Astro Foorumi

Maapallo vasta käynnisti syksyn syyspäiväntasauksella, eli pimeä aika pitenee.

Nautin pimenevistä illoista, kun saa rauhoittua marjastamiselta, pihatöiltä ja muunkin jätän. Ihana sytyttää kynttilöitä ja laittaa jotakin punaisenoranssia ikkunoihin ja pöytäliinaksi. Elävä tuli pesässä tai takassa on ihana.

Ainoa mikä on vaikeaa, niin autolla ajo. Kaikki on niin hurjan pimeätä!

Mutta tervetuloa syksy!  :smitten:

Minä rakastan syksyä! Se tuo melankoliaa, mutta tuokoon. Ihanat tuoksut, värit, elämä painuu maan alle...

 :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:

Minusta se musta Valo on siitäkin mukavampaa kuin tämä ihmiselle tehty "päivän valo", että siellä voi tuntea olevansa kuin "kotonaan".  ;) :)

Eli täällä voidaan olla siten kuin oikeastikin olemme eikä kukaan tunne olevansa meistä "irrallaan", sillä silloinhan olemme siitä kollektiostamme poistuneet!  ;) :angel:

Valoa luodaan siten kynttilöin niillekin, jotka eivät vielä tänne osaa ja sen tähden tarvitaan opasteeksi jotain.  ::) :smitten: :smitten: :smitten:

Tervetuloa syksy!

Rakastan syksyä ja sen pimeitä iltoja ja aamuja, tähtitaivasta, ruskaa,
kaihoisuutta... :smitten:

Yleensä mä oon rakastanu syksyä, mutta muutamana viime vuonna pimenevät illat, kuolleet lehdet ja sateiset päivät on tosissaan saanu mut masentuun.

marras - helmi
on mun mielestä tällä hetkellä paras aika vuodesta. Marraskuuta piristää omat synttärit, joulukuuta joulutohina, tammi ja helmikuuta kirkkaat pakkaspäivät.  :)

Neljä kuukautta vuodessa joista pidän... :-\ jee jee...  :P

Lilja, oletpa poikkeus tässä massassa! Harva ihminen pitää juuri noista mar-hel kuukausista, kun välttämättä ei ole lunta... minä en yuks.  >:(

Pidan luonnon omasta pimeasta, inhoan keinotekoisia valoja-rakastan tulta ja kynttiloita-mutta rakastan vuoren kukkuloilta nakyvia iloisia asutusten valoja(kaksinaamaista) Se tuo vaihtelua valoon-muutosta.

Tiedetään. mutta hei eihän kesälläkään ole aina (täällä suomen leveysasteilla varsinkaan) lämmintä ja aurinkoista... silti kaikki ovat että kesä kesä kesä... Se on asennekysymys...  ::)

Mä tykkään talvesta ja lumesta.  :)

Jotenkin se syksyn pimeys, kun ei vielä lumihangetkaan hohda valoa, antaa enemmän aikaa minulle itselle, mielikuville, ideoille, oivalluksille. Kesä on liian paljasta. Kevättalvi myös.

Syksy on luovuuden voimakkainta aikaa minulle!

minulle syksy ja talvi on jokavuotinen haaste.

syksy on vielä kivaa, silloin kun on pirteän kirpeä raikas ilma ja kaunis, teräväpiirteinen valaistus ja puut ovat värikkäät. ei ole vielä hirvittävän kylmä.

talven pimeys taas ja pakkaset...

ne ovat itseasiassa ankaruudessaan pelottavia. kun tietää, että voisi kuolla kylmyyteen, jos ei olisi kattoa pään päällä. se nöyrryttää. pimeys on myös masentavaa.

mutta ehkä siinä korostuu se ihmisten yhteen hiileen puhaltaminen sitten. talvella pitää koittaa pitää huolta kaikista.

mutta se että menee ulos ja joutuu paleltumisvaaraan ei ole kivaa. ja se pimeyden suuri määrä vuorokaudessa.

toisaalta valkoisissa hangissa ja sen sellaisessa on jotain ihanaa. mutta se pelottava, ankara osuus on suhteessa liian suuri siihen ihanaan osuuteen.

yhteenveto: talvella pärjää, jos on hyvää seuraa. talvella ei siis kannata riitaantua. ::)


Kaarina, sinulla on ihana avatar :smitten:

Tervetuloa syksy!  :smitten:

On ihanaa, kun illan hämärtyessä voi laittaa kynttilöitä sisälle ja pihamaalle. Rakastan elävää tulta, se tuo lämpöä ja rauhaa, levollisuutta.

Syksy on lempivuodenaikani nykyään, vaikka se tarkoittaakin, että kasvit kuolee, lakastuu.
 
On lapsellisen hauskaa hyppiä värikkäässä vaahteranlehti kasassa...  :D :D :D Poimin aina sieltä ne kaikkein kauneimmat ja teen niistä jotakin "syys-juttuja" kodin somistukseksi!

Kuulakkaat ja raikkaat syysilmat houkuttelevat metsään, eikä haittaa vaikka olisi syysmyrsky, se sopii mitä parhaiten kunhan pukeutuu vaan sään mukaisesti  :laugh:

Entä sitten helmikuun iltana laskeutuva "sininen hämärä", kun metsä, talot, hanget, taivas on yhtä harmaan-sinistä...Tosi kaunista, vaikka muuten en talvi-ihminen olekkaan.

Ei pimeässä ole mitään pelättävää  :)

Pidän tähtitaivaan katselemisesta pimeällä, mutta muuten en tunne erityistä kiinnostusta pimeää kohtaan. :smitten:

(http://www.aspsmiley.com/smiley/smilies/candle.gif) Rakastan pimeneviä syksyn iltoja, kynttilät palamaan, teetä pannullinen ja lämmin & pehmeä torkkupeitto jalkoja lämmittämään
(talvella sit villasukatkin). (http://www.aspsmiley.com/smiley/smilies/candle.gif)

Ja hämärät aamut suovat pehmeän herätyksen, mutta kun pimeä valtaa aamutkin,
niin sitten tulee ovesta myös ahdistus ja masennus. Ehkä tänä syksynä selviänkin
paremmin, kun tiedostan tämän..

Ärsyttävää pimeässä; tällä aluella missä asutaan, ei uskalla lähteä lapsen kanssa enää
illalla ulos kun pimeä tulee. On niin levotonta asukaskuntaa, että lähden esim.
lähiapteekkiin vain jos lapsi olisi todella sairas.
(http://www.absent.nu/mb/images/smilies/em_fall.gif) Syksyistä väriloistoa rakastan.. (http://www.goatweb.com/coffeeshop/images/smilies/millan/hostlov.gif)

muoks. huomasin kun jäin miettimään, että ei ulos lähteminen illalla pimeästä
johdu, kyllä se tunne on myös päivällä.. ja johtuu kyllä niistä ihmisistä..
Sorry, väärään topiciin kirjoitin tuosta.. ???

Muistuttaa niin lapsenlapsistani eli siitä nuorimmaisesta varsinkin, joka oli juuri kaksi vuorokautta tekemässä Valoon töitä.  :smitten:

Keskustelin kerran Zambiasta Suomeen muuttaneen tumman tytön kanssa.
Hän kärsi ja pelkäsi kylmää. Hän ihmetteli mitä hyötyä on tällaisesta muuta kuin että se on aavemaisen kaunista.

Tonttuhan piti oppitunnin! Se, kuinka kylmä ja lumi suojaa uuden niitä miljoonia kasvinalkuja ja eläimiä. Se, kuinka lumi odottaa, että saa keväällä sulaa ja vetenä kasvattaa jälleen luonnon. Kylmässä ei elä bakteerit jne.

Sen jälkeen Zambian tyttö osasi kunnioittaa Pohjolamme talvea eri tavalla.

Mutta mitä hyötyä on pimeästä?

Oi, pidän kovasti pimeästä.
Lapsena pelkäsin pimeää (vrt.omaa alitajuntaa) ja nukuin aina valojen kanssa. Nyttemmin on taas niin, etten pysty nukkumaan valoisassa ollenkaan :buck2: . Kesällä käytän pimennysverhoja ja iloitsen aina kun syksyn pimeys suo ihanan syvän unen ja levon. Voi käydä iltaisin metsäkävelyllä ja kulkea pimeässä ja "tuntea" puut, törmäämättä mihinkään. Olla yhtä luonnon kanssa. Jostain syystä se tuntuu muhkeammalta pimeässä kuin päivänvalossa. 

Tämä syksy on aivan erityisen mieluisa, johtuisiko tuosta  äärettömän valoisasta kesästä, tasapaino nääs...

Kuule Synapsi, samaa mieltähän minäkin olen.

Paitsi en muista koskaan pelänneeni pimeässä. Siis aina ollut vähän pimeän peikko.  ;D

Voi... En tiedä mitään ihanampaa kuin iltakävelyt hämärässä/pimeässä metsä- ja peltoteillä... Tulee aina isä mieleen, kun isän kanssa käytiin aina iltakävelyllä katselemassa tähtiä.. :smitten:

Hämärän tumma syli tuntuu turvalliselta... Kun on pimeässä, on kuin osa kaikkea ja suojassa. On tilaa ajatuksille ja haaveille.

Varsinkin jouluna on ihanaa, kun pistän pihalle kynttilät lyhtyyn palamaan, pimeässä ne loistaa kauniisti. :smitten:

 :smitten:    :smitten:    :smitten:  Ihanaa, että vihdoinkin löytyy ihmisiä, jotka tunnustavat pitävänsä pimeästäkin. Minäkin tykkään pimeästä ja oikeastaan kesällä valoisan aikaan jopa etsin hämärää, kun valoa tuppaa olemaan jo liikaakin.  8)  Vihdoinkin ei tarvitse kuvitella olevansa kummajainen kaikkien näiden valon ja kesän rakastajien joukossa.
Kiitos teille!

 
Tätä aikaa vuodesta rakastan. Ilma on kirpeä, syksyn värit huikeat. Pilvisenä syyspäivänä on ihanaa mennä meren rantaan, kun taivas on harmaa ja meri vielä harmaampi ja rantakaislat kauniin keltasena tuota harmautta vasten.
Nyt juuri alkaa ilta hämärtää. Sade piiskaa ikkunoita ja on oikein mukava sytytellä kynttilöitä ja nauttia oman kodin lämmöstä.

Tämä romanttinen hauskuus vaan päättyy minun kohdallani yleensä siihen, kun puut pudottavat lehtensä ja on vain pimeää, harmaata, kylmää ja märkää.

Silloin olen vain pahantuulinen ja väsynyt. Voisin ihan hyvin köllähtää talviunille ja herätä vasta helmikuun puolella...

Tosin epäilen, että pimeyden kestäminen on minulle ollut juuri siksi niin vaikeaa, kun koko valoisan ajan on joutunut istumaan työpaikalla loisteputkien valossa. Kotoa lähtiessä ja taas sinne palatessa on pimeää. Ensilumi saa minut hihkumaan kuin pikkulapsi, se valaisee niin ihanasti.

Kiinnostavaa nähdä, miten selviän marras-joulukuusta tänä vuonna, kun en ilmeisesti ole mukana työelämässä.

Toivon, että tänä vuonna selviän tuosta "kaamoksesta" paremmin. Voin nukkua juuri niin paljon kuin tarvitsen ja voin neuloa jalkalampun valossa vaikka villasukkia sen sijaan että istun ihmettelemässä taseita kylmästi valaistussa toimistossa.
Olen vakaasti sen ajatuksen kannalla, että näillä leveysasteilla ihmisen ei ole tarkoitus tehdä pimeään vuodenaikaan kahdeksantuntista työpäivää.  :buck2:

Sanoitpa ihanan ajatuksen: Juuri meidän kaamoksen vuoksi olisi vähennettävä työtunteja ja työpanosta hellitettävä, että jaksaisimme tämän pimeän. Siis pimeänkevennystä tosiaan tarvittaisiin.

Enemmän reilua löhöilyä. Tehtaisiin laiskottelusta positiivinen meditaatiotilanne, joka on tuikitarpeellinen näillä leveysasteilla. Ja poistettaisiin se luterilaisen arjen syntilistoilta.

Vähentysköhän sairaudet ja työstäpoissaolot? ;)

Pidän pimeästä, koska koska siinä näkee miten valo loistaa ja valaisee.  :angel: On ihana katsella tuikkivia tähtiä ja laittaa kynttilöitä palamaan.  :smitten:

Rakastan sitä tunnelmaa minkä voi synnyttää kun illat hämärtyvät. Vaihdoin huoneeni oranssin ja keltaisen värin teemat viininpunaiseen,tummanliilaan ja muihin syviin väreihin. Kynttilät vielä puuttuu...  :smitten:

- Tykkään pimeästä, koska silloin aistit ovat herkimmillään.
- Vain pieni valo nurkassa tekee kodin paljon kotoisammaksi.
- Pimeässä on kivempi nukkua
- Pimeässä muutenkin enemmän mystiikkaa

Loka-, marras- ja joulukuu ovat mielestäni ehdottomasti ihanimpia kuukausia  :D

uih! mä rakastan pimeää yli kaiken! silloin voi vaipua omiin synkkiin salaisuuksiin ja tutkiskella rauhassa itseään... ja mä muutenkin pidän syksystä ja talvesta kun ei ole ötököitä, eikä kuuma ;)

Katsos, kuinka paljon löytyykään meitä, jotka pimeästä tykkäämme!

Siten selviää paremmin kaamoksesta! Sehän on myös asennejuttu.
Vai onko?

en usko että pimeästä pitäminen olisi niinkään asennejuttu... jotkut vain eivät pidä siitä kenties sen hirveyden takia tai muuten... ja keväällä on suurin itsemurhapiikki eikä syksyllä tai talvella niinkuin voisi kuvitella :idiot2:

Syksyn pimeydessä on kyllä puolensa.
Se tuo sellaista romanttista hämäryyttä syksyn iltoihin, varsinkin kun polttelee vielä kynttilöitä.
Nautin kyllä syys pimeästä mutta talvella se on aika masentavaa!

Tuli sellainen kutkuttava mielikuva meistä, jotka tykkäämme pimeästä ja viihdymme tämän pimeänkin ajan yli.

Kun tuolla toisella topicilla juteltiin kohtaamisesta ja siitä kuinka mielenkiintoista se olisi.

Niin sekin olisi mielenkiintoista, jos kohtaisimme ihan pimeässä huoneessa, jossa jokainen esittelisi itsensä. Kaiken sen jälkeen mitä muistamme toisistamme...jäädä kuuntelemaan toistemme ääntä ja puhetta.

Mutta nyt menen taas sinne äänen värinän puolelle ja ehkä itse Galaksien palatsiin. Sinnehän se sopisikin!  ;D

Jämäkkä idea! Pimeässä ei kukaan pystyisi tuomitsemaan näkemänsä perusteella  ::)

Täällä on yks "hullu" joka rakastaa syksyä ja talvea. :smitten:

Kesä ei oikein tunnu kunnolliselta vuodenajalta.Rasittaa kun ihmiset menee kesästä niin sekaisin,kai siksi että se on niin lyhyt.
Liika valoisuus saa välillä aikaan tunteen,että jossain on bileet,joihin sua ei ole kutsuttu.
Mulla on pienestä asti tullut kesällä orpo olo..Ja aikuisena stressiä;pakko nauttia hampaat irvessä,aina kun aurinko paistaa.   :crazy2:
 :)
Syksyllä olen ihan huumassa kun ilma alkaa viilentyä ja raikastua, ja ensilumi sävähdyttää aina.Mun mielestä talvessa ja kylmässä on jotain taianomaista romantiikkaa..Tietysti pimeys,kylmyys ja liukkaus on välillä epäkäytännöllistä,myönnetään.Hassua kyllä,pelkään pimeää sisätiloissa,nukun aina valo päällä. :D

Hei, hei, hei syksypositiiviset!

Eikä kukaan vihaa syksyä?  >:(

En vihaa, mutta se vaikuttaa kyllä mielialaani... Sellaset koleat sateiset harmaat päivät, jolloin on pukeutunut aamulla vahingossa liian kesäisesti ja sit palelee koko päivän... Hrrrrrr.  :-\

Mutta joskus sadepäivistäkin osaa nauttia!

Illalla nukkumaan mennessä on kiva kuunnella sateen ropinaa. Alkusyksy on ihan jees, mut loppusyksy ei kun kaikki on kuollutta ja koiran tassut kuraset  :idiot2:. Odottaa jo sit lumen tuloa. Talvipakkaset on kivoja! Paljon lämmintä ylle ja koiran kans lenkille. Lumi valaisee kivasti ja metsä näyttää ihan satumaisemalta. Voiko kauniimpaa olla?  :smitten: Lenkin jälkeen maistuu vaikka konjakkipaukku, joka sekin lämmittää kivasti  ;).

Vaikka pidänkin pimeästä, niin pidän kyllä valoisasta valosta vielä enemmän.  :angel: Kesä, aurinko ja yöttömät yöt. Niissä vasta on taikaa ja mystiikkaa  :D Olen kuitenkin sellainen erilainen "päivänsäde" joka viihtyy myös pimeässä.

Kyllä syksy on ihana kesän jälkeen, tulee sellainen olo että nyt on työt tehty ja aika sisätöille.  :smitten:
Samoin rakastan talvea ja varsinkin silloin kun on satanut isoja lumihiutaleita ja pimeällä valossa näkyy kaikki timanttien loiste siellä. Tämä on jokavuotinen ihmettelyn aihe minulle, kimallus.
Samoin keväällä juuri se ihana sininen hetki joka on vain keväisin.  :smitten:
Kesä taas, no onhan se kiva mutta silloin syöksyy silmille se mieletön paljous vihreää väriä, ja oletteko katsoneet miten monia eri sävyjä löytyy. Ihanaa asua täällä Suomessa, eikö vaan...

 ;)  Mateve

Pidän hulluna, kai suurin osa suomalaisista pitää, varsinkin lappalaiset (mä olen Lapista kans).

Kesä ei oikein tunnu kunnolliselta vuodenajalta.Rasittaa kun ihmiset menee kesästä niin sekaisin,kai siksi että se on niin lyhyt.
btw... kesä on kaks viikkoo talvea pidempi että se siitä kesän lyhyydestä  :D

Hyvä huomio, Kitiara!

Minusta on hyva kun Luoja on luonnut 4 vuodenaikaa ja jokaisessa niista on oma viehatysvoima ja kaikki on uutta, mutta erikoisesti rakastan kevatta; kevaalla kylvetaan ja syksylla otetaan sato...

 

Joopa joo.Kesä TUNTUU liian lyhyeltä. :coolsmiley:

Tuon syksyn pimeän vastakohtana tuo valtava ruskon kulta!

Olenko minä vähän ylitunteilevalla päällä vai onko se niin, että tänä syksynä on aivan ylitsepursuavan kaunis ruska. Kun tuntuu, että henkäillä vain pitää, kun ajaa noita teitä, hyvä että tiellä pysyy.

Voi valtava tuota kauneutta puiden väreissä!

                                  :-*  :-*  :-*


              Syksy on sadonkorjuun aikaa, ( en viljele ).

               Se villi valon vapaus, joka pitkän ihanan

                 kesän jälkeen laskeutuu rauhaan, kohti

                  kypsyvää täyttymystään ruskassa.

                    Luo turvallisuuden kohdata

                   K  Y  L  M  Ä    T  A  L  V  I.



                                   :smitten:

                 

                 

Sitäkö se onkin!  ???

Tämä kauneus...lohduksi,
koska on povattu tosi kylmää ja kovaa talvea.

Pimeä on erilaista eri paikoissa.
Itävallassa pimeä tulee vuorilta ja tuntuu samettiselle. :smitten:

Kesän ja syksyn illat/yöt ovat lämpimän samettisia. :)

Kesä on pidempi, syksy lämmin ja rumaa sade/loskakeliä
kärsitään vain hetken ennen kuin lumi peittää maan.

Joulu Itävallassa joulutoreineen on mielestäni lämminhenkinen. :)
Ihmisillä ei ole kiire ja vaan nauttivat kuumia juomia
ulkosalla ulkotulien lämmittäessä tapaillen ystäviä
jouluostosten lomassa. :)

Olen aina rakastanut talvea juuri Alppien läheisyydessä. :smitten:
Muualla talvesta puuttuu jokin "henki". :idiot2:

Rakastan tätä maata! :smitten:

                               :knuppel2:

                  Siinä sinulle talvi, tule vaan, niin katsotaan.

                    Suomalainenhan rakastaa kovia talvia, joo.

                     Euroopassa puhuvat säästä, kun säästä,

                      sivistyneesti, mitä tekee suomalainen?

                       Kiroaa ja nauttii siitä haasteena,

                        taas perk,,, tästäkin selvittiin.

                 Mitä tekee eurooppalainen? Kyselee oliko

             viinissä oikeenlaista pukeeta, ja jos oliko

          tarpeeksi, jotta voi naapurille kertoa, että

       kyllä talviaika voikin tuntua kovalta kokemukselta.


                               :'(   :'(   :'(

Ilmankos olen usein haaveillut pääsyä johonkin Itävallan alppimaisemaan, johonkin pieneen kylähotelliin ja vaeltamaan vuoripoluille. Välillä naukata sellainen kuuma teerommi, josta olen kuullut ja jälleen jatkaa matkaa. Joten varmasti, Asterix, nautit.

Mutta kyllä minä nautin Suomen pikipimeästäkin talvesta, kipakasti narskuvasta lumesta ja pakkasen nipistelystä poskissani. Asuin kerran yhden talven loskaisessa Saksassa ja näin siellä jonkun Alaska-elokuvan, olikohan se 'Erämaa kutsuu'. Ja itkeä vollotin Suomi-ikävästä! :'(

                          ;)  ;)  ;)

             Näkkileipään tottunut ei sittenkään

              pitkään jaksa patonkia syödä.


                               :2funny:

No sitä talvea ja vuoristoretkiä alppikyliin odotellessa.. ::)

Lämmintä on vielä päivisin noin 20 astetta,
eikä lumesta tietoakaan! ;D

Viikonloppuna lähden vuoristoon valloittamaan erästä huippua
ystäväni kanssa. :)

Vaellusaika on 2,5 tuntia ylös ja sama mokoma alas.
Ajomatkaa Wienistä tulee reilu puolitoista tuntia, joten aamulla
varhain liikenteeseen. 8)
Vuorille ei ole kiva jäädä, kun tulee pimeää iltasella. :buck2:
Se nimittäin tulee erittäin nopeasti ja täysin huomaamatta,
ja se on tosi pimeää. :o

                        ::)

              Ei se leipä helpolla irtoa siellä

                ylämaita vaellessakaan, joskus

                  kun täytyy laskeutua ihan

                    alas asti, ja yksin.


                            :'(

Tata tarkoitin iloisilla syksyn iloisilla valoilla kotipihaltani ja edessa "pyha kaupunki"

Ylämaiden leipä on maukasta, sitä on runsaasti, sitä saa helposti
ja sitä on ilo ja nautinto syödä. :)
Voittaa Wasan näkkileivän ja pierettää vähemmän. ::)

                             ;D

             Kait sinne alppien katveeseen mahtuu, jopa

               persoonakohtaisia paukutteluja, eihän

                 sotke, eikä ilmeisesti voitakkaan

                   alppitorvien vienoa törähtelyä.



                                 :smitten:

 :D :2funny: :D :2funny:

LOL! ;D

Tajusin juuri, miksi olen aina tuntenut oloni niin kotoisaksi
Itävallassa.
Minullahan on luontainen alppitorvi hanurissa! :D :2funny:

Saisi tulla kohta pikkuisen pakkasta illaksi/yöksi, niin näkisi tähdet. Kaukoputki kaapista... 8)

Ah, mikä ihanampaa kuin syksy ja myöhäissyksy ja sitten talvi. Alkuun nuo ihanan kirjavat lehdet, jotka auringon valo vielä kirkastaa. Tuntuu kuin kullalla kävelisi.

Sitten myöhäissyksy, kun lehdet ovat jo ruskeita ja puoliksi maatuneita ja sataa vettä kaatamalla pimeältä taivaalta... silloin tuntuu, että olen kotona... Silloin voin todella tuntea olevani yhtä luonnon ja kaiken kanssa. Joskus joku valo hieman valaisee ja häikäisee, mutta saan olla siinä märässä ja pimeässä ihan oma itseni eikä kukaan ole vaatimassa minulta mitään. Joka kesä odotan myöhäissyksyä, syysmyrksyjä, pimeyttä. Ja kun vielä ilman viileä kirpeys nipistelee kasvoja... Miten sen ajan saisi kestämään pidempään. *huoh*

Talvella lumi peittää kaiken alleen ja kaikki on niin puhdasta. Pitää vaan pukeutua kunnolla ja sitten mennä ulos kunnolliseen lumituiskuun kävelemään ja tietysti vastatuuleen  ;D Ja kun kotiin pääsee niin lämpimään suihkuun/kylpyyn ja lämmintä teetä päälle.

Iltojen ollessa jo pimeitä on niin mahtavaa katsella tähtitaivasta, arvella, että mikä niistä on se edellinen koti. Kuinka paljon siellä onkaan elämää. Miksei kukaan sieltä tule tänne minua tervehtimään. Ja kuitenkin siinä pimeässä on niin hyvä ja kotoisa olo.

Tarvitseeko kertoakaan, että olen skorpionin aikaan syntynyt, vaikkakin keskellä päivää  :)

Kyllä minäkin pidän pimeästä vuodenajasta. On ihanaa kun voi poltella kynttilöitä (näkyvästi)ja olla niiden valossa. On kaunista katsella lyhdyissä palavia kynttilöitä ulkosalla ja matkan päässä siintäviä kaupungin valoja. Merellä vilkkuvia laivojen valoja katsellessakin voi vierähtää hetki.
Talvella lumessa välkkyvät lyhdyt on kauniita jne.

Mutta, jos katson jonkun kauhufilmin ja minut viedään keskelle synkkää metsää, niin silloin saa mielikuvitus siivet alleen ja koen 'kauhun' hetkiä. En pelkää pimeää, vaan pimeässä, jos saatan itseni sellaisen mielentilaan.  :o
 ;)

Elamanilo +24 ast.

                          :'(  :'(  :'(

        Näinhänse on,,, eipä juurikaan mitään ole itsensä

            ulkopuolella olevaa " pelottavaa ".


                                :angel:




                                 

Ai että nauroin teidän "töräyttelyille".  :2funny:

Diamond! kiitos tuosta kuvasta, ihana ja sydäntä lämmitti. Niisk.  :'( :angel: