Kommentoisin joihinkin edellisiin väittämiin. Empaatikko l. Kesä kyllä loukkaantuu myös aika helposti, mutta Sangviinikko l. Kevät on se, joka sisimmässään on todella herkkä.
Lainaus Analyytiskosta l. Talvesta: "Kun hän on päättänyt tehdä jotain tai onnistua jossain, hän osoittaa ihailtavaa määrätietoisuutta ja lujatahtoisuutta. Varokoon itseään se, joka on tiellä. Ei kukaan voi pysäyttää tätä luonnonvoimaa." Siispä ei haavailuja eikä liikaa teoriaa. 

Artemis, ihmettelet omaa "väriheräämistäsi". Erittäin yleistähän on, että nuoret tietyssä iässä hakeutuvat mustan pariin. Siihen löytyy useitakin syitä.
Me kuitenkin voimme paremmin, jos elämässämme on värejä. Mustan jakson jälkeen värit alkavat puhutella sinua, se on merkki siitä, että voidaksesi hyvin, todella tarvitset nyt jotain muuta kuin mustaa.
Punainen on erinomainen tässä tilanteessa. Oletko miettinyt, miten se, että vihreä ja ruskea tänä keväänä ovat olleet muotivärejä, on vaikuttanut omiin ihastuksiisi?
Jatka vaan rohkeasti uusia kokeiluja          

Ymmärtämättä mitään teidän kahden, Pallaskissa ja Tuutikki, keskustelusta, kommentoin vain sitä, mistä jotain ymmärrän. Mainitsit Pallaskissa useita sellaisia Kevään ominaisuuksia, jotka eivät ollenkaan ole tyypillisiä Talvelle. Toisaalta talven ominaisuuksista esim. täydellisyyteen pyrkiminen sopii hyvin myös Keväälle. Kallistun siis tämän perusteella Kevääseen. Saas nähdä, kuinka likan käy......

     

Sitten tulikin taas puhdasta "kiinaa" minulle, mutta Tuutikki varmasti tietää, mistä puhuu. Jos Pallaskissa pyydät sitä sukulaistasi vertaamaan Kevättä ja Talvea, olen varma, että itsekin näet, kumpi on parempi. Ellei se sitten ole Kesä ?
Lykkyä tykö!         

Sotkeeko lisää?
Kevät: huolimaton, ystävällinen, nopea, egoistinen, lämmin, huoleton, demokraattinen, kuriton, suurpiirteinen, kaikkitietävä, vapautunut, äänekäs, yliampuva
 

Talvi: järjestelmällinen, varautunut, arvokas, idealistinen, herkkä, itsenäinen, oikukas, täydellisyyteen pyrkivä, teoreettinen, siveä, hiljainen, kriittinen
 
Kumpia enemmän?        

Hei Pallaskissa!
Eipä ole helppoa sinullakaan väriesi kanssa. Kahlasin tuossa läpi edelliset kirjoituksesi. Jos oikein olen ymmärtänyt, olet ollut 19-vuotias, kun sinulle on värianalyysi tehty. Ei mikään helppo ikä analyysin suhteen.
Voisitko vähän valaista sitä temperamenttipuoltasi, jos se yhtään auttaisi? Jos vaikka sitä kautta tulisi varmistusta johonkin suuntaan.

 

Hei valonkantaja,   

puit itse sanoiksi sen, mitä olen yrittänyt kertoa.
Törmäät siihen eri vaatekappaleiden yhdistelyn vaikeuteen.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että vaatteessa pitää aina olla joku juju. Koska me olemme erilaisia, ovat sinun jujusi ehkä erilaisia kuin omani. Mutta niin kauan kuin kumpikin on tyytyväinen, on kaikki hyvin.
Sinä pukeudut varmasti enemmän tunteella, minä taas järjellä,
ja hyvä niin.

 

Pieniä täydennyksiä..... 
Vaalean punainen on todella hyvä väri, yleismaailmallinen rakkauden väri, jota ei koskaan voi saada liikaa, koska sitä voi aina antaa eteenpäin 
Te monet liikutte paljon astrologisissa asioissa, jotka minulle ovat melko vieraita ja siksi en aina ehkä ole samalla aaltopituudella.

Valonkantaja: Kirjoitin siitä suuresta värien määrästä vaatekaapissasi lähinnä käytännön kannalta ja mietin sen toimivuutta. Meillä on varmaan ikäeroa yli neljäkymmentä vuotta ja siksi ajattelemme asioista vähän eri tavalla. Minulla on ehkä aikuisempi ote asiaan. Sinä kerrot olevasi taiteilija, kameleontti, joka vaihtaa väriä koko ajan. Minullahan ei sitä vastaan ole mitään, kunhan itse olet tyytyväinen.
Minun vaatefilosofiani perustuu taas paljon harvempaan määrään värejä,
joita sitten yhdistelen keskenään. En juokse muotivärien perässä, korkeintaan asusteissa. Kuulostaako sinusta tylsältä? 
Voi olla, että kuulostaa, mutta minulla se toimii todella hyvin.

Pallaskissa: Mainitsit mustan värin. Eräs Rosen-hoitaja kertoi kerran käyttävänsä mustaa hoitotyössä, koska se suojaa häntä kaikelta siltä ikävältä, jota hän työssään saattaa kohdata. Minulle on myös koulutuksessani annettu sama ohje: "Suojaa itsesi aina ennen kuin alat tehdä värianalyysejä" Tähän kyllä uskonkin ja yritän muistaa.

        

 

Hei Pallaskissa, suosittelen lämpimästi sitä värianalyysiä, jotta hommasi selkeytyisi. Kerran se kirpaisee, mutta kannattaa.

 

Ja sinä valonkantaja, sinähän puhut ihan kuin Kevät viitaten lempiväriesi määrään. Tarvitsetko todella vaatekaapissasi näin paljon erilaisia värejä? Sininen väri on taas pitkästä aikaa tulossa vahvasti muodin kuvioihin. Et ole löytänyt sitä omaa sinistäsi, kun sanot, ettei väri sovi. Sininen sopii kaikille, kysymys kuuluukin, mikä on sinun sinisesi. Onnea etsiskelyyn.

 

Väripata sen kuin porisee...... 

En yhtään ihmettele, että jollekin syntyy värikriisi näitä sivuja lukiessa. Niin syntyisi minullekin, ellen jo tietäisi väriperhettäni.
En usko, että jonkun ihmisen väriperheen pystyy kertomaan sanallisen teksitin perusteella, kun se nähtynäkin on usein aika vaikea.

Omaa värien käyttöään voisi lähteä miettimään vähän toiselta kannalta.
Mitä mietin, kun ostan vaatteita? 

Jos valitsen värit intuition varassa, otan vain sellaisia värejä, jotka tuntuvat fyysisesti hyviltä. Puvustoni saattaa olla aika epäsovinnainen, rohkea ja jopa erikoinen.

Jos taas valitsen värini periaatteella  "kaikki on OK", käy todennäköisesti niin, että vaatekaapissani on paljon vaatteita, mutta ei koskaan mitään päällepantavaa.

Jos omaan todella hyvän värisilmän, luotan siihen, ja valitsen vaatteita, jotka todella pukevat minua ja muodostavat myöskin toimivan kokonaisuuden. Kokemukseni mukaan, näitä ihmisiä ei kovin paljon ole.

Jos olen hyvin epävarma välinnoissani, menen värianalyysiin, enkä lähde sieltä pois ennenkuin olen vakuuttuunut ja itse OMIN SILMIN nähnyt, mitkä värit sopivat ja mitkä eivät. Tähän pystyvät melkein kaikki jos vähän opastusta saavat.
Jos sitten tunnistan omat värini ja alan niitä hankkia, poistuvat väriongelmat. Puvusto toimii ja minä säteilen ja harmittelen vain sitä, etten aiemmin tullut.

Olisi kiva lukea sivuilta, minkälaisia vaatteiden ostajia värien suhteen te linjoilla roikkujat olette. Kommentoikaa.......

        

Näillä sivuilla kirjoittavilla tuntuu monilla olevan hyvin vahva intuitio, kuten sinulla body electric. Sinä tunnet värit fyysisesti.
Varmasti valitset myös silloin juuri niitä värejä, joita tarvitset,
joissa voit hyvin ja joissa olet kaunis. Sinä et tarvitse värikarttoja.

 
Kokemukseni mukaan näitä ihmisiä on kuitenkin aika vähän, omista asiakkaistani todella pieni määrä. Heidän on helpompaa tehdä värivalintoja, jos jonkunlainen suunta on tiedossa. Tärkeintähän on,
että jokainen käyttää sellaisia värejä, joissa on hyvä olla.
Surussa ihminen pukeutuu mustaan, jos elämä on sekaisin, hän todennäköisesti karttaa kirkkaita värejä ja hakeutuu murrettujen pariin.
Kirkkaissa näkyy ja sitähän ei itse kukin meistä aina halua. Valitaan siis värejä tuntemusten mukaan.

Siitä väriperheen ja temperamenttityypin muutoksesta vielä sen verran,
että ensimmäinen muutos alkaa murrosiässä eikä mahdollisesti sen jälkeen muutu mihinkään. Elämä kuitenkin tuo mukanaan kaikenlaista,
sellaistakin, joka saattaa aiheutta muutoksen toistamiseen.
Etukäteen ei voi sanoa, kuka muuttuu, kuka ei. Kyllä sen varmasti itse huomaat sitten jos lämpimät värit alkavatkin miellyttää.
Sillä aikaa nauti omista kylmistä väreistäsi.

     

En tiedä, ovatko taliköhnä ja taliköhnärokahtuma samaa asiaa.
Itselläni on lievä taliköhnä ja minua on auttanut reseptivoide
Elidel 1%.

 

Nikita, Aniaran ehdotus tuntuu minustakin hyvältä. Kontrastia pitää
ihon ja hiusten välillä olla, mutta ei liikaa, koska se vie vähäisetkin värit. 

Heitänpähän ilmaan toisen ajatuksen. Tarvitaanko värianalyysiä?( kysyy henkilö, joka on niitä tehnyt niitä parikymmenta vuotta ja edelleen tekee suurelle innolla)
Vastaus on kyllä ja ei. Kenelle sanoisin ei? Kaikille teille alle 30 vuotialle, jotka elätte suht´ säännöllistä elämää ja nukutte riittävästi. Te olette kauniita melkein missä väreissä vaan. 
Melkein, ja meikillä korvaatte sen lopun. Älkää piiloutuko sen mustan taakse vaan kokeilkaa rohkeasti muitakin värejä.

Olen työskennellyt niin paljon nuorten kanssa, että voin vakuuttaa, että uteliasuus värianalyysiä kohtaan on suurta luokkaa, mutta toteutuksessa klikkaa. Nuori kokeilee ja hänen pitääkin.
Hän hakee sitä omaa minäänsä, kuten Nikita. Ei nuori jaksa pysyä uskollisena jollekin vaan hänen pitää koko ajan saada uutta. Se oman minän löytäminen ei olekaan mikään helppo juttu. Useimmiten se löytyy vasta, kun ikää alkaa olla vähän enemmän.
Hakemisesta kertovat kaikki vikaostokset vaatekaapissa. 

                Kuka hyötyy värianalyysistä? Sellainen henkilö, joka haluaa jonkinkaisen tolkun omaan vaatekaappiinsa, ja näitä naisia on paljon.
Myöskin ne naiset, jotka eivät syystä tai toisesta meikkaa. Kun ikä alkaa tehdä kepposiaan itse kussakin, ovat oikeat, omat värit ilmaisia kauneudenhoitovälineitä. Niillä saadaan väriä kasvoihin, pienet rypyt häviävät, värikirjavuudet tasoittuvat jne.                       Värien hyödyntämiseen hyvinvoinnissa ei tarvita värianalyysiä.

   

Hei "Nikita"
Kelasin tuossa takaisin päin sinun kirjoituksiasi. Kun niitä lueskelee,tuntuu tilanne aika sekavalta ja hiusten värisuosituksia on mahdoton antaa. Puhut Kesä - Talvi mahdollisuudesta ja vilahtaahan siellä Kevätkin. 

Jos todella olet akselilla lapsena Kesä, aikuisena Talvi, olet iholtasi "Lumikkimainen" ja kontrastit kasvoissa ovat selkeät.Silloin sinulle sopivat kylmät, puhtaat värit.
Nyt olisi kyllä kiva tietää, minkä ikäinen olet.                  Oletetaan em. vaihtoehto. Jos olet alle 30-vuotias, tulee tukkasi tummumaan koko ajan. Siinä on nuorempana saattanut olla kastanjan ruskeaa punaisuutta varsinkin auringon valossa. Punaisuus tulee kuitenkin ajan kanssa häviämään, äläkä hiuksiasi punaisiksi värjää.
Paremman kuvan saadakseni olisi paikallaan tietää vähän myös siitä temperamenttipuolesta. Oletko valmis kertomaan?

Palaan vielä eiliseen kirjoitukseeni. Kirjoissa on kyllä aika selvätkin yleisohjeet hiusten, ihon ja silmien väristä. Käytäntö ei kuitenkaan aina ole yhtä selkeä. Ihmisen ihon väriin vaikuttavat muutkin tekijät kuin perimä. Se, mitä hän syö, juo ja hengittää, näkyy ihossa. Tupakoivan Kevään iho ei useinkaan ole sitä, mitä kirja kertoo, se saattaa olla jopa harmahtava. Paljon porkkanoita syövän Kesän ihon väri voi olla aika keltainen, mikä taas erehdyttää luulemaan lämpimäksi vuodenajaksi. Jotkut lääkkeetkin voivat vaikuttaa ihon väriin.

Kysykää edes useamman henkilön mielipidettä ja tehkää vertailuja keskenänne ennenkuin päädytte johonkin. Edelleen ovat kankaat paras vaihtoehto.

 

Muistan omat ihmettelyni 80-luvulla lukiessani juuri ilmestynyttä kirjaa "Kaunistu väreillä". Seisoin alastomana ison peilin edessä ja yritin päätellä ihoni väriä.
Beige, oliivi, roosa, roosan ruskea, pinkki, norsunluu jne, jne.
Vaihtoehtoja oli paljon. Onko minun käsitykseni esim. beigestä sama, kuin kirjan kirjoittajan. Sama koskee hiusten väriä. Silmät ehkä kuitenkin ovat ne helpoimmin määriteltävät. Me näemme värejä eri tavalla enkä siksi olisi valmis kovin äkkiä tekemään johtopäätöstä. Kankaiden käyttö on paljon varmempi keino. Siitä vaan kokeilemaan.