Mun mielikuvitus lentää jossain niin omassa maailmassaan, että mun lähimmät ystävätkään ei aina oikein jaksa ymmärtää. Eilen oli just tällanen päivä, kaveri sano, että "voitko kertoa sitten, kun puhut taas suomea" ja nikille taisi lähteä yksityisviesti, joka alkoi tyyliin "MUN MERKURIUS KARKAS"
Mä otan haltuun helpoimmin isot porukat, varsinkin vieraat, ne vaan aina nauraa mulle, kun pääsen vauhtiin
Emminä tiiä mistä ne jutut kumpuaa, mun sisältä vissiin
Mut sen oon huomannu, että auringolla on säteensä pelissä tässä hommassa. Aina, kun sen paistaa (varsinkin sillon, kun on lunta maassa), niin mä sekoan.
Ja nyt on vielä joku kummallinen runokausi. Ärsyttää ku en keksi mikä rimmais punasten poskien kans, muuten olisin jo päivittäny jotain kryptistä mun facebook-statukseen.
Tilannekomiikka ja tarinat tilanteista on niitä parhaita juttuja. Nokkelat läpät uppoaa livenä ja tv-sarjoissa, oi että!