Joo, voisi ajatella että täydellinen vapaus on mahdollista vain valaistuneessa ykseyden olotilassa. Mutta se onkin sitten jotain aivan erilaista kuin kokemuksemme täällä meidän arkimaailmassamme. Täällä voi miettiä sitä haluaako olla vapaa jostakin vai haluaako olla vapaa tekemään jotakin.

https://youtu.be/m2VMWyoh5LU

M.A.Numminen oli ytimessä kai. Aristoteles lausui niin, että Jumala ei voi ajatella muuta kuin itseään, koska jos Jumala ajattelisi esimerkiksi neliötä, niin hän olisi riippuvainen neliöstä eikä näin ollen olisi vapaa.

Mutta mun mielestäni se neliö ja kaikki muukin on osa jumaluutta, joten ehkäpä Jumala ajatteleekin vain itseään.

Täydellinen sananvapaus kuulostaa hienolta ihanteelta, mutta minusta tuntuu ettei sellaista tule koskaan, koska sehän johtaisi kaikenlaiseen ihmisjoukkojen kiihottamiseen, manipulointiin, hysterian lietsomiseen, aiheettomiin vainoihin ynnä muuhun kaaokseen ja kärsimykseen. Eli jokin raja se täytyy olla sanomisillakin. Vapaus on muuten kumma asia, koska eihän täydellistä vapautta voi koskaan olla. Aina sitä on jotakin rajoituksia ja riippuvaisuuksia.

Olen kaksonen, mutta minulla on kovan luokan stellium joka tuo minulle kaiken maailman oinas- ja skorpinimaisia piirteitä.

Tuo kirja joka tässä tuli esille, on todella hyvä. (Dr. Tony Nader: One unbouded ocean of consciousness).

Se toi minulle eläväksi itämaisten munkkien ajatustapaa. On hieno näkökulma, että tietoisuus on ainoa todellinen asia ja että kaikessa on kyse siitä että tietoisuus havaitsee itseään. Tietoisuus on tietoinen ja se havaisemisen kohdekin on osa tietoisuutta. On kiva alkaa ymmärtää tätä.

Kun täällä kerran ei ole liketystoimintoa, niin kerron että tykkään tästä pohdinnasta.

Moni muuten kertoo ajattelevansa sanoin ja luulee muidenkin ajattelevan niin. Heillä on kuulemma koko ajan käynnissä sisäinen puhe tyyliiin ”menenpä tässä keittiöön paahtamaan leipää” tai ”mitähän se tummatukkainen nainen minusta ajatteli”. He myös suunnittelevat ajatuksissan sanoin tekemisiään, kuten vaikka että ”huomenna ostan ainekset lihaperunalaatikkoon”.

No, minulla ei ole sellaista sisäistä puhetta enkä ajattele sanoin. Sen takia uskon, että ne jotka ajttelevat sanoilla, eivät osaa asettua niiden asemaan jotka eivät tee niin.

Menin sitten ensimmäistä kertaa TikTokiin. Hitto kun meni pää pyörälle kun illan katsoin nuorison tanssi- ja vitsi juttuja. Kylläpä on nyt niin nykyaikainen olo.

Sideman, puhut paljon meditaatiosta. Minä en harrasta sellaista enkä tiedä siitä juurikaan. Enkä usko että sitä tarvitseekaan tietää. Jos pystyn samaan muilla keinoin, niin miksi minun pitäisi tietää? Uskon että sillä pääsee pitkälle, kun kaikessa alkaa nähdä rakkauden ja totuuden, eli sen mistä asiat muodostuvat.

Mullehan taisi tulla ainakin esimakua tuollaisesta tässä viimeisen parin vuoden aikana. Tajusin sen jälkeenpäin kun ego oli hävinnyt olemattomiin ja näin asioiden oikean tilan koko niiden olemassaolon ajalta samanaikaisesti. Se oli syvällinen muutos asioiden kokemisessa. En enää kaivannut enkä murehtinut mitään senkään vertaa kuin aikaisemmin.

Ihan eka: pysähdy, ja rauhoitu.
Ihan otat aikaa ja hengittelet, näiden asioiden ääreen täytyy pysähtyä. Ihmissuhdeasiat vaativat itsensä tutkiskelua, ja sitä ei kiireessä voi suorittaa. Yleensä ne vastaukset sieltä soljuvat  ja ajatukset loksahtavat paikoilleen, kun vain rehellisesti kuuntelee itseään 

Nykyään on kyllä aika hektistä. Luin äskettäin uutisen, että Tinder-deitin pitäsi vastata tunnin sisällä jotta voisi päätellä hänen olevan kiinnostunut. Jos hän ei vastaa vuorokaudessa, niin ei ole toivoakaan.

Kummallista hosumista tosiaan. Minulle kyllä riittäisi jos vaikka puolen vuoden päästä tervehtii kadun toiselta puolen.

Yksi hyvä syy optimismille on katsoa vaikkapa 10-20 vuoden takaisia ennustuksia tuhoista ja romahduksista joita ei sitten koskaan tullut. Kannattiko sekin aika elää pelossa ja negatiivisuudessa, kun sen sijaan olisi voinut elää optimistisesti ja eteenpäin mennen?

No niin, minäpä käyn pukeutumassa niin voimme äloittaa ja voin raportoida tänne edistymisestäni.

Ensinnäkin täytyy sanoa, että onpa tällä foorumilla monimutkaisen ja levottoman näköisiä hymiöitä, mutta ehkä niitä vähitellen alkaa ymmärtää.

Minulla on siis kolme kirjaa:

• Linda Goodman: Aurinkomerkit
• Raimo A. Nikula: Astrologian ihmiskuva
• Juhani Nummela: Astrologian käsikirja

Katsotaan uskallanko kohta aukaista jonkin niistä.

Suunnittelin että aluksi voisi olla hyvä selvittää:
- aurinkomerkit ja symbolit
- planeettojen sijainnit

Minä en tajua kuolevaisuuttani. En aio varata hautaapaikkaakaan, koska en aio kuolla. Logiikkani menee niin, että koska olen nyt elossa ja tietoinen, niin en kuole koskaan. En mieti omaan kuolemaan liittyviä asioita aktiivisesti. Miksi pitäisikään? Eikö nykyhetken eläminen riitä?

Hei sideman, en halua väitellä sinua vastaan, vaan kommentoin usein kirjoituksiasi siksi koska tunnut olevan ainoita jotka ovat aktiivisia täällä. Siksi nämä viestit niin kuin osuvat sinulle.

En usko tuota Kuppalehden juttua. Mitä ne ovat sanomaan mikä on todellisuutta vastaava käsitys itsestä ja mikä liian optimistinen? 

Sori, mulla oli aamuärtyisyyttä 

Mutta vähän on tosiaan sellainen fiilis, että moni suhtautuu koronaan liikaa pelon kautta, vaikka kaikenlaisia riskejä on maailma muutenkin täynnä ja ne ovat nyt unohtuneet. Terve varovaisuus on paikallaan kuten aina ennenkin. Onhan niitä ollut aina matkustusrajoituksia ja on vaadittu rokotuksia ja neuvottu mitä kannattaa syödä missäkin.

No kai sitä nyt piru vieköön saa matkustaa? En minä ainakaan muutaman nuhatapaksen takia tapojani muuta.

Tautia dramatisoidaan uutisissa ja siitä tehdään paljon otsikoita. Tuntuu vähän hysteeriseltä uutisoida muutamasta uudesta tautitapauksesta, kun samaan aikaan kuolee paljon ihmisiä moneen muuhunkin tautiin. Ja mitä tässä voisi tehdä? Jos laittaa kovia rajoituksia, niin tulee vahinkoa jo niiden takia, eivätkä ne välttämättä edes auta kovin paljon. Joten mitäpä tässä murehtimaan? Antaa asiantuntijoiden päättää toimenpiteistä ja suosituksista.