Astro Foorumi

Laittaisitko sinä lapsesi tällaiseen kouluun?
Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? ;  ::)

http://www.starkids.fi/koulu.html (http://www.starkids.fi/koulu.html)

Jokainen uskonto vaatii omat urhinsa, niin myös new age, ikävä kyllä.

Ehkei ihan uhreja, mutta 'hyvän kaavun alla' voi tehdä sen itseltään tietämättä, minkä 'toiset' tekee itselle nähtynä suoraan....  :-\  :o

Niinpä, kauheinta on, kun asiat naaimoidaan "hyvään" ja asiat tapahtuvat tukahduttamisen takia piilossa.

Enpä tiedä...

Tulee vähän mieleen Steinerkoulut ja Regio Emilia Italiasta. Jos joku haluaa maksaa lapsensa koulunkäynnin Suomessa, niin mikäs siinä.

Pikkuisen kilisee korviin tuo lasten 'vapaus' ja demokraattisuus. Voiko lapselta odottaa vielä päätösvaltaa? Vastuuta? Kuinka pitkälle?

Myös tuosta tekstistä uupuu vapauden vastapainona sana 'velvollisuus'.

Jotku innokkaat panostavat luovaan voimaan, mutta 'aika tuo näyttää'. Varmaan tuosta keskustellaan paljon vielä... :coolsmiley:

hmmm..ihan mielenkiintoiselta ja edistykselliseltä (liiankin?)vaikuttaa..voisin ehkä jotenkuten harkita yhtä lukukautta kokeeksi, parhaiten sopisi ehkä neljäs tai viides luokka. Lapseni on nykyisessä koulussaan luokkansa ainoa et-oppilas, joten uskoisin että mitään suuria arvomaailmojen yhteentörmäyksiä ei edes syntyisi.

En löytänyt noilta sivuilta lukukausimaksuja, mutta ainakin siinä oli jokin 50 e kuussa tilavuokriin (hulppea hinta näillä tuloilla). Sen lisäksi että minä vanhempana olisin päävastuussa lapseni oppimisesta, eikä niinkään opettajat nostattaa hieman epäileviä kulmakarvoja  ???.
Nytkin meillä on kova taistelu läksyjen tärkeydestä, tavaroista huolehtimisesta ja tunnilla seuraamisesta..Eli jos nuo perusasiat menisivät tuolle kasiveelle paremmin jakeluun, niin sitten voisi tuota vastuunjakoa ja sitä koelukukautta miettiäkin.. ??? (siis ehkä-sana on noin kerrostalon kokoinen)

Tunnen parikin steiner-koulun käynyttä, hyvin tasapainoiseksi ja luovaksi kasvanutta yksilöä. Kummatkin omalla tavallaan politiikassa mukana ja hienoja ihmisiä hienoine aatteineen.

Hei, mun akateeminen urani loppu tähän. Siis nythän mä löysin mukavan koulun. Ja saa vielä itte valita mitä haluaa opiskella.  :D Miten olis tänään roolipelejä ja nlp tekniikkaa. Metsähoito ja historia... blaah.  :2funny:

Ei mutta tosissaan, hyvältähän tuo kuulostaa, mutta mihinkä tuon koulun käyneet sijoittuvat myöhemmin työelämässä? Ehkä tulevaisuudessa on toisin, mutta tällä hetkellä ainakaan en usko että kovin monessa paikassa noita taitoja arvostetaan.

Nimimerkillä humanisti, jonka pitäisi valmistua parin vuoden päästä ja kieltämättä vähän kauhistuttaa.

Eikö jokaisella koululla pitäisi olla opetussuunnitelma? sitten nämä asiantuntijat?

Minä en kyllä lastani tuonne laittaisi ennen kuin tietäisin, että homma käytännössä varmasti toimii ja siellä oikeasti oppii jotain, josta on myöhemmin hyötyä.  ???

Minulle tuli tästä mieleen kun satuin katsomaan tv:stä viimeksi "vaimot vaihtoon" (en seuraa tietenkään kyseistä sarjaa  ;D )
Niin, siellä oli perhe, joka asui linja-autossa ja olivat eläneet kiertolaiselämää jo kaksi vuotta ja lapset olivat ns"kotiopetuksessa", etteivät he saa huonoja vaikutteita tavallisesta koulusta yms (seksi, huumeet yms)

"Uusi vaimo" toi tähän perheeseen hiukan uutta näkökulmaa... toteutettiinko ehkä vanhempien (isän tässä tapauksessa)unelmaa/jotain mitä itse on vaille jäänyt, jonka jalkoihin lasten elämä jäi "hyvässä tarkoituksessa" ??
 ::)

Onkos tuossa koulussa sama opetussuunnitelma kuin muissa kouluissa? Ainakin täällä pähkäillään juuri sen opetussuunnitelman kanssa joka ei ole realistinen suhteutettuna viikkotuntimäärään.  >:(

(http://www.jeffpylenz.com/Kiwi/SPECIAL/schoolteacher-maths.gif) Jos J:kylään tuollainen koulu tulisi, niin harkitsisin ainakin vakavasti pojan laittamista sinne.
Olen alkanut (4,9 v sitten  ::)) mikä koulu olisi hyvä vaihtoehto tavalliselle peruskoululle.
Lähinnä haluaisin pojalle jotain muuta kuin täyteen ahdetut 40 oppilaan luokat ja umpiväsyneet opettajat.. ???  :)

Kuulostaa kyllä minun unelmien koululta. Tai luulen, että jos minut olisi laitettu ekaa luokkaa käymään tuollaiseen kouluun, niin olisin varmasti selvinnyt vähemmittä traumoitta. Mulle koulun aloittaminen ja tiettyihin sääntöihin sopeutuminen oli tosi vaikeaa. Asiaa ei helpottanut se, että meillä oli todella vanhoillinen opettaja.

Muistan kun monesti lähdin kesken päivän kotiin, koska mulla oli yksinkertaisesati niin paha olla niin rajoittavassa ympäristössä. Jäin usein jälki-istuntoon, kun puhuin opettajan mielestä liikaa ruokalassa tai tein jotain muuta joka rikkoi "hyviä" käytössääntöjä. En todellakaan ollut mikään ilkeä lapsi, vaan ehkä vaan hieman herkempi ja "luovempi", aktiivisempi tai jotain.

Ekat vuodet olivat siis tosi vaikeita..mutta kai sitten pikkuhiljaa se oppilaiden tasapäistäminen alkoi tehota minuunkin.

No, ettei tästä nyt tulisi ihan traumojen vuodatussessiota, niin kyllä tietty tuo koulu nostaa myös tiettyjä epäilyjä.

Niinkuin metsätonttu tuossa sanoikin, niin vapauden vastapainona velvollisuus -sanaa ei kyllä mainita. Miten tuollainen täysin vapaa systeemi voi toimia?

Jollain tapaa tuo kuulostaa liian hyvältä ollakseen täysin toimiva systeemi.. Mutta kyllä mä tuolla olisin itse varmasti viihtynyt paljon paremmin!

Mulla on tosi huono kokemus steinerkoulusta, mitään siellä ei oppinut, paitsi oli pakko mielistellä opettajia.
Mua myös kiusattiin tosi pahasti siellä, koska olin erilainen. Äidin ottaessa yhteyttä kouluun ja kysyessä minkä takia mun kiusaamisen (joka meni tosi raaksi siellä) ei puututtu, vastaus oli opettajien taholta, että se on ns "viidakon laki", heikompia kuuluu kiusata, se on kuulemma luonnollista.
Sen jälkeen äitini otti onneksi mut pois sieltä, ja pääsin tavalliseen. Olin huimasti jäljessä, mutta tukiopetuksella sain taas koulunkäynnistä kiinni.
Kiusaamistraumoista en ole oikein vieläkään selvinnyt  :'(
Siellä koulussa, kun ei oppilaat ole edes ainoita kiusaajia, jos joku erilainen otetaan silmätikuksi.

Äitini laittoi mut alunperin steineriin, koska olen hyvin herkkä.

Entä Feeniks-koulut?
Katsoin dokumentin joskus niistä ja se vaikuttit tosi hyvältä idealta.

Mitä mieltä muut ovat Feeniks systeemistä?
http://www.feeniks-koulu.fi/

Vaikka uusi Aika onkin jo ovella niin se ei omasta näkökulmastani suinkaan sitä tarkoita, etteivätkö lapset pysy lapsina niissä asioissa, joissa kuuluisikin. Eli ei ole oikein lykätä aikuisen vastuuta elämänsä aloituksesta sille, joka ei saa siihen oikealla tavoin ohjausta muuten kuin sellaisilta vanhemmilta, jotka näkevät vähänkin pidemmälle tulevaisuuteen. Joten aloitetaankohan turhan aikaisin tuo koulu!  ;) :)

Suoritin yhden luokan siellä, onneksi vain sen yhden.

Tavallisessa koulussa muut yrittivät kiusata, mutta opettajat puuttuivat siihen ja sain sitten käydä rauhassa koulua.
Steinerkoulussa opettajat eivät puuttuneet, vaan olivat mukana kiusaamisessa.

No kyllä jotain on vialla, jos opettajat yhdessä tuumaavat, että kiusaaminen on luonnon laki sen takia oikein  :(
Mutta ne olivatkin näitä omasta mielestään "henkistä newage-eliittiä", joten siinä mielessä ei jälkikäteen ihmetytä tuo.

Oma äitinikin on sellainen new age hippi, ja sen takia se mut sinne kouluun laittoinkin  :'(
Mä olisin vain halunnut ihan tavallisen perheen ja koulun  :'(
Äitikin aina kiusasi karmajutuilla ja energiajutuilla meitä lapsia.

No mutta se niistä muistoista  :)

Kuten myös muissa kouluissa.. uskoisin..?
Steinerissä varmasti paljon hyviä puolia, joidenkin ystävieni lapset ovat siellä,
siksipä tiedän, että putteitakin on (kuin myös muissa kouluissa).
Steiner on kuitenkin yksi vaihtoehto meillä..

Totta, jos oman poikani kohdalle sattuisi samanlaista.. HUH, enpä tiedä mitä tekisin.. :-X

Voi sinua Hurma, olet käynyt koulua kovemman kautta. Toivon, että et koe sitä pelkästään negatiivisena, vaan että se on myös sitkistänyt ja antanut toisenlaista ymmärrystä, ymmärtää erilaisia ihmisiä paremmin.

En usko kuitenkaan, että tuota tapaustasi voisi ihan yleistäkään Steinerkoulujen nimiin. Se on aika jännä, miten törmätään: opettaja ja oppilas. Kaikki eivät sovi kaikille, ja 'kemiat ovat hyvin erilaisia'.

Tuo "luonnonlaki" juttu on se tyypillinen typerä puolustelu kiusaamiselle. :P

Aikuisten kääntyminen muiden lasten ohella yhtä lasta vastaan on kyllä törkeää...oli se sitten missä tahansa koulussa. Vallan väärinkäyttöä :knuppel2:

Palatakseni tuohon alkuperäiseen aiheeseen niin heittäisin ihan kommenttina mausteita joukkoon. Kuinkakohan moni oppilas ko. koulussa on kuitenkin käynyt tässä meidän valtakoneiston pyörittämässä "vankilassa" oppimassa luku- ja kirjoitustaidon? Kuinka tärkeää on osata tälläiset asiat ennen vapaaseen oppimismuotoon siirtymistä? Kykeneekö kyseinen järjestelmä riittävästi paneutumaan myös juuri kouluaan aloittavien lasten opetukseen? Onko viisasta antaa lapsen vapaasti valita luku- ja/tai kirjoitustaidottomuus?
Kun tahtoo näin vanhan järjestelmän läpikäyneelläkin aina silloin tällöin tuo ulosanti oikeassa muodossaan tökkiä.

Päivän jatkoja

Niimpä.
Katsoin eilen 4D:n (niitä totuudenmukaisia dokumentteja  ;D )
Jossa oli juttua "maailman älykkäimmäistä pojasta", joka teki ensimmäisen kirurgisen leikkauksensa 7-vuotiaana ja kehitteli (päässään) nyt 12-vuotiaana syövän parannuslääkettä jne.
Omassa synnyinmaassaan Intiassa hänet oli nostettu jo hyvin pienenä 'jalustalle' nopean oppimis- ja oivalluskykynsä myötä. Häntä verrattiin Krishnaan yms. Hänen äitinsä palvoi häntä ja nosti jalustalle. Hän oli lopettanut tavallisen koulunkäynnin.
Poika pääsi Lontooseen, jossa jotkut "syöpä-tutkijat/lääkärit" haastattelivat häntä ja huomasivat toki, että hän oli tutkinut ja oivaltanut paljon asioita, mutta laajan testin jälkeen todettiin, että vaikka tämä poika oli ikäluokkansa älykkäimpiä, oli hänen käytännöntaitonsa todella alhaiset.

Liittyneekö tämä nyt aiheeseen, ehkä tavallaan.
Kouluissa tuskin on ainoita asioita nämä tietyt asiat, mitä korostetaan, kun verrattaan tavallista koulua ja jotain 'uuden ajatuksen' koulua.
Joskus silläkin on tarkoitus, että tietyt lapsen ominaisuudet eivät ole niitä jotka heti alusta nostetaan 'jalustalle' muiden kustannuksella.
Jos kehityksen portaissa, jättää pari porrasta väliin, kun se ei tunnu niin kivalle, voi se kostautua myöhemmin..
Ja lapsi siitä kärsii, jos joku.  :)

Tuosta koulukiusauksesta tuli vielä mieleen... Minuakin kiusattiin koulussa ja ihan tavallisessa, opettajien puuttumatta asiaan. No, mutta menneet ovat todellakin menneitä ja olen oppinut ja saanut siitä kuitenkin tietynlaista vahvuutta. Siksi ymmärrän myös hyvin kiusattuja ja asetun heidän puolelleen, enkä toista tuota kiusaamisen kehää kiusaamalla itse toisia. Sitäkin nimittäin valitettavasti tapahtuu...  ??? Sori, ohi aiheen.  :-X

Oletko saanut selvää siitä, miksi sinua kiusattiin? Oletko kohdannut kiusaajiasi myöhemmin? Itse en ole kokenut kiusaamista lapsena, aikuisena sitäkin enemmän. Ehkä sitten yritin lapsena sopeutua niin paljon siihen massaan ja olin mitä minulta odotettiin. Myöhemmällä iällä onkin tarvinnut sitten murtaa ja muuttaa näitä vanhoja käyttäytymismalleja, minkä olen kokenut hankalaksi.

No ehkäpä olin jotenkin erilainen... Olin ujo ja herkkä ja kaiken lisäksi minulla on punaiset hiukset, joista sain "lisänimen". En myöskään pukeutunut viimeisen muodin mukaan, vaan kuljin enimmäkseen siskoiltani perityissä "vanhoissa" vaatteissa.  ::) Kaikki kiusaajani olivat poikia.

Olen ohimennen kohdannut heistä muutamia. Keskustelemaan en kyllä sen kummemmin ole jäänyt... En ole kuitenkaan katkera, (enää) ollut pitkään aikaan, vaan olen antanut täydellisesti anteeksi ja ymmärrän nyt myös kiusaajiani. Kaikella on tarkoituksensa... Rehellisesti sanottuna, tänä päivänä voisin jopa kiittää heitä ilman minkäänlaista "sarkasmia".  :angel:

Tulipa vielä tämän aiheen pohjalta mieleeni, että olen oman elämäni kautta kokenut niin, että vaikka miten yrittäisimme tarjota lapsellemme jotain parempaa, mitä ehkä itse olemme saneet kokea, emme koskaan voi välttyä siltä, että omissa lapsissamme on jotain sellaista 'uutta', mistä me emme tiedä mitään. Se on ikäänkuin 'tulevaisuuden siemen' siellä lapsen sisällä.
Se, että tarjoamme sitä siinä muodossa lapsellemme, mikä meistä tuntuu 'uudelta tavalta', ei siitä tee oikeasti mitään 'uutta', sillä meillä todellakaan ei ole siitä mitään kokemusta, mitä se on. Se on ainaostaan meille 'uutta'. "Vanhaa uusissa raameissa"

Jotenkin olen kokenut, että sen hyväksyminen, etten voi välttää 'uuden ja vanhan kohtaamista', on tietyllä tapaa vanhemman vastuun ottamista.
On ehkä vaikeaa hyväksyä, etten vanhempana voi opettaa 'uutta' lapselle, vaan olla se tuki ja turva, joka luo perustan, puitteet ja rajat, pohjan lapsen ihan omalle yksilölliselle elämälle.
En voi ottaa 'kunniaa' siitä mitä lapsesta tulee, vaan olla vain se perustan luoja, josta lapsi saa kasvualstan.
Noh... sekavaa...en osaa kirjoittaa mitä takoitan...  :buck2:

Ehkä jotenkin niin, että kukaan meistä ei voi välttyä siltä, ettei tarvitse kasvaa aikuiseksi/vanhemmaksi, vaikka laittaisi lapsensa millaiseen kouluun tahansa.  ::) Se on sisäinenkin prosessi, johon on vain kasvettava.