paranemiselle, koska se antaa meille halun - tai ainakin valmiuden - katsoa elämäämme uusin silmin. Joka tapauksessa valinta on meidän omamme eikä kenenkään muun. Emme ole oppineet luottamaan - todella luottamaan - muihin tai itseemme aikaisempien kokemustemme takia. Paranemisen aikana emme oikeastaan luota muihin kovinkaan paljoa - me opimme vihdoin luottamaan itseemme. Silti muut voivat rohkaista meitä ja antaa rakennusaineita elämäämme. Löydämme oman todellisen itsemme, sen joka on aina itsevarma, jämäkkä ja spontaani. Nyt me tiedämme miten levottomia me olemme ja tiedämme myös, ettemme voi löytää rauhallista olemista ja kuulumista niin kauan kuin pakenemme omaa rauhattomuuttamme hetken helpotuksen etsimiseen. Mutta me opimme rakastamaan sitä ihmistä joka on syvällä sisällämme. Me löydämme oman sydämemme kauneuden. Kuorimme pois ne häpeää ja hylkäämistä sisältävät viestit joita olemme kuulleet ja kertoneet itsellemme. Löydämme kunnioituksen ja arvostuksen maailman. Alemme myös kunnioittaa ja arvostaa toisten ihmisten kauneutta. Paras tapa oppia on etsiä joku sopiva ryhmä tai ihminen joka on kulkenut paranemisen tien ja jolla on rakkautta annettavaksi; minulla oli molemmat. Toisaalta paraneminen on suurelta osin yksinäinen polku, sillä astumme omaan sisäiseen maailmaamme ja kohtaamme asioita joiden olemassaoloa kukaan muu ei tiedä. Katsomme omien naamioittemme taakse ja opimme rakastamaan näkemäämme. Löydämme rakkauden ja rakkaus löytää meidät. Se mitä noiden yksinäisten hetkien aikana nousi esiin, oli joskus niin pelottavaa että olisin halunnut päättää koko prosessin; mutta melko pian huomasin että jokainen tuskallinen hetki oli parantava. Vaikein asia oli myöntää sen vankilan olemassaolo jossa elin. Lapsuudessa olin rakentanut vahvat muurit ympärilleni suojelemaan itseäni, mutta myöhemmin ne saivat aikaan paljon turhaa kärsimystä kun niitä ei enää tarvittu. En ollut tietoinen vankilastani, sillä se oli luonnollinen osa omaa itseäni. Olin epätoivoinen, mutta opin arvostamaan niitä hetkiä jolloin pelkoni nousivat esiin. Opin että juuri noina hetkinä ne tekivät matkaa pois minusta ja näin sydämeni muurien pikkuhiljaa murtuvan pois. Tarvitsin muita ihmisiä ja heidän rakastavaa ja ymmärtävää tukeaan. En tiedä onko paraneminen mahdollista täysin yksin. Monien mielestä se ei ole. Minulla oli seuraa ja tarvitsin sitä. Luulen että en olisi selvinnyt yksin. Yritä löytää joku joka ei tuomitse eikä torju sinua häpeällä, vaan uskoo paranemiseesi. Voin vakuuttaa että paranemiseni oli kaiken tuskan ja kauhun arvoista – löysin niin syvän onnellisuuden ja rauhan että en olisi ikinä osannut kuvitella sitä. Löysin uuden olemisen ja rauhaisan kuulumisen koko maailmaan. Sinäkin löydät sen. Paranet siitä tuskasta joka kuuluu menneisyyteen. Minä tiedän sen. Minä paranin. Tulin pelon, häpeän ja levottomuuden maailmasta rakkauden ja rauhan maailmaan. Tulin menneisyydestä ja tulevaisuudesta nykyhetkeen. Älä kiirehdi. Me emme voi kiirehtiä. Heti kun alamme mennä eteenpäin, huomaamme ettei kiirehtimiseen ole mitään syytä. Me emme paranna itseämme. Me tulemme parannetuiksi. Joskus se tuntuu mukavalta. Joskus se raivostuttaa. Mutta mikään elämässä ei ole sisäisen rauhan vertaista. Kuka hyvänsä on valmis maksamaan siitä melkein mitä tahansa. Minä löysin levon ja niin löydät sinäkin. Puolustele itseäsi omilla rajoituksillasi - ja katso, ne ovat sinun. rakkaudella, Minä http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/Ch1.html Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Lilja-82 - 07.10.2006 22:05:40 Olipas paljon ajatuksia ja tunteita herättävä linkki (johon tulen vielä palaamaan). Kiitos.
Kuten myös teidän muiden viesteihin. Nyt jotenkin jähmetyin lukemaan vain tuota viimeistä. :o Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: trini - 07.10.2006 22:54:54 VOIKO VAPAUTUA TULEVALTA ? jos tietää että tulevaisuus tuo mukanaan tuskallisia kokemuksia .vastaan tähän ,että voi . kun tietää kulkevansa oikeaan suuntaan . ja on saanut merkkejä " ylhäältä .tiedän että en ole yksin. Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: eppana - 10.10.2006 18:52:30 Upea ketju ja mielenkiintoinen linkki. Jännä huomata, että vaikka yrittäisikin saada edes yhden vapaapäivän "parantumisesta", tekee alitajunta töitä..en heti edes huomannut mitä luin..
Mutta joo, matkalla olo on tärkeämpää kuin perille pääsy. Ja päästäkseen perille täytyy aina ottaa se ensi askel.. :tickedoff: :smitten: Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 11.10.2006 16:56:19 No, joillekuille tulee enemmän traumoja kuin toisille. Itse olen saanut onneksi viilettää liinaharjana ilman kovin suuria traumoja. Niitähän voi etsimällä etsiä kaikista ihmisistä ympärillä tai sitten elää. -no voihan olla että vanhempien vaikea suhde teki minusta erittäin voimakkaan ja itsenäisen. 8) Plus se että minua aina kannustettiin. :-* Taisin vain kehittyä vähän liikaa siihen nähden mitä ajattelivat heh! :coolsmiley:
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: eppana - 11.10.2006 17:19:52 Taidan olla todella tyhmä, sillä en ymmärrä yhtään kirjoitustasi. Ja varmasti käsitän väärin tuon etsimällä etsiä..siis traumoja? Muista ihmisistä? Itsestä? En ymmärrä.. :uglystupid2:
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 11.10.2006 18:16:59 No kun periaatteessa kokee, että ei ollut esimerkiksi vaikea lapsuus, niin voisihan sitä syyttää vaikka vaikeaa nuoruutta tai vaikeaa suhdetta sukulaisten kanssa, jos niitä todella haastaa ajattelemaan tms. Vaikeuksia saa jos kerjää tai kaivelee, tai sitten unohtaa tietyt menneet.
Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: eppana - 11.10.2006 18:46:28 Kun tuohon pystyisikin..siis unohtamiseen. Ehkä joskus sitten ???
Mutta kiitos että selitit :) Otsikko: Vs: Vapaudu menneistä Kirjoitti: Irish - 18.10.2006 20:24:23 Tyhjäksi tehty
Kävelen yksin, pitkin polkua jolle valintani ovat minut johtaneet Oli aikoja kun tunsin vain karnevaalien humun kun kävelin kaupunkien läpi meluisten torien riemussa Oli aikoja kun tunsin vain vallankumouksen kun marssin ja lauloin vain nähdäkseni vallankumouksen kuolevan Oli aikoja kun tunsin vain ilon kun kaksi ihmistä täytti maailman rakkaudella salaisesti avautuen paljastaen kauneuden joka ei koskaan näyttäydy väenpaljoudessa Oli aikoja kun tunsin vain jäähyväiset kun näin rakkaitteni kävelevän pois kun kannoin rakkaitani pois Oli aikoja kun tunsin vain tuskaa kun ainoalla uskollisella ystävällä oli kädessään viikate Oli aikoja kun minun oli istuttava alas tarkistamaan tavarani vain huomatakseni että ne kaikki olivat varastettuja tai lainattuja Nyt on aika kun olen onnellinen valinnoistani jotka toivat minut tähän heittämään pois kaiken varastetun palauttamaan lainaamani tavarat Nyt on aika kun tunnen vain luomisen kun historian valta haihtuu pois kun elämäni tehdään tyhjäksi kun tulevaisuus vapautuu menneisyydestä Tulee aikoja kun tunnen vain karnevaalin kun tunnen vain vallankumouksen kun tunnen vain ilon kun tunnen vain jäähyväiset kun tunnen vain tuskan kun tunnen vain luomisen mutta tulevaisuus on vapaa menneisyydestä http://www.healingeagle.net/indexfi.html (http://www.healingeagle.net/indexfi.html) <-- runoja |