Astro Foorumi

olen nyt tavannut mukavan neitsyt miehen, joka on selvästi minuun rakastunut. hän on kiltti ja herkkä ja puhuu paljon. meillä synkkaa jutut ja huumorintaju. sängyssä homma toimii paremmin kuin loistavasti, hän kertoo usein kuinka kaunis olen yms... mutta en tiedä mikä mättää...  :-[
miestä on mukava nähdä, hänen kanssaan on kiva viettää aikaa, mutta minua ahdistaa niin että välillä oikein kurkkua kuristaa  :idiot2:

osaisikohan joku auttaa? en tahdo häntä loukata ja se juuri pelottaa, että jos hän välittää minusta enemmän kuin minä hänestä....

joku täällä varmaan muistaa taustani. en ole seurustellut kenenkään kanssa vuosi sitten tapahtuneen eroni jälkeen ja mietinkin, että onko ahdistus vain seurustelun aloittamisen pelkoa. sitä että pelkää taas satuttavansa itsensä...

Hmm

Mun tämä viimeinen kaveri oli neitsyt. Tosi symppis ja hauska, aina huomion keskipisteenä ja korviaan myöten rakastunut muhun. Mulla oli tosin aina aika laimeat itse tunteet häntä kohtaan. En tulisesti rakastanut, mutta tykkäsin...Tämä lopulta tosin aiheutti eromme. Tunsin kanssa aika kovaa ahdistusta siitä etten tuntenut yhtä voimakkaasti kuin hän. Kundissa ei periaatteessa ollut mitään vikaa, mutta oltiin ehkä eri tasoilla sitten. Olin sittenkin liian herkkä ja tunteellinen vesimerkkinä ja hän turhan materiaalinen ja käytännöllinen. Hän toivoi turvallista ja siistiä perhe-elämää ja kaikkea ihanaa. Minä vaan kaipasin vielä sitä jotain. Jonkinnäköistä henkistä yhteyttä, joka sitten kai puuttui. Ihmistä joka osoitti tunteensa muutenkin kuin kauniin sanoin ja kukkasin...

Vaikea sanoa, jotain siinä suhteessa oli mikä puuttui. Ehkä neitsyt ja skorppari ei oikein sit sopinut... en tietenkään tiedä onko teillä sama tilanne. Voihan se olla että sua pelottaa hieman etkä uskalla tuntea? Kannattaa silti luottaa sydämensä ääneen. Jos oikeita tunteita ei ole, niitä on hankala taikoa esiinkään, etenkään kun arki kolahtaa...

Toivon että sulle selviää mikä mättää   :smitten:

Tämä nyt ei suoranaisesti aiheeseen vastaa, mutta en malttanut olla kommentoimatta tuota tumpin kirjoitusta! Oli se niin naulan kantaan!  :2funny:


Itse 6 vuotta neitsyt-miehen kanssa seurustelleena allekirjoitan kyllä tuon pihiyden, kun on kyse jostain, joka ei ole aivan täysillä omaa napaa hyödyttävä! Yhteiseen elämään ja hyvinvointiin oli hiton vaikea laittaa markkaakaan kiinni, mutta omiin juttuihin ei ollut menoilla mitään ylärajaa?!

Neitsyt on vähän kylmä eikä osaa näyttää tunteitaan, miehille varsinkin se on vaikeaa. Itsekin neitsykäisenä myönnän sen ja se vaatii ainakin itselläni sen, että luottaa toiseen aivan 100% ja uskaltaa olla oma itsensä. Aikaa, aikaa...

Seurustelinpa muuten aikanaan rapumiehen kanssa ja siitä hommasta ei tullut mitään, koska tunsin oloni jotenkin ahdistuneeksi hänen seurassaan enkä saanut olla sitä mitä olen. Tähtimerkit ja asetelma siis päinvastoin kuin Yellowstar:illa, hassua!  :uglystupid2: No, sen miehen menneisyyden kaivelulle ja sieltä johtaneille peikoille ei ollut loppua, joten jätin hänet tonkimaan ja hautomaan niitä ja nostin kytkintä!

 ;D Hauskoja kommentteja neitsyt miehistä- ja oikeaan osuvia!
Seurustelin (itsekin siis neitsyt) neitsytmiehen kanssa jonkin aikaa. Hän oli joko kiinni menneessä tai pitkällä tulevaisuudessa muttei koskaan nykyhetkessä. Epävarma, entiseen kumppaniinsa takertunut tyyppi, joka hurmasi älyllään, mutta siihen se sitten jäikin. Veti kyllä luun välillä niin kurkkuun täysin ajattelemattomilla "sutkautuksillaan", siis yksi niistä ihmisistä jotka tuovat minun huonot puoleni esille. Loputtoman analyyttinen analyysi-analysoija. :uglystupid2:
Eli ei sovi minulle ainakaan nämä herrat, ellei kartalta/ luonteesta löydy jotain pikkusen räväkämpää.. :crazy2:
Ja mistä johtuu että mullakin oli ahdistunut fiilis sen seurassa, onko näillä joku yhdistys?

Mutta siis Yellowstar: ei nämä neitsyt-herrat tietenkään samanlaisia kaikki ole! 
Muistan kun itse yritin pitkän suhteen jälkeen taas seurustella kyllä ahdisti! Tuli kaikki vanhat muistot mieleen.. Vuosi ei ole kovin pitkä aika erosta.

Tuo oli kyllä erittäin tutun kuuloista, kuinka eleli aina pitkällä tulevaisuudessa. Eli laski kaiken tulevan uransa varaan, vaikka vielä itse opiskeli ekaa vuottaan... "Sitten kun"-asenne alusta asti  ::).Ei mitään väliä onko tällä hetkellä varaa mihinkään (paitsi omiin muotivaatteisiinsa ja askiin kalleinta röökiä päivässä). Rahaa lainasi ja pummi jatkuvasti kavereiltaan ja vanhemmiltaan ilman sen kummempia omantunnon tuskia. Koska viiden vuoden päästä pystyy sitten maksamaan takaisin kaiken  ???.

Ja eleli tosiaan ihan täysillä omaa elämäänsä ja oli iloinen siitä kun minä olin siinä rinnalla, muu ei oikeastaan käynytkään... Kahdenkeskistä ajanvietettä kodin ulkopuolella ei sitten oikeastaan keksittykään  >:(. Ja kotonakin lopulta vain riideltiin pikkuasioista, mm. siitä etten ollut tarpeeksi siisti enkä meikannut tarpeeksi usein, mutta usein myös täysin keksityistä syistä koska mua vaan ahisti :tickedoff: Mua kun ei vielä kukaan saa määrätä  ;D

Tuo "sitten kun -asenne"...kyllä! Se oli aikoinaan juuri sitä! Onko se oikeesti neitsyt-miehelle tyypillistä (?), mutta tämä minun neitsyeni oli kyllä just sellanen. Kovasti osasi visioida upeaa tulevaisuutta ja varmaan sillä sai minutkin jonkin aikaa uskomaan siihen, mutta kun mulle sit alkoi valkenemaan, että tää kaveri vaan puhuu tulevaisuudesta, mutta koskaan me ei sitä tunnuta saavuttavan, niin rupesi riittämään.

Kahden neitsyen arki on muuten ihan sairaan tylsää ja mielikuvituksetonta! Ei heikkohermoisille! :uglystupid2:  :2funny:
Asiaa tasapainottaa kummasti, jos kartalta löytyy muutakin merkkiä (kuu, asc jne.). Hitunen sitä ruutia, joka pitää mielen virkeänä ja estää junaa kiertämästä päivästä toiseen samaa rataa.  ;)

minua viehättää miehessä juuri se analysointi  :), olen itsekin samanlainen... ensimmäisen yhteisen yön jälkeisenä aamuna minä olin kyllä verkkareissa, ilman meikkiä ja tukka pystyssä ja silti mies katseli pitkään, otti poskista kiinni ja pussasi suulle. enkä ole tosiaankaan niitä "luonnon kauniita"....
ainakin toistaiseksi on mies kyllä ollut kiinnostunut siitä mitä minulle kuuluu. on jopa kysellyt mitä sairastelleelle eläimelleni kuuluu! se teki minuun oikeasti vaikutuksen.

no täytyy nyt katsella mitä tästä tulee. välillä tuntuu paremmalta ja sitten taas ahdistaa niin kamalasti. kerroin eilen miehelle vaikeasta erostani ja hän kuunteli ja kuulosti kovin järkyttyneeltä. sanoin vain etten halua mitään sääliä, kokemushan se oli sekin... :o

Mieshän voi olla sinänsä mukava, mutta jos vain käsittelisit menneet jutut pois?

Itse toivoisin todella että minulla olisi ollut KEVYEMPIÄ nämä jutut, mutta ainakaan maamerkki ei ollut kevyt. Sopiiko elementtinne keskenään?

jotenkin minulla on sellainen kutina, että ravun ja neitsyen pitäisi sopia yhteen. kertokoon se joka paremmin tietää. vielä en ole kehdannut syntymäaikaa tivata, jotta saisin kartan tehtyä...  :)

^olin yhdessä rapu miehen kanssa monta vuotta ennen tätä lyhyttä neitsyt "pyrähdystä"...ja siis varmasti jotkin ravut sopivat neitsyelle ja toisinpäin mutta kannatta muistaa että  perusolemukseltaan nämä kaksi merkkiä ovat täysin erilaisia. Siis tunne ja äly. (Rakkaus ja sen analysointi)
Ainoastaan kokeilemalla se selviää. Ei parit löydy horoskooppeja tutkimalla.
Minulle tärkeät miehet ovat olleet rapuja ja kauriita, siis haen niitä.

Parit ei löydy horoskooppeja tutkimalla mutta haet rapuja ja kauriita? Minun kokemukseni mukaan nuo juuri eivät sovi. Tuli ei yleensä sovi maan ja veden kanssa, suosittelisin aina vedelle vettä eli tunteilua. TOSIN jos haluaa että mies keskittyy bisneksiin, kuten valonkantajalla, neitsyt on varmaan ok. Minun neitsytystävättäreni on erittäin käytännöllinen ja hoitaa työnsä, kotinsa jne tip top, mutta tunteet ei ole läheskään yhtä tulisia eikä filosofia lennä kuten minulla.  :angel: Maamerkki saattaa kokea tällaisen taivaassa leijumiseksi, ja vesimerkki viihtyy veden alla.

Neitsyen hallitsija Merkurius on tietty älykäs eikä niin paljon hankaluutta aiheuttava planeetta kuten esim Saturnus. Härkämiesten kanssa minua yhdistäisi korkeintaan nousumerkin hallitsija Venus. :angel: Masentuuko Neitsyt helposti? Kauris ja härkäkin on käsittääkseni aika masentuvia.

Siis sattumalta (tai onko sattumia olemassa se nyt on toinen juttu..) miehet ovat olleet näitä rapuja ja kauriita, en siis tutkaile ihmisten horoskooppeja sillä silmällä..

vietettiin miehen kanssa viikonloppu yhdessä. oli mukavaa, enkä ajatellut mitään ahdistusta silloin. nyt se kuitenkin taas tuli esiin, kun ollaan erillään... kunpa saisin pään tyhjennettyä kaikista näistä ajatuksista ja saisin hetken huilata  ???

GS, en mä nyt tiedä haluanko miehen erityisesti keskittyvän bisneksiin..! ;D Siis joo, onhan se hyvä - kunhan bisnekset eivät ole pääasia elämässä ja mene parisuhteen edelle....

Neitsytmies on tarkka, piinaavan tarkka ainakin tällaselle  :aurinko: :kaksoset: :askendentti: :jousimies:- tybykälle. Jos nyt puhutaan asioista asioiden nimillä, eikä häpeillä turhia, niin niin... Noh, kehitimme tuon miehen kanssa mahtavan riidan bikinirajoista. Tai itse asiassa karvoja ei olisi saanut olla ollenkaan. Jos oli, niin sitten tuli palautetta. Alkoi raivostuttaa, että hän huomautteli pikkujutuista minun ulkonäössäni!! Ei kukaan mies tuota ennen ole kommentoinut niin naurettavista asioista.....

Mutta muuten pidinkin hänestä. Järkevä, analyyttinen, ystävällinen, diplomaattinen.

Tykkään hänestä, vaikka olikin sitten sellainen kuin oli. Toivottavasti hän löytää unelmiensa posliininaisen, jota ei haittaa että mies vetää viinan kanssa diapamia ja muita rauhoittavia... ;D

Kyllä ravulle sopii loistavasti maamerkit. Minä tulen loistavasti juttuun rapujen kanssa ja tiedän monta raputyyppiä, jotka seurustelevat onnellisesti maamerkkien kanssa. Erityisesti härkä ja kauris sopivat hyvin. Kauris on ravun vastamerkki, kipinää ja tulta löytyy varmasti. Varsinkin jos kauriin kartalta löytyy vielä jotain vettä (esim. itselläni on kuu rapu) sopii todella hyvin. Samoin härkä tasapainottaa rapua ja härkä "koti-ihmisenä" ja rauhallisena tyyppinä, mutta toisaalta hyvinkin sensuellina ja seksuaalisena olentona saattaa ihastuttaa rapua. :)

En tiedä masentuvatko neitsyet helposti, mutta sen tiedän, että ainakaan ongelmiaan he eivät tunnu osaavan hoitaa kovin viisaasti - se on joko pullolla, työllä tai lääkkeillä... :( En ymmärrä miksi, mutta kaikki tuntemani neitsyet tekevät tätä.  :idiot2: Ja tunnen kuitenkin ainakin viisi neitsyttä hyvin...

Minun neitsyeni myös jaksoi valittaa bikinirajoista ja päivän vanhasta sängestä säärissä, oli jopa pinseteillä kasvojeni kimpussa  :idiot2:. Hyyyvin tuttua tuo... Posliininaista (trendikästä ja timmiä semmoista) toivon hälle myös. Oli kyllä silti tosi symppis ja hyväsydäminenkin tyyppi, en vain tommosista asioista jaksa joka päivä riidellä  :tickedoff:

Toivottavasti et pelästy näistä kirjoituksista yellowstar, sulla on kuitenkin oma juttu menossa ja täytyy vaan odottaa ja kattoo mihin tuo johtaa  ;) :)

Niin...niin mielenkiintoista kun se onkin miettiä miten taivaankansi vaikuttaa parisuhteisiin niin kaikkein lähimpänä sitä totuutta on oma sydän. Kuuntele sitä hyvä Yellowstar niin varmasti tiedät mitä tehdä  :)

Tsemppiä maailman suurimman kiemuran selvittämiseen, ihmissuhde oman itsensä kanssa - jonka me kaikki käymme ennemmin tai myöhemmin läpi, vastauksen ahdistukseen löydät sieltä :smitten:

Niin, siis sitä minäkin nyt haluaisin painottaa ettei mun mielestä kannata siihen merkkiin katsoa kuitenkaan... Vaikka jotkut merkit sopisivatkin toisilleen huonosti, ei se kai tarkoita ettei niitä voi saada sopimaan? Mulle astrologia merkitsee sitä, että voi oppia tuntemaan itsensä lisäksi toisiakin ihmisiä. Ja ennen kaikkea hyväksymään niiden toisten ihmisten luonteenpiirteitä.

Ongelma meidän suhteessa tuskin oli ensisijaisesti se, että kaveri oli aurinkomerkiltään neitsyt ja minä skorppari... En vain halunnut sitä elämää sillä hetkellä yksinkertaisesti, ja tämän ajan mukaisesti heitin hyvän tavaran menemään jotta voisin kokeilla jotain muuta ;)
Jos oikeasti olisin rakastanut miestä ja halunnut jakaa elämäni hänen kanssaan, olisi tuskin neitsytmäisyys ollut ongelma. Olisin vesimerkkinä koittanut ymmärtää häntä, vaikkei hän oikein osannutkan ymmärtää mun tunteenpurkauksia ja ailahtelevaisuuttani. Yritti kyllä tosissaan. Kaikissa merkeissä on ns. huonot puolensa. Tiesin aina sisimmässäni että pystyisin oikeasti händläämään ne turhat nipotuksetkin, jos olisin halunnut. Ei se ollut henkilökohtaista, se oli vaan toisen tapa ajatella.  :angel:

Kyllä minä taidan siitä miehestä tykätä. Kummallista vaan kun mitään kipinöintiä :smitten: ei ole ollut. En tiedä mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään. Minä tahtoisin joskus täydellisen kodin ja perheen jne. ja tämän miehen kanssa se varmastikin onnistuisi, mutta riittääkö se sittenkään...?
No päivä kerrallaan, eiköhän sen sitten tiedä kun tietää  :)

Jos ei ole mihinkään kiirusta niin nauti vain nyt pienistä hetkistä ja ajasta, kun teillä on mahdollisuus tutustua :) hiljaa hyvä tulee :)

Uunituoreessa suhteessani onkin niin päin, että minä olen neitsytnainen ja mies on rapu. En osaa sanoa suhteesta vielä mitään muuta kuin että se vaikuttaa äärimmäisen lupaavalta :) :smitten:

Tässä on nyt tullut erilaiset luonteen piirteet miehestä esille, ja kysyisinkin nyt että ovatko kaikki neitsyt-miehet luonteeltaan perusnegatiivisia? kaikki tuntuu olevan aina päin p**settä ja se on tosi rankkaa minulle. kun haluaisin niin kovasti auttaa, mutten mitenkään pysty, kun aina tulee uusi asia mikä on huonosti... :-\

Minä olen kyllä huomannut, että monet neitsyet ovat sellaisia vähän perusnegatiivisia luonteita.  :-\ Eihän se tarkoita etteikö poikkeuksia löytyisi, mutta näin olen huomannut. Neitsyt on tosiaan siitä jännä merkki, että siitä tuntuu löytyvän kaksi ääripäätä - joko tämä perfektionistinen, masennukseen taipuvainen negatiivinen omaan elämäänsä tyytymätön siivousintoilija (;)) tai sitten tällaienn ihmeellinen päihdehakuinen, huumausaineista innostunut hörhö boheemi tyyppi.  :2funny: (Tämä on sitten puoliksi läppää, toivon että ette ota liian tosissanne)

Kannan korteni kekoon myös...
Olen kuukauden seurustellut neitsytnaisena rapumiehen kanssa.
Luotettava mies hän on mutta ei pahemmin näytä tunteitaan. On huolehtivainen ja aina valmiina auttamaan.
Mutta, rapumieheni elää liiaksi menneisyyden peikkojensa kanssa ja ilmoitti eilen haluavansa väliaikaa suhteemme osalta.
Tässä sitä nyt sitten kärvistelen ja odotan mitä tuleman pitää... :'(

Risama ja muutkin rapumiesten "ystävät"!

(No onpas nyt juhlava aloitus.. ;D)
Se on kyllä rapumiehissä "vikana" etta seurustelun alkuun he voivat olla hyvinkin kovia ja tunteettomia, eivät päästä kuoren sisälle... He usein mässäilevät menneillä asioilla ja kun heillä on paha olo, he eivät kerro sitä vaan saattavat käyttäytyä tosi oikukkaasti, tiuskia ja olla ärsyttäviä.

Oikeastaan jopa rakastan sitä piirrettä, koska muistoni ravuista ovat noin yleensä aika hyviä.. :)

Ravut pelkäävät päästää lähelleen, kun ovat niin herkkiä ja haavoittuvia, heillä on menneestä elämästä monta hylätyksi tulemisen kokemusta takanaan, joiden haavat eivät ole vielä parantuneet.

Tämä alkuoikkuilu on ns. rapujen testiaikaa. Pitää vain olla kärsivällinen ja osoittaa paljon kiinnostusta, lämpöä, välittämistä, vaikka toinen on oikukas paskapää. Pitää päättää ettei lähde oikkuiluun mukaan! Koska sitä hän tarvitsee! Tukea ja välittämistä! Hän harkitsee kauan kenelle avautuu.. Jos joku jaksaa välittää hänestä ja olla ottamatta kiukutteluista itseensä, saa osakseen ravun pohjattoman luottamuksen! Siitä alkaa juhlakausi, herkkä rapu jakaa kaiken lämpönsä sinun kanssasi, sitten kun luottaa... ::)
Ja tarrautuu ja ripustautuu (toisien mielestä se on kauheeta, minusta ei).. ::)

Hmm.. Ei kai tästä mun tekstistä huomaa, että olen ihan hulluna rapumiehiin? Hehee.. Tiedän niistä kaiken, kun olen kolmen kanssa seurustellut (7kk, 1v. ja 3v.)..  ;)

Irish  :)
Kiitos ihanasta vastauksesta ja noin se menee niinkuin kerroit!
Itse olen nouseva rapu ja tunnistan itsessäni paljon ravun piirteitä.
Tämä rapumies on mulle ensimmäinen rapu, mutta tunnen suurta vetoa häneen, hänessä on just sitä mitä minä tarvitsen ja hänen kanssaan on luonteva olla.
Ja ravuthan ovat mitä vankinta puolisoainesta  ;)
Toivon vain että kaikki kääntyisi parhain päin ja se mikä tapahtuu tämän suhteen osalta, on tarkoitettu niin käyvän.
Tässä epätietoisuuden tilassa en voi muuta ajatella kuin noin.

Ai jassoo - meillä on niin päin, että rapumies valittaa miten tunnekylmä MINÄ (neitsykäisistä neitsein?)olen. Vaikka omasta mielestäni olen tietenkin ihan älyttömän sympaattinen ja lämmin ihminen  ;D

No justiinsa Mathilda!  :2funny:

Väistämättä tässä tulee mieleen että onko koskaan hyvä mitenkään päin? :idiot2:

Heh, tällä foorumilla on kyllä vähän toisissa ajatuksissa oltu aika monessakin ketjussa. ;D Monen monta ketjua täällä on rapumiehistä ja aina todetaan se sama loru: flitti mikä flirtti ja useimmiten vielä se Venuskin kun on siellä kaksosissa niin eipä se nyt mitään erityisen vankkaa pohjaa parisuhteelle välttämättä anna.  ::) Poikkeuksia on tietenkin aina, muttamutta... :P

No sellaset "ravut" ovat varmaan sideerisiä kaksosia! ::)

Jaa-a, en kyllä tiedä liittyykö se tuohon sideerisyyteen, sillä silloinhan kaikki ravut olisivat oikeastaan sid. kaksosia, eikä sekään nyt ihan paikkansa pidä kokemukseni mukaan, että sideerisyydellä voitaisiin jotain tiettyä luonteenpiirrettä selittää. Kyllä uskon että se paljon todennäköisemmin on tuo Venus-kaksonen, jos joku...

Mutta eihän loppupään ravut olisi kaksosia, vaan rapuja... En kyllä muista miten se raja meni.. Itse tunnen juuri näitä loppupään rapuja ja ovat hyvinkin rapumaisia.. :)

Tunnen muutamia rapuja, siis muitakin kuin vain rapumieheni...Ja he kaikki ovat perheilleen tai parisuhteelleen omistautuvia.
Kokemuksieni mukaan kaksoset ovat niitä flirttaajia.
Rapu on muistojen merkki. Muistot juurtuu ravun mieleen syvästi ja peruuttomasti ja täyttää koko ajatusmaailman, huomattavasti enemmän kuin uudet kokemukset. Tämän saman tunnistan itsessäni nousevana rapuna myös.
Rapu voi myös elää pelkojensa varassa ja jopa paeta niihin, koska pelkää kaikkea uutta.

Ja rapumieheni eilen lyhyen mietinnän jälkeen ilmoitti että haluaa kanssani jatkaa seurustelua mutta tarvitsee nyt aikaa sulatella kaikkea, ei suinkaan ole lyömässä hanskoja tiskiin.

Olipa kerran eräs ravun vastapooli joka sanoi nuo sanat..

Heh, minä olen kyllä tuo jälkimmäinen  :2funny: En ole sentään niin kauhean innostunut huumausaineista, mutta olen aina ollut jotenkin outo  :)
 Jotkut puhelivat rapumiesten tunnekylmyydestä. Omassa suhteessani ei ole mitään sellaista ollut havaittavissa, äijäni on hyvinkin tunteellinen, eikä todellakaan jätä tunteitaan ilmaisematta. Välillä sitä itsekin jää melkein sanattomaksi, kun pojalta tulee sellaista rakkaudentunnustusta että :) :smitten:

heipähei kaikille!

olenkin ollut palstalta pitkään poissa ja nyt sattumalta aloin näitä selaamaan  :D!

hassua lukea meidän alkutaipaleesta omia ajatuksiani... me ollaan nyt sitten kohta kaksi vuotta seurusteltu ja avoliitossa oltu reilu vuosi siitä. ja kyllähän minä sitä niin hirmusesti rakastan :smitten:.
hyvin meillä merkit pääsääntöisesti sopivat keskenään :). ongelmina meillä on suurimpana seksi. tai minulle sen puute...olen siis paljon seksuaalisempi kuin mies ja se tökkii. seksi on kyllä hyvää, mutta minua on kaihertanut sen vähyys. vähän aikaa sitten nostin kissan pöydälle ja katsotaan nyt mihin tämä johtaa  ::), tällä hetkellä tilanne on taas parempi. hankalaa on myös se, ettei mies tunnu paljon puhuvan tunteistaan. siinä kai se merkkien epäsopivuus tulee esiin, kun minä vaan jauhaisin tunteista, mut mies ei. no, koitetaan kuitenkin ymmärtää toisiamme parhaamme mukaan.

hauskaa kesää kaikille!

En tiedä lukeeko tätä enää kukaan...
Noniin, nyt meillä sitten on se täydellinen koti ja täydellinen perhe :). Ostettiin keväällä omakotitalo maalta ja toukokuussa meille syntyi poika. Kyllä voin sanoa, että olen onnellinen, vaikka ne samat ongelmat edelleenkin vaivaa. Mies ei puhu tunteistaan, eikä seksi oikein suju... No kaikkeahan ei voi saada, mutta paljon olen saanut kuitenkin! Halusin miehen, jonka kanssa voin olla paras ystävä ja sain sellaisen. Rakastan häntä paljon. :smitten: