Olen huomannut että aavistan tulevan. Tämän on myös huomannut äitini. Kun olin pieni, noin 5 vuotta, ja minulla oli veli joka oli jo 18 vuotta, ja hän asui muualla. Sinä iltana jolloin hän ampui itsensä, huusin äidille koko ajan " Soita Jonille, soita. " ihan jatkvasti. Äiti oli ihan ihmeissään, eikä soittanut, mutta sitten vähän ajan päästä kuulimme uutiset. Muitakin asioita on mitä olen aavistanut. Vähän aikaa sitten olin menossa tallille perjantaina. Mua väsytti kumminkin niin hirveästi ja oli outo olo, että soitin tallille sanoakseni etten tule tällä kerralla. Minun olisi pitänyt mennä Esteet hevosella. No, sitten puoli kahdeksan aikaan mulle soitetaan että kaverini oli tippunut Esteetin selästä ja häntä vietiin sairaalaan. Minä olisin ollut siellä ambulanssissa jos olisin mennyt.
Ja kerran lauantai aamuna kun heräsin mahani myllersi ja ajattelin koko ajan " nyt jotain tapahtuu. " sitten vähän ajan päästä soitettiin ja sanottiin että tätini miehen isä oli kuollut. En yhtään tajua mikä mussa vaivaa. Onko kenelläkään samaa kokemusta? Suvussamme on muutenkin ollut tämmöistä " noituutta ". Äitini oli lapsena samanlainen, jahänen mumminsa kanssa, ja äitinsä..
Näytä kirjoitukset
Hei. Kiva kun uusia ihmisiä tulee lisää koko ajan.
Jollain on se taito, ei sitä voi yrittää tehdä.
Ekanakin, minusta ne ovat itserakkaita, ja luulevat olevansa aina oikeassa ( Tätä Oinaan logiikkaa.. 
) ja se ärsyttää minua SUURESTI. Aina ovat haukkumassa muita, ja itse ovat niin täydellisiä, että on varaa sanoa muille mitä vaan. 
Minun nousevamerkki on myös neitsyt.