Astro Foorumi

Tämä vuosi on ollut todella myllerrystä elämässäni, vanhoja luutuneita toden teolla ravistellaan heittämään romukoppaan...
Ja itsekkään en aina tiedä mitä haluan. Nyt päällimmäisenä on vahva tunne siitä että tarvitsen paljon aikaa omille ajatuksille, eli tavallaan vetäydyn omiin oloihini. Ja ehkäpä jotuu siitäkin että se oma sielunkumppani on hukassa. Tutustun helposti uusiin ja mielenkiintoisiin ihmisiin, mutta silti tunnen itseni yksinäiseksi, kukaan ei ole samalla aaltopituudella kanssani. Vai, olenko kenties tullut itsekkääksi iän myötä, että tyydyn vain parhaaseen, ja kun sitä ei toistaiseksi ole, olen ennemmin yksin.
Mutta, jotain on tekeillä elämässäni, ja mielenkiintoista nähdä, että mihin tämä rauhoittumisvaihe johtaa... :idiot2:

Tuo kuulostaa samalta kuin herra, jonka juuri tapasin, mutta nihilistisellä elämänasenteellaan hän myöskin työntää pois kaikkia ihmisiä.

No, minä en kuitenkaan työnnä ihmisiä asenteellani pois, vaan päinvastoin tutustun mielelläni erilaisiin persoonallisuuksiin ja niistä sitten erottuu jyvät akanoista.Golden Sphinx, et ehkä nyt ymmärtänyt täysin mitä yritin kertoa tuolla oman rauhan hakemisella.
Liekö tämä jotain neljänkympin kriisiä, jossa mennyttä elämää tarkastellaan ja suunnataan purjeet uusille vesille? ::)

Heh, ehkäpä hyvinkin ymmärsin, halusin vain tuoda pointtina sellaisen äärilaidan.  :P

Sitten oireista päätellen mullakin on nyt "neljänkympinkriisi", vaikka ajalliseniällisesti siihen olisikin vielä vuosia.

Olen kokenut tämän mylläkän enemminkin kollektiivisenä puhistuksen aikana. Rankkaa työn tekoa tämä siivoaminen. Luonnollista, että tarttee rauhoittumista ja lepoa välillä.

Ja oikeasti, kunnioituksesta itseään, elämää kohtaan tulee kaiken olla vain parasta.  :smitten: :smitten: :smitten:

Sama se minullakin, eristäydyin ja ei jaksanut muu maailma kiinnostaa, vaikka sielunkumppani löytykin :smitten: mutta sitä ennen vaikka tutustuin muihin miehiin niin EVVK  :buck2: olivat aivan eri planeetalta kuin mie ja päätin omistautua vaan itselleni ja lapsilleni, mutta luoja päätti toisin ;)

Sawotar, juuri noin se minullakin...Olen päättänyt omistautua vain itselleni ja lapselleni ja nyt näin on hyvä.
Menneiden aikojen puhdistautumista tämä on ja tänä vuonna on kaikenlaista tapahtunut, joka on toden teolla ravisuttanut asenteita.
On pakko nyt pysähtyä toden teolla miettimään, että mitä minä haluan elämältäni ja mitä olen oppinut/saanut tähän asti olevaan elämiseeni.
Olen voimakkaasti tunneihminen ja elän tunteideni ja vaistojeni varassa, ne satuttavat joskus, mutta herkkyydessäni on mun voimavarani.

No joo minä kans, mutta Luoja varmaan päättää toisin.. :2funny:

Arkkienkeli Gabriel, valkoinen säde, puhdistautuminen..

Täällä ilmoittautuu myös yksi, joka on tällä hetkellä omissa oloissaan lasten kanssa.
 Muu ei kiinosta.
On aika etsiä omaa paikkaa elämässä. ;)

Mulla kans erakoitumista.Mutta hyvin positiivista.Olen ollut koko elämäni "kyläluuta" mutta nyt olen usein vetäytynyt omaan rauhaan,tai rauhattomuuteen,heh.Omia rajoja olen myös alkanut enempi kunnioittamaan. :)

Juu samma här, Jonkinlainen outo rauhallisuuden, kiitollisuuden ja kutittavan odotuksen yhdistelmätunne on vallannut mieleni.
Ihanaa, kun tässäjanyt ei ole enää väärässä paikassa/väärään aikaan.  :D :smitten: